Muu päätös 2519/2016

Ulkoasutavaramerkin rekisteröintiä koskeva valitus

Antopäivä: 6.6.2016
Taltionumero: 2519
Diaarinumero: 1559/2/14

Asia Tavaramerkin rekisteröintiä koskeva valitus

Valittaja Oy Halva Ab, Helsinki

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 4.4.2014 nro 216/14

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus on 18.7.2012 tekemällään päätöksellä hylännyt Oy Halva Ab:n ulkoasutavaramerkin rekisteröintiä koskevan 13.12.2011 tekemän hakemuksen nro T201103700.

[linkki valokuvaan päätöksen lopussa]

Hakemus on koskenut seuraavia tavaroita luokassa 30: Kahvi, tee, kaakao, sokeri, riisi, tapioka, saago, kahvinkorvike; jauhot ja viljavalmisteet, leipä, leivonnaiset ja makeiset, jäätelöt; hunaja, siirappi; hiiva, leivinjauhe; suola, sinappi; etikka, kastikkeet (mauste-); mausteet; jää.

Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksensä perusteluissa viitannut tavaramerkkilain 13 §:ään ja lausunut, että rekisteröitäväksi haettu tavaramerkki on ilman erottamiskykyä. Hakemuksen tarkoittama ulkoasu muodostuu osasta tuotetta, jossa on kolmessa kerroksessa kussakin kahdeksan toisiinsa kiinnittynyttä, väriltään tummaa nauhaa tai putkea. Merkki ei ole elintarvikkeiden kohderyhmässä ymmärrettävissä tavaran kaupallista alkuperää ilmaisevaksi erityiseksi tunnusmerkiksi. Merkki ei siten ole omiaan erottamaan hakijan tavaroita muiden vastaavista tavaroista.

Virastoon on toimitettu näyttöä, joka osoittaa hakijan valmistaneen vuosikymmenien ajan lakritsia, joka on muodostettu toisiinsa kiinnittyneistä nauhoista. Rinnakkaisten nauhojen lukumäärä on vaihdellut ja nauhojen muodostamia levyjä on esiintynyt pakkauksissa joko yksittäin tai useamman levyn pinossa. Lisäksi hakijan tuotevalikoimissa on ollut näiden levyjen paloja. Tuotteesta on käytetty nimitystä LAKUMATTO, joka on hakijalle numerolla 225582 rekisteröity tavaramerkki muodossa Lakumatto. Virastoon on toimitettu lisäksi lukuisia keskenään samansisältöisiä todistuksia siitä, että hakemuksen mukainen ulkoasu on tunnistettavissa hakijan valmistamaksi ja tarjoamaksi lakritsiksi. Hakemuksen tavaraluetteloa ei ole supistettu tarkoittamaan ainoastaan lakritsia, johon toimitettu näyttö kohdistuu. Koska hakemus tarkoittaa vain tavaran osan ulkoasua ja hakija on käyttänyt monenlaisia versioita samasta tuotteesta, ei toimitetun näytön perusteella voida katsoa osoitetun, että nimenomaan haetun merkin näköinen ulkoasu olisi käytön johdosta tullut erottamiskykyiseksi hakijan tavaroiden erityisenä tunnusmerkkinä.

Yhtiö on valittanut päätöksestä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan ja vaatinut päätöksen kumoamista sekä asian palauttamista Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin hyväksymiseksi rekisteröitäväksi supistettuna koskemaan vain lakritsia luokassa 30.

Asia on patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain (1130/2013) 2 §:n nojalla siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi hallintolainkäyttölaissa säädetyllä tavalla.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt yhtiön valituksen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa on ratkaistava, onko Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä esitetty tavaran ulkoasu erottamiskykyinen valittajan valituksessaan supistamille tavaroille "lakritsi" luokassa 30 ja onko merkin katsottava esitetyn käyttönäytön perusteella saavuttaneen erottamiskyvyn riittävän pitkän ja laajamittaisen merkin käytön johdosta.

Tavaramerkkilain 1 §:n 2 momentin mukaan tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti ja jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat toisten tavaroista. Tavaramerkkinä voi olla erityisesti sana mukaan lukien henkilönnimi, kuvio, kirjain, numero taikka tavaran tai sen päällyksen muoto.

Tavaramerkkilain 13 §:n mukaan rekisteröitävän tavaramerkin tulee olla omiaan erottamaan haltijan tavarat muiden tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai -aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Erottamiskykyiseksi ei ole katsottava myöskään merkkiä, joka muodostuu yksinomaan tavaran luonteenomaisesta, teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tai tavaran arvoa olennaisesti korottavasta muodosta. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.

Merkki esittää itse tavaran, lakritsimakeisen, ulkoasua. Oikeuskäytännössä on katsottu, etteivät tuotteen ulkoasua esittävien merkkien erottamiskyvyn arviointiperusteet saa erota muiden tavaramerkkityyppien kohdalla sovellettavista kriteereistä. Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon, ettei kohderyhmä välttämättä ymmärrä ulkoasua esittävää merkkiä osoituksena tavaramerkistä, joka ilmaisisi tavaran alkuperää samalla tavoin kuin esimerkiksi sanamerkki. Nyt kyseessä olevien laajalti käytettyjen kulutustavaroiden, lakritsimakeisten, kohderyhmänä ovat normaalia tarkkaavaisuutta noudattavat keskivertokuluttajat, jotka eivät aina kiinnitä huomiota makeisten muotoon.

Ulkoasu muodostuu osasta pitkänomaista, levymäistä tuotetta, jossa on kolmessa kerroksessa kussakin kahdeksan toisiinsa kiinnittynyttä, väriltään tummaa nauhaa tai putkea siten, että tavaran pintaan muodostuu putkien johdosta kaarimainen kohokuviointi.

Ulkoasun yhtenä elementtinä erottuvat pitkänomaiset pyöreät nauhat tai putket, jotka joko ohuempina tai paksumpina kuluttaja mieltää lakritsimakeisten yhdeksi tyypilliseksi perusmuodoksi, jolla ei ole erottamiskykyä. Tällaiset erottamiskykyä vailla olevat elementit on yhdistetty toisiinsa vierekkäin ja päällekkäin niin, että niistä muodostuu ulkoasultaan pitkänomainen, suorakaiteen muotoinen levy. Tämän johdosta ulkoasuun yhdistyy myös geometrinen perusmuoto, suorakaide, joka on yksi lakritsimakeistuotteissa käytetyistä perusmuodoista ja joka kuluttajalle tulee luontaisesti mieleen näiden päivittäistavaroiden varsin laajassa valikoimassa. Tavaran ulkoasu koostuu siten erottamiskyvyttömistä ulkoasuelementeistä, jotka eivät toisiinsa yhdistettynäkään muodosta kokonaisuutena erottamiskykyistä ulkoasua. Ulkoasu ei eroa riittävästi muista lakritsimakeisissa yleisesti käytetyistä muodoista niin, että keskivertokuluttaja erottaisi tuotteet muuta kaupallista alkuperää olevista tuotteista ja haettu merkki itsessään olisi omiaan erottamaan haltijan tavarat muiden vastaavista tavaroista. Haettu merkki on siten rekisteröitävissä vain, jos sen on osoitettu muuttuneen käytön perusteella erottamiskykyiseksi.

Valittaja on esittämänsä näytön mukaan valmistanut vuosikymmenien ajan lakritsia, joka on muodostettu toisiinsa kiinnitetyistä nauhoista. Asiassa on esitetty tuotekuvastoja, jotka sisältävät haettua ulkoasua muistuttavia kuvia tuotteesta 1980-, 1990- ja etenkin 2000-luvulta lähtien. Vaikka kuvamateriaali osoittaakin nyt haettua ulkoasua muistuttavien tuotteiden valmistuksesta ja käytöstä pitkältä ajalta, ei tämä materiaali yksinään vielä osoita sitä, että ulkoasu olisi tullut tavaramerkkinä erottamiskykyiseksi laajalti käytettyjen päivittäistavaroiden keskivertokuluttajien keskuudessa.

Valittaja on esittänyt lukuisia keskenään samansisältöisiä todistuksia, joiden mukaan asianomaisen elinkeinonharjoittajapiirin eli vähittäiskauppiaiden käsityksen mukaan hakemuksen mukainen ulkoasu on tullut Suomessa vahvasti vakiintuneeksi ja laajalti tunnetuksi valittajan valmistamien ja tarjoamien lakritsien erottamiskykyisenä ulkoasuna. Koska kysymyksessä on tuote, jonka kohderyhmänä on laaja päivittäistavaroita käyttävä kuluttajakunta ja tavaramerkkinä tuotteen ulkoasu, jonka kuluttajat herkästi mieltävät kuvaavan vain itse tuotetta, vähittäiskauppiaiden antamat todistukset eivät ole asiassa riittäviä. Erottamiskyvyn saavuttaminen käytön kautta edellyttää, että merkittävä osa kohderyhmästä tunnistaa merkin ansiosta kyseiset tavarat tietyn yrityksen tuotteiksi. Asiassa ei ole esitetty minkäänlaista näyttöä siitä, että tuotteita käyttävät keskivertokuluttajat tunnistaisivat pitkäaikaisen ja laajan käytön ansiosta hakemuksen mukaisen ulkoasun osoittavan tuotteen kaupallista alkuperää.

Valituksessa viitatut rekisteröidyt ulkoasut eivät anna perustetta arvioida asiaa toisin.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hakemuksessa T201103700 kuvattu ulkoasu ole sellaisenaan erottamiskykyinen eikä se myöskään käytön perusteella ole tullut erottamiskykyiseksi luokan 30 tavaroille "lakritsi" tavaramerkkilain 13 §:n tarkoittamin tavoin.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Kimmo Mikkola, Sirkku Seppälä ja Teija Kotro.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Yhtiö on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja tavaramerkki hyväksytään rekisteröitäväksi. Yhtiö on vaatimustensa tueksi viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Patentti- ja rekisterihallitus on aikaisemmin hyväksynyt tavaramerkkirekisteriin useita tuotteiden ja myös nimenomaan elintarvikkeiden ulkoasuista muodostuvia tavaramerkkejä. Hakemuksen mukaisen lakritsin mattomaista ulkoasua kuvaavan ulkoasutavaramerkin hylkääminen merkitsee olennaista ja perusteetonta poikkeamista aikaisemmasta tulkintalinjasta. Patentti- ja rekisterihallitus ja markkinaoikeus eivät ole perustelleet aikaisemmasta ratkaisukäytännöstä poikkeamista.

Markkinaoikeuden esittämä näkemys haetun ulkoasutavaramerkin lähtökohtaisesta erottamiskyvyttömyydestä on virheellinen. Ei pidä paikkaansa, että päivittäistavarakaupassa myytävät lakritsit olisivat ulkoasultaan yleisesti useilla eri toimijoilla haetun ulkoasun kanssa ulkoasultaan vastaavia. Nimenomaan haetun ulkoasun mukaisia mattomaisia ja markkinaoikeuden päätöksessä kuvatun kaltaisia lakritsin ulkoasuja ei ole muilla toimijoilla, vaan vastaavat mattomaiset lakritsit ovat valittajan omia tuotteita. Sitä vastoin muun malliset lakritsit ja lisäksi myös muiden valmistajien lakritsit poikkeavat ulkoasultaan selvästi hakemuksen mukaisesta lakritsista, eivätkä ne ole mattomaisia.

Kuten valituskirjelmän kuvaesimerkit osoittavat, lakritseja on monia eri mallisia eli niin sanottuja revolverilakritseja, kiekkoja, patukoita ja niin edelleen, mutta nimenomaan markkinaoikeuden päätöksessäkin kuvattuja mattomaisia, useassa kerroksessa olevista toisissaan kiinni olevista putkista muodostettuja suorakaiteen mallisia lakritsimattoja on vain hakijalla. Täten hakijan tuotteen ulkoasu on erottamiskykyinen ja tulee voida rekisteröidä hakijan tavaramerkiksi.

Valittajan tavaramerkkihakemuksen kohteena oleva lakritsituotteen ulkoasu on erottamiskykyinen, eikä sitä koskevaa tavaramerkkihakemusta tule hylätä. Haettua ulkoasutavaramerkkiä ei voida pitää erottamiskyvyttömänä etenkään sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt sen tavaraluokitukseen supistuksen siten, että se koskee ainoastaan tavaraa "lakritsi".

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa katsonut, ettei valittaja ole esittänyt mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä, sekä lausunut lisäksi seuraavaa:

Valituskirjelmään ei ole oheistettu luetteloa valittajan tarkoittamista rekisteriin hyväksytyistä ulkoasutavaramerkeistä. Pelkästä itse tavaran ulkoasusta muodostuvia merkkejä, joissa ei siis ole kysymys pakkauksesta eikä tuotteeseen liity tekstiä tai sinänsä erottamiskykyisiä kuvioita, haetaan rekisteriin varsin harvoin. Näistä vain osa kohdistuu makeisiin tai muihin elintarvikkeisiin. Kun lisäksi erottamiskykyä arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon kaikki asianhaarat, ei voida katsoa tämän hakemuksen hylkäämisessä olevan kysymys valittajan viittaamasta olennaisesta ja perusteettomasta poikkeamisesta aikaisemmasta tulkintalinjasta.

Yhtiö on vastaselityksessään toistanut vaatimuksensa ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Pitää sinänsä toki paikkansa, että tuotteiden ulkoasua kuvaavia tavaramerkkejä haetaan selvästi harvemmin kuin sana- tai kuviotavaramerkkejä. Tällaisten tavaramerkkihakemusten alhainen määrä ei kuitenkaan saisi vaikuttaa itse erottamiskykyarvioon, joka tulisi suorittaa joka tapauksessa vastaavasti kaikissa tilanteissa. Myöskään sillä, millaisesta tuotteesta on kysymys, ei sinänsä saisi olla mitään suoraa automaattista vaikutusta erottamiskykyarvioon. Erottamiskykyä arvioidaan aina suhteessa kohderyhmään, joka lakritsituotteen kyseessä ollen on tavanomainen suomalainen kuluttaja. Lisäksi alla jäljempänä esitettävät esimerkit osoittavat, että itse asiassa ulkoasutavaramerkkirekisteröinnit kohdistuvat aika useinkin nimenomaan elintarvikkeisiin ja vieläpä erityisesti makeisiin.

Valittaja ei ole valituksessa luetteloinut muita hyväksyttyjä ulkoasutavaramerkkirekisteröintejä, koska on olettanut viranomaisten olevan tietoisia omista ja toistensa päätöksistä, jotka joka tapauksessa julkisina rekisteröintipäätöksinä ovat kaikkien käytettävissä. Esimerkkejä tällaisista laajalle kohderyhmälle kohdistetuista suomalaisista tavaramerkkirekisteröinneistä ovat tavaramerkit nrot 205133, 209230, 239931, 239932, 239933, 239934, 256116, 258478 ja 258588.

Lisäksi Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (aik. OHIM) on rekisteröinyt lukuisia 3D-tavaramerkkejä, jotka muodostuvat tuotteen ulkoasusta. Todettakoon, että vaikka kyse onkin EU-tavaramerkeistä, ovat erottamiskyvyn kriteerit unionin tasoisesti aivan samat kuin Suomessa kansallisesti. Sen myötä rekisteröintikelpoisuuden arviointikriteerien erottamiskyvyn perusteella pitäisi olla Patentti- ja rekisterihallituksessa samat kuin OHIM:ssa. Esimerkkejä tällaisista Suomessa voimassa olevista EU-tavaramerkkeinä rekisteröidyistä kolmiulotteisista ulkoasutavaramerkeistä ovat tavaramerkit nrot 94648, 107029, 146670, 146704, 280495, 318865, 264083, 392391, 463935, 467605, 576066, 609875, 610089, 784389 ja 834150.

Kaikki edellä viitatut ulkoasutavaramerkkirekisteröinnit ovat täysin verrannollisia valituksen kohteena olevaan tavaramerkkiin. Moni niistä on nimenomaan elintarvikkeiden tai jopa makeisten ulkoasuja ja joka tapauksessa kaikki ovat tuotteita, joiden kohderyhmä on erittäin laaja, käytännössä kaikki kuluttajat. Täten mitään perustetta valittajan tavaramerkkihakemuksen hylkäämiselle ei ole valittajan esittämä käyttönäyttö ja sitä kautta erottamiskyvyn saavuttaminen viimeistään laajan käytön myötä huomioon ottaen.

Valittaja on jo aiemmin toimittanut laajaa käyttönäyttöä hakemuksensa tueksi ja erottamiskyvyn osoittamiseksi. Valittaja on nyt teettänyt vielä markkinatutkimuksen sen osoittamiseksi, että mattomaisen lakritsin ulkoasu tunnetaan kohderyhmässään eli suomalaisten kuluttajien keskuudessa todella laajasti ja hyvin.

Kirjelmään oheistettu Promenade Research Oy:n Tunnettuuskyselyn tutkimusraportti osoittaa, että nimenomaan valittajan tavaramerkkihakemuksen kohteena oleva lakritsin ulkoasu tunnetaan Oy Halva Ab:n tuotteena erittäin hyvin. Jopa lähes 80 prosenttia eli 78 prosenttia vastaajista (vastaajia yhteensä 427) tunnisti näytetyn lakritsituotteen ja 64 prosenttia yhdisti sen johonkin yritykseen tai tuotenimeen. Näistä 64 prosentista (eli 273 vastaajasta) jopa 65 prosenttia eli lähes kaksi kolmasosaa yhdisti kysymyksessä olevan lakritsituotteen nimenomaan valittajaan. Lisäksi nimeämättä valittajan Halva-nimeä kolme prosenttia vastaajista kuitenkin mainitsi tuotteen nimen eli Lakritsimatto tai Lakumatto, jotka molemmat ovat valittajan rekisteröimiä tavaramerkkejä. Näytetyn tuotteen ulkoasun spontaani tunnettuus on tutkimuksen perusteella siten erittäin korkea.

Edelleen vielä niistä vastaajista (61 vastaajaa), jotka olivat epävarmoja siitä, yhdistävätkö he kysymyksessä olevan tuotteen johonkin yritykseen tai tuotenimeen, 62 prosenttia yhdisti sen vahvimmin Halvaan eli valitsivat Halvan listalta, jossa olivat vaihtoehtoina Fazer, Halva, Panda, Cloetta/Malaco ja Kouvolan lakritsi. Täten myös niin sanottu autettu tunnettuus oli varsin korkea.

Markkinatutkimus osoittaa selvästi, että tavaramerkkihakemuksen kohteena oleva lakritsin ulkoasu tunnetaan suomalaisten keskuudessa erittäin hyvin. Markkinatutkimusraportin yhteenvetosivulla tutkijakin toteaa: "Tuotteen tuntemista nimenomaan Halvan tuotteena voi pitää korkeana sekä spontaanilla tasolla, että niin sanotun autetun tunnettuuden tasolla". Valittajan käsityksen mukaan markkinatutkimus siten osoittaa, että tavaramerkkihakemuksen kohteena olevan lakritsin ulkoasu täyttää tavaramerkin rekisteröinnin edellyttämän erottamiskyvyn vaatimuksen ja merkki tulee siten rekisteröidä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Patentti- ja rekisterihallituksen ja markkinaoikeuden päätökset kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen nro T201103700 mukaisen ulkoasutavaramerkin rekisteröintiä varten.

Perustelut

Asiassa on Oy Halva Ab:n valituksesta ratkaistava, onko sen rekisteröitäväksi hakemaa ulkoasua pidettävä erottamiskykyisenä lakritsimakeisten tavaramerkkinä sellaisenaan tai, mikäli näin ei ole, onko se tullut erottamiskykyiseksi käytön perusteella. Oy Halva Ab on korkeimmassa hallinto-oikeudessa Patentti- ja rekisterihallituksessa sekä markkinaoikeudessa esittämiensä tuotekuvastojen ja vakiintumistodistusten lisäksi vedonnut luettelemiinsa aikaisemmin rekisteröityihin ulkoasutavaramerkkeihin sekä täällä uutena selvityksenä esittämäänsä markkinatutkimusraporttiin.

Vertailukohteina esille tuoduista aikaisemmista ulkoasurekisteröinneistä korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei niistä voida päätellä, että hakemuksen mukainen ulkoasu olisi lähtökohtaisesti tai käytönkään perusteella erottamiskykyinen.

Mitä tulee hakemuksen mukaisen ulkoasun erottamiskykyyn sellaisenaan, korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei asiassa ole väitettykään, että se muodostuisi yksinomaan tavaran luonteenomaisesta, teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tai tavaran arvoa olennaisesti korottavasta muodosta. Korkein hallinto-oikeus katsoo kuitenkin, kuten markkinaoikeus, että rekisteröitäväksi haettu tavaramerkki ei ole muodoltaan sillä tavoin omintakeinen ja epätyypillinen, että se olisi itsessään omiaan erottamaan valittajan tavarat muiden vastaavista tavaroista, vaan merkki on rekisteröitävissä vain, jos sen on osoitettu muuttuneen käytön perusteella erottamiskykyiseksi.

Unionin tuomioistuin on tavaramerkin käytön perusteella saavuttamaa erottamiskykyä koskevassa asiassa C-215/14, Société des Produits Nestlé SA vs Cadbury UK Ltd antamassaan tuomiossa todennut, että tavaramerkin erottamiskykyä on arvioitava yhtäältä tavaramerkin kattamiin tavaroihin ja palveluihin nähden ja toisaalta ottamalla huomioon se, miten kohdeyleisö eli kyseisentyyppisten tavaroiden tai palvelujen tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja oletettavasti mieltää asian. Erottamiskyvyn syntyminen voi seurata sekä käytöstä rekisteröidyn tavaramerkin osana sen yhtenä osatekijänä että erillisen tavaramerkin käytöstä yhdessä rekisteröidyn tavaramerkin kanssa edellytyksin, että tämän käytön seurauksena kohderyhmässä mielletään pelkästään hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin perusteella, että sillä varustettu tavara tai palvelu on peräisin tietystä yrityksestä (tuomion 61 ja 64 kohta oikeustapausviittauksineen).

Esillä olevassa asiassa rekisteröitäväksi haetun ulkoasun näköinen lakritsi- tai lakumatto on valittajan mukaan ollut sen tuotevalikoimassa vuodesta 1951 lukien. Yhtiön esittämästä tuotekuvastoaineistostakin ilmenee, että lakumattoa on markkinoitu säännöllisesti ainakin 1980-luvulta lähtien eli useiden vuosikymmenten ajan ennen rekisteröintihakemuksen jättöpäivää. Aineistossa esiintyy hakemuksessa esitetyn lakumaton perusmuodon mukaista ulkoasua muistuttavia tuotteita sekä sellaisenaan että ennen kaikkea läpinäkyvässä myyntipäällyksessä, josta ilmenee muun ohella valmistaja ja tuotenimitys sekä lakumaton perusmuoto.

Valittajan esittämissä vähittäiskauppiaiden antamissa todistuksissa on vakuutettu, että nimenomaan hakemuksen mukainen ulkoasu tunnistetaan Oy Halva Ab:n jo vuosikymmenien ajan valmistamaksi ja tarjoamaksi lakritsiksi. Tämä ulkoasu on todistusten mukaan tullut Suomessa vahvasti vakiintuneeksi ja laajalti tunnetuksi valittajan valmistamien ja tarjoamien lakritsien erottamiskykyisenä ulkoasuna.

Rekisteröitäväksi haetun ulkoasutavaramerkin mukainen tuote on valittajan korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittaman markkinatutkimusraportin kuvan perusteella tuttu 78 prosentille vastaajista. Vastaajista 64 prosenttia yhdisti sen johonkin tiettyyn yritykseen tai tuotenimeen ja näistä 65 prosenttia Oy Halva Ab:een ja kolme prosenttia lakritsi- tai lakumattoon. Niistä vastaajista, jotka eivät osanneet sanoa, yhdistävätkö he tuotteen johonkin yritykseen tai tuotenimeen, 62 prosenttia yhdisti sen autettuna annetuista vaihtoehdoista Oy Halva Ab:een.

Mainitun raportin perusteena oleva tunnettuuskysely on tehty joulukuussa 2013 eli kaksi vuotta nyt kysymyksessä olevan hakemuksen jättöpäivän 13.12.2011 jälkeen. Koska hakemuksen mukainen lakritsin ulkomuoto on esitetyn selvityksen mukaan ollut käytössä pitkään eikä asiassa ole tullut esille, että kysymyksessä olevan ulkomuodon tunnettuudessa olisi hakemushetken ja tutkimuksen suorittamisen välisenä aikana tapahtunut merkittävää muutosta, raportin mukaisia tunnettuuslukuja ei ole perusteita sivuuttaa.

Markkinaoikeus on katsonut, että edellä mainittu kuvastoaineisto ja vähittäiskauppiaiden antamat todistukset eivät osoita, että rekisteröitäväksi haettu ulkoasu olisi tullut tavaramerkkinä erottamiskykyiseksi laajalti käytettyjen päivittäistavaroiden keskivertokuluttajien keskuudessa. Markkinaoikeuden käytettävissä ollutta selvitystä täydentävän markkinatutkimusraportin on kuitenkin katsottava osoittavan, että rekisteröitäväksi haettu ulkoasu sellaisenaan nauttii huomattavan laajaa tunnettuutta myös kuluttajien keskuudessa.

Koska rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin on esitetyn selvityksen perusteella kokonaisuutena arvioiden katsottava tulleen käytön perusteella erottamiskykyiseksi tavaramerkkilain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla eikä sen rekisteröinnille siten ole lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua estettä, Patentti- ja rekisterihallituksen ja markkinaoikeuden päätökset on kumottava ja asia palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin rekisteröintiä varten.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Alice Guimaraes-Purokoski, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Kristina Björkvall.

Oy Halva Ab

 
Julkaistu 6.6.2016