Muu päätös 17/2017

Jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa koskeva valitus (Eura)

Antopäivä: 9.1.2017
Taltionumero: 17
Diaarinumero: 3915/1/15

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja JVP-Eura Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 3.11.2015 nro 15/0294/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 23.1.2013 viraston ympäristölupavastuualueella ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tehdyllä päätöksellä nro 11/2013/1 ESAVI/27/04.08/2011 myöntänyt JVP-Eura Oy:lle ympäristöluvan yhtiön hakemuksen ja sen täydennysten mukaiselle jäte­veden­puhdistamon laajennukselle sekä samalla tarkistanut Länsi-Suomen ympäristö­lupaviraston JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon toiminnalle 27.12.2002 annetun ympäristöluvan päätösnumero 78/2002/4 lupamääräykset.

Päätöksen mukaan puhdistamossa saa käsitellä Euran kunnan viemäriverkostoon johdettavat, hakemuksessa tarkoitetut yhdyskuntajätevedet, HK Ruokatalo Oy:n teollisuus­jätevedet lupamääräyksissä esitetyin rajoituksin, Jujo Thermal Oy:n teollisuus­jätevedet, Ahlstrom Tampere Oy:n teollisuusjätevedet, sekä puhdistamolla vastaanotettavat sako- ja umpikaivolietteet. Toiminnanharjoittaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä. Toiminnanharjoittajan maksettavaksi on määrätty kalatalousmaksu.

Päätöksessä on annettu JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevat tarkistetut lupamääräykset 1–28. Lupamääräykset 1–5 sekä luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva määräys kuuluvat seuraavasti:

Jäteveden johtaminen

1. Luvan saajan tulee toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksin tai yhdessä Säkylän kunnan ja Lännen Tehtaat Oyj:n kanssa 31.12.2014 mennessä selvitys jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista sekä hakemus ympäristö­luvan muuttamiseksi purkupaikan osalta. Selvityksessä tulee käsitellä ainakin seuraavat purkupaikkavaihtoehdot: Jätevesien purkupaikan siirtäminen Kokemäenjokeen tai merialueelle Rauman edustalle. Ympäristö­luvan muutoshakemuksen tulee koskea yhtä esitettävää purkupaikkavaihto­ehtoa. Muutoshakemuksen tulee sisältää ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.

JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet saa johtaa nykyisessä purkupaikassa Eurajokeen siihen saakka, kunnes edellä sanotusta hakemuksesta annettavassa lainvoimaisessa päätöksessä on toisin määrätty.

Jäteveden käsittely ja päästöt vesiin

2. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti nykyisellä puhdistamolla vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla ja puhdistamon laajennuksen ja tehostuksen jälkeen vähintään esisuunnitelmassa esitettyä vastaavalla tavalla jäteveden jälkikäsittelyn sekä hygienisoinnin käsittävässä puhdistamossa. Jätevesien esikäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota kunta- ja teollisuuslinjan jätevesien tehokkaaseen esikäsittelyyn ennen jäte­vesijakeiden yhdistymistä puhdistamolla.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on kaikissa oloissa riittävä. Puhdistamon kuormitusta lisäävät toimenpiteet, kuten luopuminen HK Ruokatalo Oy:n teollisuusjätevesien biologisesta esikäsittelystä, saa toteuttaa vasta sen jälkeen, kun jätevedenpuhdistamon laajennus ja tehostus on toteutettu ja puhdistamon toimivuus lupamääräysten mukaisesti on todettu päästötarkkailututkimusten perusteella.

3. Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemärilaitosta kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistamotoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Jätevesien biologisen käsittelyn on täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteen taulukon 1 vaatimukset (BOD7atu, CODCr ja kiintoaine) asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Fosforin ja typen poiston on puhdistamolla täytettävä asetuksen liitteen taulukon 2 vaatimukset. Tarkkailun on täytettävä asetuksen liitteen B-osassa asetetut vaatimukset.

Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1A-kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1B-kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa.

4.a Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen on oltava laajennetun puhdistamon käyttöönoton jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2016 alkaen mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet (sekä puhdistamolla että viemäriverkostossa) mukaan lukien enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat:

Taulukko 1

Kokonaistypen, ammoniumtypen ja bisfenoli-A:n pitoisuusarvo ja poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina. Ammonium­typen käsittelyn vähimmäistehon arvolla tarkoitetaan nitrifi­kaatioastetta.

Vesistöön johdettavat jätevedet on 1.5.–31.10. hygienisoitava siten, että fekaalisten koliformien ja fekaalisten enterokokkien osalta saavutetaan laajennetun puhdistamon käyttöönoton jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2016 alkaen mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien kolmen kuukauden keskiarvona laskettuna vähintään seuraava käsittelytulos:

Pitoisuus (pmy/100ml)

Fekaaliset koliformit 2 000

Fekaaliset enterokokit 500

Myös puhdistamolta vesistöön johdetut ohitusvedet on hygienisoitava viimeistään 1.1.2016 alkaen ainakin 1.5.–31.10. välisenä aikana.

4.b Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen ja vesistöön johdettujen kokonaispäästöjen on oltava ennen puhdistamon laajennuksen käyttöönottoa, kuitenkin enintään 31.12.2015 asti mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet (sekä puhdistamolla että viemäriverkostossa) mukaan lukien enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat:

Taulukko 2

Kokonaistypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot neljännes­vuosikeskiarvoina.

4.c Puhdistamolla oleva esiselkeytysallas on palautettava kuntalinjan jätevesien esiselkeytyskäyttöön tai kuntalinjan jätevesille on toteutettava muu vastaava esikäsittely mahdollisimman nopeasti mutta kuitenkin viimeistään 30.8.2013.

Puhdistamosuunnitelma

5. Tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistettu puhdistamo­suunnitelma on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö­keskukselle hyvissä ajoin ennen puhdistamon rakentamiseen ryhtymistä, viimeistään kuitenkin 31.12.2013. Yksityiskohtaisesta layout-kuvin varustetusta suunnitelmasta tulee käydä ilmi puhdistamon yksikköprosessien mitoituslaskelmat, selvitys lietteiden käsittelystä, sekä selvitys laajennuksessa käyttöön jäävien yksiköiden laitteiston iästä, kunnosta ja varaosien saata­vuudesta. Laajennettava puhdistamo tulee mitoittaa asetuksen (888/2006) tarkoittamalla tavalla puhdistamon enimmäiskuormitukselle ja mitoituksessa tulee ottaa huomioon puhdistamolla käsiteltävän jäteveden poikkeuksellisen korkea CODCr/BOD7atu ‑suhde. Puhdistamosuunnitelmassa on esitettävä myös laajennusvaraukset yksiköittäin.

Puhdistamon suunnittelussa, erityisesti jätevesien esikäsittelyprosesseissa tulee ottaa huomioon teollisuuslinjan jäte­vesien sisältämät kemikaalit. Kuntalinjan jätevesille on toteutettava esisaostus ja -selkeytys.

Suunnitelmaan tulee liittää teknistaloudellinen selvitys merkittävästi nykyistä suuremman varoallaskapasiteetin rakentamisesta siten, että varoallaskapasiteettia voidaan tarvittaessa hyödyntää myös kuntalinjan jätevesien tasaukseen.

Lisäkuormituksen johtaminen puhdistamolle on sallittua vasta laajennuksen valmistuttua ja toimittua lupamääräysten mukaisesti yhden kalenterivuoden ajan.

(---)

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi Länsi-Suomen ympäristölupa­viraston 27.12.2002 antaman päätöksen nro 78/2002/4 mukaisesti.

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa.

Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2020 mennessä tehdä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli toiminta jatkuu edellä mainitun ajankohdan jälkeen. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista ja niiden tuloksista, selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä mainitut selvitykset.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Lupamääräykset 1–4c

Aluehallintovirasto on katsonut, että Eurajoen virkistyskäyttöön palauttaminen edellyttää kuormituksen vähentämistä myös teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien osalta. On kyseenalaista soveltuuko Eurajoki merkittäväksi keskuspuhdistamoksi muodostuneen JVP-Eura Oy:n jätevesien purkupaikaksi, erityisesti toistuvien häiriöiden ja ohijuoksutusten vuoksi. Koska purkuviemäri on kustannuksiltaan korkea ja sen toteuttaminen edellyttää erinäisiä viranomais­päätöksiä, ei tässä ympäristöluvassa voi määrätä pidemmälle meneviä toimen­piteitä, kuin asian valmistelun käynnistäminen lupamääräyksessä määrätyllä tavalla.

Lupamääräykset 2–4.c on annettu ympäristönsuojelulain 43 §:n ja valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 perusteella. Lupamääräyksen 2 edellyttämä, käsittelytulosta tehostavan ja varmistavan jälkikäsittelyn käsittävä biologis-kemiallinen tai vähintään vastaava käsittely on tarpeen riittävän käsittelytuloksen varmistamiseksi erilaisten teollisuusjätevesien ja typen­poiston mahdollisesti aiheuttamien käsittelyprosessien hallintavaikeuksista huolimatta. Teollisuuslinjan esiselkeytyslietteet tulee lupamääräyksen mukaisesti pitää erillään muista lietteistä, jotta lietteiden hyödyntämismahdollisuudet ovat mahdollisimman hyvät.

Laajennetun puhdistamon puhdistustehoa ja -tulosta koskevat luku­arvot vastaavat enimmäkseen hakijan laatimassa esisuunnitelmassa esittämiä arvioita tulevista lupamääräyksistä. Taso edustaa parasta käyttö­kelpoista tekniikkaa asukas­vastineluvultaan yli 50 000 AVL:n puhdistamossa. Vaatimukset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:n vaatimukseen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja täyttävät valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämät yhdyskuntajätevesien käsittelyn vähimmäis­vaatimukset. Fosforin ohella typpi on merkittävä purkuvesialuetta rehevöittävä tekijä ja molempien ravinteiden tehokas poisto on tarpeen. Kokonais- ja ammoniumtypen poistovaatimuksen asettaminen vuosikeskiarvona lyhyemmän ajanjakson sijasta perustuu sade- ja sulamisvesistä sekä puhdistamolle johdettavista teollisuusjätevesistä mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin biologisten prosessien hallinnassa. Joen hygieeninen tila riippuu oleellisesti purkuvesiin johdettavan kuormituksen kokonaismäärästä ja erityisesti puhdistamon ohituksista, joten myös sen vuoksi häiriö- ja muut poikkeus­tilanteet ja mahdolliset ylivuodot ja puhdistamon ohitukset on otettava huomioon jäteveden käsittelytulosta ja vesistökuormitusta laskettaessa. Hygienisoimista koskevan määräyksen lukuarvot perustuvat erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen yleisten uimarantojen uimaveden laatu­vaatimuksista ja valvonnasta (177/2008) liitteessä 1 annettuihin yleisten uima­­rantojen luokituksessa käytettäviin raja-arvoihin. Lupamääräyksen mukaisella jäteveden fekaalisten koliformien ja enterokokkien enimmäis­pitoisuudella muu pistekuormitus huomioon ottaen uimarantojen veden mikrobiologinen laatu on hyvä.

Jokeen johdettavan jäteveden bisfenoli-A:n päästölle on määrätty enimmäis­pitoisuus, joka perustuu riskinarviointiselvityksiin, joita on julkaistu EU:n lisäksi myös muun muassa USA:ssa, Kanadassa, Australiassa ja Japanissa, sekä WHO:n ja FAO:n yhteistyönä. Selvitysten pääasiallinen sisältö on ollut altistus bisfenoli-A:lle muun muassa tuttipullojen tai äidinmaidonkorvikepakkausten kautta, mutta erityisesti EU:ssa, mutta myös Kanadassa, on lähestytty asiaa myös jokiekosysteemin ja teollisuuslaitosten päästöjen kautta. Tieteellisten julkaisujen perusteella bisfenoli-A:n reduktio jätevedenpuhdistamolla on korkea, jos puhdistamo on mitoitettu oikein, varustettu jälkikäsittelyllä (hiekka­suodatus) ja hygienisoinnilla (otsonointi). Luvansaajan tuleekin huolehtia laitos­suunnittelun, erityisesti teollisuuslinjan esikäsittelyn ja jätevesien jälkikäsittelyn osalta siitä, että laajennettu laitos suunnitellaan myös bisfenoli-A:n poiston osalta riittävän tehokkaaksi. Annettu bisfenoli-A:n enimmäis­pitoisuus pohjautuu EU:n riskinarviointiin, jonka perusteella korkein haitattomaksi arvioitu pitoisuus jokivedessä (PNEC) on 1,6 µg/l. Lukuarvollisesti määrätty enimmäispitoisuus on verrannollinen Kanadassa vuonna 2012 solmittuun sopimukseen, joka rajoittaa paperin kierrätyslaitosten jäteveden bisfenoli-A:n enimmäispitoisuuden arvoon 1,75 µg/l ja vastaanottavan vesistön enimmäispitoisuuden arvoon 0,175 µg/l. Bisfenoli-A:n raja-arvolla halutaan erityisesti suojella jokiveden kalakantoja ja ekosysteemiä yleisemminkin, mutta toisaalta myös turvata Rauman kaupungin käyttämän raakaveden laatu. Julkaistujen tieteellisten tutkimusten, sekä eri puolilla maailmaa julkaistujen viranomaisselvitysten ja hakemuksesta annettujen lausuntojen perusteella pääteltynä jokiveden kohonneesta bisfenoli-A -pitoisuudesta aiheutuneiden terveydellisten haittojen aiheutumisen todennäköisyys vaikuttaa kuitenkin alhaiselta.

Lupamääräys 5

Lupahakemuksen liitteenä toimitettu esisuunnitelma vaihtoehtoineen on siinä määrin alustava, ettei sen perusteella pysty tekemään pitkälle meneviä päätelmiä tulevan puhdistamon mitoituksesta tai yksikköprosesseista. Jo nykyisen kuorman perusteella arvioituna puhdistamon asukasvastineluku on enimmäis­kuormituksena mittaamattomat ohijuoksutukset huomioon ottaen noin 50 000 AVL. CODCr:n avulla laskettuna AVL olisi jopa noin 70 000, mikä on noin 4 kertaa puhdistamon nykyinen mitoituskapasiteetti. Puhdistamon laajennus tulee mitoittaa nykyiselle ja tulevalle kuormitukselle siten, että kapasiteetti on riittävä myös tavanomaisten kuormitushuippujen aikaan.

Lupamääräysten toistuvat ylitykset sekä toistuvat häiriöt laitoksella osoittavat sen, että vaatimus laitoksen edellytetyn tasoisesta laajentamisesta sekä modernisoinnista on perusteltu.

JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolla ei ole vuosina 2004–2012 saavutettu ympäristöluvan edellyttämää puhdistustulosta. Nykyinen puhdistamo ei pysty käsittelemään edes nykyistä kuormitusta, vaan merkittävä osa kuntalinjan kuormituksesta johdetaan käsittelemättömänä jokeen, joten hakijan esittämää HK Ruokatalo Oy:n esikäsittelemättömien jätevesien johtamista ei voi sallia ennen puhdistamolaajennuksen valmistumista ja laajennetun puhdistamon kalenterivuoden mittaista moitteetonta toimintaa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään JVP-Eura Oy:n valituksesta muuttanut lupamääräyksiä 2, 4.a ja 4.c, jotka kuuluvat muutettuna seuraavasti (muutokset kursiivilla):

"2. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti nykyisellä puhdistamolla vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla ja puhdistamon laajennuksen ja tehostuksen jälkeen vähintään esisuunnitelmassa esitettyä vastaavalla tavalla jäteveden jälkikäsittelyn sekä hygienisoinnin käsittävässä puhdistamossa. Jätevesien esikäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota kunta- ja teollisuuslinjan jätevesien tehokkaaseen esikäsittelyyn ennen jäte­vesijakeiden yhdistymistä puhdistamolla.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on kaikissa oloissa riittävä. Puhdistamon kuormitusta lisäävät toimenpiteet [poistettu tekstiä] saa toteuttaa vasta sen jälkeen, kun jätevedenpuhdistamon laajennus ja tehostus on toteutettu ja puhdistamon toimivuus lupamääräysten mukaisesti on todettu päästötarkkailututkimusten perusteella."

(---)

"4.a Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen on oltava laajennetun puhdistamon käyttöönoton jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2016 alkaen mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet (sekä puhdistamolla että viemäriverkostossa) mukaan lukien enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat:

Taulukko 3

Bisfenoli-A:n osalta enimmäispitoisuus on tavoitearvo.

Kokonaistypen, ammoniumtypen ja bisfenoli-A:n pitoisuusarvo ja poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina. Ammonium­typen käsittelyn vähimmäistehon arvolla tarkoitetaan nitrifi­kaatioastetta.

Vesistöön johdettavat jätevedet on 1.5.–31.10. hygienisoitava siten, että fekaalisten koliformien ja fekaalisten enterokokkien osalta saavutetaan laajennetun puhdistamon käyttöönoton jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2016 alkaen mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien kolmen kuukauden keskiarvona laskettuna vähintään seuraava käsittelytulos:

Pitoisuus (pmy/100ml)

Fekaaliset koliformit 2 000

Fekaaliset enterokokit 500

Myös puhdistamolta vesistöön johdetut ohitusvedet on hygienisoitava viimeistään 1.1.2016 alkaen ainakin 1.5.–31.10. välisenä aikana."

(---)

"4.c Puhdistamolla oleva esiselkeytysallas on palautettava kuntalinjan jätevesien esiselkeytyskäyttöön tai kuntalinjan jätevesille on toteutettava muu vastaava esikäsittely mahdollisimman nopeasti, mutta kuitenkin viimeistään puhdistamon laajennuksen käyttöönoton yhteydessä."

Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt JVP-Eura Oy:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään siltä osin kuin asiassa nyt on kysymys seuraavasti:

Lupamääräys 2

Luvansaaja on vaatinut, että lupamääräyksen 2 toisesta kappaleesta on poistettava määräys siitä, että HK Ruokatalo Oy:n teollisuusjätevesien biologisesta esikäsittelystä ei saa luopua ennen jätevedenpuhdistamon laajennusta.

Lupamääräyksessä 2 on määrätty, että puhdistamon kuormitusta lisäävät toimenpiteet saa toteuttaa vasta sen jälkeen, kun jätevedenpuhdistamon laajennus ja tehostus on toteutettu ja puhdistamon toimivuus lupamääräysten mukaisesti on todettu päästötarkkailututkimusten perusteella. Lupamääräyksissä on kuormitusta lisäävänä toimena mainittu valituksen kohteena oleva määräys koskien HK Ruokatalo Oy:n teollisuusjätevesien biologisesta esikäsittelystä luopumisesta.

Aluehallintoviraston päätöksessä on lupamääräyksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että hakijan esittämää esikäsittelemättömien jätevesien johtamista ei voi sallia siinä tilanteessa, kun nykyinen puhdistamo ei ole pystynyt käsittelemään nykyistä kuormitusta.

Asiakirjoista ilmenee, että HK Ruokatalo Oy:n jätevedet käsitellään yhtiön omassa esikäsittelyssä flotaatiolaitoksella ja biologisella menetelmällä. Esikäsitellyt jätevedet johdetaan kunnan viemäriverkostoon ja käsitellään JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamossa. Lupahakemukseen liitettyyn jätevedenpuhdistamon laajentamista koskevaan esisuunnitelmaan on sisällytetty kapasiteettivaraus sille, että HK Ruokatalo Oy:n biologinen esikäsittely jäisi pois käytöstä, mutta mekaanista esikäsittelyä tehostettaisiin.

Ympäristönsuojelulain 47 §:n mukaan, jos teollisuusjätevettä johdetaan yhdyskunnan jätevedenpuhdistamolle, ympäristöluvassa on tarvittaessa määrättävä jätevesien esikäsittelystä siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 §:ssä on säädetty tarkemmin vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevista yleisistä vaatimuksista.

HK Ruokatalo Oy:n teollisuusjätevedet käsitellään sen omassa esikäsittelylaitoksessa ja sitä koskevat määräykset annetaan ympäristönsuojelulain 47 §:n nojalla teollisuuslaitoksen ympäristöluvassa. Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksessä ei voi määrätä, että teollisuuslaitoksella suoritettavasta tietystä jätevesien esikäsittelytoimenpiteestä ei voi luopua. Lupamääräyksen 2 sanamuoto ja lupamääräyksen perusteluissa todettu huomioon ottaen lupamääräyksellä on tarkoitettu kieltää kaikenlainen puhdistamon kuormitusta lisäävä toiminta ennen puhdistamon laajennuksen käyttöönottoa. Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan HK Ruokatalo Oy:n teollisuusjätevesien esikäsittelystä luopumista koskevalla kiellolla ei ole tarkoitettukaan määrätä HK Ruokatalo Oy:tä toteuttamaan tiettyä esikäsittelyä, vaan määrätä siitä, että jätevedenpuhdistamo ei voi vastaanottaa HK Ruokatalo Oy:n teollisuusjätevesiä esikäsittelemättömänä. Hallinto-oikeus on selvyyden vuoksi poistanut lupamääräyksen 2 toisen kappaleen kohdan, jossa on kielletty HK Ruokatalo Oy:n teollisuusjätevesien biologisesta käsittelystä luopuminen.

Lupamääräys 4.a

Typpeä koskevat vaatimukset

Luvansaaja on vaatinut, että lupamääräystä 4.a muutetaan siten, että lupamääräyksessä määrätään vaihtoehtoisesti typen vähimmäistehoksi 70 prosenttia tai enimmäispitoisuus 15 mg/l. Lisäksi lupamääräyksestä on poistettava ammoniumtypelle asetettu vähimmäistehovaatimus. Hakija on vedonnut muun muassa siihen, että puhdistamolle tulevasta typpikuormituksesta 40 prosenttia tulee Satakierto Oy:n biokaasulaitoksesta. Lisäksi typpipitoisuuksiin vaikuttaa paperiteollisuudelta tulevan jäteveden määrä.

Lupamääräyksessä 4.a määrätyt typen päästöraja-arvot ovat 15 mg/l ja 75 prosenttia. Ammoniumtypelle lupamääräyksessä on asetettu pitoisuusraja-arvo on 5 mg/l ja vähimmäistehovaatimus 90 prosenttia. Mainitut pitoisuusarvot ja poistoteho lasketaan lupamääräyksen mukaan vuosikeskiarvona ja nämä jäteveden käsittelytehovaatimukset on oltava täytettynä 1.1.2016 lukien.

Säännökset

Typen rajoittamista koskevien määräysten tarve on arvioitava ympäristönsuojelulain säännöksistä 41 §:n 1 momentin, 42 §:n 1 momentin ja 43 §:n 1 ja 3 momentin perusteella.

Yhdyskuntajätevesistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (888/2006) on pantu täytäntöön yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu neuvoston direktiivi (91/271/ETY) muutoksineen (komission direktiivi 98/15/EY). Mainitun asetuksen 1 §:n mukaan asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen.

Yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaan typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa. Typpeä on poistettava silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Typenpoistovaatimusten on täytettävä liitteen taulukon 2 ehdot. Vaadittava typenpoisto on toteutettava seitsemän vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Edellä mainitun asetuksen taulukossa 2 on annettu jätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimukset ravinteiden poistolle. Pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Kokonaistypen osalta taulukossa asetettu pitoisuusraja-arvo on 15 mg/l, jos avl on 10 000–100 000 ja 10 mg/l, jos avl on yli 100 000. Poistotehoksi on määritelty vähintään 70 prosenttia. Liitteen taulukoissa esitettyjä vaatimuksia tiukempia vaatimuksia sovelletaan, jos ympäristönsuojelulaki tai sen nojalla annetut säännökset niin edellyttävät.

Saatu selvitys

Jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Eurajokeen puhdistamon kohdalla. Valituksenalaisessa päätöksessä luvansaaja on määrätty 31.12.2014 mennessä toimittamaan aluehallintovirastolle selvitys jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista sekä hakemus ympäristöluvan muuttamiseksi purkupaikan osalta.

Lupahakemuksen mukaan jätevedenpuhdistamolla käsitellään Euran kunnan viemäriverkostoon johdettavat yhdyskuntajätevedet sekä Jujo Thermal Oy:n, Ahlstrom Tampere Oy:n ja HK Ruokatalo Oy:n teollisuusjätevedet. Puhdistamo on osin kaksilinjainen. Teollisuuslinjalle tulee paperiteollisuuden teollisuusjätevedet. Kuntalinjan merkittävät kuormittajat ovat asutuksen lisäksi HK Ruokatalo Oy ja Hallavaaran jätekeskus, ja siellä Satakierto Oy:n biokaasulaitos.

Puhdistamo on rakennettu vuonna 1975, puhdistusprosessia on laajennettu vuonna 1995 HK Ruokatalo Oy:n jätevesille ja vuonna 2003 puhdistamo laajennettiin vastaanottamaan paperiteollisuuden jätevedet. Puhdistamolaajennuksen mitoituskuormitus on ylitetty eikä luvassa asetettuja päästöraja-arvoja ole kaikilta osin saavutettu. Typen pitoisuudet ovat olleet ainakin vuodesta 2009 lähtien merkittävät. Typpeä on jätevesissä poikkeuksellisen paljon. Merkittävä kuntalinjan typpikuormittaja on Hallavaaran jätekeskuksesta tulevat biokaasutuslaitoksen rejektivedet.

Aikaisemmassa jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevassa ympäristöluvassa typelle oli asetettu vähimmäistehovaatimus 70 prosenttia, pitoisuusraja-arvoa ei ollut asetettu. Nitrifikaatiovaatimusta ei ollut määrätty aikaisemmassa luvassa.

Eurajoki on ekologiselta luokitukseltaan tyydyttävä. Eurajoen veden laatu on luokiteltu osin tyydyttäväksi ja osin välttäväksi.

Asiakirjojen mukaan syksyllä 2012 on ilmennyt, että puhdistamolta on säännöllisesti johdettu suuri määrä käsittelemätöntä kunnan viemäriverkostosta johdettua jätevettä Eurajokeen hiekanerotuksen ylivuotona, jonka vuoksi todellista puhdistamon aiheuttamaa ravinnekuormitusta ja päästömääriä ei ole tiedetty. Ylivuoto on otettu huomioon velvoitetarkkailussa lokakuusta 2012 lähtien.

Hakemusasiakirjoista ilmenee, että puhdistamolla on käynnistetty toimenpiteet prosessin tehostamiseksi ja laadittu esisuunnitelma puhdistamon laajennuksen toteuttamiseksi. Puhdistamolaajennuksen yhteydessä muun muassa kuntalinjan ilmastustilavuutta ja kapasiteettia lisätään ja kuntalinjalle rakennetaan esidenitrifikaatio-osa, jossa on tarkoitus hyödyntää jätevesien sisäinen hiililähde typenpoistossa.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

JVP-Eura Oy on valituksessaan erityisesti vedonnut Satakierto Oy:n Hallavaaran jätekeskuksesta saapuvien jätevesien korkeaan typpipitoisuuteen biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen sekä paperitehtaiden teollisuusjätevesien vaihtelevaan laatuun ja kuormitukseen.

Jätevedenpuhdistamon typpikuormitus on usein ylitetty selvästi. Lupahakemukseen liitettyjen vuosien 2009–2012 vesistötarkkailun tulosten mukaan jätevedenpuhdistamon vaikutus näkyy Eurajoen kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuksien kasvuna. Luvansaaja on valituksenalaisessa päätöksessä velvoitettu esittämään selvitys vaihtoehtoisista jäteveden purkupaikoista, sillä Eurajoen on katsottu soveltuvan alhaisten virtaamien vuoksi huonosti JVP-Eura Oy:n kaltaisen puhdistamon jätevesien purkupaikaksi.

JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon kapasiteetti ei ole ollut riittävä nykyisen kuormituksen käsittelyyn. Puhdistamolla on ryhdytty laajennustoimiin ja päätöksessä on asetettu määräys tarkennetun puhdistamosuunnitelman esittämisestä. Puhdistamoa laajennetaan ja saneerataan erityisesti typenpoiston osalta. Lupamääräysten mukaisesti laajennettavan puhdistamon tulee kapasiteetiltaan olla sellainen, että se täyttää myös tavanomaiset kuormitushuiput ja muutoinkin luvansaaja on velvoitettu puhdistamosuunnitelman yhteydessä selvittämään varoallaskapasiteetin rakentamista. Jätevedenpuhdistamon on osaltaan muutoinkin huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on riittävä kaikissa olosuhteissa ja että teollisuusjätevedet ja muut pilaavia aineita sisältävät jätevedet eivät vaikuta haitallisesti puhdistusprosessiin. Ympäristönsuojelulain 47 §:n mukaisesti teollisuuslaitoksen ympäristöluvassa määrätään tarvittaessa teollisuusjätevesien esikäsittelystä ympäristönsuojeluasetuksessa tarkemmin säädetyllä tavalla.

Edellä lausutun perusteella ja kun otetaan huomioon purkuvesistön tila, typen mahdollisimman tehokas poistaminen jätevedestä on tarpeen. Lupamääräyksen 4.a mukaiset typen poistotehovaatimukset on täytettävä puhdistamon laajennuksen käyttöönoton jälkeen, viimeistään 1.1.2016 lukien. Typpipäästöjen rajoittamiseksi ei ole pidettävä riittävänä sitä, että asetettava raja-arvo olisi valituksessa esitetyin tavoin valittavissa vaihtoehtoisesti joko pitoisuusraja-arvona tai reduktioon perustuvana, vaikka sinällään yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetussa direktiivissä ja vastaavassa valtioneuvoston asetuksessa on annettu raja-arvot pitoisuudelle tai poistoteholle. Lupamääräyksen raja-arvot ovat typen osalta vuosikeskiarvoja, joten asetettuja vaatimuksia ei voida pitää luvansaajalle kohtuuttomina. Kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta asetettuja jäteveden käsittelyn vähimmäisvaatimuksia ei siten ole syytä lieventää valituksessa vaaditulla tavalla.

Hallinto-oikeus toteaa, että jos jätevedenpuhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien määrässä tapahtuu merkittäviä ja pysyviä muutoksia, tarvittaessa asia on käsiteltävissä ympäristönsuojelulain nojalla erikseen.

Bisfenoli-A:n pitoisuusraja-arvo

Luvansaaja on vaatinut, että lupamääräyksessä 4.a asetetun bisfenoli A:n pitoisuusraja-arvo 0,02 mg/l on poistettava.

JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle tulee Jujo Thermal Oy:n jätevesien mukana bisfenoli A -kemikaalia. Asiakirjojen mukaan puhdistamolta poistuvassa jätevedessä olevan bisfenoli A:n pitoisuutta on mitattu velvoitetarkkailun yhteydessä kesäkuusta 2011 lähtien. Vuosien 2011–2012 tulosten mukaan puhdistamolta poistuvassa jätevedessä on ollut bisfenoli A:ta 7–11 000 µg/l, keskiarvo on ollut 820 µg/l ja mediaani 430 µg/l. Näiden mittausten perusteella on laskennallisesti arvioitu bisfenoli A:n pitoisuus Eurajoessa. Asiakirjojen mukaan ajalla 1.1.2011–15.8.2012 kaikkien analyysien keskiarvo Eurajoessa on ollut 13 µg/l ja virtaamien suhteen painotettu keskiarvo 3,1 µg/l. Jätevedenpuhdistamo on poistanut bisfenoli A:ta jätevedestä melko hyvin, puhdistusteho on ollut pääasiallisesti noin 80–90 prosenttia, toisaalta puhdistusteho on ajoittain ollut varsin alhainen.

Bisfenoli A ei ole vesipuitedirektiivin (2000/60/EY), eikä vesipuitedirektiivin muuttamista koskeneen ympäristölaatudirektiivin (2013/39/EU) mukainen vaarallinen prioriteettiaine. Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006, vaarallisten aineiden asetus) on sen liitteessä 1 D määritelty kansallisessa menettelyssä määritetyt vesiympäristölle haitalliset aineet ympäristölaatunormeineen. Bisfenoli A ei kuulu myöskään vaarallisten aineiden asetuksen liitteessä 1 D määriteltyihin kansallisesti tunnistettuihin haitallisiin aineisiin.

Aluehallintoviraston päätöksessä mainitussa EU:n riskinarviointiraportissa vuodelta 2010 bisfenoli A:lle on esitetty arvioitu haitaton pitoisuus ympäristössä -arvo eli niin sanottu PNEC-arvo, joka on jokivedelle 1,6 µg/l.

Asian käsittelyssä aluehallintovirastossa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue oli lausunnossaan muun muassa todennut, että bisfenoli A:n haitallisuudesta vesistössä on olemassa jonkin verran ristiriitaista tietoa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli viitannut Suomen ympäristökeskuksen aikaisemmin ehdottamaan korkeimmaksi haitattomaksi arvioituun pitoisuusarvoon (PNEC) 1 µg/l ja esittänyt tuon arvon asettamista tavoitteelliseksi raja-arvoksi. Lounais-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue oli lausunnossaan viitannut kansainväliseen vuonna 2010 julkaistuun asiantuntijaraporttiin bisfenoli A:n toksikologisista ja terveydellisistä vaikutuksista ja sen mukaan kemikaali ei ole välittömästi myrkyllistä tai genotoksista. Raportin mukaan aineen toteamiseksi syöpää aiheuttavaksi ei ole riittävästi tutkimustuloksia ja vaikutukset ihmisen lisääntymisterveyteen alhaisilla altistumisen tasoilla ovat huomattavan epävarmoja.

Aluehallintovirasto on päätöksensä perusteluissa muun muassa esittänyt, että tieteellisten julkaisujen perusteella bisfenoli A:n reduktio jätevedenpuhdistamolla on korkea, jos puhdistamo on mitoitettu oikein, varustettu jälkikäsittelyllä ja hygienisoinnilla. Tämän vuoksi laajennettava JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamo on suunniteltava myös bisfenoli A:n osalta riittävän tehokkaaksi. Lupamääräyksessä asetettu raja-arvo on pohjautunut EU:n riskinarviointiraportissa esitettyyn PNEC-arvoon jokivedessä 1,6 µg/l.

Aluehallintoviraston päätöksen antamisen jälkeen ympäristöministeriö on laatinut vaarallisten aineiden asetusta koskevan muutosehdotuksen (luonnos 16.12.2014), jonka tarkoituksena on panna täytäntöön ympäristönlaatudirektiivi (2013/39/EU) vesipolitiikan prioriteettiaineiden osalta. Tuossa asetusluonnoksessa on myös esitetty uudeksi kansalliseksi haitalliseksi aineeksi muun muassa bisfenoli A:ta ja sen ympäristölaatunormiksi sisämaan pintavesille vuoden pitoisuuskeskiarvona 1,5 µg/l. Kysymyksessä on ympäristöministeriössä edelleen valmisteilla oleva lainmuutosasia.

Edellä mainitun asetusluonnoksen valmistelu on osaltaan perustunut Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2014 laatimaan suunnitelmaan vaarallisten aineiden asetuksen 12 §:n nojalla, jonka mukaan Suomen ympäristökeskuksen on vähintään kuuden vuoden välein esitettävä mahdolliset muutostarpeet vaarallisten aineiden asetuksen liitteen 1 D aineiden osalta.

Suomen ympäristökeskuksen suunnitelmassa on esitetty tietoja bisfenoli A:n ominaisuudesta. Suunnitelmassa on kuvattu tehtyä vesiympäristöön kohdistuvaa alustavaa kansallista riskinarviota, jossa on verrattu aineelle mallintamalla arvioitua pintaveden pitoisuutta haitattomaan pitoisuuteen. Vesipäästöt on arvioitu kvantitatiivisesti mallintamalla vain lämpöherkän paperin valmistukselle, koska se on bisfenoli A:n pääasiallinen käyttökohde Suomessa. Lämpöpaperin valmistuksesta aiheutuvien päästöjen vesiympäristöön on arvioitu olevan merkittäviä. Johtopäätöstä on tukenut ainoan suomalaisen lämpöpaperia valmistavan (eli Jujo Thermal Oy) laitoksen mitattu pitoisuustaso.

Suunnitelmassa on mallinnettu bisfenoli A:n käyttäytymistä jätevedenpuhdistamolla. Mallinnustulosten mukaan jätevedenpuhdistamolla aine pääosin hajoaa, päätyy jossain määrin pintavesiin, sitoutuu vähäisesti puhdistamolietteeseen, eikä se haihdu. Bisfenoli A:ta löytyy yleisesti yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen puhdistetusta jätevedestä sekä kaatopaikan suotovedestä ja jossain määrin myös puhdistamolietteestä. Bisfenoli A:n pitoisuudet puhdistetussa jätevedessä ovat pääsääntöisesti olleet Suomessa tasolla 0,2–0,5 µg/l.

Suunnitelmassa on todettu, että myös kotitaloudet ovat Suomessa bisfenoli A:n päästölähteitä, mutta ainetta käyttävät teollisuuslaitokset aiheuttavat suuremman kuormituksen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille olettaen, että ainetta käyttävät teollisuuslaitokset ovat liittyneet yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle. Bisfenoli A:ta havaittiin Suomessa 14 vesistönäytteenottopaikalta, paikkoja oli yhteensä 19. Eurajoen ylä- ja alajuoksulla pitoisuudet ovat olleet korkeampia kuin arvioitu haitaton pitoisuustaso (PNEC sisävesi 1,5–1,6 µg/l).

Suomen ympäristökeskus on suunnitelmassaan esittänyt bisfenoli A:lle ympäristölaatunormeja siten kuin edellä mainitussa asetusluonnoksessa on esitetty. Esitetyt ympäristölaatunormit ovat perustuneet vesipuitedirektiivin yhteydessä saatuihin tietoihin EU:n riskinarviointiraporteista vuonna 2003 ja 2010. Esitetyt vaikutuksettomat pitoisuudet eivät huomioi aineen hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia, koska niiden kriteerejä ei ole pystytty vahvistamaan EU-tasolla. Hormonitoimintaan liittyviä vaikutuksia on havaittu ehdotettuja laatunormeja huomattavasti alhaisemmissa pitoisuuksissa.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Merkittävä määrä bisfenoli A:ta käytetään Suomessa lämpöherkän paperin valmistuksessa Jujo Thermal Oy:n laitoksessa, jonka laitoksen teollisuusjätevedet johdetaan käsiteltäväksi JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle ja edelleen Eurajokeen.

Bisfenoli A:n mahdollisista haittavaikutuksista tai haitattomuudesta vesistössä ei ole tällä hetkellä saatavissa yksiselitteistä luonnontieteellistä selvitystä. Aineella epäillään olevan hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia. Jokiveden kohonneesta bisfenoli A -pitoisuudesta aiheutuvien terveydellisten haittojen aiheutumisen todennäköisyys on asian käsittelyssä aluehallintovirastossa saatujen selvitysten perusteella katsottu olevan alhainen. Kemikaalin mahdollinen asettaminen kansallisesti tunnistetuksi haitalliseksi aineeksi ympäristölaatunormeineen on lainsäädännöllisesti valmisteluvaiheessa. Edellä mainitussa asetusluonnoksessa esitetyt arvot eivät ole siten asiassa oikeudellisesti merkityksellisiä.

Suomen ympäristökeskuksen suunnitelmassaan esittämät tiedot bisfenoli A:ta koskevasta riskiarvioinnista, jotka osaltaan perustuvat Euroopan unionin riskinarviointiraportteihin, osoittavat aineen merkityksellisyyden vesipäästöissä nimenomaan lämpöherkän paperin valmistuksessa. Euroopan unionin riskinarviointiraportissa esitettyä arvioitua haitatonta pitoisuustasoa jokivedessä voidaan pitää suuntaa antavana arvona kemikaalin riskejä ja ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Eurajoessa on todettu olevan korkeampia bisfenoli A:n pitoisuuksia kuin arvioitu haitaton pitoisuustaso, vaikka asiassa ilmenee että bisfenoli A:n pitoisuustaso oli jo laskenut teollisuuslaitoksella tehtyjen toimenpiteiden seurauksena.

Edellä lausutut seikat huomioon ottaen bisfenoli A:n on katsottava olevan riskitekijä Eurajoen ekosysteemille ja kalastolle. Eurajoen vesi on lisäksi Rauman kaupungin raakaveden oton lähde. JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitellään Suomessa ainoan bisfenoli A:ta käyttävän teollisuuslaitoksen jätevedet. Kemikaalin haitallisuudesta saatavilla olevat tiedot ovat epävarmoja. Näin ollen hallinto-oikeus katsoo, että bisfenoli A:lle on ollut tarpeen määrätä päästöraja-arvo ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 1 kohdan ja ympäristönsuojelulain 4 §:ssä säädetyn varovaisuusperiaatteen nojalla siten kuin aluehallintovirasto on määrännyt.

Hallinto-oikeus on kuitenkin muuttanut lupamääräyksessä 4.a asetetun bisfenoli A:n raja-arvon tässä vaiheessa tavoitteelliseksi ottaen huomioon, että jätevedenpuhdistamon laajennus on ollut lupahakemusvaiheessa suunnitteilla ja Jujo Thermal Oy:lle on sille 3.4.2013 annetussa lupapäätöksessä asetettu velvoite tietyn ajan kuluessa tuon päätöksen lainvoimaistumisesta selvittää aineen esiintymistä prosessivesijakeissa ja esittää toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi.

JVP-Eura Oy:n valituksenalaisessa lupapäätöksessä asetettu velvoite lupamääräysten tarkistamishakemuksen vireille panemisesta 31.12.2020 mennessä ei ole enää voimassa, sillä ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetulla 1.5.2015 voimaan tulleella lailla (423/2015) on kumottu ympäristönsuojelulain (527/2014) 71 § koskien määräystä lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain siirtymäsäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamisvelvoite raukeaa. Kuitenkin siirtymäsäännöksen mukaan valvontaviranomaisen on arvioitava tällaisen luvan ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 §:n mukainen muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Arvioidessaan luvan muuttamistarvetta valvontaviranomainen voi viimeistään tuolloin arvioida myös bisfenoli A:ta ja vastaavia kemikaaleja koskevien lupamääräysten muuttamistarvetta.

Hygienisointivaatimus

Luvansaaja on vaatinut, että lupamääräyksessä 4.a asetettu jätevesien hygienisointivaatimus on poistettava.

Asiakirjoista ilmenee, että vesistön velvoitetarkkailun sekä ympäristöhallinnon oman Eurajoen yleisen vedenlaadun tarkkailun tulosten mukaan jätevedenpuhdistamon alapuolella on ollut runsaasti bakteereita pitkällä ajanjaksolla. Korkea bakteeripitoisuus on ollut usein toistuvaa. Vesistössä jäteveden bakteerit aiheuttavat terveysriskin ja rajoittavat vesistön vedenkäyttöä.

Asiakirjojen mukaan Eurajoen bakteeripitoisuudet ovat varsin usein ylittäneet ainakin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (177/2008) annetut toimenpiderajat pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (134/2006) annetut kasteluvettä koskevat rajat alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista.

Edellä lausutun perusteella ja kun otetaan huomioon Eurajoen käyttö raakavesilähteenä sekä Eurajoen veden laaja kastelukäyttö ja virkistyskäyttö, ja toisaalta se että lupamääräyksessä asetetut hygieenistä laatua koskevat raja-arvot on tullut saavuttaa siirtymäajan jälkeen, määräystä Eurajokeen johdettavien jätevesien hygienisoinnista ei ole syytä kumota.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Kirsi Stark, joka on myös esitellyt asian, Mauri Kerätär ja Merja Manninen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

JVP-Eura Oy on valituksessaan vaatinut, että aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä 2 ja 4a sekä luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskevaa kohtaa muutetaan.

Lupamääräyksen 2 tulisi yhtiön vaatimusten mukaan kuulua seuraavasti:

"2. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti nykyisellä puhdistamolla vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla ja puhdistamon laajennuksen ja tehostuksen jälkeen vähintään esisuunnitelmassa esitettyä vastaavalla tavalla jäteveden jälkikäsittelyn [poistettu tekstiä] käsittävässä puhdistamossa. Jätevesien esikäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota kunta- ja teollisuuslinjan jätevesien tehokkaaseen esikäsittelyyn ennen jätevesijakeiden yhdistymistä puhdistamolla.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on kaikissa oloissa riittävä. [poistettu tekstiä]"

Lupamääräyksestä 4a tulee poistaa typen vähimmäistehoa koskeva vaatimus, tai toissijaisesti muuttaa se arvoon 70 prosenttia sekä poistaa tai korottaa bisfenoli-A:n enimmäispitoisuuden tavoitearvo. Lisäksi hygienisointia koskevat lupamääräyksen 4a kappaleet tulee muuttaa siten, ettei jatkuvaa hygienisointia edellytetä ja että kolmen kuukauden keskiarvona laskettava käsittelytulosvaatimus poistetaan tai muutetaan. Lupamääräyksessä 4a asetettujen aikamääreiden osalta valituksessa pyydetään huomioimaan asian käsittelyssä kulunut aika.

Lisäksi yhtiö on vaatinut, että aluehallintoviraston päätöksessä asetettu velvoite luvan voimassaolosta ja lupamääräysten tarkistamisesta muutetaan selvyyden vuoksi siten, että luvan tarkistamisen yhteydessä edellytetyt selvitysvaatimukset kumotaan.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Ympäristönsuojelulain 43 §:n ja koko ympäristönsuojelulain perusperiaatteena on toiminnan päästöjen hallinta ja tarvittavien lupamääräysten antaminen päästöjen rajoittamiseksi. Puhdistamolle tulevan kuormituksen rajoittaminen ei mainitun pykälän mukaan ole lupamääräyksillä mahdollista. Kuormituksen rajoittaminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa jätevedenpuhdistamon ja sitä kuormittavien kolmansien osapuolien yhteinen ympäristövaikutus on suurempi kuin ilman kuormitusrajoitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 2 momentissa säädetään mahdollisuudesta antaa lupamääräyksiä tuotantomäärästä, ravinnosta tai energiasta muussa kuin teollisessa toiminnassa. Momentin ei voida katsoa mahdollistavan jätevedenpuhdistamon toiminnan rajoittamista tulokuormitusta rajoittamalla.

Valtioneuvoston yhdyskuntajätevesistä antaman asetuksen 4 §:n mukaan typpeä on poistettava silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Puhdistamolle tulee alueen teollisuudesta johtuen hyvin erilaisia vesiä. Jujo Thermal Oy:n, HK Ruokatalo Oy:n ja Satakierto Oy:n jätekeskuksen jätevedet ja niiden pitoisuuksissa ja määrissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaan. Viime aikoina typpikuormituksesta noin 40 prosenttia on peräisin Satakierto Oy:n biokaasulaitokselta. Riippuen Satakierto Oy:n ja paperitehtaan (Jujo Thermal Oy) saapuvasta jätevedestä sekä näiden välisestä suhteesta, on typenpoiston vaatimuksiin pääseminen teknisesti erittäin vaikeaa. HK Ruokatalo Oy:n jätevesien lakkaaminen voi osaltaan vaikeuttaa typen poiston tehokkuutta ravinnesuhteiden muuttuessa. Puhdistamolle tulevan veden typpipitoisuuden ollessa 20–25 mg/l johtaisi asetettu 75 prosenttia typenpoistovaatimus jäännöspitoisuuteen 5,0–6,25 mg/l, jota voidaan pitää erittäin matalana. Poistotehon saavuttaminen on tällöin erittäin vaikeaa, erityisesti jos saapuvassa jätevedessä on biohajoamatonta typpeä 1–2 mg/l.

Vastaavasti jos paperitehtaan jätevesimäärä on pieni, typpipitoisuus saapuvassa jätevedessä on suuri, jopa 100 mg/l. Tällöin asetettuun enimmäispitoisuuteen 15 mg/l pääseminen johtaisi 85 prosentin reduktiovaatimukseen. Tämä olisi poistotehovaatimuksena kohtuuton edellä mainitun yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen tavoitteetkin huomioiden. Liian tiukka reduktio- tai pitoisuusvaatimus on kohtuuton, mikäli tulokuorma muuttuu pysyvästi teollisuuden rakenteen muuttuessa tai tilapäisesti esimerkiksi paperitehtaan seisokin vuoksi.

Vuonna 2018 HK Ruokatalo Oy:n toiminta päättyy ja jäteveden typestä suuri osa on peräisin Satakierto Oy:n ja kunnallisesta jätevedestä. Näiden osuus virtaamasta on tällöin vain 33 prosenttia. Näin ollen puhdistamolle tulevan jäteveden typpipitoisuus voi olla ajoittain hyvinkin alhainen, jolloin typen reduktiota on vaikea saavuttaa. Kuten massa- ja paperiteollisuuden BAT-asiakirjoissa todetaan, paperitehtaan jätevedet sisältävät hyvin niukasti ravinteita kuten typpeä. Tyypillisesti paperitehtaan jätevesiin joudutaan lisäämään typpiravinteita biologisen puhdistamon toiminnan varmistamiseksi. Samaan aikaan suurin osa jäteveden orgaanisen aineen kuormituksesta tulee paperitehtaan jätevesien mukana, joten COD-puhdistustehon takaamiseksi jätevesien riittävä ravinnepitoisuus tulee varmistaa. Muutoin on riski, että COD-pitoisuus- ja reduktiotavoitteita ei saavuteta.

Hallinto-oikeus ei ole riittävästi huomioinut jätevedenpuhdistamon typenpoistoa koskevia edellä mainittuja poikkeuksellisia olosuhteita. Jätevedenpuhdistamolle saapuvien jätevesien voimakkaan vaihtelun lisäksi on huomioitava, asetuksen 888/2006 4 § huomioon ottaen, että typen osalta 45 prosenttia kuormituksesta tulee maa- ja metsätaloudesta ja 12 prosenttia haja-asutuksesta. Luonnonhuuhtouman osuus kuormituksesta on typen osalta 20 prosenttia. Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukainen toiminnan luonne ja lain 43 §:n 1 momentissa tarkoitettu lupamääräysten tarpeellisuus huomioon ottaen on lupamääräys muutettava typenpoiston osalta siten, että määräyksestä on poistettava vähimmäistehoa koskeva vaatimus. Sekä enimmäispitoisuusvaatimuksen että vähimmäistehoa koskevan vaatimuksen asettaminen samanaikaisesti ei ole perusteltua, eikä vähimmäistehon asettaminen asetuksessa asetettua arvoa suuremmaksi ole perusteltua.

Edellä esitetyn perusteella kokonaistyppikuorman vähentämisellä ei tässä tapauksessa voida valtioneuvoston asetuksen 888/2006 4 §:n 2 momentissa edellytetyin tavoin parantaa vesien tilaa huomioiden erityisesti korkea typpikuormitus muista lähteistä. Mikäli typenpoistolle asetetaan sitova raja-arvo, on vähimmäistehoa koskeva vaatimus poistettava tai vähintään asetettava edellä mainitun asetuksen mukaiseen arvoon 70 prosenttia.

Hallinto-oikeus muutti bisfenoli-A:n enimmäispitoisuuden sitovasta lupamääräyksestä tavoitearvoksi, mikä on oikeasuuntainen muutos. Bisfenoli-A:ta tulee puhdistamolle Jujo Thermal Oy:n jätevesien mukana. Bisfenoli-A:n reduktio on puhdistamolla korkea, mutta asetettuun tavoitearvoon ei ole mahdollista päästä puhdistamon toimintaa kehittämällä. Bisfenoli-A:n pitoisuus esiselkeytetyssä vedessä on ollut vuosikeskiarvona vuonna 2014 2,4 mg/l ja käsitellyssä vedessä 0,5 mg/l. Vuonna 2015 bisfenoli-A:n pitoisuus vuosikeskiarvona esiselkeytyksen jälkeen oli 2,2 mg/l ja puhdistuksen jälkeen 0,05 mg/l. Bisfenoli-A:n reduktio jätevedenpuhdistamolla on esimerkiksi vuonna 2015 (28.10.2015 asti) ollut keskimäärin 96 prosenttia.

JVP-Eura Oy:n ympäristöluvassa ei tulisi edes tavoitearvona asettaa sellaista lupamääräystä, jonka noudattaminen riippuu toisen yhtiön jätevedenpuhdistamolle toimittamasta jätevedestä. JVP-Eura Oy:n mahdollisuutena on toteuttaa mahdollisimman hyvin toimiva reduktio, mutta asetettuun enimmäispitoisuuteen pääsemistä ei tulisi asettaa vaatimuksena tai tavoitteena jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa. Bisfenoli-A ei ole valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 tarkoittama vesiympäristölle vaarallinen tai haitallinen aine, eikä sille ole asetettu päästökieltoa pintavesiin.

Toissijaisesti asetettu tavoitearvo tulisi korottaa vähintään arvoon 0,050 mg/l. Tarkkailumittausten bisfenoli-A:n pitoisuuden ja Eurajoen virtaamatietojen mukaan laskettu bisfenoli-A-pitoisuuden keskiarvo Eurajoessa on ollut vuoden 2015 aikana 0,0007 mg/l. Bisfenoli-A:n PNEC-arvo makeassa vedessä on 0,0016 mg/l. Näihin tietoihin perustuen tavoitearvoon 0,050 mg/l pääseminen tarkoittaa Eurajoen bisfenoli-A -pitoisuutta alle 0,0016 mg/l. PNEC-arvo sisältää 10-kertaisen varmuuskertoimen tutkimustuloksissa pääteltyyn haitattomaan pitoisuuteen nähden. Laskennassa on käytetty Eurajoen virtaamaa joen yläjuoksulla. Joen alajuoksulla virtaama-arvot ovat huomattavasti suuremmat.

Jatkuvan kesäaikaisen hygienisoinnin ylläpitäminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia hygienisoinnissa käytettävien kemikaalien vuoksi. Eurajoen hygieenisen tilan parantaminen on kaikkien osapuolten tavoitteena, mutta lupamääräykset on asetettava siten, että ne ovat oikeassa suhteessa saavutettavaan hyötyyn nähden. Käsitellyn jäteveden mitatut bakteeripitoisuudet ovat ilman hygienisointiakin usein alittaneet käytetyn analyysirajan, eikä tällöin voida pitää jatkuvaa hygienisointivaatimusta tarpeellisena. Puhdistamolla ylläpidetään valmiutta hygienisointiin.

Asetettu hygienisointivaatimus on lisäksi hallinto-oikeuden päätöksen mukaisessa muodossa kohtuuton. Käsittelemättömässä jätevedessä bakteeripitoisuudet voivat olla useita satoja tuhansia tai miljoonia (pmy/100 ml). Tehokkaallakin prosentuaalisella hygienisoinnilla asetettuihin luparajoihin pääseminen johtaisi kohtuuttomiin kustannuksiin puhdistamolla ja voisi tästä huolimatta olla mahdoton saavuttaa. Jos saapuvan veden bakteeripitoisuus olisi esimerkiksi 2 miljoonaa pmy/100 ml, johtaisi 99 prosentin hygienisointiteho edelleen luparajan ylitykseen ja siten kohtuuttomaan vaatimukseen hygienisoinnin toiminnasta. Erityisesti keskiarvon osalta kolmen kuukauden keskiarvona laskettaessa yksikin korkeampi näyte nostaisi koko keskiarvon luparajan yli. Jäteveden bakteeripitoisuus on luonteeltaan logaritminen suure, jolloin tulosten aritmeettinen keskiarvo ylikorostaa korkeita pitoisuuksia. Suositeltavampaa on käyttää biologista kasvua kuvaavalle suureelle paremmin sopivaa geometrista keskiarvoa. Mikäli pesäkeluvuille halutaan asettaa raja-arvo kolmen kuukauden keskiarvona, tulee laskentaperusteena käyttää geometrista keskiarvoa aritmeettisen keskiarvon sijaan.

Paras ja kustannustehokkain tapa taata jäteveden hygieenisyys on kokonaisuudessaan hyvin hoidettu ja toimiva puhdistamo, ja hygienisointia tulee käyttää sen tukena tilanteessa, jossa purkuveden hygieenisyyttä pidetään valvonnan perusteella epävarmana. Laitoksella on käytössä kemiallinen hygienisointi. Jatkuva, ilman hygienisoinnin tarvetta tehtävä kemikaalien lisääminen ei edesauta vesistön kemiallisen tilan parantamista, eikä ole siksi tarpeen. Hygienisointikemikaalin annostusta nostetaan perustasosta, jos laitoksen toiminta on heikentynyt. Samoin annostusta tulee voida laskea jopa nollaan, jos laitos toimii hyvin ja sen pitkäaikaisessa seurannassa jätevesi on todettu hygieeniseksi.

Lupamääräys tulisi muuttaa siten, että puhdistamolla on pyrittävä vesistöön johdettavan jäteveden hyvään hygieeniseen tilaan. Hygienisointi tulisi olla käytössä tarvittaessa. Toissijaisesti hygienisointivaatimus tulisi asettaa siten, että kolmen kuukauden keskiarvoa lasketaan geometrisenä keskiarvona aritmeettisen keskiarvon sijaan.

Hallinto-oikeuden päätöksessään tekemä asianmukainen huomautus lupamääräysten tarkistamisen kumoamisesta jättää epäselväksi velvoitteen aluehallintoviraston edellyttämistä selvityksistä. Selvyyden vuoksi ja Vaasan hallinto-oikeuden muutettua lupamääräystä vaaditaan luvan tarkistamisen yhteydessä edellytettyjen selvitysvaatimusten kumoamista. Aluehallintovirasto on lisäksi päätöksessään edellyttänyt selvitystä, jota ei ympäristönsuojelulain perusteella tulisi jätevedenpuhdistamolta edellyttää (selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa).

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:

Laitoksen tulokuormitus on lupaa myönnettäessä ollut huomattavasti suurempaa kuin laitoksen mitoitusarvot. Hakija on jo tuolloin halunnut lisätä tulokuormitusta tilanteessa, jossa merkittävä osa jätevedestä on säännöllisesti johdettu käsittelemättömänä ohituksena Eurajokeen. Lupamääräys 2 on hallinto-oikeuden muuttamassa muodossa edelleen ajankohtainen. Puhdistamon tulee päästötarkkailun perusteella toimia lupaehtojen mukaisesti, jotta lisäkuormitusta voidaan sallia.

Koskien bisfenoli-A:ta (BPA) päästön vähentämistoimia on tässä poikkeuksellisessa tapauksessa täytynyt tehdä sekä tuotantolaitoksella että jätevedenpuhdistamolla. Jätevedenpuhdistamon mitoituksessa ja erityisesti esikäsittelyssä tulee ottaa huomioon tulokuormituksen poikkeuksellisuus siten, että tavanomaisesta kuormitusvaihtelusta suoriudutaan ilman, että haitallisten aineiden pitoisuudet vastaanottavassa vesistössä ylittävät luvassa mainittuja pitoisuuksia. Vesistössä havaittujen BPA:n pitoisuuksien osalta tapaus on aivan poikkeuksellinen, sillä tiedossa ei ole toista tapausta, jossa vastaavia pitoisuuksia olisi esitetty Euroopassa tai muuallakaan. Toisaalta liukoinen BPA on tieteellisten tutkimusten perusteella biologisella jätevedenpuhdistamolla suhteellisen helposti hajoava, kunhan laitoksen mitoitus on tehty oikein.

Sen sijaan vesistössä yhdisteen hajoavuudesta on ristiriitaisempia näkemyksiä riippuen vesistön laadusta. Eurajoen BPA:n pitoisuuksien ja siten Eurajoen hyödyntämisen kannalta biohajoavuudella joessa ei ole suurta merkitystä, sillä ennen merkittävää joessa tapahtuvaa biohajoamista yhdiste on jo meressä. PNEC-arvon määrittämisessä käytettävä kerroin (10) perustuu (eko)toksikologisiin tieteellisiin periaatteisiin, eikä tätä tule täten käyttää perusteena lupa-arvojen muuttamiseen.

Koska hygienisointia koskevan määräys on annettu jokiveden laadun ja joen virkistyskäytön varmistamiseksi, ei geometrinen keskiarvo ole tarkoitukseen soveltuva.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:

Puhdistamolla on nykytilanteessa hygienisointi, mutta ennen sen käyttöönottoa Eurajoki oli puhdistamon alapuolella usein terveydensuojeluviranomaisen asettamassa käyttökiellossa liian korkeiden bakteeriarvojen vuoksi. Joen hygieeniseen laatuun vaikuttavat muutkin kuormittajat, mutta on kiistattomasti osoitettu, että puhdistamon häiriötilanteiden ja ohijuoksutusten aikana ongelmat jokivedessä ovat olleet suurimmillaan.

Puhdistusprosessi asianmukaisesti toimiessaan poistaa bakteereja niin tehokkaasti, että riittävän alhainen bakteeripitoisuus saavutetaan usein ilman hygienisointiakin. Kuitenkin jo vähäinenkin häiriö tai ohitus voi heikentää tulosta tältä osin merkittävästi. Näin ollen laitoksella tulee ehdottomasti olla valmius käynnistää tehokas hygienisointi nopealla aikataululla. Riittävän nopea käynnistys on mahdollista vain siinä tapauksessa, että laitos on toiminnassa.

ELY-keskus ei tule kuitenkaan valvomaan hygienisoinnin tasoa, vaan lopputulosta, eikä näin ollen tule asettamaan vaatimuksia esimerkiksi käytettävien kemikaalien määrälle. Toiminnanharjoittaja voi oman harkintansa mukaan valita hygienisointitason, jolla luvan edellyttämä veden laatutaso saavutetaan.

Hygienisointia koskevaa päätöstä ei tule tässä vaiheessa muuttaa. Nykytilanteessa ei ole luotettavaa näyttöä siitä, että ilman käsittelyä varmuudella saavutetaan vesistön käytön kannalta riittävä hygieniataso.

Puhdistamolla on ollut vaikeuksia täyttää lupavaatimukset suurilla tulokuormilla. Toiminta ei ole näin ollen täyttänyt lupavaatimusta, jonka mukaan laitoksen kapasiteetin on oltava kaikissa tilanteissa riittävä. Laitosta on saneerattu, mutta jo vuosia sitten puhdistamon kriittiseksi yksiköksi tunnistettua väliselkeytystä ei ole tällä vuosikymmenellä laajennettu. Näin ollen on perusteltua määrätä luvassa yksityiskohtaisesti kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta ennen lisäkuorman johtamista.

JVP-Eura Oy perustelee typenpoistoa koskevaa lievennysvaatimusta mm. vesimäärien ja kuormituksen vaihteluilla. Typpeä koskevat vaatimukset on kuitenkin saavutettava vuosikeskiarvona, joten kaikilla yksittäisillä tarkkailukerroilla vaatimuksen ei tarvitse täyttyä. Laitosta on jo saneerattu erityisesti typenpoiston tehostamiseksi ja vuonna 2015 yksittäisten tarkkailukertojen reduktio on ollut useita kertoja 90 prosentin luokkaa. Reduktivaatimus 75 prosentin on tosin tavallista tiukempi, sillä se on isoilla laitoksilla yleensä 70 prosenttia. JVP-Eura Oy:n puhdistamolle tulevat vedet ovat jonkin verran normaalia asumajätevettä typpi­pitoisempia Hallavaaran jätevesistä johtuen, joten reduktiovaatimuksen saavuttamiseen on paremmat edellytykset kuin tavanomaisella asuma­jätevesien puhdistamolla.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukainen ohjeellinen vaatimus BPA:ta koskien vastaa ELY-keskuksen alkuperäistä kannanottoa. Aine on suurina pitoisuuksina ympäristölle vaarallinen, joten sen pääsyä vesistöön tulee rajoittaa ja pitoisuuksia tarkkailla. Ohjeellisen arvon määrääminen soveltuu nykytilanteeseen hyvin ja hallinto-oikeuden määräämiä raja-arvoja voidaan pitää suuruusluokaltaan oikeina.

A ja B ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Pyhäjärviseudun Perhokalastajat ry on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

C ja D ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että ympäristölupien ehtoja ei tule lieventää.

Laukolan-Mäkelän-Rahvolan kyläyhdistys on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä.

E ja F ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

G on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry, Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Rauman seutu ry ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa ne ovat katsoneet, että kaikki valituksessa esitetyt vaatimukset tulee aiheettomina hylätä.

H ja I ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

J ja K ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

L on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

M on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

N on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

O on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

P ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että lupamääräyksiä ei ole syytä muuttaa. Tulee ottaa huomioon, että JVP-Eura Oy ei ole Eurajoen ainoa kuormittaja, vaan sinne johdetaan jätevesiä myös Säkylän suunnasta.

Q on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on viitannut aikaisempiin vastineisiinsa.

Suiston yhteisalueen osakaskunta on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on katsonut, että valitus tulisi kokonaan perusteettomana hylätä.

R ja S ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he katsovat, että hallinto-oikeuden päätökseen ei tule tehdä lievennyksiä.

Munakarin yhteisalueen osakaskunta on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on katsonut, että valitus tulisi kokonaan perusteettomana hylätä.

Raumanmeren kalastusalue on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Rauman Seudun Kalastajain Seura ry on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa yhdistys on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

T ja U ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

V on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

W on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

X on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Y on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän katsonut, että hallinto-oikeuden päätöstä ei tule muuttaa.

Z ja Å ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat vaatineet valituksen hylkäämistä.

Ä on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että Eurajoen vesistölle ja jokivarren asukkaille tulee turvata lain edellyttämät oikeudet.

Ö ja AA ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valituksessa ei ole tullut esiin mitään sellaista, mikä antaisi aiheen muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

AB ja AC ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että ympäristölupapäätöksessä asetettuja määräyksiä ei tule lieventää.

Panelian kalastuskunta ja Laihiankylän kalastuskunta ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa ne ovat katsoneet, että valituksessa esitetyt vaatimukset tulee hylätä.

AD on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on viitannut asiassa aiemmin esittämäänsä.

Eurajoen-Lapijoen kalastusalue on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on vaatinut, että puhdistamon kapasiteetin on oltava kaikissa olosuhteissa riittävä.

Kiukaisten rantakalastajat ry:lle, Eurajoen Yrittäjät ry:lle, Huhdan, Irjanteen ja Mullilan vesialueiden osakaskunnille, MTK-Eura ry:lle sekä yhteensä 23 yksityiselle asianosaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausunnon johdosta.

JVP-Eura Oy on antanut lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 3.11.2015 nro 15/0296/2 Jujo Thermal Oy:n ympäristölupaa koskeneessa asiassa (dnro 01074/13/5101).

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan ympäristöluvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) on kumottu 1.9.2014 voimaan tulleella uudella ympäristönsuojelulailla (527/2014). Ympäristöluvan lupamääräysten säännönmukainen tarkistamismenettely on poistettu lainsäädännöstä 1.5.2015 voimaan tulleella uuden ympäristönsuojelulain muutoksella (423/2015). Mainitun lainmuutoksen voimaantulosäännöksen mukaan myös ennen tuon lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Valvontaviranomaisen on kuitenkin säännöllisessä valvonnassa arvioitava uuden lain 89 §:n (423/2015) mukainen tällaisen luvan muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle.

Ympäristönsuojelulain 29 §:n (423/2015) 1 momentin mukaan ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa.

Ympäristönsuojelulain 89 §:n (423/2015) 1 momentin mukaan toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristöluvan muuttamista. Luvan muuttamista koskevaan toiminnanharjoittajan hakemukseen sovelletaan, mitä 39 §:ssä säädetään lupahakemuksesta. Saman pykälän 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on lisäksi valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän taikka 186 §:ssä tarkoitetun rekisteröidyn yhdistyksen tai säätiön aloitteesta muutettava lupaa, jos momentin kohdissa 1–5 säädetyt edellytykset täyttyvät.

Yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) 4 §:n 2 momentin mukaan typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa. Typpeä on poistettava silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Typenpoistovaatimusten on täytettävä liitteen taulukon 2 ehdot. Pykälän 3 momentin mukaan liitteen taulukoissa 1 ja 2 esitettyjä vaatimuksia tiukempia vaatimuksia sovelletaan, jos ympäristönsuojelulaki tai sen nojalla annetut säädökset niin edellyttävät. Asetuksen liitteen taulukon 2 mukaan pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Taulukon mukainen kokonaistypen pitoisuus asukasvastineluvultaan 10 000–100 000 puhdistamolla on 15 mg/l ja poistoteho vähintään 70 prosenttia.

Saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Yleistä kysymyksenasettelusta korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Tässä asiassa on kysymys vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja ympäristöluvan myöntämisestä jätevedenpuhdistamon laajennukselle. Aluehallintoviraston päätös on annettu ennen uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa. Luvan myöntämisen edellytysten ja lupamääräysten osalta sovellettaviksi tulevat siten ympäristönsuojelulain (86/2000) säännökset.

Lupahakemuksen mukaan jätevedenpuhdistamolla käsitellään Euran kunnan viemäriverkostoon johdettavat yhdyskuntajätevedet sekä Jujo Thermal Oy:n, Ahlstrom Tampere Oy:n ja HK Ruokatalo Oy:n teollisuusjätevedet. Puhdistamo on osin kaksilinjainen. Teollisuuslinjalla käsitellään paperiteollisuuden teollisuusjätevedet. Kuntalinjan merkittävät kuormittajat ovat asutuksen lisäksi HK Ruokatalo Oy ja Hallavaaran jätekeskus, ja siellä Satakierto Oy:n biokaasulaitos.

Lupapäätöksen antamisen jälkeen Ahlstrom Tampere Oy:n paperitehtaan toiminta on päättynyt, minkä lisäksi valituksessa on kuvattu myös muita jo tapahtuneita tai tiedossa olevia, tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia jätevedenpuhdistamolle tulevassa kuormituksessa. Näiden muutosten huomioon ottaminen ympäristöluvan lupamääräyksissä tapahtuu tarvittaessa siten, että toiminnanharjoittaja hakee ympäristöluvan muuttamista. Luvan muuttamiseen ja toiminnan muutosten mahdolliseen luvanvaraisuuteen sovelletaan uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) säännöksiä. Korkein hallinto-oikeus ei ole ensi asteena toimivaltainen käsittelemään sellaisia lupamääräysten muutoksia, joiden perusteena ovat toiminnassa lupapäätöksen antamisen jälkeen tapahtuneet muutokset.

Puhdistamon kuormitusta lisäävät toimenpiteet

Hallinto-oikeus on JVP-Eura Oy:n valituksesta muuttanut lupamääräyksen 2 toisen kappaleen jälkimmäisen lauseen kuulumaan siten, että puhdistamon kuormitusta lisäävät toimenpiteet saa toteuttaa vasta sen jälkeen, kun jätevedenpuhdistamon laajennus ja tehostus on toteutettu ja puhdistamon toimivuus lupamääräysten mukaisesti on todettu päästötarkkailututkimusten perusteella. JVP-Eura Oy on valituksessaan vaatinut kyseisen lauseen poistamista lupamääräyksestä 2.

JVP-Eura Oy:llä on ollut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.12.2002 myöntämä ympäristölupa, jossa edellytetystä lupamääräysten tarkistamisesta nyt on osin ollut kysymys. Puhdistamon laajennuksen ja jätevesien käsittelykapasiteetin lisäämisen osalta kysymys on kuitenkin ollut ympäristöluvan muuttamisesta. Tästä johtuen myös jätevesien käsittelyä koskevat lupamääräykset 4a ja 4b on asetettu luvassa erikseen koskien laajennetun puhdistamon käyttöönottoa edeltävää aikaa ja käyttöönoton jälkeistä aikaa. Siltä osin kuin kysymys on ympäristöluvan muuttamista edellyttävästä toiminnan laajennuksesta ja siihen liittyvistä kuormitusta lisäävistä toimenpiteistä ympäristöluvassa on voitu myös asettaa määräys siitä, milloin nämä kuormitusta lisäävät toimenpiteet voidaan toteuttaa. Tällainen määräys on ollut tässä tapauksessa tarpeen erityisesti sen vuoksi, että puhdistamon toiminta ei kaikilta osin ole ennen ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen tekemistä vastannut voimassa olleen ympäristöluvan ehtoja.

Jätevesien käsittelyä koskevat lupamääräykset ja typenpoistoa koskevat vaatimukset

Jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Eurajokeen puhdistamon kohdalla. Valituksenalaisessa päätöksessä luvansaaja on määrätty 31.12.2014 mennessä toimittamaan aluehallintovirastolle selvitys jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista sekä hakemus ympäristöluvan muuttamiseksi purkupaikan osalta.

Valtioneuvosto on 3.12.2015 hyväksynyt Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016–2021. Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä. Kauttuankoskessa sijaitsee säännöstelypato, jolla säädellään Pyhäjärven veden korkeutta. Lisäksi Eurajoen koskissa toimii neljä vesivoimalaitosta. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Pyhäjärven veden laatu kuuluu luokkaan hyvä. Eurajoen yläosa on tyypiltään keskisuuri savimaiden joki ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Eurajoen alaosa kuuluu suuriin savimaiden jokiin ja sen ekologinen tila on tyydyttävä.

Osana vesienhoitosuunnitelman valmistelua on laadittu Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016–2021. Toimenpideohjelmassa todetaan yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien aiheuttaman kuormituksen osalta muun ohella, että Eurajoki soveltuu huonosti jätevesien purkuvesistöksi. Vuonna 2013 on laadittu selvitys Säkylän ja Euran jätevesien johtamisesta alueen ulkopuolelle. Hankkeen on arvioitu toteutuvan aikaisintaan 2030-luvulla.

Eurajoen virtaamat vaihtelevat merkittävästi erityisesti sääolosuhteiden ja Pyhäjärven säännöstelyn seurauksena. Virtaamien vaihtelulla on vaikutusta myös Eurajoen laatuun ja eri päästölähteiden osuuteen Eurajokeen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Runsasvirtaamaisina aikoina hajakuormituksen merkitys veden laatuun korostuu, mutta huonoimmillaan veden laatu on vähävirtaamaisina jaksoina. Typpi on fosforin ohella merkittävä Eurajokea rehevöittävä tekijä, ja vuoden aikana tilanne vesistössä voi vaihdella sen suhteen, kumpi on minimiravinteena. Molempien ravinteiden tehokas poisto jätevesistä on tarpeen.

Eurajoki on lyhyt, ja Pyhäjärven alapuolella ei ole muita järviä, joihin ravinteita voisi pidättyä. Suurin osa jokeen ihmisen toiminnan tuloksesta joutuneista ravinteista kulkeutuu Selkämerelle. Selkämeri on tutkimuksissa todettu typpirajoitteiseksi, ja nykyinen typpi-fosforisuhde vahvistaa tutkimustuloksia. Typen ollessa minimiravinteena sen kuormituksen vähentäminen on tarpeellista myös Selkämeren rehevöitymisen vähentämiseksi. Ihmisen Eurajokeen, ja sen myötä Selkämereen, aiheuttamasta ravinnekuormituksesta yli 10 prosenttia on peräisin yhdyskunta- ja teollisuusjätevesistä. Sen vuoksi ravinteiden tehokas poisto jätevesistä on tarpeen myös Selkämeren kannalta.

Aluehallintoviraston päätöksessä on tarkasteltu JVP-Eura Oy:n osuutta Eurajokeen kohdistuvasta ravinnekuormituksesta Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 esitettyjen tietojen perusteella. Päätöksessä on kuitenkin todettu, että teollisuuden ja yhdyskuntien kuormituksen osalta toimenpideohjelmassa on todellista pienemmät kuormitusosuudet. Puhdistamolta on säännöllisesti johdettu käsittelemätöntä jätevettä jokeen, mistä johtuen todellista kuormitusta ja päästöä vesistöön ei tiedetä. Yhdyskuntien ja teollisuuden osuudeksi ihmistoiminnasta peräisin olevasta fosforikuormituksesta on arvioitu yhteensä noin 10,6 prosenttia ja typpikuormituksesta noin 20,5 prosenttia. JVP-Eura Oy:n puhdistamon puhdistetut jätevedet käsittivät 61 prosenttia kaikesta vuonna 2011 Eurajokeen johdetusta jätevesien virtaamasta. Puhdistamon osuuden Eurajokeen kohdistuvasta ihmistoiminnasta peräisin olevasta typpikuormituksesta voidaan siten arvioida olevan merkittävä. Lupahakemukseen liitettyjen vesistötarkkailun tulosten mukaan jätevedenpuhdistamon vaikutus näkyy Eurajoen kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuksien kasvuna.

JVP-Eura Oy oli aluehallintovirastolle toimittamassaan lupahakemuksen täydennyksessä esittänyt lupamääräyksiksi kokonaistypen osalta enintään 15 mg/l jäännöspitoisuutta tai vaihtoehtoisesti vähintään 70 prosentin käsittelytehoa. Aluehallintovirasto on kuitenkin lupamääräyksessä 4a edellyttänyt puhdistamolta 1.1.2016 alkaen kokonaistypen osalta käsitellyn jäteveden enimmäispitoisuutta 15 mg/l ja jäteveden käsittelyn 75 prosentin vähimmäistehoa sekä lisäksi ammoniumtypen osalta enimmäispitoisuutta 5 mg/l ja 90 prosentin nitrifikaatioastetta vuosikeskiarvoina laskettuna. Aluehallintovirasto on katsonut tämän tason edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa asukasvastineluvultaan yli 50 000 asukkaan jätevedet käsittelevässä puhdistamossa. Vaatimusten asettaminen vuosikeskiarvona lyhyemmän ajanjakson sijasta on perustunut sade- ja sulamisvesistä sekä puhdistamolle johdettavista teollisuusjätevesistä mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin biologisten prosessien hallinnassa.

JVP-Eura Oy on valituksessaan vaatinut, että lupamääräyksestä 4a poistetaan typen vähimmäistehoa koskeva vaatimus tai muutetaan se hakemuksen mukaiseen arvoon 70 prosenttia, joka vastaa aikaisemmassa puhdistamon toimintaa koskevassa ympäristöluvassa asetettua vaatimusta. Yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen taulukon 2 mukaan pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Liitteen taulukossa 2 esitettyjä vaatimuksia tiukempia vaatimuksia sovelletaan, jos ympäristönsuojelulaki tai sen nojalla annetut säädökset niin edellyttävät.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan ympäristöluvassa on pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Kun otetaan erityisesti huomioon Eurajoen tila, typen merkitys Eurajoen tilan kannalta ja JVP-Eura Oy:n osuus ihmistoiminnasta peräisin olevasta typpikuormituksesta, ei typen osalta asetettuja jätevesien käsittelyn vaatimuksia ole syytä muuttaa valituksessa esitetyllä tavalla.

Bisfenoli A:n raja-arvo

Hallinto-oikeus on JVP-Eura Oy:n valituksesta muuttanut lupamääräyksessä 4a asetetun bisfenoli A:n raja-arvon 0,02 mg/l tavoitteelliseksi. JVP-Eura Oy on valituksessaan vaatinut edelleen raja-arvon poistamista kokonaan tai sen korottamista vähintään arvoon 0,05 mg/l. Yhtiö on perustellut vaatimustaan muun ohella sillä, että ympäristöluvassa ei tulisi asettaa lupamääräystä, jonka noudattaminen riippuu toisen yhtiön puhdistamolle toimittamasta jätevedestä.

Bisfenoli A:ta sisältävää jätevettä tulee puhdistamolle Jujo Thermal Oy:n erikoispaperitehtaalta. Hallinto-oikeus on perustellut raja-arvon muuttamista tavoitteelliseksi Jujo Thermal Oy:n ympäristöluvassa sille asetetulla velvoitteella selvittää aineen esiintymistä prosessivesijakeissa ja esittää toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi. Jujo Thermal Oy:n ympäristölupaa koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden tänään antamalla päätöksellä. Kun otetaan huomioon bisfenoli A:n haitallisuutta ja pitoisuuksia Eurajoessa koskeva selvitys, ei tavoitteellisen raja-arvon poistamiseen tai muuttamiseen ole perusteita.

Hygienisointivaatimus

JVP-Eura Oy on valituksessaan vaatinut jätevesien hygienisointia koskevan lupamääräyksen muuttamista siten, ettei jatkuvaa hygienisointia edellytetä, ja että kolmen kuukauden keskiarvona laskettava käsittelytulosvaatimus poistetaan tai muutetaan. Lupamääräyksen 4a mukaan vesistöön johdettavat jätevedet on 1.5.–31.10. hygienisoitava siten, että fekaalisten koliformien ja fekaalisten enterokokkien osalta saavutetaan viimeistään 1.1.2016 kolmen kuukauden keskiarvona laskettuna lupamääräyksessä asetetut pitoisuudet. Myös puhdistamolta vesistöön johdetut ohitusvedet on hygienisoitava viimeistään 1.1.2016 alkaen ainakin 1.5.–31.10. välisenä aikana. Lupamääräyksen 4a mukaan jätevesien hygienisointia koskeva vaatimus koskee kuuden kuukauden ajanjaksoa kesäkaudella, ja vaatimuksen toteutuminen lasketaan kolmen kuukauden keskiarvona. Jätevesien tarkkailusta ja näytteenottokertojen lukumäärästä on määrätty puolestaan lupamääräyksessä 19, jonka mukaan käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Lupamääräyksen 4a muuttaminen hygienisointia koskevien vaatimusten osalta ei valituksessa esitetyillä perusteilla ole tarpeen.

Lupamääräysten tarkistamista koskevan velvoitteen raukeaminen

Aluehallintovirasto on vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tekemässään lupapäätöksessä määrännyt luvan saajan viimeistään 31.12.2020 tekemään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Uuden ympäristönsuojelulain muutoksen (423/2015) johdosta tämä tarkistamista koskeva velvoite raukeaa suoraan lain voimaantulosäännösten perusteella. Samalla raukeaa myös velvoite toimittaa tarkistamista koskevan hakemuksen liitteenä edellytetyt yhteenvedot ja selvitykset aluehallintovirastolle. Selvitysvaatimusten kumoaminen erikseen tällä päätöksellä ei siten ole tarpeen.

Lopputulos

Edellä lausutuin perustein ja kun otetaan muutoin huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Kari Tornikoski, hallintoneuvos Elina Lampi-Fagerholm sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Tuire Taina.

 
Julkaistu 9.1.2017