Muu päätös 3594/2016

Kunnallisasiaa koskeva valitus (Nuottalahti, Aurinkoranta, Espoo)

Antopäivä: 26.8.2016
Taltionumero: 3594
Diaarinumero: 1596/1/15

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittaja Aurinkorannan Venekerho Oy

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 23.4.2015 nro 15/0282/5

Asian aikaisempi käsittely

Espoon kaupungin katupäällikön poissa ollessa kaupungininsinööri on päätöksellään 13.6.2014 § 46 hyväksynyt Espoon kaupungin Nuottalahdessa sijaitsevan laiturin numero 29 purkusuunnitelman sisältävän piirroksen 6134/205.

Päätöksessä on viitattu sovellettuna oikeusohjeena maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:ään.

Päätökseen on liitetty valitusosoitus, jonka mukaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt Aurinkorannan Venekerho Oy:n valituksen tutkimatta.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut tältä osin seuraavaa:

Maankäyttö ja rakennuslain 190 §:n 5 momentin mukaan yleisen alueen suunnitelmaa koskevaan päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Kyseinen laituri on ollut vuokrattuna Aurinkorannan Venekerho Oy:lle 1.6.2008–31.5.2014. Viimeisimmän, ajalle 1.6.2013–31.5.2014 solmitun vuokrasopimuksen mukaan laiturin käyttötarkoitus on yleinen laituri, minkä lisäksi laituri on vuokrattu pienveneiden kiinnityspaikaksi. Venekerholla on ollut käyttölupa laituriin vuokrasopimuksen päätyttyä ajalla 1.6.2014–31.10.2014.

Pelkästään aikaisempaan vuokrasuhteeseen ja olemassa olevaan käyttölupaan perustuen ei voida katsoa, että laiturin purkamista tarkoittava katupäällikön päätös olisi kohdistettu Aurinkorannan Venekerho Oy:ön tai että sillä olisi yhtiöön kohdistuvia, hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja välittömiä vaikutuksia. Valituksessa ei ole esitetty muutakaan syytä, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että päätös olisi kohdistettu Aurinkorannan Venekerho Oy:ön tai että päätös vaikuttaisi välittömästi yhtiön oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Näin ollen Aurinkorannan Venekerho Oy:llä ei ole valitusoikeutta asiassa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Ilkka Hartikainen (eri mieltä), joka on myös esitellyt asian, ja Taina Pyysaari.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Aurinkorannan Venekerho Oy on valituksessaan vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden ja Espoon kaupungin päätökset kumotaan tai asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi.

Mikäli laiturin purkamista koskeva päätös jää voimaan, tulee kaupunki velvoittaa korvaamaan yhtiölle laiturin purkamisesta aiheutuva 23 000 euron vahinko, joka on aiheutunut ruoppaus- ja kunnostustoimien suorittamisesta.

Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Espoon kaupungin päätös purkaa laituri numero 29 vaikuttaa välittömästi yhtiön oikeuteen tai etuun. Yhtiölle on Espoon kaupungin 14.5.2014 myöntämällä maankäyttöluvalla annettu oikeus käyttää laituria 1.6.2014 –31.10.2014 välisellä ajalla. Yhtiö on hakenut mainittuun päätökseen oikaisua. Yhtiö ei hyväksynyt Espoon kaupungin menettelyä korvata aiempi vuokrasopimus käyttöluvalla, koska yhtiöllä oli vuokrasopimukseen perustuva etuoikeus laiturin ja venepoukaman alueen vuokraukseen. Hallinto-oikeuden päätös estää aikaisempien sopimuksien ja niiden tarkoituksen toteutumisen ja vaikuttaa välittömästi yhtiön oikeuksiin. Laiturin vuokraus ei ole mahdollista, jos se on purettu. Yhtiön valitus olisi näin ollen tullut tutkia hallinto-oikeudessa.

Laiturin purkamista on perusteltu laiturin huonolla kunnolla ja turvattomuudella. Laiturin kunto on kuitenkin parantunut yhtiön huolehtiessa siitä eikä sen kunto poikkea vastaavien laitureiden kunnosta. Laituri on varustettu uimaportailla. Päätöksen perusteluina mainittu rannan jyrkkyys ja veden syvyys eivät pidä paikkansa.

Aurinkorannan Venekerho Oy on 10.5.2016 ja 25.5.2016 tänne toimittamissaan lisäkirjelmissä pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus toimittaa alueella katselmuksen. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että Espoon kaupungin päätös laiturin purkamisesta puretaan. Kaupungin päätösasiakirjat ovat ristiriitaisia sen kannalta, onko päätöksen purkamisesta tehnyt katupäällikkö vai kaupungininsinööri. Tämän epäselvyyden vuoksi päätös tulee purkaa. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut tutkimaan, onko kaupunki antanut asiassa tahallaan virheellistä tietoa tai väärentänyt pöytäkirjamerkinnän sekä selvittämään, kuka päätöksen on tosiasiassa tehnyt.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki Aurinkorannan Venekerho Oy:n vaatimusta, joka koskee yhtiölle aiheutuneen vahingon korvaamista.

Korkein hallinto-oikeus ei myöskään tutki yhtiön esittämiä viranomaisten ja virkamiesten toimintaa koskevia hallintokantelun luonteisia vaatimuksia.

2. Yhtiön vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

3. Korkein hallinto-oikeus hylkää yhtiön valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

4. Päätöksen purkamista koskeva hakemus jätetään tutkimatta.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Vahingonkorvausvaatimuksen ja hallintokantelun luonteisten vaatimusten tutkiminen ei korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n 1 momentin nojalla kuulu korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan. Tämän vuoksi nämä vaatimukset on jätettävä tutkimatta.

2. Katselmuksen vaatiminen

Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan järjestää katselmus. Kun otetaan huomioon ratkaisun lopputulos, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

3. Valituksen hylkääminen

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 212 §:n 1 momentin mukaan rakennuslain nojalla voimaan tullut asemakaava on voimassa mainitun lain mukaisena asemakaavana.

Maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n 1 momentin mukaan kunnan toteutettavaksi kuuluva kunnan tarpeisiin osoitettu muu yleinen alue kuin katualue on kunnan toteutettava, kun asemakaavan mukainen maankäyttö edellyttää toteuttamista, jollei toteuttamisen lykkääminen ole kunnan taloudelliset edellytykset huomioon ottaen perusteltua. Pykälän 2 momentin mukaan yleinen alue on suunniteltava ja toteutettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä. Pykälän 3 momentin mukaan yleisen alueen toteuttaminen käsittää alueen rakentamisen tai kunnostamisen ja sen kunnossapidon asemakaavan mukaisen käytön edellyttämällä tavalla. Pykälän 4 momentin mukaan kunnan tulee laatia yleisen alueen toteuttamiseksi suunnitelma noudattaen soveltuvin osin, mitä 85 §:ssä säädetään kadun suunnittelemisesta, jos tämä on alueen erityisen merkityksen vuoksi tarpeen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 167 §:n 2 momentin mukaan kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 46 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n 4 momentissa tarkoitetussa puiston tai muun yleisen alueen suunnitelmassa tulee esittää alueen rakentamisen ja käytön periaatteet.

Kuntalain (365/1995) 91 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.

Tosiseikat

Espoon kaupungin kaupungininsinööri on katupäällikön poissaollessa 13.6.2014 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Nuottalahden laiturin numero 29 purkusuunnitelman sisältävän piirroksen 6134/205. Piirroksessa kuvataan laiturin purkamisen käytännön toteuttaminen, kuten purkujätteen käsittely ja alueen viimeistely purkamisen jälkeen.

Laituri sijaitsee alueella, jolla on voimassa ympäristöministeriön 27.2.1992 vahvistama asemakaava. Alue on asemakaavassa osoitettu venesatama/venevalkama-alueeksi (LV). Laituri on otettu yleiseen käyttöön 1.6.2013.

Oikeudellinen arvio ja lopputulos

Puheena olevalla Espoon kaupungin päätöksellä hyväksytyn piirroksen mukainen toimenpide ei toteuta alueella voimassa olevaa asemakaavaa, vaan liittyy alueen kaavassa osoitetusta poikkeavaan puistomaiseen virkistyskäyttöön. Piirroksen sisältämää purkamissuunnitelmaa ei voida pitää sellaisena yleisen alueen toteuttamista koskevana suunnitelmana, jota maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n 4 momentissa tarkoitetaan.

Purkusuunnitelman sisältävä piirros ei siten ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleisen alueen suunnitelma tai muukaan mainitussa laissa tarkoitettu suunnitelma tai päätös. Näin ollen muutoksenhakuun päätöksestä ei voida soveltaa maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:ää tai mitään muutakaan mainitun lain säännöstä.

Päätös piirustuksen ja sen sisältämän suunnitelman hyväksymisestä on kunnan viranomaisen tekemä päätös, jonka valituskelpoisuutta on arvioitava kuntalain 91 §:n pohjalta.

Ratkaistaessa kysymystä päätöksen valituskelpoisuudesta on otettava huomioon, minkälaisia oikeudellisia vaikutuksia päätöksellä lain mukaan on ja minkälaisia oikeussuojatarpeita menettelyyn liittyy.

Laiturin rakentamisesta ja purkamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maanomistajien ja muiden tahojen etujen huomioon ottamisesta säädetään asemakaavan sisältövaatimuksia koskevissa säännöksissä sekä toimenpidelupaa ja purkamislupaa koskevissa säännöksissä. Muutoksenhaku näihin päätöksiin on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain säännöksin. Muutoksenhakua näihin päätöksiin on nykyisin rajoitettu siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 5 momentista ja 190 §:n 4-5 momenteista tarkemmin ilmenee.

Nyt kysymyksessä oleva päätös on luonteeltaan kaupungin maanomistajana tekemä suunnitelma, joka liittyy asemakaavan mukaisen venesatama/venevalkama-alueen säilyttämiseen sellaisena, että se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 167 §:n 2 momentin mukaiset hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Päätös koskee tähän alueen kunnossapitovelvollisuuteen liittyvän konkreettisen toimenpiteen eli laiturin purkamisen toteuttamista ja sen toteuttamistapaa. Päätökseen ei sisälly valintaa eri vaihtoehtojen välillä, koska vastuu ympäristön hoitamisesta perustuu kunnalle maanomistajana kuuluviin velvollisuuksiin. Viranomaisvalvonta ja muutoksenhakumahdollisuudet ympäristöä muuttavien toimenpiteiden suhteen on turvattu maankäyttö- ja rakennuslain säännöksin. Puheena olevaan Espoon kaupungin päätökseen ei tähän nähden ja muutoinkaan liity erityisiä hallintolainkäytön järjestyksessä ratkaistavia oikeusturvatarpeita. Päätökseen, jossa on kysymys täytäntöönpanotoimesta, ei näin ollen voi hakea muutosta valittamalla kunnallisvalituksin.

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Espoon kaupungininsinöörin katupäällikön poissa ollessa tekemään päätökseen liitetty virheellinen valitusosoitus on poistettava.

4. Päätöksen purkamista koskevan hakemuksen jättäminen tutkimatta

Hallintolainkäyttölain 58 §:n 1 momentin mukaan hallintoasiassa tehtyyn lainvoiman saaneeseen päätökseen saa hakea muutosta ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla, joita ovat kantelu, menetetyn määräajan palauttaminen ja purku.

Kun otetaan huomioon, mitä edellä kohdassa 3 on lausuttu laiturin purkusuunnitelmaa koskevan päätöksen luonteesta ja valituskelpoisuudesta, päätökseen ei sisälly sellaista ratkaisua, joka voisi olla purkuhakemuksen kohteena. Hakemus on siten jätettävä tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Satu Sundberg.

 
Julkaistu 26.8.2016