Muu päätös 3569/2016

Tuulivoimayleiskaavaa koskeva valitus (Vartinoja, Siikajoki)

Antopäivä: 26.8.2016
Taltionumero: 3569
Diaarinumero: 3932/1/15

Asia Osayleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A:n ja B:n kuolinpesät ja heidän 14 asiakumppaniaan

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 5.11.2015 nro 15/0386/1

Asian aikaisempi käsittely

Siikajoen kunnanvaltuusto on päätöksellään 14.5.2014 (§ 42) hyväksynyt Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan. Osayleiskaavalla laajennetaan ja muutetaan kunnanvaltuuston 1.2.2012 hyväksymää ja 12.4.2012 lainvoimaiseksi tullutta osayleiskaavaa.

Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavassa on määrätty, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla).

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja B:n kuolinpesien ja heidän asiakumppaniensa tekemät valitukset kunnanvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut valitusten hylkäämistä seuraavasti:

1. Käsittely kunnanhallituksessa 11.11.2013

Kunnanhallituksen tehtävänä on ollut valmistella nyt kysymyksessä olevaa kaava-asiaa valtuuston päätettäväksi. Asiaa valmistellessaan kunnanhallituksen on tullut ottaa kantaa siihen, minkä sisältöisenä kaava tulisi hyväksyä. Kunnanhallituksen toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu kaavan sisällöstä päättäminen, vaan toimivalta kuuluu tältä osin valtuustolle eivätkä kunnanhallituksen hyväksymät ratkaisut sido valtuustoa.

Kunnanhallitus on 11.11.2013 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotuksen ja päättänyt asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville sekä pyytää kaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot. Kunnanhallitus on tehnyt päätöksensä sille kuuluvan toimivallan ja tehtävien mukaisesti. Valtuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä valittajien asian käsittelystä mainitussa kunnanhallituksen kokouksessa tältä osin esittämillä perusteilla.

2. Esteellisyys kaava-asian käsittelyssä

2.1. Sovellettavat oikeusohjeet

Kuntalain 52 §:n 1 momentin (1034/2003) mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Kuntalain 52 §:n 2 momentin (365/1995) mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Pykälän 2 momentin mukaan mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Mainitun pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa.

2.2. Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan valmistelua koskevat päätökset

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutosta ja laajennusta ja Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaa on valmisteltu samanaikaisesti. Hankkeista on muun ohella tehty yhteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan kaava-alue sijaitsee Siikajoen pohjoispuolella ja Isonevan tuulipuiston alue joen eteläpuolella. Alueet sijaitsevat lähimmillään noin puolentoista kilometrin etäisyydellä toisistaan. Kysymyksessä olevissa kaava-asioissa on niiden samanaikaisesta valmistelusta ja osin yhteisestä selvitysaineistosta huolimatta kysymys kahdesta erillisestä kaava-asiasta eikä luottamushenkilö ole esteellinen osallistumaan molempien kaava-asioiden käsittelyyn sillä perusteella, että hän on esteellinen osallistumaan toisen kaava-asian käsittelyyn. Esteellisyyttä Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen käsittelyyn ei synny myöskään sillä perusteella, että henkilö on mahdollisesti ollut esteellinen osallistumaan aiemmin hyväksytyn Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan (1. vaihe) käsittelyyn.

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen valmisteluun liittyviä kunnanhallituksen päätöksiä ovat päätökset 15.10.2012 § 302, 13.5.2013 § 183, 11.11.2013 § 357, 31.3.2014 § 97 ja 14.4.2014 § 117. Muut valittajien esittämät kunnanhallituksen päätökset eivät ole sellaisia nyt kysymyksessä olevan Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen valmisteluun välittömästi liittyviä päätöksiä, jotka pitäisi ottaa huomioon arvioitaessa sitä, onko kaava-asian valmisteluun ottanut osaa esteellisiä henkilöitä.

2.3. Esteellisyys kunnanhallituksen kokouksissa

Kunnanhallituksen kokousta 15.10.2012 koskevan pöytäkirjanotteen mukaan C ei ole osallistunut mainittuun kokoukseen. Pöytäkirjaan on §:n 302 kohdalle merkitty, että kunnanhallituksen puheenjohtaja D on esteellisenä poistunut kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi. Kunnanhallituksen jäsen E ja F ovat olleet läsnä käsiteltäessä Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muuttamista ja laajentamista koskevaa asiaa.

Kunnanhallituksen päätöksiä 13.5.2013 § 183 ja 11.11.2013 § 357 koskevien pöytäkirjanotteiden mukaan D ja E ovat ilmoittaneet olevansa esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn ja poistuneet kokouksista mainittujen pykälien käsittelyn ajaksi. C ja F ovat olleet mainituissa kokouksissa läsnä käsiteltäessä Vartinojan kaava-asiaa.

Kunnanhallituksen kokousta 31.3.2014 koskevan pöytäkirjanotteen mukaan C ei ole osallistunut mainittuun kokoukseen. D, E ja F ovat poistuneet kokouksesta ennen §:n 97 käsittelyä. Kunnanhallituksen kokousta 14.4.2014 koskevan pöytäkirjanotteen mukaan D ei ole osallistunut mainittuun kokoukseen. Pöytäkirjaan on §:n 117 kohdalle merkitty, että C, F ja E ovat olleet poissa kokouksesta mainitun pykälän käsittelyn ajan.

Valittajat ovat esittäneet, että edellä mainitut esteellisyytensä ilmoittaneet henkilöt olisivat kuitenkin olleet läsnä kunnanhallituksen kokouksissa sen ajan, kun kokouksissa on esitelty kaavaa. Kysymyksessä olevien henkilöiden mahdollinen läsnäolo asiantuntijoiden esitellessä kaavaa ei kuitenkaan ole hallintolain 27 §:ssä tarkoitettua kiellettyä läsnä olemista tai osallistumista asian käsittelyyn.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ja hallinto-oikeuden käytettävissä olevasta väestötietojärjestelmästä ilmenee, että F:llä ja C:llä ei ole kiinteistönomistuksia Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen kaava-alueella. He eivät siten ole olleet esteellisiä osallistumaan kaava-asian käsittelyyn kunnanhallituksessa.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ja hallinto-oikeuden käytettävissä olevasta väestötietojärjestelmästä ilmenee, että D:llä on kiinteistönomistuksia osayleiskaavan kaava-alueella. D ei ole osallistunut nyt kysymyksessä olevan Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutosta ja laajennusta koskevan kaava-asian käsittelyyn kunnanhallituksessa. Hänen hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä E on kuitenkin osallistunut asian käsittelyyn kunnanhallituksessa 15.10.2012.

Kunnanhallituksen 15.10.2012 §:ssä 302 tekemällä päätöksellä on päätetty laittaa osayleiskaavan laajennusta ja muutosta koskeva asia vireille sekä hyväksyä ja laittaa nähtäville laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kun otetaan huomioon, että mainitussa kunnanhallituksen päätöksessä on ollut kysymys vasta kaava-asian vireilletulosta eikä vielä ole ollut tietoa siitä, minkälaista maankäyttöä D omistamille alueille on tarkoitus suunnitella, E ei ole ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn kunnanhallituksessa.

2.4. Esteellisyys valtuuston kokouksessa 14.5.2014

Valtuuston kokousta koskevasta pöytäkirjanotteesta käy ilmi, että päätöksentekoon valtuustossa on osallistunut valtuutettu G, joka on ollut Raahen seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen vuonna 2014. Valittajien esittämän mukaan Siikasalon seurakunta, joka on 31.1.2013 liitetty Raahen seurakuntaan, omistaa Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan alueella kiinteistön, jonka alueelle on kaavassa osoitettu tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja.

Valtuutettu on valtuustossa esteellinen vain, jos asia koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen laissa tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen rinnastettavaa henkilöä. Valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ole koskenut G:tä henkilökohtaisesti, eikä hän siten ole ollut esteellinen osallistumaan asiasta päättämiseen valtuustossa.

Valtuuston kokousta 14.5.2014 koskevasta pöytäkirjanotteesta käy ilmi, että valtuutettu C ei ole osallistunut kokoukseen. Pöytäkirjaan on osayleiskaavan hyväksymistä koskevan §:n 42 kohdalle merkitty, että valtuuston puheenjohtaja E, valtuuston 1. varapuheenjohtaja F ja valtuuston varajäsen D ovat ilmoittaneet olevansa esteellisiä ja poistuneet kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi. Valittajat eivät ole esittäneet selvitystä siitä, että mainitut henkilöt olisivat vastoin pöytäkirjaan merkittyä osallistuneet asian käsittelyyn valtuustossa.

2.5. Johtopäätökset esteellisyysväitteiden johdosta

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen valmisteluun kunnanhallituksessa ja kaavan hyväksymiseen valtuustossa ei ole osallistunut esteellisiä henkilöitä. Valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös ei siten ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä valittajien esteellisyyden osalta esittämillä perusteilla.

Valtuuston kaavan hyväksymistä koskevaa päätöstä ei ole aihetta kumota valittajien esteellisyyden osalta esittämillä perusteilla.

3. Kaavaselostus ja vuorovaikutus kaavoitusmenettelyssä

3.1. Keskeiset sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaan jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 40 §:n mukaan yleiskaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Yleiskaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten ja ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 17 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan yleiskaavan selostuksessa esitetään suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä. Saman momentin 7 kohdan mukaan selostuksessa esitetään muun ohella miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.

3.2. Tosiseikat

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä. Kaavaluonnos ja kaavaehdotus ovat olleet yleisesti nähtävillä, ja kunta on antanut saatuihin mielipiteisiin, muistutuksiin ja lausuntoihin vastineet. Annetut kannanotot ja vastineet ovat olleet kunnanhallituksen pöytäkirjojen liitteinä. Annetun palautteen pohjalta kaavaan on tehty muutoksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä on tiedotettu erikseen ja kaavasuunnitelmia on esitelty kaavoitusmenettelyn yhteydessä järjestetyissä yleisötilaisuuksissa ja seurantaryhmän kokouksissa. Kunnan internet-sivuilla on ollut nähtävillä kunnanhallituksen kokousten pöytäkirjat sekä kaavoituksen eri vaiheet koko kaavan valmistelun ajan.

Kunnanhallituksen valitusten johdosta hallinto-oikeudelle antaman lausunnon liitteestä käy ilmi, että osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olosta on tiedotettu kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden kiinteistönomistajia.

Kaavaehdotusta on muutettu sen nähtävillä olon jälkeen. Kaavaehdotuksesta on poistettu yhden tuulivoimalan alue ja sille osoitetut ohjeelliset huoltotielinjaukset ja ohjeellinen maakaapeli. Neljä ohjeellista tuulivoimaloiden sijaintipaikkaa ja niiden tuulivoimaloiden aluetta sekä niille osoitettuja ohjeellisia huoltotielinjauksia ja ohjeellisia maakaapelin paikkoja on siirretty. Lisäksi on tarkennettu kaavamääräyksiä. Kaavaehdotusta ei ole asetettu uudelleen nähtäville.

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan selostuksessa on kerrottu kohdassa osallistuminen ja vuorovaikutus, ketkä ovat kysymyksessä olevan kaavahankkeen osallisia, ja selostettu toteutunut vuorovaikutusmenettely. Kaavaselostukseen ei ole liitetty vuorovaikutusmenettelyssä saatuja mielipiteitä, muistutuksia ja lausuntoja taikka laadittu niistä yhteenvetoa. Kaavaselostuksessa ei myöskään mainita tehtyä tuulivoimaa koskevaa aloitetta.

3.3. Oikeudellinen arviointi

Yleiskaavan selostus ei kuulu yleiskaavaan, eikä sillä ole suoranaista oikeudellista vaikutusta. Kaavaselostus ei siten voi olla muutoksenhaun kohteena. Kaavaselostuksessa esitettyä voidaan arvioida muun ohella osana toteutunutta vuorovaikutusmenettelyä.

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutosta ja laajennusta koskevaa kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu ilman, että sitä olisi laitettu uudelleen nähtäville. Asiassa on tältä osin menetelty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n vastaisesti. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että muutokset on tehty saadun palautteen johdosta tuulivoimaloista aiheutuvien pohjavesivaikutusten, meluvaikutusten ja linnustolle aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi, kysymyksessä ei ole sellainen virhe, joka yksistään edellyttäisi kaavan hyväksymispäätöksen kumoamista.

Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö ei edellytä erillisten neuvottelujen järjestämistä alueen maanomistajien kanssa. Maanomistajien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet turvataan yleisen vuorovaikutusmenettelyn avulla.

Kunta päättää itsehallintonsa nojalla kaavan sisällöstä lain rajoissa, eikä kunta ole sidottu osallistumisen ja kuulemisen yhteydessä esitettyihin kannanottoihin. Kaavan laatimiseen liittyy usein erilaisten näkemysten yhteensovittamista, eikä vuorovaikutus voi aina johtaa kaikkien esitettyjen kannanottojen huomioon ottamiseen. Kun otetaan huomioon Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen vuorovaikutusmenettely kokonaisuudessaan, vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa edellytetyllä tavalla.

Valituksenalainen valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ole lainvastainen valittajien toteutuneen vuorovaikutusmenettelyn ja kaavaselostuksen osalta esittämillä perusteilla.

4. Kaavasuunnittelun lähtökohdat

4.1. Suunnittelualue ja sen ympäristö

Suunnittelualue sijaitsee noin viiden-kuuden kilometrin etäisyydellä Siikajoen- kylästä kaakkoon Siikajoen pohjoispuolella lähimmillään noin 0,5 kilometriä joesta. Alue on suurelta osin puuston peittämää suopohjaa, niin sanottua rämemetsää. Metsänpohjasta suurin osa on ojitettu tai raivattu pelloiksi. Maasto on tasaista. Suunnittelualueella ei ole asutusta.

Suunnittelualueen eteläpuolella maisemaa hallitsee Siikajoki. Jokivarteen on muodostunut haja-asutusta, ja siellä on myös alkutuotantoa. Siikajoen rantavyöhyke on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, ja siellä on paikallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. Suunnittelualueen etelärajalla on Papinkankaan virkistys- ja muinaisjäännösalue.

Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Vartinvaaran-Kivivaaran harjumuodostelma, joka kuuluu valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan. Pohjoisen harjumuodostelma-alueen kanssa osittain lomittain on arvokkaan pohjavesiesiintymän reuna-alue. Esiintymä kuuluu maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeään pohjavesivyöhykkeeseen.

Suunnittelualueen pohjois-koillispuolella sijaitsee 687 hehtaarin suuruinen Huhtaneva-Luminevan Natura-alue, joka edustaa Pohjois-Pohjanmaan aapasuobiotooppia, ja alueella on suolla pesiviä lintulajeja. Suunnittelualueen itäpuolella on pinta-alaltaan 683 hehtaarin suuruinen Haarasuon Natura-alue, joka on luontotyypiltään arvokas aapasuoalue. Suunnittelualueesta alle kymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsevat myös Revonneva-Ruonnevan Natura-alue sekä Siikajoen lintuvedet ja suot Natura-alue.

Samanaikaisesti Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen kanssa suunnitellun Isonevan tuulipuiston osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee Siikajoen eteläpuolella lähimmillään noin puolentoista kilometrin etäisyydellä Vartinojan suunnittelualueesta.

4.2. Kaavatilanne

Alueella voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu luonnon monikäyttöalueeseen. Tällä merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen.

Maakuntakaavassa Siikajokivarsi kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-4, Siikajokilaakso). Siikajokivarsi on osoitettu myös joko valtakunnallisesti tai maakunnallisesti kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Ohjeellinen pääsähköjohdon linjaus on maakuntakaavassa esitetty jokivarteen, joen pohjoispuolelle.

Maakuntakaavassa Vartinvaaran-Kivivaaran harjumuodostuma on osoitettu arvokasta harjualuetta koskevalla merkinnällä (MY-hs). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman mukaiset harjualueet ja muut vähintään seudullisesti arvokkaat harjualueet. Maakuntakaavassa on viivamerkinnöin osoitettu pohjavesialueet ja tärkeät pohjavesivyöhykkeet. Pohjavesialuetta koskevalla merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (1. luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (2. luokan) pohjavesialueet. Tärkeää pohjavesivyöhykettä koskevalla merkinnällä osoitetaan laajoja, useista pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten.

Valituksenalaisessa päätöksessä on kysymys valtuuston 1.2.2012 hyväksymän Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan laajentamisesta koilliseen ja lounaaseen. Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Siikajokivarressa on voimassa vuonna 2013 hyväksytty Jokivarren osayleiskaava.

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston 2.12.2013 hyväksymässä, päätöksentekohetkellä lainvoimaa vailla olleessa 1. vaihemaakuntakaavassa on esitetty alueita tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue sijoittuu osittain vaihemaakuntakaavassa osoitetulle Vartinojan tuulivoimaloiden alueelle (tv-1 alue 318). Tuulivoimaloiden aluetta (tv-1) koskevalla merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoima-alueet perustuvat Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitykseen (2011) ja sitä täydentäviin maakunnallisiin tuulivoimaselvityksiin sekä maakunnassa vireillä olleiden tuulivoimayleiskaavojen valmistelun yhteydessä laadittuihin selvityksiin.

5. Osayleiskaavan kuvaus

Osayleiskaavan laatimisen tavoitteena on luoda edellytykset Vartinojan tuulipuiston laajentamiselle.

Osayleiskaavassa on osoitettu pääasiassa metsätaloutta varten varattuja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M) sekä pääasiassa maataloutta varten varattuja maatalousalueita (MT). Näitä alueita koskevien kaavamääräysten mukaan alueille saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalue. Alueilla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä varasto- ja talousrakennusten rakentaminen.

Maa- ja metsätalousvaltaisille alueille ja maatalousalueille on osoitettu pistekatkoviivamerkinnällä tuulivoimaloiden alueita (tv). Tuulivoimaloiden sijainti tuulivoimaloiden alueella on esitetty ohjeellisena. Kaavakarttaan on lisäksi katkoviivalla osoitettu alue, minkä sisäpuolelle mahtuu tuulivoimalan siipien pyörimisalue.

Tuulivoimalan aluetta (tv) koskevien kaavamääräysten mukaan tuulivoimalan kokonaiskorkeus maanpinnasta ei saa ylittää tasoa + 190 metriä. Roottorien halkaisija saa olla enintään 130 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava vaalea ja yhtenäinen, ja tornin rakenteen on oltava yhteneväinen koko alueella. Tuulivoimaloiden kaikkien rakenteiden, siipien pyörimisalueiden ja tuulivoimaloiden nostoalueiden on sijoituttava osoitetuille tuulivoimaloiden alueille.

Osayleiskaavaan on merkitty suunniteltua uutta 110 kV:n voimajohtolinjaa varten tarvittava alue energiahuollon alueena (EN). Tälle alueelle on esitetty uuden sähkömuuntamoaseman ohjeellinen sijainti. Tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet ja maakaapeliyhteydet on osoitettu ohjeellisina.

Kaavakarttaan on viivamerkinnöin osoitettu Vartinvaaran-Kivivaaran harjujen suojelualue (hs). Kaavamääräyksen mukaan alueen maisemakuvaa ei saa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa saa aiheuttaa huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia (MAL 3 §). Kaavakarttaan on viivamerkinnöin esitetty myös pohjavesialue (pv). Kaavamääräyksen mukaan pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista tai riskien syntyminen on estettävä riittävin vesiensuojelutoimenpitein. Alueella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja tuulivoimaloiden rakentamisen yhteensovittamisesta.

Osayleiskaavan yleismääräyksen mukaan rakennettaessa pohjavesialueelle tuulivoimaloiden suunnitelmista on käytävä ilmi voimalatyyppi, perustamistapa, kuvaus rakentamisesta sekä tiedot voimalassa käytettävistä öljyistä ja muista kemikaaleista ja niiden määrästä. Pohjavesialueelle rakentamista rajoittavat vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellot. Pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista on pyydettävä ELY-keskuksen lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä.

Osayleiskaavan yleismääräyksen mukaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositusohjearvot. Ennen rakennusluvan myöntämistä on jokaisen voimalan osalta varmistettava, etteivät asetetut melurajat ylity.

Osayleiskaavan yleismääräysten mukaan tuulivoimaloiden sähkönsiirtojohdot on toteutettava ensisijaisesti maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet, ja ne on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään.

Yleismääräyksen mukaan ennen tuulivoimaloiden ja niille johtavien huoltoteiden ja kaapelilinjojen rakennustöiden aloittamista on maaperätietojen perusteella selvitettävä hapettuessaan happamoituvien kaivumaiden olemassaolo ja tarvittaessa esitettävä toimenpiteet haittojen estämiseksi. Happaman kuormituksen ehkäisysuunnitelma on esitettävä ELY-keskukselle.

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutos ja laajennus on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla).

6. Vaikutusten selvittämiseen ja kaavan sisällölliseen lainmukaisuuteen liittyvät sovellettavat oikeusohjeet

6.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Valtioneuvoston 30.11.2000 hyväksymien ja päätöksellään 13.11.2008 tarkistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.3 (Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu) tarkistettujen erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä tulee muun ohella edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.4. (kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat) erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on muun ohella varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan.

6.2.Vaikutusten selvittäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (8.4.2005/202) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

6.3.Yleiskaava

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.

Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä mainitussa laissa säädetään. Saman lain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena muun ohella laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77b §:n mukaan laadittaessa lain 77a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:
1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;
2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;
3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

7. Tuulivoimarakentamisen sopeutuminen luonnonympäristöön

7.1. Osayleiskaavan perustana olevat selvitykset ja vaikutusarvioinnit

Vaihemaakuntakaavaa laadittaessa on tarkasteltu lintujen muuttoreittejä ja pullonkaula-alueita Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta. Selvitys on päivätty 15.3.2013.

Isonevan tuulivoimapuistoa ja Vartinojan tuulivoimapuistoa koskevassa yhteisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on vuonna 2012 laadittu tuulipuistoja koskevat luontoselvitykset, joissa on tutkittu Isonevan ja Vartinojan hankealueiden luontoarvoja. Selvityksissä on tarkasteltu alueiden kasvillisuutta ja luontotyyppejä, linnustoa, liito-oravia, viitasammakoita, lepakoita ja ekologisia yhteyksiä sekä arvioitu hankkeiden vaikutuksia alueiden luontoarvoille. Arviointimenettelyssä on myös laadittu suunniteltuja tuulipuistoja yhdistävän voimalinjan ympäristöselvitys.

Luontoselvityksessä on annettu yleiskuvaus koko alueen kasvillisuudesta. Selvityksessä on kasvillisuutta ja luontotyyppejä selvitettäessä painotettu tuulivoimaloiden suunniteltuja paikkoja ja muiden alueelle sijoittuvien rakenteiden lähiympäristöjä. Hankkeen kasvillisuutta, luontotyyppejä ja arvokkaita elinympäristöjä koskeva kartoitus on perustunut maastokäynteihin sekä kartta- ja ilmakuvatarkasteluun. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskukselta on saatu käyttöön inventoinnit metsälakikohteista ja muista arvokkaista kohteista. Luontoselvityksessä on todettu, että Vartinojan pohjoisella osa-alueella sijaitsevat ojittamattomat suojuotit täyttävät osin metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen vähäpuustoisten soiden kriteerit ja ovat muuten luettavissa muihin arvokkaisiin elinympäristöihin. Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä.

Luontoselvitykseen sisältyvään linnustoselvitykseen on kuulunut pesimälinnustoselvitys sekä kevät- ja syysmuuton laskenta. Lisäksi muuttolintujen osalta joitakin päätelmiä on voitu tehdä rannikon havainnoista, koska hankealueet sijaitsevat siinä määrin lähellä rannikkoa. Täydentäviä tietoja on saatu Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen julkaistuista havainnoista, Suomen lintuatlaksesta ja riistakolmioaineistoista.

Pesimälinnustoselvitys on toteutettu kartoittamalla linnustoa hankealueilla kesäkuun alussa ja kesäkuun puolivälin jälkeen. Kartoituksessa on painotettu suunniteltuja voimalapaikkoja ja tielinjausten alueita sekä luonnontilaisimpia ja linnustollisesti kiintoisimpia alueita, kuten avosoita ja varttuneita lehti- ja sekametsiä. Pesimälintujen soidinlentoja on tarkkailtu myös lintujen muutonseurantapaikoilla. Havaintojen tulokset on esitetty taulukkomuodossa siten, että taulukoista ilmenevät havaitut pesimälajit, niiden reviirimäärät ja reviiritiheydet. Luontoselvityksessä on myös esitetty Vartinojan alueella havaitut uhanalaiset, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset sekä lintudirektiivin liitteessä I mainitut linnut. Vartinojan alueelta on löytynyt arosuohaukan pesintä. Hankealueen puustoisuuden ja alueen tasalaatuisuuden ympäröivien alueiden kanssa on arvioitu pienentävän voimaloista aiheutuvaa häiriöaluetta ja vähentävän haittavaikutuksia pesimälinnuille.

Lintujen muutontarkkailun tavoitteena on ollut selvittää ja arvioida hankealueiden kautta muuttavien lintujen yksilömääriä, lentokorkeutta ja mahdollisia muuttoreittejä hankealueilla. Muuttohavaintojen kirjaamisessa on käytetty BirdLife Suomen suosituksia kenttähavaintojen merkitsemisestä. Linnun kokoon tai yksityiskohtien erotuskykyyn perustuvan luokittelun sijaan on sovellettu paremmin tuulivoimaloiden aiheuttaman törmäysriskin arviointiin soveltuvaa, kiinteisiin ohietäisyysluokkiin perustuvaa luokittelua.

Lintujen kevätmuuttoa on tarkkailtu ajalla 28.3.-19.5.2012 yhteensä 60 tuntia. Havaintopaikkoja oli hankealueilla yhteensä kuusi. Vartinojan hankealueella kevätmuuton havainnointipisteitä oli kolme. Lintujen syysmuuttoa on tarkkailtu ajalla 20.8.-25.10.2012 yhteensä 101,50 tuntia. Sekä Vartinojan että Isonevan alueella havaintopaikkoja oli yksi. Havainnoinnit ovat kattaneet ajan auringon noususta auringon laskuun. Lintujen yömuuttoa ei ole havainnoitu. Linnustoselvityksessä on havaintojen pohjalta esitetty lintujen lukumäärät lentokorkeuksien ja käyttäytymisen sekä lentosuuntien ja havaintoalueen mukaan jaoteltuina. Havainnot on esitetty myös lintulajeittain.

Selvityksessä on arvioitu muuttavien lintujen törmäysriskiä sekä keväällä että syksyllä. Kevään ja syksyn yhteiseksi törmäysriskiksi on arvioitu alle yksi lintu voimalaa kohden vuodessa. Tämän ei ole katsottu vaikuttavan merkittävästi yhdenkään lajin populaatioon. Erillisselvityksessä törmäysriskiä on arvioitu myös tuulipuistojen muuttolintuihin kohdistuvan yhteisvaikutuksen kannalta.

Luontoselvitysten yhteydessä on laadittu Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulipuistojen Natura-arvio. Arviossa on esitetty tuulipuistohankealueiden läheisyydessä sijaitsevien Natura-alueiden kuvaukset ja niiden suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajisto sekä tuulipuistohankkeiden tiedot. Arvion aineistona on lisäksi ollut melumallinnustiedot, hankealueiden luontoselvitykset, lintulaskentatiedot ja uhanalaisten petolintujen pesäpaikkatiedot. Natura-arviossa on todettu, että tuulipuistojen vaikutukset rajoittuvat melko lähelle. Vaikutusalueen on arvioitu olevan välillä 500-1000 metriä. Natura-alueiden sijainnin perusteella hankealueilta voi olla havaittavia vaikutuksia vain Isonevan suoalueeseen ja sen länsipuolella olevaan metsäalueeseen. Tämän vuoksi Natura-arviossa on tarkasteltu hankkeiden toteuttamisen vaikutuksia Siikajoen lintuvedet ja suot Natura-alueen arvoihin.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (27.2.2013) on arvioitu Isonevan ja Vartinojan tuulivoimapuistohankkeiden luonnonympäristövaikutuksia. Arviointiselostuksessa on hankkeen pohjavesivaikutuksia koskevassa kohdassa kuvattu pohjavesialueiden sijainti, maaperän laatu ja alueen pohjavesiolosuhteet ja alueen vedenottamoita koskevat tiedot sekä arvioitu pohjaveteen kohdistuvia riskejä. Luonnonympäristövaikutuksia koskeva arviointi on perustunut edellä mainittuihin selvityksiin sekä aiempiin muun ohella maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoitusten yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Pohjavesiasiantuntija on arvioinut pohjaveteen kohdistuvia riskejä aiemmin tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia hyväksi käyttäen. Paikalliset vesihuoltoyhtiöt on kutsuttu mukaan seurantaryhmätyöskentelyyn.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa arvioinut tehtyjä selvityksiä ja hankkeen vaikutuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan suositellut joidenkin hankkeessa esitettyjen luonnontilaltaan arvokkaiden alueiden välittömässä läheisyydessä sekä pohjavesialueen rajan tuntumassa olevien voimaloiden sijaintipaikkojen muuttamista.

Valituksenalaista tuulipuistoa koskevan osayleiskaavan kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa on pyydetty lausunto Siikajoen kunnan alueella toimivalta vesihuoltolaitokselta Paavolan Vesi Oy:ltä. Yhtiö on antanut kaavaehdotuksesta lausunnon, jossa on tarkasteltu kaavaehdotusta pohjavesivaikutusten kannalta.

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen Ramboll Finland Oy on laatinut 24.1.2014 päivätyn selvityksen Vartinojan tuulivoimapuiston rakentamisen pohjavesivaikutuksista. Selvityksessä on esitetty tiedot pohjavesialueesta, maaperästä ja pohjavesiolosuhteista sekä käsitelty tuulivoimapuiston alueella lokakuussa 2013 tehdyn lisäpohjatutkimuksen tuloksia ja voimaloiden perustamistapaa erityisesti tuulivoimalapaikkojen nro 8 ja 9 osalta. Selvityksessä on arvioitu osayleiskaavassa esitettyjen voimalapaikkojen ja huoltoteiden rakentamisesta aiheutuvia pohjavesivaikutuksia. Selvitykseen liittyy esitys rakentamisen aikaisesta pohjaveden seurannasta.

Osayleiskaavan kaavaselostuksessa on arvioitu kaavan luonnonympäristövaikutuksia.

7.2. Selvitysten riittävyys

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tehty luontoselvitys on kattanut koko suunnittelualueen, ja sitä laadittaessa on perehdytty alueesta aiemmin laadittuihin inventointeihin. Luontoselvityksessä on kartoitettu alueen arvokkaat elinympäristöt, ja sitä on pidettävä laajuudeltaan riittävänä. Linnustoselvityksessä on kartoitettu alueen pesimälinnut ja havaittu muun ohella, että alueella on arosuohaukan pesintäpaikka. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa pitänyt tehtyä linnustoselvitystä tavanomaista parempana mutta kuitenkin puutteellisena kevätmuuton ajallisen kattavuuden osalta. Tästä puutteellisuudesta huolimatta, kun otetaan huomioon kaavaa varten käytettävissä olleet linnustoa koskevat selvitykset kokonaisuudessaan, selvitykset täyttävät tältäkin osin maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä niiltä edellytetyt vaatimukset.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arviointiselostuksessa on alueelta aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella esitetty pohjaveden vaikutusten arvioimiseksi tarpeellisia tietoja alueen pohjavesiolosuhteista sekä arvioitu pohjavesivaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on laadittu myös Natura-arvio. Myöhemmin kaavoitusvaiheessa on selvitetty Vartinojan alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteita sekä arvioitu tuulivoimarakentamisesta aiheutuvia pohjavesivaikutuksia. Pohjavesiolosuhteita koskeva selvitys ei ole rajoittunut vain nyt kysymyksessä olevaan osayleiskaavan laajennusalueeseen, eikä selvityksiä ja vaikutusarviointeja ole pidettävä riittämättöminä sillä perusteella, että kaava-alue olisi valittajien esittämin tavoin ollut liian suppea vaikutusten arviointiin.

Kaavoitusta varten käytettävissä olevista selvityksistä ja tehdyistä vaikutusarvioinneista on saatavissa riittävät tiedot alueen luontoarvoista ja luonnonvaroista sekä kaavaratkaisun vaikutuksista niihin. Hyväksytyn Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen lainmukaisuutta on tältä osin mahdollista arvioida tehtyjen selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella.

7.3. Oikeudellinen arviointi kaavan sisältövaatimuksista

Vartinvaaran-Kivivaaran harjumuodostuma on osa arvokasta pohjavesiesiintymää. Vartinvaaran pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue, joka on alueellisesti merkittävä vedenhankintakohde ja jolla sijaitsee vedenottamoita.

Valituksenalaisessa osayleiskaavassa tuulivoimaloiden ohjeellisia sijaintipaikkoja ei ole osoitettu pohjavesialueelle eikä harjujen suojelualueelle. Tuulivoimaloille esitetyt ohjeelliset uudet huoltotieyhteydet sijaitsevat myös pohjavesialueen ulkopuolella. Lähimpänä pohjavesialuetta sijaitsevat tuulivoimaloiden nro 9 ja 20 ohjeelliset sijaintipaikat. Tuulivoimalan nro 20 tuulivoimalan alue ja ohjeellinen sijaintipaikka sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä pohjavesialueen rajasta. Tuulivoimalan nro 9 ohjeellinen sijaintipaikka sijaitsee myös noin 200 metrin etäisyydellä pohjavesialueesta. Tuulivoimalan alue, jolla tuulivoimalan 9 ohjeellinen sijaintipaikka sijaitsee, ulottuu pohjavesialueelle. Tälle tuulivoimalan alueelle on valtuuston 1.2.2012 hyväksymässä osayleiskaavassa osoitettu tuulivoimalan nro 8 ohjeellisen sijaintipaikka. Tuulivoimalan nro 8 ohjeellista sijaintipaikkaa ja sen huoltotieyhteyttä ei ole ratkaistu nyt kysymyksessä olevalla kaavalla.

Vaikka osayleiskaavassa tuulivoimaloiden alueet ja huoltotieyhteydet on osoitettu ohjeellisina, tuulivoimaloiden rakentamista ja huoltoteiden sijoittamista ohjaavat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden huomioon ottamista ja pohjavesialueelle rakentamista koskevat osayleiskaavan yleismääräykset.

Natura-arvion mukaan Vartinojan tuulipuistohankkeella ei todennäköisesti ole vaikutuksia Huhtanevan-Luminevan Natura-alueen suojelun perusteena oleville luontotyypeille.

Osayleiskaavassa varataan alueet tuulivoimarakentamiseen. Tarvittaessa yksittäisen tuulivoimalan rakentamisen edellytykset suhteessa pohjaveteen on myös arvioitava, kuten osayleiskaavan yleiskaavamääräyksessäkin on todettu, vesilain ja ympäristönsuojelulain säännösten perusteella näiden lakien mukaisessa menettelyssä. Kun otetaan huomioon osayleiskaavassa tuulivoimaloiden rakentamiseen varattujen alueiden sijainti suhteessa pohjavesialueeseen sekä annetut kaavamääräykset kokonai-

suudessaan, hyväksytyssä osayleiskaavassa on otettu huomioon alueen pohjavesivarat ja ohjattu pohjavesivaroihin liittyvää rakentamista maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 77b §:ssä edellytetyllä tavalla.

8. Tuulivoimarakentamisen sopeutuminen ihmisten asuin- ja elinympäristöön sekä alueen maankäyttöön

8.1. Meluvaikutusten selvittäminen

8.1.1. Melun arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet

Valituksenalaista päätöstä tehtäessä asiassa sovellettavana olleen melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti suurimpina hyväksyttävinä melutasoina.

Ympäristöministeriö on vuonna 2012 antamassaan tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa (4/2012 ) edellä mainittuun valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamaan päätökseen viitaten todennut, että se ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi ympäristöministeriön mainitussa ohjeessa esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen (sosiaali- ja terveysministeriön opas 2003:1) mukaisina.

Ympäristöministeriö on vuonna 2014 antanut tuulivoimaloiden melun mallintamista ja mittaamista koskevat ohjeet (2-4/2014).

8.1.2. Laaditut meluselvitykset ja arvioinnit

Isonevan tuulivoimapuistoa ja Vartinojan tuulivoimapuistoa koskevassa yhteisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on vuonna 2012 laadittu tuulipuistojen meluvaikutuksia koskeva selvitys. Melumallinnus on tehty kolmelle eri hankevaihtoehdolle (VE1, VE2 ja VE3). Mallinnus on tehty WindPRO 2.8.522- ohjelmiston DECIBEL- työkalulla melustandardin ISO 9613-2 mukaisesti. Mallinnuksessa on käytetty hankkeissa esillä olleista tuulivoimalatyypeistä kovaäänisintä Nordex 117 -voimalaa. Valmistajan antamien melutietojen mukaan voimalan lähtömelutaso on käytetyillä lähtötiedoilla ollut 105 dB. Käytetyn voimalatyypin melutasot on ilmoitettu oktaavikaistoittain (63-8000 Hz). Lisäksi on ilmoitettu melun etäisyysvaimeneminen desibeleinä. Mallinnus on tehty molemmille tuulipuistoille samanaikaisesti. Melumallinnukseen liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta mallinnustulosten tarkkuudeksi on arvioitu -5....+3 dB.

Meluselvityksessä on tarkastelukohteina ollut 21 vakituisessa asuinkäytössä ja vapaa-ajankäytössä ollutta kiinteistöä. Tarkastelukohteessa saatuja tuloksia on vertailtu ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa (4/2012) esitettyihin tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoihin. Jotta melurajat täyttyisivät kaikissa tilanteissa, mallinnuksessa saatuja tuloksia on verrattu yöajan ohjearvoihin, joita ovat 40 dB vakinaiselle asutukselle ja 35 dB loma-asutukselle. Mallinnuksessa ei ole selvityksen mukaan otettu huomioon amplitudimodulaatiota, koska vertailuarvoina käytettävät suunnitteluohjearvot ovat viisi desibeliä matalammat kuin valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) asetetut arvot.

Meluselvityksen tulokset on esitetty hankevaihtoehdoittain. Hankevaihtoehdossa VE3, jonka pohjalta osayleiskaavoitusta on valmisteltu, vertailuarvoina olleet melurajat ovat Vartinojan osayleiskaavan alueella ylittyneet yhden loma-asunnon kohdalla (35,2 dB). Valtioneuvoston päätöksen mukaiset arvot eivät ole ylittyneet yhdessäkään tarkastelukohteessa.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on muun ohella tehtyjen selvitysten ja kyselyjen pohjalta arvioitu Isonevan ja Vartinojan tuulipuistohankkeiden meluvaikutuksia. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa arvioinut tehtyä meluselvitystä ja hankkeen vaikutuksia.

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutosta ja laajennusta valmisteltaessa on laadittu tuulivoimapuistojen ympäristömeluselvitys (21.3.2014), jossa on tarkasteltu Isonevan ja Vartinojan alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttamaa ympäristömelua. Selvitys perustuu laskennalliseen mallinnukseen, joka on tehty noudattaen ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevaa ohjetta (2/2014). Selvityksen tarkoituksena on ollut mitoittaa tuulivoimaloiden melupäästöt siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset arvot ja ympäristöministeriön ohjeessa esitetyt suunnitteluohjearvot eivät ylity ympäristön asuin- ja lomarakennuksilla eivätkä Siikajokivarren osayleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla. Selvityksessä on otettu huomioon jo hyväksytyssä osayleiskaavassa Vartinojalle osoitetut tuulivoimalat.

Mallinnus on tehty DataKustik Cadna 4.4. -ohjelmalla melustandardin ISO 9613-2 mukaisesti. Mallinnuksessa on käytetty kansainvälisen tuulivoimalatoimittajan 3 MW:n tuulivoimalan melupäästötietoja. Mallinnuksessa käytetty voimaloiden kokonaisäänitehotaso 105,5 dB(A) on suurin tuulivoimalalle ilmoitettu melupäästö. Mallinnuksessa ei ole esitetty voimalan melupäästön terssikaistakohtaisia äänitehotasoja taajuuksille 50-10 000 Hz. Meluselvityksessä on mallinnettu tuulivoimaloiden aiheuttama keskiäänitaso suurimman melupäästön mukaisessa käyttötilanteessa, eli kaikkien voimaloiden melupäästö on samaan aikaan suurimmillaan. Mallinnukseen ei ole tehty amplitudimodulaatioon liittyvää korjausta, koska tuulivoimalan valmistaja ei ollut ilmoittanut voimaloiden aiheuttaman melun olevan amplitudimoduloitua, kapeakaistaista tai impulssimaista. Laskennan epävarmuus on sisällytetty tuulivoimalan äänen melupäästöarvoon, jota on pidetty laitevalmistajan arvioimana takuuarvona.

Sisämelun osalta selvityksessä on laskettu neljän tarkastelupisteen osalta sekä asuntojen A-painotettu sisämelutaso että asuntojen sisätiloihin aiheutuvan pienitaajuisen äänen voimakkuus. Pienitaajuisen melun osalta tarkastelu on tehty taajuusvälille 20-200 Hz. Pienitaajuisen äänen laskennat on suoritettu taulukkolaskentana.

Meluselvitystä koskevassa raportissa esitetyt melukartat vastaavat yöajalle määritetyn suurimman sallitun melupäästön mukaista tilannetta olosuhteissa, joissa melun leviäminen on suotuisaa samanaikaisesti kaikkiin ilmansuuntiin. Laskentatulosten perusteella ulkomelua koskevat valtioneuvoston päätöksen mukaiset arvot ja ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot eivät Siikajoen pohjoispuolella ylity millään olemassa olevilla loma- ja asuinrakennuksilla eikä Jokivarren osayleiskaavan mukaisilla uusilla rakennuspaikoilla. Laskentatulosten perusteella tuulivoimaloiden aiheuttaman pienitaajuisen melun taso alittaa asuin- ja lomarakennusten sisätiloissa Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa (2003:1) annetut ohjearvot kaikilla terssikaistoilla vähintään 15 dB.

Ympäristömeluselvityksen tulosten tarkastelua koskevassa osiossa on todettu, että tuulivoimaloiden hankinnan yhteydessä on varmistettava, että valmistajan ilmoittama lähtömeluarvo on takuuarvo. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että tuulivoimaloista ei lähtisi soivaa, kapeakaistaista tai impulssimaista ääntä. Jos tuulivoimaloiden melussa on edellä mainittuja ominaisuuksia, melupäästöihin on tehtävä viiden desibelin lisäys toteutuvan tuulivoimalan mukaisessa melumallinnuksessa. Myös amplitudimodulaatioon on kiinnitettävä huomiota.

8.1.3. Selvitysten riittävyys ja luotettavuus

Meluselvitysten laatua ja riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että hyväksyttyä osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tämän vuoksi melumallinnuksessa tulee ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot alueelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Osayleiskaavalla ei kuitenkaan ratkaista sitä, mikä voimalatyyppi alueelle sijoitetaan, vaan siinä varataan alueet tuulivoimarakentamiseen. Meluselvitysten on täytettävä sellaiset edellytykset, että niiden perusteella voidaan arvioida, onko alueelle mahdollista sijoittaa kaavan mukaiset kaavamerkinnät ja -määräykset huomioon ottaen tuulivoimaloita siten, että osayleiskaava täyttää sille asetetut sisältövaatimukset muun ohella turvallisen ja terveellisen elinympäristön mahdollisuuksien huomioon ottamisesta.

Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuslupavaiheen melumallinnus tehdään toteutettavaksi valitulla tuulivoimalatyypillä. Viime kädessä tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää myös ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, jos toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta muun ohella meluhaitasta johtuen.

Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua sekä melun mallintamista ja mittaamista koskevat ohjeet on annettu suunnittelun yhtenäistämiseksi ja ne on tarkoitettu yleisesti sovellettaviksi. Ohjeet eivät kuitenkaan ole sellaista sitovaa normistoa kaavoituksessa, että laadittuja meluselvityksiä tulisi automaattisesti pitää lainvastaisina tai riittämättöminä sillä perusteella, että ne eivät kaikilta osiltaan vastaa ympäristöministeriön ohjeissa esitettyä.

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutos ja laajennus perustuu kahteen meluselvitykseen. Meluselvitykset on laadittu käyttäen yleisesti Suomessa sovellettavia melun mallinnusmenetelmiä ja -käytäntöjä. Selvityksiä laadittaessa on vertailuarvoina otettu huomioon myös valtioneuvoston päätöksessä esitettyjä arvoja tiukemmat ympäristöministeriön ohjeessa esitetyt suunnitteluohjearvot. Melumallinnuksia tehtäessä on otettu huomioon kaikki Vartinojan ja Isonevan alueelle suunnitellut tuulivoimalat ja tulokset kattavat tuulipuistoista aiheutuvat yhteisvaikutukset.

Vartinojan ja Isonevan alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttamaa ympäristömelua koskevassa selvityksessä vuodelta 2014 ei ole yksilöity käytettyä voimalatyyppiä eikä esitetty voimalan terssikaistakohtaisia äänitehotasoja. Selvityksessä on kuitenkin esitetty mallinnuksessa käytettävien voimaloiden lukumäärät, sijoituspaikat, nimellisteho, roottorin halkaisija ja korkeus sekä A-painotettu kokonaisäänitehotaso. Selvityksessä on tuotu esille se, että melupäästöarvon on oletettu olevan tuulivoimaloiden takuuarvo eikä tuulivoimaloiden äänen ole mallinnusta tehtäessä oletettu sisältävän erityisiä häiritseviä ominaisuuksia, kuten amplitudimoduloitua ääntä. Meluselvityksen arviointiosassa on kiinnitetty huomiota siihen, että tuulivoimaloiden hankinnan yhteydessä on varmistettava se, että mallinnuksen oletusarvot pitävät paikkansa.

Meluselvitysten riittävyyttä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että hyväksytyssä osayleiskaavassa on meluhaittojen ehkäisemistä koskeva yleismääräys. Yleismääräys kohdistuu muun ohella rakennuslupamenettelyyn, jossa on ennen rakennusluvan myöntämistä jokaisen voimalan osalta varmistettava, etteivät asetetut melurajat ylity.

Osayleiskaava perustuu sellaisiin meluselvityksiin, joiden perusteella on mahdollista arvioida osayleiskaavan mukaisen maankäytön aiheuttamat meluvaikutukset.

8.2. Muiden vaikutusten selvittäminen

Vartinojan tuulivoimapuistoa ja Isonevan tuulivoimapuistoa koskevassa yhteisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on laadittu tuulivoimapuistojen varjostusvaikutuksia koskeva selvitys. Mallinnus on tehty kolmelle eri hankevaihtoehdolle (VE1, VE2 ja VE3). Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaselostuksessa on mainitun varjostusselvityksen pohjalta arvioitu osayleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden aiheuttamia varjostusvaikutuksia.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on muun ohella tehtyjen selvitysten ja asukaskyselyjen pohjalta arvioitu tuulipuistohankkeiden ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, kuten varjostusvaikutuksia ja terveysvaikutuksia, sekä turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia. Arviointiselostuksessa on arvioitu myös vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja osayleiskaavan kaavaselostuksen turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia koskevassa kohdassa on todettu, että kokemusten mukaan tuulivoimaloista irtoavat jääkappaleet putoavat hyvin lähelle voimaloita. Suomessa ei ole tiedossa yhtään tapausta, jossa voimalasta irronnut jää olisi osunut voimalan lähellä liikkuneeseen henkilöön. Todennäköisyys sille, että voimaloiden läheisyydessä olevaan henkilöön osuu jääkappale, on arvioitu erittäin pieneksi. Arviointiselostuksen mukaan, mikäli tarvetta ilmenee, voimalat on mahdollista varustaa jääntunnistusautomatiikalla. Jäänmittaus on mahdollista yhdistää varoitusvaloon, joka kertoo jään kertymisestä. Myös voimaloiden pysäyttäminen on mahdollista anturin antaman signaalin perusteella.

Tuulivoimaloiden jäänmuodostuksesta ja siitä aiheutuvasta vaarasta ei ole laadittu varsinaista selvitystä. Tuulivoimaloista aiheutuvaa jäävaaraa on kuitenkin edellä selostetulla tavalla yleisesti arvioitu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja kaavaselostuksessa. Kun otetaan huomioon, että hyväksytyssä osayleiskaavassa tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat kaavan mukaisilla maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla ja maatalousalueilla, sekä se, että Papinkankaan virkistysalueen läheisyyteen ei ole kaavassa varattu alueita tuulivoimarakentamiseen, tehtyä arviointia on pidettävä riittävänä.

Tuulivoimaloiden edellyttämien lentoestevalojen vaikutuksia on ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa arvioitu maiseman kannalta. Lentoestevalojen tarkemmat vaatimukset käsitellään lentoestelupamenettelyssä ja rakennuslupavaiheessa.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaselostuksessa on maankäytön vaikutusten osalta todettu, että hankkeen edellyttämän voimajohdon rakentaminen rajoittaa hieman maankäyttöä erityisesti Siikajoen kohdalla, missä on asutusta joen varressa. Voimajohdon tarvitsema alue pienentää jonkin verran alueen metsä- ja peltopinta-alaa, mutta kokonaisuutena tarkastellen uusien voimajohtojen vaikutukset seudun maa- ja metsätalousalueisiin ovat suhteellisen vähäiset. Hankealueille ei voida osoittaa uutta asutusta. Metsäalue säilyy tuulivoimaloiden rakennus- ja kokoamispaikkoja sekä rakennettavia huoltoteitä lukuun ottamatta yhtenäisenä.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa arvioinut tehtyjä selvityksiä ja hankkeen vaikutuksia.

8.3. Johtopäätös vaikutusten selvittämisestä

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutos ja laajennus perustuu Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen yhteisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tehtyihin selvityksiin ja arviointeihin. Lisäksi osayleiskaavaa laadittaessa on tehty uusi meluselvitys ja arvioitu kaavan vaikutuksia.

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen vaikutuksia selvitettäessä on tarkasteltu kaavan mukaisen maankäytön vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Lisäksi on selvitetty kaavan vaikutuksia alueiden käyttöön. Vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon olemassa oleva asutus ja lähialueelle suunniteltu maankäyttö. Osayleiskaava perustuu sellaisiin selvityksiin ja arviointeihin, joiden perusteella voidaan arvioida, mille etäisyydelle asutuksesta ja asutukseen varatuista alueista tuulivoimaloita voidaan sijoittaa ja täyttääkö osayleiskaava sille maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset tältä osin.

8.4. Oikeudellinen arviointi kaavan sisältövaatimuksista

Asiassa on valituksissa esitettyjen perusteiden pohjalta arvioitava sitä, onko hyväksytyssä osayleiskaavassa tuulivoimaloiden alueet osoitettu niin lähelle olemassa olevaa asutusta ja Jokivarren osayleiskaavan rakennuspaikkoja, että kaava tällä perusteella on yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen.

Hyväksytty tuulipuiston osayleiskaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että se mahdollisesti on Siikajoen maankäyttöstrategian tai kuntalaisaloitteen johdosta tehdyn valtuuston päätöksen vastainen.

Osayleiskaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden kilometrin mittaisen vaikutusalueen sisällä ei sijaitse asutusta eikä Jokivarren osayleiskaavan mukaisia uusia rakennuspaikkoja. Meluselvitysten mukaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset meluarvot ja ympäristöministeriön ohjeen mukaiset suunnitteluohjearvot eivät ylity yhdessäkään tarkastelukohteessa.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöksiä siitä, mille etäisyydelle asutuksesta tuulivoimaloita voidaan sijoittaa, eikä kaavaratkaisu ole lainvastainen yksinomaan sillä perusteella, että tuulivoimala-alueita on osoitettu alle kahden kilometrin etäisyydelle olemassa olevasta asutuksesta ja asutukseen varatuista alueista. Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutos ja laajennus ei ole valittajien esittämillä tuulivoimarakentamisen sopeutumisesta ihmisten asuin- ja elinympäristöön ja alueen maankäyttöön liittyvillä perusteilla maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 77 b §:ssä asetettujen yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen.

9. Kaavan kohtuullisuus maanomistajalle

A:n ja B:n kuolinpesien valituksessa tarkoitetun kaava-alueella sijaitsevan kiinteistön alueelle ei maakuntakaavassa ole osoitettu aluevarauksia eikä alueella ole yksityiskohtaisia kaavoja. Valittajien esittämän selvityksen mukaan kiinteistö on nykyään metsätalouskäytössä. Valituksenalaisessa osayleiskaavassa kiinteistön alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Tuulivoimalan nro 12 tuulivoimalan alue sijoittuu runsaan hehtaarin verran kuolinpesän omistamalle alueelle. Yleiskaavassa ei ole kaavamääräyksin rajoitettu kuolinpesän kiinteistön käyttöä.

Kysymyksessä olevan yleiskaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimarakentaminen Vartinojan alueella. Tuulivoimarakentamisen sijoittamista rajoittavat siitä aiheutuvien laajojen vaikutusten huomioon ottaminen, eikä kaikkia alueen maanomistajien tavoitteita ole mahdollista ottaa täysimääräisesti huomioon. Tuulivoimarakentamisen ei voida katsoa estävän normaalia metsätalouden harjoittamista alueella. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon kuolinpesän alueelle sijoittuvan tuulivoimalan alueen suhteellinen pienuus, yleiskaavan ei voida katsoa aiheuttavan kuolinpesälle maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa taikka olevan kaavasta aiheutuvien haittojen perusteella maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen vastainen. Mahdollisia korvauskysymyksiä ei ratkaista kaavalla.

10. Ratkaisu

Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksymistä koskeva päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole lainvastainen valittajien esittämillä perusteilla. Päätöstä ei ole aihetta kumota valitusten johdosta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut
Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 § ja 197 § 1 momentti
Kuntalaki (17.3.1995/365) 90 § (1375/2007)
Luonnonsuojelulaki 65 § ja 66 § 1 momentti
Maankäyttö- ja rakennusasetus 19 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Martti Raunio ja Anne-Mari Keskitalo, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A:n ja B:n kuolinpesät sekä niiden asiakumppanit ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Lisäksi muutoksenhakijat ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Muutoksenhakijat ovat uudistaneet aiemmin esittämänsä ja lausuneet lisäksi vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Muutoksenhakijat ovat valituksessaan hallinto-oikeudelle katsoneet, että muiden ohella E on ollut esteellinen osallistumaan kaavaa koskevaan päätöksentekoon, sillä hän on kaava-alueella maata omistavan D:n sisar E on osallistunut päätöksentekoon kunnanhallituksen kokouksessa 15.10.2012 (§ 302). Tuossa kokouksessa on päätetty laittaa vireille osayleiskaavan muutosta koskeva asia sekä hyväksyä ja laittaa nähtäville laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Toisin kuin hallinto-oikeus on katsonut, hyväksytty OAS osoittaa jo riittävällä tavalla tuulivoima-alueen sijoittumisen maanomistuksen kannalta. Puheena olevassa kunnanhallituksen kokouksessa on ollut kysymys päätöksestä, jonka perusteella on voitu ennakoida mahdollista hyötyä tuulivoima-alueen maanomistukseen liittyen. E on siten ollut esteellinen osallistumaan päätöksentekoon, jota näin ollen rasittaa menettelyvirhe.

Kaavaehdotusta on muutettu olennaisesti nähtävillä olon jälkeen ja kaava on hyväksytty tämän jälkeen asettamatta sitä uudelleen nähtäville. Muutokset ovat koskeneet muun muassa voimaloiden sijaintia, niiden tiejärjestelyjä ja maakaapeleiden paikkoja. Muutokset koskevat tässä tapauksessa yleistä etua ja muun muassa voimaloiden sijaintipaikkojen muutokset vaikuttavat tuulipuiston kokonaisvaikutuksiin ja niiden arviointiin. Muutosten vaikutuksia yksityisiin etuihin ei voida kaava-aineiston perusteella ilmeisesti edes arvioida. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65 §:ssä ilmaistu nähtäville asettamista koskeva muotovaatimus on luonteeltaan ehdoton. Asiassa on menetelty virheellisesti.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa tuulivoimapuiston ympäristöön ja ympäröivään maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä ja laajalle ulottuvia, mikä korostaa selvitysten kattavuudelle ja laadulle asetettavia vaatimuksia.

Kaavahanketta varten tehdyt linnustoselvitykset ovat puutteellisia, kuten erityisesti Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys (PPLY, 3.1.2014) on todennut. Erityisen huolestuttavana PPLY toteaa Vartinojan hankealueen sijoittumisen arosuohaukan pesimäalueelle. Euroopassa arosuohaukan uhanalaisuusluokka on erittäin uhanalainen (EN, Endangered). Arosuohaukan esiintymistä ja liikkumista tuulivoimaloiden alueella ei ole kuitenkaan selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n edellyttämällä tavalla. Selvitysten puutteellisuus on johtanut kaavan sisältövaatimusten vastaisuuteen.

Ympäristöministeriö on päätöksellään (DNr:o YM/5222/2014) jättänyt vahvistamatta 1. vaihemaakuntakaavassa Vartinojan alueelle osoitetun tuulivoima-alueen (tv-1) maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n vastaisena seuraavilla perusteluilla:

"Ympäristöministeriö toteaa, että arosuohaukka on lintudirektiivin liitteen I laji ja uuden 2015 loppuun mennessä julkaistavassa lajien uudelleenarvioinnissa arvioitu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Lajin uhanalaisuutta ei ole aiemmin Suomessa arvioitu, koska sitä on alettu vasta viime vuosina pitää Suomessa vakiintuneena lajina. Arosuohaukka on harvinainen koko Euroopassa ja arvioitu erittäin uhanalaiseksi EU:n alueella. Suomen pienellä arosuohaukkakannalla on suuri merkitys lajin suojelutasolle koko EU:n alueella. Arosuohaukka on pesinyt onnistuneesti Vartinojan tuulivoima-alueen lähistöllä vuosina 2011-2015.

Ympäristöministeriö katsoo, ettei vaihemaakuntakaavassa ole tuulivoima-alueen Vartinoja osalta riittävästi kiinnitetty huomiota alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ja luonnonarvojen vaalimiseen linnuston osalta ja jättää tuulivoima-alueen merkinnän tv-1 (Vartinoja, 318) maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena vahvistamatta."

Muita Vartinhaaran-Kivivaaran alueella toistuvasti havaittuja törmäysriskille alttiita päiväpetolintuja ovat mehiläishaukka, hiirihaukka ja sinisuohaukka, jotka on arvioitu Suomessa vaarantuneiksi (VU, vulnerable). Alueen merkitys myös petolintujen pesimäalueena on huomattava. Alueen merkitys petolintujen muuttoreittinä ilmenee myös muuttoreittiselvityksestä (Hölttä 2013).

Selvitykset ja kaavan toteuttamisen vaikutukset on laadittu voimalakohtaisesti. Koska kaavaa ei ole asetettu voimaloiden ja niihin liittyvän kunnallistekniikan ja teiden siirron jälkeen uudelleen nähtäville, muutosten vaikutusten käsittely on jäänyt puutteelliseksi.

Voimaloiden toteuttaminen edellyttää ojituksia sekä perustusten, pystytysalueiden, kaapeleiden ja tiestön rakentamista. Nämä toimenpiteet edellyttävät kasvillisuuden ja maan humuskerroksien poistamista, mikä vaikuttaa veden imeytymiseen ja valuntaan alueella. Koska suunnittelualue sijoittuu osin pohjavesi- ja harjumuodostuma-alueelle, vaikutusten rajoittaminen ja hallitseminen edellyttäisi riittävän täsmällistä ohjausta kaavamerkinnöin. Kaavaselostuksessa todetaan sinänsä haitallisten vaikutusten riski arvokkaille luontotyypeille ja lajistolle niiden sijainnista riippuen sekä avohakkuisiin verrattavat kasvillisuusvaikutukset, mutta vaikutuksia ei tunnisteta riittävästi eikä ehkäistä niitä kaavamääräyksin.

Tuulivoimaloiden kokonaisvaikutukset pohjavesiin tulisi arvioida yhdessä ja selvittää pohjavesiin kohdistuvat riskit ottaen huomioon pohjaveden ehdoton pilaamiskielto ja pohjaveteen mahdollisesti kohdistuvien vaikutusten merkitys myös Natura-alueen (Huhtaneva-Lumineva) suojeluarvojen koskemattomuuden kannalta.

Kaava-aineisto ei sisällä myöskään pohjavesiolosuhdeselvitystä. Mikäli pohjavesialueen muodostumisaluetta, virtaussuuntia ja pohjaveden pinnan korkeuksia ei tunneta, hankkeen mahdollisia vaikutuksia pohjavesiin ei voida selvittää lain ja asetuksen vaatimalla tavalla.

Hankkeella on mahdollisesti Natura-alueelle (Huhtaneva-Lumineva) kohdistuvia vaikutuksia, joita ei ole arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämällä tavalla. Varovaisuusperiaatteen nojalla vaikutukset olisi tullut arvioida luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaisesti.

Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena, mikä on otettava huomioon arvioitaessa meluselvitysten laatua ja riittävyyttä. Tämän vuoksi melumallinnuksessa tulee ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot alueelle suunnitelluista voimaloista. Melumallinnus ei täytä tätä vaatimusta. Melumallinnuksessa on useita virheitä ja puutteita eikä melumallinnus vastaa todellisen tilanteen melualtistusta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Koska tuulivoimaloiden sijaintipaikat määräytyvät kaavoitusvaiheessa, melun torjuntaa ei voida jättää olennaisilta osin vasta myöhemmässä lupamenettelyssä suoritettavaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Tuulivoimalan alue tuulivoimalan nro 12 kohdalla sijoittuu runsaan hehtaarin verran A:n ja B:n kuolinpesien kiinteistön alueelle, mikä rajoittaa kiinteistön käyttöä kohtuuttomalla tavalla. Tuulivoimakaava aiheuttaisi toteutuessaan kiinteistön käytölle kohtuuttomia rajoituksia.

Siikajoen kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa se on esittänyt, että valitus ja oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään. Kunnanhallitus on selityksessään katsonut, että valituksessa mainittua ympäristöministeriön päätöstä (YM/5222/2014) ei voida käyttää nyt kysymyksessä olevan valitusasian ratkaisun perusteena. Kunnanhallitus on lisäksi muun ohella lausunut seuraavaa:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ei ole kaavoitusprosessin vaihe, jossa päätettäisiin kenenkään maanomistajan oikeuksista tai velvoitteista. Päätöksenteossa ei ole tällä perusteella tapahtunut E esteellisyydestä johtuvaa menettelyvirhettä.

Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyillä muutoksilla tuulivoimakaavan haitallisia vaikutuksia on oleellisilta osin vähennetty. Nämä muutokset palvelevat niin yleistä kuin maanomistajienkin etua. Hallinto-oikeuden päätöstä ei ole tältä osin muutettava.

Pesimälinnustoa koskevaan selvitykseen liittyen arosuohaukka on ollut tiedossa kaavaprosessin aikana. Tuolloin arosuohaukalla ei kuitenkaan ollut suomalaista uhanalaisstatusta. Kaava on muun ohella arosuohaukan osalta laadittu niiden linjausten ja ohjeistuksen mukaan, jotka ovat olleet laatimisajankohtana tiedossa. Linnustoselvitykset täyttävät maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä edellytettävät vaatimukset.

A:n ja B:n kuolinpesät sekä niiden asiakumppanit ovat antaneet vastaselityksen. Muutoksenhakijat ovat vastaselityksessään uudistaneet aikaisemmin esittämänsä ja lausuneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Arosuohaukka on pesinyt onnistuneesti Vartinojan tuulivoima-alueen lähistöllä vuosina 2011 – 2015. Vuonna 2015 tehdyssä Suomen lintujen uhanalaisuustarkastelussa arosuohaukka on katsottu Suomeen vakiintuneeksi lajiksi ja sen statukseksi on arvioitu erittäin uhanalainen (EN).

Lintudirektiivin liitteessä I mainitaan ne 94 uhattua lajia tai alalajia, joiden suojelemiseksi jäsenvaltioiden tulee osoittaa riittävä määrä erityisiä suojelualueita (SPA-alueita). Arosuohaukka on mainitulla listalla. Arosuohaukka on harvinainen koko Euroopassa ja se on arvioitu erittäin uhanalaiseksi EU:n alueella. Vartinojan pesimäpaikka on arosuohaukan ainoa tunnettu vakiintunut pesimäpaikka koko EU:n alueella. Vaikka arosuohaukan suojeleminen ei välttämättä vaadi varsinaisten suojelualueiden perustamista, pitäisi kuitenkin olla selvää, ettei sen ainoaa tunnettua vakiintunutta pesimäpaikkaa koko EU:n alueella saa tuhota.

Samalla perusteella, jolla vaihemaakuntakaava on jätetty vahvistamatta, nyt kysymyksessä oleva yleiskaava ei täytä sille asetettuja sisältövaatimuksia luonnonarvojen vaalimisen suhteen. Lisäksi on otettava huomioon, että kaavaa hyväksyttäessä voimassa olleessa maakuntakaavassa alue kuului luonnon monikäyttöalueeseen, jonka suunnittelumääräys edellytti muun muassa ympäristöarvojen säilyttämistä.

Vastaselitykseen on liitetty selvitys kuolinpesien ja niiden asiakumppanien oikeudenkäyntikuluista määrältään yhteensä 5 061,40 euroa.

Siikajoen kunnanhallitukselle on lähetetty tiedoksi mainittu selvitys oikeudenkäyntikuluista.

Merkitään, että ympäristöministeriö on 23.11.2015 tekemällään päätöksellä (YM1/5222/2014) jättänyt vahvistamatta Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa Vartinojan alueelle osoitetun tuulivoima-alueen merkinnän (tv-1).

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ja Siikajoen kunnanvaltuuston päätökset kumotaan.

2. Siikajoen kunta määrätään korvaamaan A:n ja B:n kuolinpesien sekä niiden asiakumppanien oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 4 500,00 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Perustelut

1. Pääasia

1.1 Esteellisyys kaava-asian käsittelyssä

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Pykälän 2 momentin mukaan, mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Pykälän 1 kohdan mukaan läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa muun ohella virkamiehen sisarusta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä säädetään kaavoitusta koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Pykälän 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

Kunnanhallitus on 15.10.2012 (§ 302) päättänyt laittaa Vartinojan osayleiskaavan laajennusta ja muuttamista koskevan asian vireille sekä hyväksyä ja laittaa nähtäville mainitun kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmenee muun muassa, että laajennuksella on ollut tarkoitus lisätä Vartinojan alueelle 6–11 uutta tuulivoimalaa. Suunnitelmassa on myös esitetty suunnittelualueen rajat. Suunnitelman mukaan kaava laaditaan siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Kaavoitus perustuu vuorovaikutteiseen suunnitteluun, jossa sovitetaan yhteen erilaisia maankäyttöön liittyviä intressejä. Kaavoituksen erityispiirteiden vuoksi esteellisyyden vaikutus ulottuu lähtökohtaisesti koko kaavaratkaisuun. Nyt kysymyksessä olevassa kaavahankkeessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmenevän suunnittelualueen maanomistajille on ollut odotettavissa mahdollisia taloudellisia hyötyjä tai vastaavasti rakentamisrajoituksia voimaloiden rakentamisesta johtuen.

Asiassa saadun selvityksen mukaan kunnanhallituksen jäsenen E:n veljellä D:llä on kiinteistöomistuksia Vartinojan osayleiskaavan laajennusta ja muuttamista koskevan osayleiskaavan alueella. Kaavahanke huomioon ottaen E:n hallintolaissa tarkoitetulle läheiselle on ollut odotettavissa erityistä tai vahinkoa asian ratkaisusta. E ei siten ole esteellisenä voinut ottaa osaa mihinkään puheena olevan kaava-asian käsittelyvaiheeseen. Tämä on koskenut myös edellä mainittua kunnanhallituksen kokousta 15.12.2012 (§ 302). Mainittua kokousta, jossa on muun ohella hyväksytty edellä mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, on pidettävä osana kaava-asian valmistelua.

Koska E on osallistunut esteellisenä kunnanhallituksen kokoukseen 15.12.2012 (§ 302), myös samassa kaavoitusmenettelykokonaisuudessa kunnanvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

1.2 Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta (muistutus). Pykälän 4 momentin mukaan kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville säädetään tarkemmin asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaan, jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

Asiassa on pidettävä riidattomana, että kaavaehdotusta on nähtävillä olon jälkeen muutettu olennaisesti muun ohella siirtämällä kolmen tuulivoimalan sijaintia. Siirtojen pituudet ovat vaihdelleet 80 metristä 570 metriin. Kaavaehdotusta ei ole muutosten jälkeen asetettu uudelleen nähtäville.

Kysymys on tuulivoimayleiskaavasta, joka oikeuttaa rakentamaan suoraan rakennusluvan nojalla. Kun myös otetaan huomioon, että tuulivoimaloiden sijainnilla on erityinen merkitys arvioitaessa kaavasta aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön, muutosten ei voida katsoa koskeneen vain yksityistä etua. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, että niitä osallisia, joiden yksityistä etua muutokset ovat mahdollisesti koskeneet, olisi erikseen kuultu.

Koska olennaisesti muutettua kaavaehdotusta ei näissä oloissa ole asetettu julkisesti nähtäville, osallisilla ei ole ollut mahdollisuutta arvioida kaavan vaikutuksia maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kaavoitusmenettely on tästä syystä tapahtunut maankäyttö- ja rakennuslain säännösten vastaisesti.

1.3 Arosuohaukkaa koskevat selvitykset

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (8.4.2005/202) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun ohella kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin (3 kohta).

Yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä. Pykälän 2 momentin 8 kohdan mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella luonnonarvojen vaaliminen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä säädetään rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n 1 kohdan mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava muun ohella siitä, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella.

Lintudirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY luonnonvaraisten lintujen suojelusta) 4 artiklan 1. kohdan mukaan mainitun direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Arosuohaukka (Circus macrourus) kuuluu lintudirektiivin liitteessä I mainittuihin lajeihin.

Muutoksenhakijat ovat valituksessaan hallinto-oikeudelle esittäneet muun ohella, että Vartinvaaran-Kivivaaran ja Siikajoen välinen alue on arosuohaukan ainoa tunnettu vakiintunut pesimäpaikka Suomessa. Lajilla on ollut pysyvä reviiri alueella vuosina 2011 – 2014. Arosuohaukka on luokiteltu Euroopassa erittäin uhanalaiseksi (EN, Endangered). Suomalaista uhanalaisstatusta lajilla ei vielä ole. Arosuohaukka pesii maassa ja vaikuttaisi vaihtavan pesäpaikkaansa vuosittain. Kuitenkin laji on pesinyt koko ajan kaava-alueella. Arosuohaukka kaartelee törmäysriskikorkeudella erityisesti pesimäpaikallaan. Voimaloiden sijoittaminen sen reviirille muodostaa näin ollen vakavan uhan lajille. Muutoksenhakijoiden mukaan arosuohaukan esiintymistä ja liikkumista alueella ei ollut selvitetty kaavoittajan toimesta lainkaan, vaikka lajin pesiminen kaava-alueella on merkittävä linnustonsuojelukysymys koko Suomen mittakaavassa.

Muun ohella nyt kysymyksessä olevaa kaavahanketta koskevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (2013) todetaan (s. 175 – 176) seuraavaa: "Ympäristötutkimus Yrjölän (2012a) arvion mukaan Vartinajan hankealueella pesivällä arosuohaukalla on kohtalainen törmäysriski voimaloihin, ja lajiin saattaa kohdistua voimaloista häiriövaikutusta. Vaikutusten merkittävyyttä on kuitenkin vaikea arvioida ilman tarkempia tutkimuksia. Törmäyskuolleisuuden on havaittu olevan merkittävää ainoastaan, jos voimaloita on sijoitettu alueille, joilla on useita vakituisesti asuttuja pesäpaikkoja. Useiden arosuohaukan vakituisten pesäpaikkojen sijaitseminen Vartin peltoalueen lähistöllä ei toki ole mahdotonta, mutta epätodennäköistä."

Kaavaselostuksessa (2014) todetaan (s. 81), että sitä, kuinka pysyvää arosuohaukkojen esiintyminen ja pesintä on Siikajoella, ei pystytä ennustamaan. Kaavaselostuksen mukaan arosuohaukan osalta on syytä tehdä tarkempaa seurantaa siitä, missä yksilöt eniten liikkuvat ja saalistavat, ja missä pesäpaikka on. Kaavaselostuksessa myös esitetään, että voimala voidaan pysäyttää pesimäkaudeksi, mikäli jokin voimala on selvä riski.

Asiassa on edellä lausuttu huomioon ottaen katsottava selvitetyksi, että lintudirektiivin liitteessä I mainittu Arosuohaukka on pesinyt usean peräkkäisen vuoden ajan Vartinojan alueella. Tämä osoittaa, että alueella on sellaisia erityisiä luonnonarvoja, jotka on otettava huomioon kaavoituksessa.

Kun otetaan huomioon, että kaavahankkeessa on kysymys tuulipuiston rakentamiseen suoraan rakennusluvan nojalla oikeuttavasta yleiskaavasta sekä rajalliset mahdollisuudet ehtojen asettamiseen rakennuslupamenettelyssä, kaavaa varten ei ole laadittu sellaisia arosuohaukkaa koskevia selvityksiä, joiden nojalla olisi mahdollista arvioida sitä, ovatko kaavan aluevaraukset asianmukaisesti sovitettavissa yhteen luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen kanssa. Kunnanvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä ei ole tältä osin perustunut riittäviin selvityksiin.

1.4 Täydentävät perustelut ja lopputulos

Kun otetaan huomioon edellä kohdissa 1.1 – 1.3 lausuttu, kunnanvaltuuston päätös on kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset on kumottava.

Lausuminen muista valituksessa esitetyistä valitusperusteluista ei näissä oloissa ole tarpeen.

2. Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että asianosainen joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä asianosaisesta on säädetty, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Siikajoen kunnanvaltuuston päätös on kumottu osayleiskaavan käsittelyssä tapahtuneiden menettelyvirheiden johdosta sekä selvitysten riittämättömyyden vuoksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos ja erityisesti edellä lausuttu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos A:n ja B:n kuolinpesät ja heidän asiakumppanit joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi Siikajoen kunta on hallintolainkäyttölain 74 §:n nojalla määrättävä korvaamaan A:n ja B:n kuolinpesien ja heidän asiakumppanien oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Niilo Jääskinen, Riitta Mutikainen, Hannele Ranta-Lassila, Mika Seppälä ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.

 
Julkaistu 26.8.2016