Muu päätös 4778/2016

Yleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset (Jyväskylä)

Antopäivä: 11.11.2016
Taltionumero: 4778
Diaarinumero: 3675/1/15, 3682/1/15, 3705/1/15, 3721/1/15 ja 3751/1/15

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset ja menetetyn määrä­ajan palauttamista koskeva hakemus

Valittajat 1) A ja 10 asiakumppania

2) B ja 4 asiakumppania

3) C ja 12 asiakumppania

4) D

5) E

Hakijat A ja 10 asiakumppania

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 23.10.2015 nro 15/0430/2

Asian aikaisempi käsittely

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on päätöksellään 10.11.2014 (§ 99) hyväksynyt Jyväskylän kaupungin yleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, jättänyt tutkimatta A:n ja hänen asiakumppaniensa, C:n ja hänen asiakumppaniensa ja E:n selityksissä esitetyt uudet valitusperusteet ja hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa, B:n ja hänen asiakumppaniensa, C:n ja hänen asiakumppaniensa, D:n ja E:n valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

1. Tutkimatta jättäminen

Kuntalain 90 §:n 2 momentin (1375/2007) mukaan valittajan tulee esittää 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

A ym. on esittänyt esteellisyyteen perustuvan valitusperusteen, C ym. maakuntakaavan vastaisuutta koskevan valitusperusteen sekä E luottamuksensuojaa koskevan valitusperusteen ja palauttamisvaatimuksen vasta hallinto-oikeudelle annetussa selityksessä valitusajan päättymisen jälkeen. Valitukset on siten mainituilla perusteilla tehtynä jätettävä tutkimatta.

2. Menettelyä koskevat valitusperusteet

2.1. Kaupunginvaltuutettujen esteellisyyttä koskeva väite

Kuntalain 52 §:n 1 momentin (1034/2003) mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään.

Valtuutettu on edellä olevan säännöksen perusteella esteellinen vain, jos asialla on tai voi olla välittömiä vaikutuksia valtuutetun tai läheisen asemaan. Jäsenyys yhdistyksessä, osuuskunnassa tai osakkeiden omistaminen osakeyhtiössä ei yleensä tee valtuutettua esteelliseksi käsittelemään edes suoraan yhteisöä koskevaa asiaa.

Jyväskylän yleiskaava on rakenteellinen yleiskaava, jossa on yleispiirteisesti osoitettu Jyväskylän kaupungin alueen maankäyttö. Kaavan perusteella ei voi suoraan saada rakennuslupaa esimerkiksi tuulivoimalan rakentamiseen. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen ei ole selvitetty koskeneen henkilökohtaisesti ketään valtuutettua tai heidän läheisiään. D:n valituksessa mainitut valtuutetut eivät siten ole olleet esteellisiä käsittelemään asiaa.

= = =

2.3. Museoviraston lausunto

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 20 §:n 3 kohdan mukaan yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto tarpeen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä.

A:n ym. valituksen mukaan kaavan vaikutuksista Unescon maailmanperintökohteeksi valittuun Struven kolmiomittausverkkoon kuuluvaan Oravivuoren pisteeseen olisi tullut hankkia Opetusministeriön taikka Museoviraston lausunto. Kaavaselostuksessa on todettu, että kysymyksessä on Päijänteen rannasta jyrkkänä kohoavan korkean vuoren laelle vuonna 1834 rakennettu maanmittauspiste. Struven ketju kulkee Virosta Etelä-Suomen läpi Päijänteelle ja tästä edelleen pohjoiseen Kajaanin seudulle. Tästä ketju koukkaa länteen Perämerelle ja kulkee Tornionjokilaaksossa pohjoiseen edeten lopulta Altavuonon tienoille Pohjoisen jäämeren rannalle. Kyseessä on kallioon hakattu metallinen maamerkki, jolta on suora näköyhteys viereisille kymmenien kilometrien etäisyydellä sijaitseville pisteille. Jyväskylän kaupungin hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa on todettu, että tuulivoima-alueiden osoittaminen ei uhkaa kohteen arvoja, mistä syystä erillinen lausunto ei ole ollut tarpeen.

Kysymyksessä oleva maailmanperintökohde on merkitty yleiskaavakarttaan (kartta 5/7). Kaavamääräyksen mukaan kohdetta ja sen lähiympäristöä koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä on huomioitava, että maailmanperintökohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä maisemalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. Aluetta koskevissa toimenpiteissä tai alueen tarkemmassa suunnittelussa on kuultava Museovirastoa. Kohteen suoja-alue määritellään jokaisen UNESCO-kohteen yksilöllisessä hoitosuunnitelmassa (World Heritage Management Plan). Maailmanperintökohteisiin liittyvien asioiden vastuuviranomainen Suomessa on opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kaavamerkintä sijoittuu voimaan jäävän osayleiskaavan alueelle, jolta osin yleiskaavamerkinnät ovat informatiivisia.

Hallinto-oikeus katsoo, että kohteen luonteesta ja suojelun perusteista saadun selvityksen sekä toisaalta kaavan ohjausvaikutuksen perusteella Jyväskylän kaupunki on voinut arvioida, ettei opetus- ja kulttuuriministeriön tai museoviraston lausunnon hankkiminen ole ollut asiassa tarpeen. Kaavaa laadittaessa ei siten ole tapahtunut A:n ym. valituksessa tarkoitettua sellaista menettelyvirhettä, jonka vuoksi kaavan hyväksymispäätös tulisi kumota lainvastaisena.

= = =

3. Kaavan sisällöllinen lainmukaisuus

3.1. Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Saman pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Saman pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Saman pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 40 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset.

Saman pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 16 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava esitetään kartalla tai kartoilla sellaisessa mittakaavassa, että niistä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaustarve ja yleiskaavan tarkoitus huomioon ottaen ilmenevät tarkoituksenmukaisella tavalla alueiden käytön periaatteet, tarpeelliset alueet ja kaavan muu sisältö.

Melutason ohjearvoista on annettu valtioneuvoston päätös (993/1992).

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimala­rakentamisen suunnittelu" edellä mainittuun valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamaan päätökseen viitaten todennut, että se ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi oppaassa (4/2012) esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

Ohjeessa 4/2012 esitettyjen suunnitteluohjearvojen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohje­ar­voon vertaamista. Ohjeen mukaan sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriö on ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjetta voidaan hyödyntää meluvaikutusten ja melulle altistumisen arvioinnissa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, rakennuslupaharkinnassa ja ympäristölupamenettelyssä.

3.2. Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva yleisselvitys

Valituksenalainen Jyväskylän yleiskaava on koko Jyväskylän kaupungin aluetta koskeva strateginen yleiskaava. Kaavaselostuksen mukaan koko kaupungin alue on kuvattu yleiskaavakartoilla 1–6/7 mittakaavassa 1:100 000, jonka lisäksi kaupungin tiheimmin rakennettu alue 10 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta näkyy mittakaavassa 1:50 000. Teemakartta 5/7 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) poikkeaa kuitenkin muista siten, että tällä urbaani alue 5 km etäisyydellä ydinkeskustasta esitetään mittakaavassa 1:25 000. Maakuntakaavan sisältöä suoraan tähän yleiskaavaan siirtävä kartta 7/7 esitetään maakuntakaavan mukaisesti mittakaavassa 1:250 000.

Kaupunkirakennetta käsittelevä strateginen pääkartta 1/7 (Yhdyskunta­rakenteen ohjaus) on laadittu siten, että kaupungin alue on jaettu Tilastokeskuksen käyttämän jaotuksen mukaisesti 250 x 250 metrin ruutuihin. Yksittäisten ruutujen sisältämä aluevaraus on merkitty kaavaan sillä perusteella, mitä pidetään kyseisen neliömäisen alueen tärkeimpänä maankäytöllisenä ominaisuutena. Näin ollen pinta-alaltaan 6,25 hehtaarin suuruisella ruudulla tietty väri kuvaa sen päämaankäyttömuodon. Yksittäisen ruudun sisään sijoittuu luonnollisesti monessa tapauksessa erilaista muutakin maankäyttöä. Tarkan viivamaisen aluerajauksen sivuuttavalla menetelmällä on pyritty lähestymään yleispiirteisen kaavan strategisia tavoitteita. Yleiskaavan pääkartalla varsin yleispiirteisinä kuvautuvien maankäyttömuotojen tarkat rajat määräytyvät edellisen johdosta vasta laadittaessa kartografisesti suuremmassa mittakaavassa osayleiskaavoja ja asemakaavoja. Teemakartat (2–7/7) tarkentavat omalta osaltaan pääkartalla esitettyä ratkaisua ja ne sisältävät myös viivamaisia alue- ja kohdemerkintöjä. Ruututekniikan etuna strategisen yleispiirteisyyden ohella voidaan nähdä erityisesti se, että kaavan seuranta voidaan toteuttaa rinnan Tilastokeskuksen laatimien selvitysten kanssa.

Aluevarausruutujen ohella pääkartalla (1/7) kuvataan liikenneväylät ja voimalinjat sekä pistemäisinä kohteina aluekeskukset, alakeskukset, kyläkeskukset ja satamat. Lisäksi pääkartalla osoitetaan aluerajaukset lentokentän lentomelualueelle, lentokoneiden varalaskupaikoille suoja-alueineen, puolustusvoimien käyttämien tukikohtien ja varalaskupaikkojen vaatimalle estevapaalle alueelle sekä tuulivoimapuistoille. Myös ydinkeskustan virkistysteemaan liittyvät "kehä vihreä" ja kolmen keskustajärven rantoja kiertävä "kehä siniset" on osoitettu kaavan strategisella pääkartalla.

Kaavaselostuksen mukaan OLLI-kehällä (olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä) keskeisenä tavoitteena on, että täydennysrakentaminen jatkuu, mutta suuntautuu nykyistä voimakkaammin jo rakennetuille alueille virkistysalueiden sijaan. LALLI-kehällä (laajentuvan kaupunkirakenteen kehä) tärkeä tavoite on suunnata kaupunkirakenteen laajeneminen bussireittien varsille. MASSU-kehällä (maaseutuelinkeinojen kehä) tärkein tavoite on ohjata maaseutuasuminen ensisijaisesti kaavassa osoitettaviin kylähelmiin.

Kaavaselostuksen mukaan muutamat edelleen voimaan jätettävät oikeusvaikutteiset osayleiskaavat, joita on yhteensä 13 kpl, esitetään kaavan pääkartalla valkoisiksi jäävinä alueina. Näille on merkitty vain olemassa olevat liikenneväylät ja kyläkeskuksia kuvaavat pistemerkinnät. Poikkeuksena edellisestä kuitenkin Kankaan osayleiskaava-alue keskustan tuntumassa näytetään kaavakartalla ympäröivän muun alueen kaltaisena. Pääkartan lisäksi yleiskaava sisältää kuusi oikeusvaikutteista teemakarttaa. Nämä ovat:

kartta 2. Luontoarvojen verkottuminen

kartta 3. Maisema ja virkistys

kartta 4. Vesitalouden suojelu

kartta 5. Kulttuuriympäristön vaaliminen

kartta 6. Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen

kartta 7. Lainvoimaisista maakuntakaavoista siirtyvät merkinnät ja määräykset

Oikeusvaikutteiset teemakartat ovat kuvaustekniikaltaan lähempänä perinteisiä aluevarauskarttoja aluerajauksineen. Nämä tulevat kokonaisratkaisua ajatellen ikään kuin ruutumenetelmällä toteutetun pääkartan päälle. Päällekkäisten merkintöjen kohdalla kaavaa tulkittaessa noudatetaan teemakarttojen 2–7/7 merkintöjä ja määräyksiä. Oikeusvaikutteiset teemakartat ohjaavat yksityiskohtaista suunnittelua ja niiden määräykset tulevat pääkartan määräysten tavoin lainvoimaiseksi kaavan tullessa voimaan.

Voimaan jäävät osayleiskaavat:

Sippulanniemen osayleiskaava

Ruoke-Vesanka-Kuohu osayleiskaava (osittain)

Puuppola-Lintukankaan osayleiskaava (osittain)

Oravasaaren osayleiskaava

Valkeamäen osayleiskaava

Taka-Keljon osayleiskaava

Tikkalan osayleiskaava

Korpilahden Päijänteen rantayleiskaava

Kärkisten etelärannan yleiskaava

Kärkisten etelärannan yleiskaavan muutos

Puuppolan osayleiskaavan muutos

Kankaan osayleiskaava

Raspio-Iloniemi osayleiskaava siltä osin, kun kaava on saanut lainvoiman (KH 19.8.2013, § 269)

Kaavaselostuksessa on todettu, että voimaan jäävien osayleiskaavojen alueella nyt hyväksytyn yleiskaavan merkinnät ovat informatiivisia.

Kaavaselostuksen mukaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mitoituksen lähtökohtana on mahdollistaa 157 000 asukkaan sijoittuminen Jyväskylään vuonna 2040. Vuoden 2012 lopussa Jyväskylän väkiluku oli 133 482. Väestömäärän arvioidaan kasvavan eniten OLLI-kehällä.

3.3. Saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

3.3.1. Kaavan esittämistapa

Valittajina tältä osin ovat C ym.

Hallinto-oikeus toteaa, että se on arvioinut ainoastaan nyt kyseessä olevan esittämistavan lainmukaisuutta. Hallinto-oikeus ei voi valituksen johdosta arvioida, olisiko joku muu esittämistapa selkeämpi tai havainnollisempi.

Yleiskaavan esittämistavasta on maankäyttö- ja rakennuslaissa vain yleisiä säännöksiä. Ympäristöministeriön oppaassa 2006:13 "Yleiskaavan sisältö ja esitystavat" on todettu muun muassa seuraavaa: Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain, jolloin maankäyttöä suunnitellaan teema tai osa-alue kerrallaan. Eri tasoiset ja eri luonteisia alueidenkäyttökysymyksiä ohjaavat yleiskaavat voivat täydentää toisiaan ja ohjata jatkosuunnittelua ja toteutusta samanaikaisesti samoilla alueilla. Yleiskaavakartasta ja siihen liittyvästä selostuksesta on käytävä ilmi, millaisia oikeusvaikutuksia suunnitelluilla ratkaisuilla on. On voitava selvästi tulkita, millainen ohjausvaikutus yleiskaavalla on muun muassa asemakaavoitukseen.

Jyväskylän kaupungin yleiskaava on lähinnä strateginen yleiskaava. Kukin kaavan ruutu kuvaa kyseisen ruudun alueen päämaankäyttömuotoa. Päämaankäyttömuodon osoittaminen strategisessa yleiskaavassa ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että kyseiselle alueelle voitaisiin yksityiskohtaisemmassa kaavassa osoittaa myös muuta maankäyttöä, esimerkiksi rakentamista. Toisaalta nyt hyväksytty yleiskaava ei ole voimassa jo hyväksyttyjen asemakaavojen eikä kaavassa erikseen mainittujen osayleiskaavojen alueilla muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Kaavan esittämistapaa, jossa kaava esitetään kaikkiaan seitsemällä oikeusvaikutteisella, pääkartan lisäksi eri maankäytön osa-alueita koskevilla kartoilla, ei voida pitää lainvastaisena. Myös eri teemoja käsittelevät, mutta samaan aikaan laaditut yleiskaavakartat, voivat olla yhtä aikaa oikeusvaikutteisia. Pääkartan kaavamääräys siitä, että päällekkäisten merkintöjen kohdalla noudatetaan yleiskaavakarttojen 2­–7 merkintöjä ja määräyksiä, selventää aluevarausten välistä tulkintaa. Kaavan esittämistapaa ei voida pitää kuntalaisten oikeusturvan kannalta arvioituna sillä tavoin epäselvänä, että kaava tulisi yksinomaan valitun esittämistavan vuoksi kumota lainvastaisena.

Kaavaselostuksen liitteenä olevat teemakartat eivät ole osa kaavaa, kuten ei kaavaselostuskaan eikä näillä ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Näiden lainmukaisuutta ei siten ole tarpeen erikseen arvioida.

3.3.2. Viheraluevaraukset

3.3.2.1. Saatu selvitys

Valittajina tältä osin ovat C ym. ja = = =

Yleiskaavan viheraluevaraukset on merkitty kartalla 1/7 ja 2/7. Päävirkistysalueeksi on kaavamääräyksen mukaan osoitettu kaupunkiseudullisesti merkittävät virkistysalueet. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentin mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Alueelle voi sijoittaa kuitenkin tämän estämättä liikuntaa ja virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Päävirkistysalueita ovat Laajavuori, Aittovuori - Savonmäki, Kotalampi - Kolmisoppinen - Taka-Keljo, Keljonkangas - Iso-Urtti, Hintusvuori - Jääskelä, Muuratsalo, Länsi-Palokka, Tikkakoski, Touruvuori ja Kokkomäki.

Viheralue on kaavamääräyksen mukaan ulkoilua ja virkistystä varten varattu alue, jolle voi sijoittua virkistysreittejä ja liikuntapaikkoja. Alueella on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus (MRL 43 § 1 momentti). Alueelle voi sijoittaa kuitenkin tämän estämättä virkistystä ja ulkoilua palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelle sijoittuvien palvelujen saavutettavuus sekä viherverkon ja virkistysreittien jatkuvuus alueelta toiselle.

Kaavaselostuksen mukaan osa tässä tarkasteltavista alueista on esitetty yleiskaavan pääkartalla ruutumenetelmää (250 m x 250 m) käyttäen vihreällä viheralue -merkinnällä ja osa tummanvihreällä päävirkistysalue -merkinnällä.

Jyväskylän kaupungin yleiskaavan strateginen virkistysalueverkosto muodostuu seuraavista elementeistä:

• kartassa 1/7 (yhdyskuntarakenteen ohjaus) esitetyt päävirkistysalueet, viheralueet, virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankeskus (Laajavuori), kehittämismerkinnät koskien Kehä Vihreää ja Kehä Sinisiä sekä

• kartassa 3/7 (maisema ja virkistys) esitetyt ulkoilupuistot sekä toiminnallisesti merkittävät virkistyspalvelukohteet ja ohjeelliset päävirkistysreitit.

Kaavaselostuksen mukaan yleiskaavan eräänä tärkeänä tavoitteena on turvata riittävästi alueita virkistykseen. Päävirkistysalueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joilla on merkitystä koko kaupungin tai jossain tapauksissa jopa maakunnan tasolla. Lähtökohtana näiden määrittelyssä ovat maakuntakaavan merkinnät. Lisäksi yleiskaavassa on esitetty täysin uusia aluevarauksia päämääränä laajenevan kaupunkirakenteen tarpeiden turvaaminen. Paikkansa Jyväskylän päävirkistysalueina ovat vakiinnuttaneet maakuntakaavan mukaiset Aittovuori - Vääräjärvi - Kivilampi, Sippulanniemi, Keljonkangas - Iso-Urtti, Palokan Touruvuori sekä Korpilahden Kokkomäki. Viheralueet tulee kaavamääräysten mukaan säilyttää yhtenäisinä ja pääasiassa rakentamattomina. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että ruututekniikasta johtuen monin paikoin jopa asemakaavoitettua ja rakennettua asuinkorttelialuetta saattaa sisältyä yleiskaavan viheralueeseen.

Kaavaselostuksen mukaan yleiskaavan kaavamerkintöjen ja -määräysten kohtuullisuutta on arvioitu yleiskaavan laatimisen yhteydessä yleisesti. Pääkartan päävirkistysalueiden ja viheralueiden sekä karttojen 2/7 ja 3/7 osalta tätä on arvioitu myös maanomistajakohtaisesti. Huomioon otetaan maanomistajalle yleiskaavasta (ja voimaan jäävistä osayleiskaavoista) koituva hyöty, alueen suunnittelutarve (MRL 16 §), alueen yhdyskuntarakenteellinen sijainti, kilpailevien maankäyttötarpeiden painavuus ja muiden, maankäytöllisesti samassa asemassa olevien maanomistajien kohtelu kaavassa. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon aluetta koskevat määräykset maakuntakaavassa, jo voimassa olevissa oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa tai asemakaavoissa.

Kohtuullisuutta on arvioitu myös suhteessa siihen emätilaan, johon kiinteistö on kuulunut (v. 1959 läpileikkaustilanne), sekä emätilan alueelle osoitettuihin merkintöihin ja määräyksiin kokonaisuudessaan. Mikäli emätilaan kuuluville kiinteistöille on maankäytöllisistä syistä yleiskaavassa osoitettu esimerkiksi taajamarakennealuetta, ja vain osa emätilan alueista on esimerkiksi päävirkistysaluetta, ei yleiskaavan voida sanoa aiheuttavan maanomistajalle kohtuutonta haittaa.

Kaavaselostuksessa on Olli- ja Lalli-kehien osalta todettu, että päävirkistysalueilla ja virkistysalueilla määräysten vaikutuksia on kohtuullistettu sallimalla alueilla normaali, taloudellista hyötyä tuottava metsätalouskäyttö.

= = =

3.3.2.2. Hallinto-oikeuden johtopäätökset virkistysalueiden osalta

= = =

Hallinto-oikeus toteaa, että kaikkia maa-alueita ei muutoinkaan voida osoittaa rakentamiseen. Nyt hyväksytty yleiskaava ei vaikuta jo toteutuneeseen rakentamiseen eikä kaava ole voimassa oikeusvaikutteisen asemakaavan alueella muuten kuin kaavan muuttamisen osalta. Jyväskylän kaupungin asukasluvun kehityksestä esitetty selvitys ja valituksenalaisella kaavalla suunniteltu uusi rakentaminen huomioon ottaen on ollut perusteltua varautua virkistysmahdollisuuksien järjestämiseen melko laajasti. Viheraluevarauksia ei voida pitää tarpeettoman suurina. Virkistysalueita ei ole ollut mahdollista osoittaa kokonaisuudessaan kaupungin omistamille maille.

Rakennuskielto (oikeastaan rakentamisrajoitus) on tarpeen alueen jatkosuunnittelun turvaamiseksi. Kaava ei aiheuta maanomistajille virkistysaluevarausten osalta kohtuutonta haittaa. Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta ei ole rikottu sillä perusteella, että kaavaa ei ole muutettu valittajien muistutuksessa esitetyllä tavalla, kun kaavaratkaisulle on ollut hyväksyttävät maankäytölliset perusteet.

Kaavaselostus ei ole kaavan osa eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Näin ollen kaavaselostuksessa mahdollisesti olevilla puutteilla tai virheillä ei ole merkitystä kaavan laillisuutta arvioitaessa.

3.3.3. Tuulivoima-aluevaraukset

3.3.3.1 Saatu selvitys

Valittajina tältä osin ovat A ym., D ja B ym.

Kaavassa Korpilahden koillispuolelle Heinosniemen ja Maatianvuoren alueelle on osoitettu kaksi viivamaista aluerajausta merkinnällä tuulivoimaloiden alue. Kaavamääräyksen mukaan jatkosuunnittelussa ja alueen toteuttamisessa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, liikenneväyliin, kulttuuriperintöön, maisemaan, luontoon, linnustoon ja muuhun eläimistöön, sekä pyrittävä lieventämään toiminnan haitallisia vaikutuksia. Alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta. Heinosniemi on hyväksytyn 3. vaihemaakuntakaavan mukainen aluevaraus, johon kohdistuu ko. kaavasta tehty valitus. Maatianvuoren alueelle voidaan sijoittaa enintään 4 tuulivoimalaa. Lähin tuulivoimala sijoittuisi noin 800 metrin etäisyydelle maisema-alueen rajauksesta. Heinosniemen tuulivoima-alueen länsiosan ja maisema-alueen rajauksen välinen etäisyys on noin 600 metriä.

Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan 5.12.2014 antamallaan päätöksellä.

Kaavaselostuksessa on todettu, että lähtökohtaisesti tuulivoimalat eivät sovi maisemallisesti arvokkaimpien kohteiden läheisyyteen. Maatianvuoren osalta lieventävänä tekijänä voidaan kuitenkin pitää "tuulimyllyjen" ryhmittelyä ja tämän vaikutusta valtatieltä avautuviin näkymiin. Voimalat jäävät avointa maaseutumaisemaa reunustavien reunavyöhykkeiden taakse. Maisemakuva säilyy edelleen yhtenäisenä. Kulttuurimaisemassa ei myöskään ole yksittäisiä maamerkinomaisia elementtejä, joita "tuulimyllyt" erityisesti haittaisivat.

Voimaloiden rakentaminen rajoittaa jossain määrin uutta rakentamista. Toisaalta nämä rajaukset sisältyvät muutoin maaseutuelinkeinojen alueeseen, jolloin massiivinen asuinrakentaminen lähialueille ei olisi muutenkaan mahdollista. Tärkein ympäristövaikutus näillä 150 metrin korkeuteen kohoavilla "tuulimyllyillä" on nimenomaan maisemallinen.

Korpilahden tuulivoima-alueiden selvin vaikutus ympäröivälle maaseudulle on lähinnä esteettinen. Voimalat näkyvät laajalle alueelle maisemassa. Sen sijaan nykyiseen asutus- ja loma-asutuskantaan kohdistuva meluvaikutus on lähes eliminoitu yleiskaavan ensimmäisen ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen tehdyin muutoksin. Myllyjen 45 dB mallinnettu melualue on rajautunut uudella tavalla länsiosastaan eikä enää ulotu nykyisten asuinrakennusten päälle.

Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Maatianvuoren tuulivoimapuiston suunnittelutarveratkaisuhakemusta varten laaditussa meluselvityksessä on tehty melumallinnus neljän 5 MW:n tuulivoimalan mukaisena. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaan melutason suunnitteluohjearvot alittuvat kaikkien asuinkäytössä olevien asuinrakennusten (40 dB(A)) ja kaikkien lomarakennusten (35 dB(A)) osalta. Uusi sijoittelu poistaa myös lähimpiin asuntoihin kohdistuvat välkevaikutukset kokonaan. Osaltaan yhden voimalan poistaminen vähentää myös maisemavaikutuksia Maatianjärven maisema-alueen suuntaan.

Yleiskaavaa varten laaditussa maisema- ja viheralueselvityksessä 2013 on todettu, että Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa on otettu lähtökohdaksi turvata valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden, perinnemaisemien ja muiden kohteiden ominaispiirteiden säilyminen. Siksi maisemaselvityksessäkään ei ole esitetty paikallisesti arvokkaita kohteita. Niiden osalta selvitystä tarkennetaan osayleiskaavoissa sekä asemakaavoissa. Maatianjärvi on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Selvityksen mukaan Maatianjärven maastonmuodot ovat vaihtelevia. Maiseman mittakaava on kuitenkin suurpiirteinen ja yhtenäinen. Kumpuileva maasto viettää Maatianjärveen; perinteinen asutus on sijoittunut mäenrinteisiin ja kumpareille. Kylämaisemaa hipoo valtatie, joka tuo kauniin maiseman ohikulkijoiden nähtäville. Alueella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Maantie Korpilahdelta Luhankaan on osoitettu 3. vaihemaakuntakaavassa maisemallisesti arvokkaana tienä.

Maisemavaikutusten sekä sosiaalisten vaikutusten arvioinnin täydennys 2013 -nimisessä selvityksessä on todettu, että Heinosniemen kahdesta tuulivoimala-alueesta on tehty yhteisanalyysi alueesta, jolle tuulivoimalat näkyvät. Tuulivoimala-alueet sijoittuvat Maatianjärven maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen tuntumaan. Maisema-alueelle jää voimaan aiempi Raspio-Iloniemen osayleiskaava. Yleiskaavan maakunnallisesti arvokas maisema-alue -rajauksen kaavamääräyksen mukaan alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen toiminta ja rakentaminen on sopeuduttava sen maisemallisiin arvoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2 momentin nojalla määrätään, että alueella on kielletty rakentaa teleliikennemastoja. Osayleiskaavassa on osoitettu myös maisemallisesti arvokas reunavyöhyke, selännealue ja peltoalue. Selvityksen mukaan Maatianvuoren tuulivoimalat (TuuliWatti Oy) tulevat näkymään muun muassa valtatieltä 9 Maatianjärven länsipuolelta avautuvissa näkymissä. Dominoivaa vaikutusta lieventävät Maatianjärven ja sen lähialueen maiseman suuri mittakaava sekä selkeys, joka on laajojen avoimien peltoalueiden sekä niitä reunustavien selännealueiden muodostaman yhtenäisen maisemakuvan ansiota. Maisemassa ei ole mitään erityistä yksittäistä maamerkinomaista elementtiä, mitä tuulivoimalat häiritsisivät. Tätä seikkaa voidaan pitää erityisesti lieventävänä seikkana arvioitaessa vaikutuksia arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Arvokkaita avoimia peltoalueita rajaavien metsäselänteiden reunavyöhykkeet säilyvät eheinä, tuulivoimalat kohoavat selänteiden siluetin yläpuolelle. Ne "uppoavat" kohtuullisesti taustamaisemaan. Maisemavaikutusten kannalta on suositeltavaa keskittää tuulivoimalat usean voimalaitoksen muodostamiin ryhmiin. Esitetyt tuulivoimalat on sijoitettu sellaisille etäisyyksille toisistaan ja sellaiseen muodostelmaan, että se luo rauhallisen vaikutelman arvokkaan maisema-alueen suuntaan. Selvityksen johtopäätöksenä on, että esitettyjen tuulivoimaloiden vaikutuksia Maatianjärven arvokkaaseen maisema-alueeseen voi pitää kohtuullisina tai neutraaleina eivätkä ne ylitä maiseman sietokykyä.

Keski-Suomen liitto on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa katsonut, että Keski-Suomen maakuntakaava ja sen vaihekaavat ovat olleet maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjeena yleiskaavalle. Keski-Suomen museolla ei ole ollut huomauttamista maisematien osalta.

Numerola Oy:n laatiman tuulipuistokohteen ympäristöselvitys 15.10.2012 on laadittu TuuliWatti Oy:n Maatianvuoren tuulipuistokohteelle. Maatianvuoren maisema on ihmisen muokkaamaa maisemaa, jossa tuulivoimalat eivät riko koskemattoman luonnon maisemavaikutelmaa. Heinosniemi on sisäjärvien mittakaavassa suuri ja turbiinit eivät kokonsa puolesta korostu niemen mittasuhteissa. Näkyvyys tuulipuistoon peittyy laajoilla maa-alueilla puuston vaikutuksesta. Puisto on kuitenkin nähtävissä laajasti Päijänteen vesialueilta sekä Maatianjärveä ympäröiviltä peltoalueilta ja Korpilahden taajama-alueelta. Maatianvuoren tuulipuiston läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai suojelukohteita joiden suojelu vaarantuisi tuulipuiston toteutuksesta. Tuulipuiston alue on pääasiassa talousmetsäaluetta sekä peltoa. Linnustollisen esiarvioinnin 10.12.2012 mukaan selvitysalueella tai sen ympäristössä ei sijaitse IBA lintualueita tai FINIBA-alueita. Lähin FINIBA-alue sijaitsee 2,3 kilometrin etäisyydellä. Lisäselvityksen 16.8.2013 mukaan voimaloiden välittömässä vaikutuspiirissä pesimälinnusto ei käsittänyt erityisen merkittäviä suojelullisia arvoja. Kalasääsken ja kaakkurin osalta voimalat voivat muodostaa jonkin verran haittaa, mutta todennäköisesti haitta ei ole merkittävä.

Kaavassa on lisäksi erikseen osoitettu keskeisimmät eli 30 kappaletta maisemallisesti merkittävää selännealuetta. Näille alueille ei ole mahdollista osoittaa uusia mastoja.

3.3.3.2. Hallinto-oikeuden johtopäätökset tuulivoima-aluevarausten osalta

Yleiskaavassa osoitettua läntisempää eli Maatianvuoren tuulivoima-aluetta ei ollut osoitettu kaavan hyväksymishetkellä voimassa olleessa maakuntakaavassa eikä Heinosniemen tuulivoima-aluevaraus 3. vaihemaakuntakaavassa ollut vielä lainvoimainen. Yleiskaavalla voidaan tästä huolimatta osoittaa tuulivoima-aluevarauksia, jos se yleiskaavan sisältövaatimukset huomioon ottaen on muutoin mahdollista. Maatianvuoren alue on maakuntakaavassa niin sanottua valkoista aluetta muutoin, mutta lounaiskulma on osa maakuntakaavaan merkittyä Maatianjärven maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Yleiskaavan vaikutusten selvittämiseksi ei ole ollut tarpeen hankkia selvitystä tuulivoimaloiden vaikutuksista maapallon ilmastoon.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla annetuissa sitovissa säädöksissä taikka ohjeissa ei ole määräystä valituksissa mainitusta kahden kilometrin suojaetäisyydestä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, vaan kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan laadittujen selvitysten ja kaavassa annettujen kaavamääräysten nojalla.

Kysymyksessä oleva hyvin yleispiirteinen yleiskaava ei vielä mahdollista rakennusluvan myöntämistä suoraan kaavassa osoitetun tuulivoima-alue -merkinnän perusteella. Hallinto-oikeus toteaa, että yksittäisten tuulivoimaloiden vaikutuksia arvioidaan tarkemmin vielä kunkin hankkeen kohdalla yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Hallinto-oikeus on tässä päätöksessä arvioinut tuulivoima-aluevarauksen lainmukaisuutta yleiskaavan yleisten sisältövaatimusten osalta.

Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo, että tehtyjen selvitysten perusteella saadaan nyt kysymyksessä olevan suunnittelun tason kannalta riittävää tietoa tuulivoimaloiden vaikutuksista. Hallinto-oikeus toteaa, että kun kaavassa on aluevaraukset kahdelle eri tuulivoimapuistolle, kaavan selvityksiin tulisi lähtökohtaisesti sisältyä selvitys hankealueiden yhteisvaikutuksista. Nyt kysymyksessä on kuitenkin hyvin yleispiirteinen kaava, jossa ei ole annettu lainkaan tarkempia määräyksiä esimerkiksi tuulivoimaloiden tehosta tai koosta. Hyväksytty yleiskaava perustuu siten maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuihin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Saatujen selvitysten perusteella tuulivoimaloiden alueella tai välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita tai muita erityisen merkittäviä luontoarvoja. Yleiskaavassa on siten otettu riittävästi huomioon luonnonarvojen vaaliminen. Unescon maailmanperintökohde Oravivuorella (Struven ketjun mittaustorni) on merkitty kaavaan ja sen osalta on annettu riittävät määräykset jatkosuunnittelusta. Kaavassa on osoitettu myös ohjeellinen voimalinja tuulivoima-alueiden läheisyyteen.

Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuu aina muutoksia maisema­kuvaan. Pelkästään sitä, että voimalat näkyvät valittajien kiinteistölle, tai sitä, että voimaloiden maisemavaikutukset yleisemminkin voivat vaikuttaa kiinteistöjen arvoon tuulivoimapuistojen ulkopuolisella alueella, ei voida kiinteistöjen ja tuulivoima-alueiden välinen etäisyys huomioon ottaen pitää kohtuuttomana haittana. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia lieventää voimaloiden sijoittaminen ryhmiin useiden yksittäisten voimaloiden sijasta. Maatianjärven maisema-alueen osoittamisen perusteet huomioon ottaen tuulivoimapuisto ei heikennä aluekokonaisuuden maisema-arvoja eikä kaavaratkaisu ole siten maakuntakaavan vastainen. Vaikka voimaloiden vaikutus maisemaan voi tietyiltä katselusuunnilta olla melko hallitseva, kaava täyttää riittävästi rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen.

Välkkeelle eli vilkkuvalle varjostukselle ei ole Suomessa määritelty raja-arvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaan välkevaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Neljän tuulivoimalan mukaan arvioituna lähimpiin asuntoihin ei kohdistu suunnitteluohjearvon ylittävää välkevaikutusta. Selvitysten mukaan Maatianvuoren alueen neljän tuulivoimalan mukaan laskettu melutaso ylittää ympäristöministeriön ohjearvon mukaisen melutason vain yhden loma-asunnon (kalamaja) osalta. Kaavan yleispiirteisyys ja jatkosuunnittelua varten annetut määräykset huomioon ottaen kaava ei tuulivoima-aluevarausten osalta ole lainvastainen.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvaan ja sen mahdollinen vaikutus kiinteistön arvoon ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu maanomistajan kannalta kohtuuton haitta.

= = =

3.3.4.3. E:n valitus

Nyt hyväksytty uusi, lähes koko Jyväskylän kaupungin alueen käsittävä yleiskaava korvaa alueella aiemmin olleet yleiskaavat, ellei kaavassa toisin mainita. Palokan alueen osayleiskaava kumoutuu uuden yleiskaavan tullessa voimaan. Aiemman osayleiskaavan aluevarauksia ei ole otettava huomioon samantasoista tai vielä yleispiirteisempää uutta yleiskaavaa laadittaessa. Kaavan laatimisen tai muuttamisen tarpeellisuus on kunnan harkittavissa eikä yksittäisellä maanomistajalla ole oikeutta saada aluettaan kaavoitetuksi.

3.3.5. Loppuyhteenveto

Kaupungilla on itsehallintonsa perusteella oikeus päättää, minkälainen kaava alueelle laaditaan. Hallinto-oikeus ei voi kumota kaupunginvaltuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa sillä perusteella, että valittajien käsityksen mukaan toisenlainen ratkaisu olisi tarkoituksenmukaisempi.

3.3.6. Oikeudenkäyntikulut

Vaatimusten tultua hylätyiksi valittajille ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Suomen perustuslaki 6 § ja 20 §

Kuntalaki 90 § (1375/2007)

Kuntalaki 147 § (410/2015)

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §

Hallintolaki 51 § 2 momentti

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Tuula Lunden-Laakso ja Elina Tanskanen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitukset

1) A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan tuulivoima-aluevarausten osalta. Lisäksi muutoksenhakijat ovat vaatineet katselmuksen pitämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Muutoksenhakijat ovat uudistaneet aiemmin esittämänsä ja lausuneet lisäksi vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Maatianvuoren tuulivoima-alue tulee poistaa yleiskaavasta. Kaupunginvaltuuston päätös on lainvastainen ja syntynyt väärässä järjestyksessä. Hallinto-oikeuden olisi tullut tutkia kaikki valitusperusteet. Kyseessä oli valituksen täydentäminen. Maailmanperintökohteen Struven ketju osalta lausuntoa olisi tullut pyytää maakuntamuseon sijaan Museovirastolta. Tuulivoima-aluevarauksen osalta tulee terveysnäkökohtia arvioida kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen julkisuudessa esittämät kannanotot etäisyyksistä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä. Tuulivoimalat tuhoavat toteutuessaan maakunnallisen maisemakokonaisuuden. Tuulivoima-alue on voimassa olevan maakuntakaavan vastainen eikä sitä ole esitetty myöskään 3. vaihemaakuntakaavassa.

2) B ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan Maatianvuoren tuulivoima-aluevarauksen osalta.

Muutoksenhakijat ovat uudistaneet aiemmin esittämänsä ja lausuneet lisäksi vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Tuulivoimaloita tulee sijoittaa vain sellaisille alueille, joiden läheisyydessä ei ole asutusta, kulttuurihistoriallisesti merkittäviä arvoja tai maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Maatianvuoreen suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä on asuin- ja lomakiinteistöjä sekä määriteltyjen suositusetäisyyksien (alle 1 km) sisäpuolella että välittömässä tuntumassa (1–3 km). Maatianjärven rannalla on myös yleiskaavassa varaukset omakotitalotonteille.

Tehdyt melumallinnukset eivät huomioi suunniteltujen voimaloiden isoa kokoa ja vaihtelevia sääolosuhteita. Sisämeluasetuksen (545/2015) mukainen yöllinen sisämelun raja ylittyy useassa lähiasunnossa. Tehty mallinnus ei täytä sisämeluasetuksen vaatimuksia taajuuskaistoille 20–200 Hz. Mallinnus on tehty vain taajuuksille 50–160 Hz. Melumallinnukset tulee teettää uudelleen riippumattomalla meluasiantuntijalla.

Maatianvuoren päälle suunnitellut useiden kilometrien päähän näkyvät tuulivoimalat rikkovat ja tuhoavat maakunnallisesti arvokkaan ja kauniin kulttuurimaiseman sekä häiritsevät merkittävästi lähiseudun asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Tuulivoimaloiden lentoestevalot tulevat näkymään 20–30 kilometrin päähän.

Tuulivoimalat vaikuttavat kohtuuttomasti kiinteistöjen arvoon.

3) C ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista. Päätöksen täytäntöön­pano on kiellettävä. Kaavan viheraluevarausten suhteellisuusperiaatteen vastaisuudesta tulee pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisu.

Muutoksenhakijat ovat uudistaneet aiemmin esittämänsä ja lausuneet lisäksi vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on virheellisesti jättänyt tutkimatta väitteen siitä, että Vuoritsalon saaren ja Kalasaaren viheralueeksi merkitseminen ei perustu maakuntakaavaan ja sen ohjausvaikutukseen.

Yleiskaavan esitystapa on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Lopullista maankäyttöä koskevia aluemerkintöjä ei esitetä pääkartalla vaan sitä täydentävillä teemakartoilla. Yleiskaavakartta on esitetty alisteisena täydentäville teemakartoille vastoin lainsäädäntöä ja yleistä kuntien käyttämää käytäntöä. Suhteettoman suuret viheraluevaraukset 6,25 hehtaarin suuruisine kaavaruutuineen ovat perustuslain omaisuudensuojan ja ihmisoikeussopimuksen vastaisia. Kaava on tältä osin suhteellisuusperiaatteen vastainen, josta tulee pyytää ennakkoratkaisu EU:n tuomioistuimelta.

4) D on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista tuulivoima-aluevarausten osalta.

D on lausunut vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Kaupunginvaltuuston jäsen F on ollut esteellinen asiasta päätettäessä. Hänen vaimonsa G on kaava-alueelle lupaa hakeneen tuulivoimayhtiön (TuuliWatti Oy:n) toisen omistajan (Osuusliike Keskimaan) hallintoneuvostossa. F oli myös ministerinä ja eduskunnassa päättämässä syöttötariffista. F oli päättämässä maakuntavaltuustossa puheenjohtajana ja kaupungin valtuutettuna laatimansa järjestelmän toteuttamisesta. F:n tytär H työskentelee Energia Oy:ssä (entinen Energiakolmio Oy), joka solmi äskettäin yhteistyösopimuksen Taaleritehtaan kanssa. F:n vävy I on Taalerintehdas pääomasijoitusrahaston tuulivoimajohtajana. Myös useat muut valtuutetut ovat Osuusliike Keskimaan edustajistossa, joten ovat asian suhteen jäävejä.

Kaavaehdotuksesta ei pyydetty lausuntoja opetusministeriöltä ja museovirastolta tuulivoima-alueen sijoittumisesta Struven ketjupisteen, maisematien ja Maatianjärven kulttuuriperintöalueen läheisyyteen. Tuulivoimamerkintä (TV) ei voi olla päällekkäinen maaseutuelinkeinoalue-merkinnän kanssa.

Kaavaselostuksessa ei ole noteerattu maisema-arvoja, joita tuulivoimalat uhkaavat. Tuulivoimalat vähentävät matkailua alueella. Voimalat aiheuttavat kohtuutonta haittaa alueen asuinkiinteistöille.

Luonnonsuojelulain mukaan alueen kaavoituksessa tulee ottaa huomioon alueella pesivä kalasääski sekä Päijänteellä Hevosniemessä pesivät merimetsot. Yleiskaavassa tulee huomioida tuulivoiman lisäämisen vaikutukset maapallon ilmastoon.

5) E on valituksessaan vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Valitus on tutkittava myös siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt E:n valituksen tutkimatta. E on vaatinut myös oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

E on uudistanut aiemmin hallinto-oikeudessa esittämänsä ja lausunut lisäksi, että Tyyppälänjärven alueella maanomistajille aikaisemmin annettu AP-status sitoo myöhempää yleiskaavoitusta. Merkinnän poistaminen on kohtuutonta alueen maanomistajille.

Selitykset ja vastaselitykset

Jyväskylän kaupunginhallitus on antanut selityksen, jossa se on esittänyt, että valitukset ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylätään. Kaupunginhallitus on uudistanut aiemmin esittämänsä ja lisäksi muun ohella lausunut seuraavaa:

Päätöksentekohetkellä lainvoimaa vailla olleessa 3. vaihemaakuntakaavassa on maakuntakaavan ohjaustavoitteen mukaisesti käsitelty vain maakunnallista merkitystä omaavat tuulivoimapuistot. Kärkistensalmen tv 2 -alue on maakuntakaavassa mitoitettu kahdeksalle tuulivoimalalle. Maatianvuoren alueelle Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa osoitetulla tuulivoima-alueella ei ole tällaista seudullista merkitystä.

Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa on selvitetty sekä Maatianvuoren tuulivoima-alueen että 3. vaihemaakuntakaavan mukaisesti Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan osoitetun Heinosniemen tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset. Tuulivoima-alueiden vaikutus Maatianjärven maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen on muun ohessa näkymäanalyysein selvitetty eikä valituksessa esitetyn katselmuksen järjestäminen asian toteamiseksi ole tarpeen.

Maatianvuoren tuulivoima-alueen tarkempaan jatkosuunnitteluun liittyvä melumallinnus on tehty ympäristöministeriön uusimman ohjeen (2/2014, Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) mukaisesti. Matala­taajuisen melun melumallinnukset on tehty kahdessa vaiheessa. Matalataajuinen melu on ensin tutkittu 50 Hz:stä ylöspäin (Numerola Oy) ja sittemmin myös 20 Hz:iin asti (Ramboll). Mallinnukset on laatinut riippumaton meluasiantuntija.

Kaavaselostuksessa ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa on kerrottu Pohjois-Päijänteen saarten osoittamisesta yleiskaavassa viheralueina. Viheralueeksi osoittaminen on perustunut kyseisten saarten muodostaman kokonaisuuden maakunnalliseen, seudulliseen ja paikalliseen maisemallisvirkistykselliseen merkitykseen.

Kaupunginhallitus ei ole jatkanut yleiskaavan täytäntöönpanoa, joten vaatimus täytäntöönpanokiellon määräämisestä on siten tarpeeton.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen ja toimittaneet asiantuntijalausunnon Maatianvuoren tuulivoima-alueen melumallinnuksen oikeellisuudesta.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen ja toimittaneet asiantuntijalausunnon Maatianvuoren tuulivoima-alueen melumallinnuksen oikeellisuudesta.

C ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

D on antanut vastaselityksen.

E on antanut vastaselityksen.

Hakemus

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vaatineet menetetyn määräajan palauttamista siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt heidän valituksensa tutkimatta. A ja hänen asiakumppaninsa ovat 31.5.2015 päivätyssä vastaselityksessä hallinto-oikeudelle esittäneet, että kaupunginvaltuutettu F on ollut esteellinen hyväksymään yleiskaavan tuulivoima-aluevarauksia kaupunginvaltuustossa. F on ollut hyväksymässä valtioneuvostossa tuulivoiman syöttötariffeja. F on ollut Keski-Suomen maakuntavaltuustossa valmistelemassa ja päättämässä 3. vaihemaakuntakaavaa koskien muun muassa tuulivoimaa. F:n tytär ja vävy toimivat molemmat tuulivoiman parissa ja saaneet siitä taloudellista hyötyä. F:n vaimo on toiminut Osuusliike Keskimaan hallintoneuvoston jäsenenä päättämässä yhtiön sijoituksista tuulivoimaan. Osuusliike on S-voiman kautta TuuliWatti Oy:n toinen pääosakas. TuuliWatti Oy operoi Maatianvuoren ehdotetulla tuulivoima-alueella.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki valitusperusteita, jotka on esitetty vasta sen jälkeen, kun valitusaika kaupunginvaltuuston päätöksestä on päättynyt. Näitä ovat A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksessa esitetyt esteellisyyttä koskevat valitusperustelut sekä C:n ja hänen asiakumppaniensa maakuntakaavan vastaisuutta koskeva valitusperuste.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

3. C:n ja hänen asiakumppaniensa vaatimus ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan unionin tuomioistuimelta hylätään.

4. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä D:n valitusten johdosta Maatianvuoren ja Heinosniemen tuulivoimaloiden alue -merkintöjen osalta.

5. Muutoin korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyt valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta muilta osin.

6. Lausuminen C:n ja hänen asiakumppaniensa täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

7. A:n ja hänen asiakumppaniensa menetetyn määräajan palauttamista koskeva hakemus hylätään.

8. A:n ja hänen asiakumppaniensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

E:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

A ja hänen asiakumppaninsa ja C ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet esteellisyyteen perustuvat valitusperusteet vasta valitusajan päättymisen jälkeen. Valitukset on siten mainituilla perusteilla tehtynä jätettävä korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkimatta.

2. Katselmus

Hallintolainkäyttölain 41 §:n (799/2015) mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi katselmuksen toimittamista on pyydetty, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

3. Ennakkoratkaisupyyntö

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu muun ohella perussopimuksen ja unionin toimielimen säädöksen tulkinnasta.

Asiassa ei ole tullut esille sellaista unionin oikeuden tulkintaan liittyvää kysymystä, jonka johdosta ennakkoratkaisupyynnön esittäminen olisi edellä mainittu huomioon ottaen edes mahdollista.

4. Yleiskaavan kumoaminen tuulivoimaloiden alue -merkintöjen osalta

Maakuntakaavan vastaisuus

Korkeimman hallinto-oikeuden 9.3.2016 tekemällä päätöksellä taltionumero 755 lainvoimaiseksi tullut Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava sisältää Heinosniemen tuulivoimaloiden alueen laajempana kuin mitä yleiskaavassa on merkitty. Maatianvuoren tuulivoimaloiden aluetta ei vaihemaakuntakaavaan ole merkitty alueen pienuuden vuoksi. Yleiskaavan tuulivoimaloiden alue -merkinnät eivät sinänsä ole vaihemaakuntakaavan vastaisia.

Selvitysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin (1589/2005) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun muassa ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energia­talouteen sekä liikenteeseen ja kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuri­perintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Kaavaselostuksen mukaan Korpilahden koillispuolelle Heinosniemen ja Maatianjärven alueelle on osoitettu kaksi tuulivoimaloiden alueen aluerajausta. Yleiskaavamääräyksen mukaan jatkosuunnittelussa ja alueen toteuttamisessa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, liikenneväyliin, kulttuuriperintöön, maisemaan, luontoon, linnustoon ja muuhun eläimistöön, sekä pyrittävä lieventämään toiminnan haitallisia vaikutuksia.

Kaavamääräyksen oikeusvaikutuksen kuvauksen mukaan tuulivoimaloiden ja niihin liittyvän huolto- ynnä muiden sellaisten rakennusten tarkempi sijoittelu tutkitaan maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisella menettelyllä. Muun rakentamisen edellytykset tulee tutkia erillisessä poikkeamislupamenettelyssä (maankäyttö- ja rakennuslain 171 § ja 172 §). Tällöin on arvioitava se, aiheutuuko maanomistajalle ratkaisun johdosta kohtuutonta haittaa.

Yleiskaavan Maatianvuoren aluetta koskevan tuulivoimaloiden alue -merkinnän osalta kaavaselostuksessa on viitattu selvityksenä aiemmin suunnittelutarveratkaisun pohjana olleisiin selvityksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden 24.8.2016 antaman päätöksen taltionumero 3485 mukaan Maatianvuoren tuulipuistoalueen rakentamista ei voida ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaisena suunnittelutarveasiana, vaan tuulivoimalarakentamisen edellytykset tulee tutkia kyseiselle alueelle laadittavalla kaavalla.

Tuulivoimaloiden alueen oikeusvaikutuksen kuvauksen mukaan kaavan tuulivoimaloiden rajaukset on tarkoitettu toteutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisin suunnittelutarveratkaisuin. Edellä mainitussa ratkaisussa korkein hallinto-oikeus on todennut, ettei tuulivoimaloita alueista suppeimmalle Maatianvuoren alueelle voida toteuttaa suunnittelutarveratkaisuin.

Korkeimman hallinto-oikeuden mainitun ratkaisun mukaan rakentaminen edellyttää kaavaa, jolla tarkoitetaan ensi sijassa maankäyttö- ja rakennuslain 10 a luvun mukaista rakennusluvan myöntämiseen oikeuttavaa tuulivoimalayleiskaavaa tai asemakaavaa. Jos suunnittelu toteutetaan asemakaavaa yleispiirteisemmällä yleiskaavalla, on selvityksiä joka tapauksessa täydennettävä eikä kaavassa voida tukeutua vain suunnittelutarveratkaisuasiassa tehtyihin selvityksiin. Kaava-aineistoon ei liity sellaisia ympäristövaikutusselvityksiä, joiden perusteella olisi voitu tehdä ratkaisu tuulivoima-alueen sijoittamisesta Maatianvuorelle. Tällainen selvitys ei ole vireillä ollut mutta lainvastaiseksi havaittu suunnittelutarveratkaisuhanke.

Vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueiden sijoituspaikat oli valittu lähinnä tuulisuuden perusteella, maisemavaikutuksia ei ollut arvioitu. Heinosniemen tuulivoimaloiden aluerajauksen siirtäminen yleiskaavaan vaikkakin suppeampana olisi edellyttänyt yleiskaavatasoisten selvitysten liittämistä kaavaselostukseen.

Kun yleiskaavan kaavaselostuksessa on tuulivoimaloiden alueiden osalta viitattu aiemmin suunnittelutarveratkaisun ja vaihemaakuntakaavan yhteydessä tehtyihin selvityksiin ja kun ympäristövaikutusten yhteisvaikutusten arviointi puuttuu kokonaan, ovat tuulivoimaloiden aluevaraukset tältä osin lainvastaisia.

5. Täydentävät perustelut ja lopputulos

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen muilta kuin kohdassa 4 mainituilta osin ei ole perusteita.

6. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei C:n ja hänen asiakumppaniensa täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

7. Menetetyn määräajan palauttamista koskeva hakemus

Hallintolainkäyttölain 61 §:n 2 kohdan mukaan menetetty määräaika voidaan palauttaa sille, joka laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn vuoksi ei ole voinut määräajassa hakea muutosta päätökseen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle määräajassa. Hakemus koskee menetetyn määräajan palauttamista sellaisten valitusperusteiden osalta, jotka ovat jääneet asiassa kuntalain 90 §:n 3 momentin nojalla tutkimatta säädetyn valitusajan jälkeen esitettyinä.

A ja hänen asiakumppaninsa eivät ole esittäneet sellaista hallintolainkäyttölain 61 §:ssä tarkoitettua perustetta, jonka nojalla määräaika myöhässä esitettyjen perusteiden esittämiseksi olisi palautettavissa.

8. Oikeudenkäyntikulut

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja hänen asiakumppaneilleen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, E:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.

 
Julkaistu 11.11.2016