Muu päätös 4665/2016

Julkinen hankinta (palveluliikenne, Orimattila)

Antopäivä: 7.11.2016
Taltionumero: 4665
Diaarinumero: 3886/3/15 ja 3945/3/15

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittajat 1. Liikenne Lampola Oy, Mäntsälä

2. Orimattilan kaupunki

Päätös, jota valitukset koskevat

Markkinaoikeus 6.11.2015 nro 783/15

Asian aikaisempi käsittely

Orimattilan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on 5.12.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ilmoittanut avoimella menettelyllä toteutettavasta palveluliikennehankinnasta ajalle 1.3.2015–31.12.2016 ja mahdolliselle yhden vuoden optiokaudelle. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo ilman optiokautta on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 150 000–200 000 euroa.

Orimattilan kaupunginhallitus on 9.2.2015 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 44) muun ohella sulkenut Krantec Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Liikenne Lampola Oy:n tarjouksen.

Orimattilan kaupunginhallitus on 16.3.2015 tekemällään päätöksellä (§ 94) hylännyt Krantec Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Krantec Oy on ollut valittajana, Orimattilan kaupunki vastapuolena ja Liikenne Lampola Oy kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Orimattilan kaupunginhallituksen 9.2.2015 tekemän hankintapäätöksen (§ 44) sekä kieltänyt Orimattilan kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön asettamansa 20 000 euron sakon uhalla. Lisäksi markkinaoikeus on velvoittanut Orimattilan kaupungin korvaamaan Krantec Oy:n oikeudenkäyntikulut 1 550 eurolla viivästyskorkoineen ja hylännyt Orimattilan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa on ratkaistava, onko hankintayksiköllä ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta PSA-liikenteen harjoittamiseen oikeuttavan luvan puuttumisen vuoksi.

Oikeusohjeet

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan sopimuskausi on 30.3.2015–31.12.2016, jonka jälkeen on mahdollisuus yhden vuoden optioon. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo ilman optiokautta on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 150 000–200 000 euroa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kyseessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää siten julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen EU-kynnysarvon. Hankinnan kohteena oleva palveluliikennehankinta kuuluu hankintalain liitteen A ensisijaisiin palveluhankintoihin. Julkisista hankinnoista annetun lain 21 §:n 1 momentin mukaan edellä mainittuihin palveluihin tulevat sovellettaviksi hankintalain säännökset lukuun ottamatta 9 luvun säännöksiä.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin viimeisen virkkeen mukaan ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä ja muita asiakirjoja.

Asian arviointi

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouskilpailun olevan avoin kaikille, joilla on oikeus PSA-liikenteen harjoittamiseen. Tarjouspyynnön mukaan PSA-liikenteellä tarkoitetaan joukkoliikenneluvan tai taksiluvan perusteella harjoitettavaa julkista henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka hoitaminen perustuu Orimattilan kaupungin kanssa tehtyyn palvelujen ostamista koskevaan sopimukseen.

Tarjouspyynnön kohdan 2 mukaan tarjouskilpailu koskee "Kohteen kuvaus"-asiakirjassa määritellyn kohteen PSA-liikenteen hoitamista joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla. Tarjouspyynnön kohdassa 4 on todettu, että tarjouskilpailussa noudatettavat ehdot määritellään asiakirjassa "Tarjouskilpailun ehdot".

Tarjouspyynnön liitteenä 2 olleen asiakirjan "Tarjouskilpailun ehdot" kohdan 1 "Liikenneluvan voimassaolo" mukaan liikennöitsijällä tulee olla tarjousta jättäessään PSA-liikenteen harjoittamiseen oikeuttava liikennelupa. Ehtojen kohdassa 5 "Tiedot liikennöitsijästä" on todettu muun ohella, että tarjouksessa tulee esittää kopio voimassa olevasta joukkoliikenneluvasta.

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut toimittavansa kopion joukkoliikenneluvasta, mikäli pääsee jatkoneuvotteluun. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on tarjouskilpailun aikana tiedustellut valittajalta, onko tällä tarjouspyynnössä edellytettyä lupaa. Valittaja on ilmoittanut, ettei sillä vielä ole lupaa. Lisäksi valittaja on ilmoittanut hankintayksikölle varmistaneensa saavansa luvan 1–2 viikossa sen hakemisesta.

Hankintailmoituksessa hankintasopimuksen alkamispäiväksi on ilmoitettu 1.3.2015. Tarjouspyynnössä tarjouksia on kuitenkin pyydetty ajalle 30.3.2015–31.12.2016, ja vastaavat päivämäärät ovat olleet mainittuina myös tarjouspyynnön liitteenä 4 olleessa sopimusmallissa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet jossain määrin tulkinnanvaraisia ja ristiriitaisia tarjoajalta edellytettävän liikenneluvan suhteen, kun niissä on yhtäältä viitattu joukkoliikenne- tai taksilupaan ja toisaalta pyydetty liittämään tarjoukseen vain joukkoliikennelupa.

Lisäksi oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalta voida lähtökohtaisesti edellyttää, että sillä täytyisi jo tarjoushetkellä olla käytettävissään esimerkiksi liikenteenharjoittamista varten tarpeellinen liikennelupa. Riittävää on, että tarjoaja on osoittanut hankintayksikölle luotettavalla todennäköisyydellä, että sillä sopimuksen täyttämisen alkaessa on tarvittava lupa.

Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjoajalta edellä todetulla tavalla lähtökohtaisesti voida edellyttää liikennelupaa vielä tarjouksen tekohetkellä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan voittanut tarjoaja (oikeastaan valittaja) on ilmoittanut hankintayksikölle varmistaneensa saavansa luvan 1–2 viikossa sen hakemisesta. Lisäksi valittajan on katsottava tarjouksellaan sitoutuneen tarjouspyyntöasiakirjojen ehtoihin ja siten hankkimaan kyseessä olevan luvan. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut objektiivisia syitä arvioida, ettei valittaja pystyisi hankkimaan sopimuskauden alkuun mennessä vaadittavaa lupaa ottaen lisäksi huomioon hankintapäätöksen ja tarjouspyynnössä ilmoitetun sopimuskauden alkamisen välinen seitsemän viikon aika. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt valittajaa kohtaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi arvioidessaan, ettei valittaja ole täyttänyt asetettua liikennelupaa koskevaa vaatimusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hyvitysmaksun määrääminen ei tule hankintalain 95 §:n 1 momentin nojalla toissijaisena seuraamuksena tämän hankintamenettelyn osalta kysymykseen.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden uudelleen sekä vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Orimattilan kaupunki aikoo edelleen toteuttaa palveluliikennehankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjoajien soveltuvuus ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus uudelleen sekä vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Petri Rinkinen, Teija Kotro ja Hannamaria Nurminen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Liikenne Lampola Oy:n valitus (diaarinumero 3886/3/15)

Liikenne Lampola Oy on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja Orimattilan kaupunginhallituksen hankintapäätös 9.2.2015 (§ 44) saatetaan voimaan.

Liikenne Lampola Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Krantec Oy on suljettu tarjouskilpailusta, koska yhtiö ei ole täyttänyt tarjoajalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajalla on tullut olla tarjousta jättäessään PSA-liikenteen harjoittamiseen oikeuttava liikennelupa. Krantec Oy ei ole pystynyt luotettavalla tavalla osoittamaan hankintayksikölle, että yhtiöllä olisi joukkoliikennelupa hankintasopimusta tehtäessä. Krantec Oy:n tarjouksesta on puuttunut tarjouspyynnössä edellytetty joukkoliikennelupa eli oikeus PSA-liikenteen harjoittamiseen. Lisäksi yhtiö on tarjouksessaan henkilöliikennelain vastaisesti ilmoittanut harjoittavansa ammattimaista henkilöliikennettä toisen yrityksen joukkoliikenneluvalla ilman, että näillä yhtiöillä on keskinäistä omistussuhdetta.

Hankintayksiköllä on oikeus ja velvollisuus edellyttää tarjoajalta jo tarjousta jätettäessä PSA-liikenteen harjoittamiseen oikeuttavaa liikennelupaa ja hylätä sellainen tarjous, jossa ei ole kopiota joukkoliikenne- tai taksiluvasta. Tiedossa ei ole, että yksikään joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen ei olisi vaatinut tarjoajilta tarjousta jätettäessä ammattimaisen liikenteen harjoittamiseen oikeuttavaa joukkoliikenne- ja/tai taksilupaa.

Tarjouspyynnössä edellytetyn liikenneluvan tarkoituksena on ollut arvioida muun muassa tarjoajien ammatillista pätevyyttä. Pelkästään se seikka, että Krantec Oy on yrittänyt hyödyntää toisen joukkoliikenneyrittäjän joukkoliikennelupaa ja ilmoittanut tämän toisen yhtiön toimitusjohtajan toimivan henkilöliikennelain mukaisesti Krantec Oy:n liikenteestä vastaavana henkilönä, ei anna tarjoajasta sellaista ammattimaista kuvaa, että tarjoajan voitaisiin olettaa pystyvän hoitamaan tarjouspyynnön mukainen liikenne. Krantec Oy:n tarjouksen hyväksyminen olisi asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan.

Hankintayksikkö on tiedustellut Krantec Oy:ltä tarjouspyynnön vaatimuksissa edellytettyä joukkoliikennelupaa. Krantec Oy on ilmoittanut suullisesti hankintayksikön edustajalle puhelinkeskustelun aikana, että yhtiö on varmistanut saavansa joukkoliikenneluvan 1–2 viikon aikana. Muuta vahvistusta Krantec Oy ei ole hankintayksikölle esittänyt. Tällainen hyväksyttävä vahvistus olisi voinut olla esimerkiksi lupaviranomaisen kirjallinen vahvistus siitä, että Krantec Oy täyttää joukkoliikenneluvan saamisen ehdot ja että yrityksellä on taloudellisesti mahdollisuus hankkia joukkoliikennelupa vähintään yhdelle autolle.

Hankintayksikkö on tiedustellut lupaviranomaiselta, onko Krantec Oy:llä joukkoliikennelupahakemusta vireillä. Näin ei ole ollut. Krantec Oy:lle on myönnetty joukkoliikennelupa 1.4.2015. Yhtiön hakemus oli kirjattu ELY-keskuksen järjestelmään 9.3.2015. Hakemuksen käsittely on siten kestänyt kauemmin kuin 1–2 viikkoa, minkä ajan Krantec Oy oli ilmoittanut hankintayksikölle. Joukkoliikenneluvan saamisen varmistuminen vasta 1.4.2015 olisi aiheuttanut merkittävää vahinkoa asiakkaille, palvelun tilaajalle sekä muille tarjoajille.

Krantec Oy:n selitys

Krantec Oy on Liikenne Lampola Oy:n valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että Liikenne Lampola Oy:n valitus hylätään. Lisäksi Krantec Oy on vaatinut, että Liikenne Lampola Oy tai toissijaisesti Orimattilan kaupunki velvoitetaan korvaamaan Krantec Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 000 eurolla.

Krantec Oy on uudistanut markkinaoikeudessa lausumansa ja esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikkö on antanut Krantec Oy:lle mahdollisuuden lisäselvityksen toimittamiseen. Tämä on ollut hankintalain 56 §:n 4 momentin nojalla mahdollista. Hankintayksikön on kuitenkin tullut ottaa huomioon se lisäinformaatio, jonka Krantec Oy on sille toimittanut. Tämän lisäinformaation toimittamisen jälkeen hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta sulkea Krantec Oy:tä tarjouskilpailusta.

Krantec Oy ei ole missään vaiheessa ilmoittanut harjoittavansa liikennettä toisen liikenteenharjoittajan joukkoliikenneluvalla, vaan on ilmoittanut itse hakevansa kyseessä olevan luvan. Joukkoliikennelupa on sittemmin myönnetty nimenomaan Krantec Oy:lle. Lupaviranomainen on tässä yhteydessä tutkinut sen, että Krantec Oy:n hakemus on täyttänyt myös joukkoliikenteestä vastaavan henkilön osalta luvan saamisen edellytykset.

Krantec Oy:n ilmoitus luvan saamisesta 1–2 viikossa sen hakemisesta on perustunut viranomaisen antamaan arvioon. Hakemuksen käsittely on kestänyt noin kolme viikkoa. Hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen 9.2.2015. Krantec Oy:n sulkeminen tarjouskilpailusta on viivästyttänyt luvan hakemista. Jos Krantec Oy olisi valittu palveluntuottajaksi 9.2.2015, lupaa olisi haettu ja se olisi myös myönnetty aikaisemmin.

Orimattilan kaupungin selitys

Orimattilan kaupunki on Liikenne Lampola Oy:n valituksen ja Krantec Oy:n selityksen johdosta antamassaan selityksessä viitannut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemäänsä valitukseen (diaarinumero 3945/3/15).

Muut kirjelmät ja merkinnät

Liikenne Lampola Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta vastaselityksen antamiseen Orimattilan kaupungin selityksen johdosta.

Krantec Oy:lle on lähetetty tiedoksi Orimattilan kaupungin selitys.

Liikenne Lampola Oy on sille varatun tilaisuuden johdosta antanut Krantec Oy:n selityksestä vastaselityksen, joka on toimitettu tiedoksi Krantec Oy:lle ja Orimattilan kaupungille.

2. Orimattilan kaupungin valitus (diaarinumero 3945/3/15)

Orimattilan kaupunki on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja Orimattilan kaupunginhallituksen hankintapäätös 9.2.2015 (§ 44) saatetaan voimaan. Lisäksi Orimattilan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpano kielletään siihen saakka, kunnes asia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistu. Orimattilan kaupunki on vielä vaatinut, että Krantec Oy velvoitetaan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhteensä 11 240 eurolla viivästyskorkoineen.

Orimattilan kaupunki on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Tarjoajan velvollisuutena on osoittaa hankintayksikölle, että tarjoajalla on edellytykset palveluntuotannon ehtona olevan luvan saamiseen. Mikäli tarjoaja laiminlyö tämän velvollisuutensa, laiminlyönti voi koitua vain tarjoajan vahingoksi.

Tarjoajalla on tarjouspyynnön mukaan tullut olla PSA-liikennelupa tarjousta jättäessään. Krantec Oy on tarjouksessaan ainoastaan ilmoittanut toimittavansa PSA-liikenneluvan, mikäli pääsee jatkoneuvotteluihin.

Tilanteessa, jossa tarjoajalla ei ole lupaa vielä tarjouksen jättämisen hetkellä, tarjoajan velvollisuutena on toimittaa tarjouksessaan hankintayksikölle luotettava selvitys siitä, että tarjoajalla on sopimuskauden alkuun mennessä tarjouspyynnössä vaadittu lupa.

Kysymyksessä olevan luvan saamiseen on liittynyt kolmannen osapuolen harkintaa. PSA-liikenneluvan myöntää ELY-keskus. Krantec Oy ei ole tarjouksensa yhteydessä toimittanut hankintayksikölle ELY-keskuksen alustavaa sitoutumista tai vakuutusta siitä, että tarjoaja tulee saamaan PSA-liikenneluvan, vaikka tarjoajalla olisi ollut tähän mahdollisuus, jos luvan saamisen edellytykset ovat olleet olemassa. Kysymys on ollut varsin yksinkertaisesta lupa-asiasta, joten tarjoaja on voinut osoittaa luvan saamisen selvästi ja yksiselitteisesti. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta tarkastaa ELY-keskukselta, tullaanko ja missä aikataulussa Krantec Oy:lle mahdollisesti myöntämään hakemuksesta PSA-liikennelupa.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää Krantec Oy:tä täsmentämään tarjoustaan tai esittämään luotettavampaa selvitystä tarjouksestaan. Koska Krantec Oy:n tarjous ei ollut riittävä osoitus luvan olemassaolosta tai saamisesta, hankintayksikkö on päättänyt tiedustella yhtiöltä, onko sillä PSA-liikennelupaa ja ellei lupaa ole, onko tällaisen luvan saaminen varmistettu ja missä ajassa lupa saadaan.

Krantec Oy on vastannut hankintayksikölle, että lupaa ei vielä ole, koska hankintasopimuksen saamisesta ei ole ollut varmuutta. Lisäksi Krantec Oy on ilmoittanut, että yhtiö on etukäteen varmistanut luvan saamisen ja että yhtiö saa luvan 1–2 viikossa sen hakemisesta. Krantec Oy ei ole kuitenkaan esittänyt mitään todistetta siitä, miten yhtiö on varmistanut luvan saamisen etukäteen. Tämä on aiheuttanut hankintayksikössä yhtiön tarjouksen suhteen lisää epävarmuutta, koska yhtiöllä ei ollut esittää mitään todistetta luvan saamisesta.

Krantec Oy on esittänyt markkinaoikeudelle tekemässään valituksessa, että yhtiöllä on ollut tavaraliikenteen kuljetuslupa, jonka saamisen edellytykset ovat samat kuin PSA-liikenneluvassa. Krantec Oy on kuitenkin tuonut tämän tiedon esille vasta markkinaoikeudessa. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta tarkastaa, onko tarjoajalla tavaraliikennelupaa tai sitä, ovatko tavaraliikenneluvan ja PSA-liikenneluvan myöntämisen edellytykset samat.

Krantec Oy:n hankintayksikölle antama lisäselvitys on ensisijaisesti katsottava uudeksi tarjoukseksi. Hankintayksikkö ei olisi voinut ottaa uutta tarjousta huomioon, vaan riittävä selvitys PSA-liikenneluvan saamisesta on tullut esittää jo alkuperäisen tarjouksen yhteydessä. Mikäli Krantec Oy:n lisäselvitystä ei pidetä uutena tarjouksena, lisäselvitys on joka tapauksessa entisestään vähentänyt Krantec Oy:n alkuperäisen tarjouksen luotettavuutta, koska yhtiö ei ole kyennyt näyttämään, miten se oli varmistanut luvan saamisen.

Markkinaoikeuden päätöksen yhtenä perusteena on ollut, että sopimuskauden alkamisajaksi oli hankintailmoituksessa ilmoitettu 1.3.2015 ja tarjouspyynnössä 30.3.2015 ja että jälkimmäisen ajankohdan perusteella luvan saamiselle on ollut aikaa seitsemän viikkoa hankintapäätöksestä.

Hankintalain 40 §:n 2 momentissa on todettu, että mikäli tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään, noudatetaan hankintailmoituksessa ilmoitettua. Koska sopimuskauden alkamisajankohta on hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitetty ristiriitaisesti, hankintayksikön on edellä mainitun pykälän perusteella tullut noudattaa hankintailmoituksessa ilmoitettua sopimuskauden alkamisajankohtaa. Näin ollen markkinaoikeus on hankintalain vastaisesti katsonut ristiriitatilanteessa etusijan olevan tarjouspyyntöasiakirjalla ja virheellisesti antanut tämän seikan vaikuttaa ratkaisuunsa.

Krantec Oy on toimittanut sille myönnetyn PSA-liikenneluvan vasta markkinaoikeuteen, minkä vuoksi asiakirjalle ei voida antaa oikeudellista merkitystä. Hankintapäätöksen ja tavoitellun sopimuskauden alkamisajankohdan väli on ollut noin kolme viikkoa. Käsittelyaika on osoittautunut ELY-keskuksessa noin neljäksi viikoksi. Hankintayksikkö on arvioinut luvan saamisen luotettavuutta hyvin lyhyessä ajassa ja päätynyt siihen, ettei tarjoajan ilmoittama aika luvan saamiselle ole ollut uskottava. Hankintayksikön arvio, jonka mukaan Krantec Oy oli laiminlyönyt esittää luotettavasti, että sillä on mahdollisuus saada PSA-liikennelupa sopimuskauden alkamiseen mennessä, on siten osoittautunut jälkeenpäinkin arvioiden paikkansapitäväksi.

Krantec Oy on perustellusti suljettu tarjouskilpailusta. Krantec Oy:n tarjouksen hyväksyminen tarjousvertailuun olisi syrjinyt muita tarjoajia. Markkinaoikeus on puuttunut valituksenalaisella päätöksellään merkittävästi hankintalain hankintayksikölle antamaan harkintavaltaan sen suhteen, mikä hankintayksikön käsityksen mukaan on riittävä ja luotettava selvitys luvan saamisesta.

Krantec Oy:n selitys

Krantec Oy on Orimattilan kaupungin valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että Orimattilan kaupungin valitus hylätään. Lisäksi Krantec Oy on vaatinut, että markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus hylätään. Krantec Oy on vielä vaatinut, että Orimattilan kaupunki velvoitetaan korvaamaan Krantec Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Krantec Oy on uudistanut markkinaoikeudessa lausumansa ja esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Krantec Oy ei ole saanut ELY-keskukselta luvan myöntämisestä kirjallista sitoumusta, jonka se olisi voinut toimittaa hankintayksikölle. Viranomaisella ei ole edes toimivaltaa antaa tällaista lakiin perustumatonta sitoumusta. Tieto lupaehtojen täyttymisestä on saatu viranomaisen edustajalta puhelimitse. Saadun tiedon mukaan Krantec Oy:lle myönnetään hakemuksesta PSA-lupa, koska Krantec Oy:llä on jo ollut tavaraliikenteen lupa, jonka osalta edellytykset luvan saamiselle ovat vastaavat kuin PSA-luvassa.

Hankintayksikkö on tiedustellut Krantec Oy:ltä PSA-luvan olemassaoloa seuraavalla tekstiviestillä: "Moi, Tarjouksestasi puuttui joukkoliikennelupa eikä Vallu rekisteristä sitä löytynyt. Onko esittää?" Jos kyselyn tarkoituksena on ollut selvittää luvan olemassaolon lisäksi luvan saamisen edellytyksiä, lisäselvityspyyntö ei ole täyttänyt hallintolain mukaista hyvän hallinnon vaatimusta eikä hankintalain mukaista vaatimusta tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Kysely on tehty tekstiviestillä, joten voidaan olettaa hankintayksikön tarkoittaneen, että kysymykseen myös vastataan tekstiviestillä. Tekstiviesteillä kirjoitetaan tavanomaisesti lyhyitä viestejä, eikä Krantec Oy ole mitenkään voinut ymmärtää, että sen tulisi lyhyen tekstiviestikyselyn perusteella toimittaa hankintayksikölle esimerkiksi viranomaisen antama kirjallinen sitoumus.

Krantec Oy on ilmoittanut hankintayksikölle tiedon tavaraliikenteen kuljetusluvastaan jo hankintaoikaisuvaatimuksessa eikä vasta markkinaoikeudessa, kuten hankintayksikkö on esittänyt.

PSA-liikenneluvassa on ollut kysymys tarjoajan soveltuvuuteen liittyvästä ehdosta, jolla ei ole ollut vaikutusta tarjousten vertailuun. Oikeuskäytännössä on sallittu hankintayksikön aloitteesta tehty tarjoajan soveltuvuutta koskevien tietojen täydentäminen ja tarjousten vertailuun vaikuttamattomien muiden seikkojen täsmentäminen. Koska Krantec Oy:n lisäselvityksessä ei ole ollut kyse tarjousten vertailuun vaikuttaneesta lisäselvityksestä, sitä ei voida pitää uutena tarjouksena.

Hankintayksikkö on vedonnut hankintapäätöksen ja sopimuskauden alkamisen väliseen lyhyeen aikaan vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, eikä hankintayksikön tältä osin esittämää huolta voida pitää uskottavana. Tarjouspyynnössä ja sopimuksessa mainittu sopimuskauden alkamisaika on vastannut asian todellista tilaa, eikä hankintayksikkö ole edes väittänyt soveltaneensa hankintailmoituksessa mainittua sopimuksen alkamispäivämäärää.

Liikenne Lampola Oy:n selitys

Liikenne Lampola Oy on Orimattilan kaupungin valituksen ja Krantec Oy:n selityksen johdosta antamassaan selityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Krantec Oy on tarjouksessaan henkilöliikennelain vastaisesti ilmoittanut harjoittavansa ammattimaista henkilöliikennettä toisen yrityksen joukkoliikenneluvalla. Markkinaoikeus ei ole valituksenalaisessa päätöksessään ottanut tähän kantaa, vaikka Krantec Oy:n tarjous olisi tullut hylätä myös tällä perusteella.

Krantec Oy:n tarjouksessa on ollut puutteita myös vaadittujen kalustotietojen ja yrityksen tilinpäätösten osalta. Krantec Oy on tarjouksessaan ilmoittanut, että se on varannut kohteen liikennöintiin kaksi pienoislinja-autoa, mutta esittänyt tarjouspyynnön vastaisesti vain yhden auton tiedot. Tämän lisäksi Krantec Oy on tarjouksessaan ilmoittanut, että se toimittaa tarjouspyynnössä vaaditut tilinpäätösasiakirjat, mikäli pääsee jatkoneuvotteluihin. Myös tilinpäätösasiakirjojen toimittaminen olisi ollut erittäin tärkeätä, jotta hankintayksikkö on voinut arvioida yrityksen kykyä suoriutua sopimuksen mukaisesta liikenteestä.

Krantec Oy:n jälkikäteen ilmoittama järjestely joukkoliikenneluvasta on tulkittavissa uudeksi tarjoukseksi.

Muut kirjelmät ja merkinnät

Orimattilan kaupunki on Liikenne Lampola Oy:n selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä viitannut valituksessa lausumaansa.

Orimattilan kaupungin vastaselitys on lähetetty tiedoksi Krantec Oy:lle ja Liikenne Lampola Oy:lle.

Krantec Oy:lle on lähetetty tiedoksi Liikenne Lampola Oy:n selitys.

Liikenne Lampola Oy:lle on lähetty tiedoksi Krantec Oy:n selitys.

Orimattilan kaupunki on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Krantec Oy:lle ja Liikenne Lampola Oy:lle.

Orimattilan kaupunki on sille varatun tilaisuuden johdosta antanut Krantec Oy:n selityksestä vastaselityksen. Kaupunki on muun ohella lausunut, että Krantec Oy:n selityksessään lausuma vahvistaa sen, ettei PSA-lupa-asioissa viranomaiselta voi todellisuudessa saada minkäänlaista ennakollista sitoumusta luvan saamisesta. Hankintayksikkö on toiminut asiassa sekä hankintalain että hallintolain vaatimusten mukaisesti.

Krantec Oy:lle ja Liikenne Lampola Oy:lle on lähetetty tiedoksi Orimattilan kaupungin vastaselitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Liikenne Lampola Oy:n ja Orimattilan kaupungin valitukset hylätään. Markkinaoikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää Orimattilan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Korkein hallinto-oikeus velvoittaa Orimattilan kaupungin korvaamaan Krantec Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatimuksen enemmälti hyläten 1 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

3. Täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta lausuminen raukeaa.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen osalta.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Orimattilan kaupungille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Krantec Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi Orimattilan kaupunki on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan Krantec Oy:n oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi harkitulla määrällä korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Niilo Jääskinen, Matti Halén, Outi Suviranta, Anne Nenonen ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.

 
Julkaistu 7.11.2016