Muu päätös 697/2017

Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaava (Oulainen)

Antopäivä: 20.2.2017
Taltionumero: 697
Diaarinumero: 1968/1/16

Asia Yleiskaavaa koskevat valitukset

Valittajat A, B, C ja D

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 18.5.2016 nro 16/0145/1

Asian aikaisempi käsittely

Oulaisten kaupunginvaltuusto on päätöksellään 8.10.2014 (§ 41) hyväksynyt Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa valitukset. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Esteellisyyttä koskevat väitteet

Kuntalain (365/1995) 52 §:n 1 momentin (1034/2003) mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään.

Hallintolain 28 §:n 2 momentin mukaan läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;

2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä

3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.

Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaavan hyväksymiseen valtuustossa 8.10.2014 ovat osallistuneet muun ohella kaupunginvaltuutetut Kai Pajala, Pekka Rahkola, Raimo Räisänen, Pentti Saari, Veli Tirilä ja Paulus Veteläinen sekä varavaltuutettu Arto Ylikulju. Heistä valtuuston päätöstä tehtäessä Oulaisten seurakunnan kirkkovaltuuston jäseniä ovat olleet Pajala, Rahkola, Räisänen, Saari ja Tirilä ja kirkkovaltuuston varajäsenenä Ylikulju sekä kirkkoneuvoston jäseniä Pajala, Räisänen ja Ylikulju. A:n ja B:n valituksen mukaan heistä kirkkovaltuustoon seurakuntavaaleissa 9.11.2014 ovat olleet pyrkimässä Pajala, Rahkola, Räisänen ja Ylikulju.

Osayleiskaavan hyväksymistä koskeva asia ei ole koskenut kuntalain (365/1995) 52 §:n 1 momentissa (1034/2003) tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti kaupunginvaltuutettuja Kai Pajalaa, Pekka Rahkolaa, Raimo Räisästä, Pentti Saarta ja Veli Tirilää sekä varavaltuutettu Arto Ylikuljua sillä perusteella, että he ovat valituksenalaista päätöstä tehtäessä olleet tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen maa-alueet ja muutoinkin maa-alueita kaava-alueelta tuulivoimayhtiölle vuokranneen Oulaisten seurakunnan kirkkovaltuuston ja/tai kirkkoneuvoston jäseniä tai varajäseniä. He eivät ole olleet mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla osayleiskaava-asiassa kaupunginvaltuustossa esteellisiä myöskään sillä perusteella, että he ovat olleet ehdolla Oulaisten seurakunnan kirkkovaltuustoon 9.11.2014 pidetyissä seurakuntavaaleissa.

Kaupunginvaltuutettu Pentti Saaren poika Esa Saari omistaa yhdessä puolisonsa kanssa Maaselänkankaan tuulipuiston kaava-alueella lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta nro 4 sijaitsevan Vilikkin tilan RN:o 64:1, joka on rakentamaton metsätila. Osayleiskaavassa tilalle ei ole osoitettu tuulivoimaloita tai muutakaan rakentamista. Tila muodostaa vain vähäisen osan kaava-alueesta, ja se on osayleiskaavassa osoitettu nykyistä käyttöä vastaavasti maa- ja metsätalousalueeksi. Pelkästään sillä perusteella, että Esa Saari voi mahdollisesti saada tuulivoimaloiden tuulenottoalueen maanomistajille maksettavaa korvausta tai hyötyä vuokrattuaan tilasta maa-alueen murskeen louhintaan, valituksenalainen kaava-asia ei ole koskenut kuntalain (365/1995) 52 §:n 1 momentissa (1034/2003) tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti Pentti Saaren hallintolaissa tarkoitettua läheistä Esa Saarta. Pentti Saari ei ole ollut mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla osayleiskaava-asiassa kaupunginvaltuustossa esteellinen myöskään sillä perusteella, että hänen maansiirtoyrittäjinä toimivat poikansa tai muut hänen lähisukulaisensa voivat mahdollisesti saada taloudellista hyötyä tuulivoimapuiston teiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentamisvaiheessa.

Osayleiskaavaa koskeva asia ei ole koskenut A:n ja B:n esittämillä perusteilla henkilökohtaisesti myöskään kaupunginvaltuutettu Paulus Veteläisen hallintolaissa tarkoitettuja läheisiä. Myöskään Paulus Veteläinen ei siten ole ollut esteellinen osallistumaan osayleiskaavasta päättämiseen valtuustossa.

Valtuuston päätös ei ole C:n eikä A:n ja B:n valituksissa esitetyillä kaupunginvaltuutettujen esteellisyyttä koskevilla perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Kaavoitusmenettelyä ja valtuutetun menettelyä koskevat väitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).

Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 23.5.–24.6.2014. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta on tiedotettu valtuuston 11.2.2013 (§ 66) hyväksymässä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Jokilaaksojen SeutuMajakassa, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Se, missä sanomalehdessä kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan, on ollut kaupungin harkinnassa, eikä kaupungilla ole ollut maankäyttö- ja rakennuslakiin tai -asetukseen perustuvaa velvollisuutta tiedottaa C:lle henkilökohtaisesti kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Kaavaehdotuksesta tiedottamisessa noudatettu menettely ei ole ollut C:n valituksessaan esittämillä perusteilla lainvastainen.

C:n valitukseen liitetystä lehtileikkeestä ilmenee, että kaupunginvaltuutettu Pentti Saari on oma-aloitteisesti käynyt kyselemässä naapurustonsa asukkaiden mielipidettä tuulipuistohankkeeseen. Kysymyksessä ei ole ollut sellainen virallinen tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatimiseen liittyvä toimi, johon olisi tullut soveltaa maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen kaavoituksen vuorovaikutusta koskevia säännöksiä ja jonka toteuttamisesta olisi tullut tiedottaa osallisille ja kuntalaisille. Valtuutetut voivat asiaa käsiteltäessä vapaasti esittää käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä kannanottoja ja niitä tukevia seikkoja. Kaupunginvaltuutettu Pentti Saari on siten voinut kaavan valtuustokäsittelyssä esittää tekemänsä kyselytutkimuksen tuloksia ja pyrkiä tällä tavoin myötävaikuttamaan kaavan hyväksymiseen. Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä C:n eikä A:n ja B:n tältä osin esittämillä perusteilla.

Keskeiset vaikutusten selvittämiseen ja kaavan sisällölliseen lain­mukaisuuteen liittyvät sovellettavat oikeusohjeet

Vaikutusten selvittäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (202/2005) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Yleiskaavan sisältöä koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Suunnittelun lähtökohta ja kaavan kuvaus

Pinta-alaltaan noin 500 hehtaarin suuruinen Maaselänkankaan tuulipuiston suunnittelualue sijaitsee Oulaisten kaupungin itäosassa Oulaisten kaupungin ja Merijärven kunnan rajan tuntumassa. Alue sijoittuu Likalanjärven ja Likalanperän lounaispuolelle ja Irvanperän pohjoispuolelle Pyhäjoentien molemmin puolin. Suurin osa tuulipuiston alueesta sijoittuu mainitun tien eteläpuolelle. Alue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä Oulaisten keskustasta ja noin kymmenen kilometrin etäisyydellä Merijärven keskustasta. Tuulipuiston alue on pääosin metsätalouskäytössä, kuten myös lähialueet suunnittelualueesta pohjoisen ja koillisen suuntaan. Suunnittelualueen eteläpuolella Pyhäjoen molemmin puolin on runsaasti viljelyskäytössä olevia peltoja. Suunnittelualueen itäpuolella noin kolmen kilometrin etäisyydellä Pyhäjoentien varrella sijaitsee Aholan alueen teollisuusalue, mistä alkaa tiiviimpi asemakaavoitettu aluerakenne Oulaisten keskustan suuntaan mentäessä. Suunnittelualueen lähiympäristössä on muutamia maa-ainesten ottoalueita.

Kaavaselostuksen mukaan suunnittelualueen sisällä ei ole asutusta, mutta kymmenen kilometrin säteellä asutusta on runsaasti. Tuulipuiston lähivaikutusalueelle eli alle kolmen kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista sijoittuu arviolta noin 120 pihapiiriä. Lähimmät asuinrakennukset Tapiolan, Honganpuhdon ja Päivölän tiloilla sijoittuvat tuulipuiston itäpuolelle noin yhden kilometrin etäisyydelle lähimmästä tuulivoimalasta. Irvanperällä ja Likalanjärven luoteisrannalla on pihapiirejä, jotka sijoittuvat noin 1,3–1,4 kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta. Loma-asutusta sijoittuu Salonsaareen, Pyhäjokivarren rannoille ja Likalanjärven ympärille. Lähin lomarakennus sijaitsee Likalanjärvellä noin 1,4 kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Tuulipuiston lähialueen asutuksesta noin puolet on loma-asutusta.

Alueella voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia.

Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa tai asemakaavaa.

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston 2.12.2013 hyväksymässä, päätöksentekohetkellä lainvoimaa vailla olleessa 1. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on pääosin osoitettu osaksi tuulivoimaloiden aluetta (tv-1 alue 336).

Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavan tavoitteena on laatia kohdealueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden toteuttamisen siten, että rakentamisaikaiset sekä pitkän aikavälin ympäristövaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Laajemmin hankkeen tavoitteena on laajentaa tuulivoimatuotantoa Pohjois-Pohjanmaan alueella ja kehittää näin maakunnan omaa, uusiutuviin energia­lähteisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa.

Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Tätä aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja kokoonpanoalue. Alueella on sallittua maa- ja metsä­talouteen liittyvä huolto- ja varastotilojen rakentaminen.

Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle on osoitettu pistekatkoviivamerkinnöillä tuulivoimalan alueita (tv-1), joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Kaavassa on esitetty kullekin tuulivoimalan alueelle sijoitettavan tuulivoimalan ohjeellinen sijainti ja tuulivoimalan yksilöivä numero. Kunkin tuulivoimalan alueen osalta on merkitty, että alueelle voidaan sijoittaa enintään yksi tuulivoimala. Näitä tuulivoimalan alueita on osoitettu kaavassa kaikkiaan kahdeksan.

Tuulivoimalan aluetta (tv-1) koskevien kaavamääräysten mukaan tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä maanpinnasta ja 305 metriä merenpinnasta (N2000). Tuulivoimapuiston yhteenlaskettu nimellisteho tulee olla alle 30 MW. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja rakentamisessa tarpeelliset nostoalueet huoltotien tulosuunnassa mahdollisia levennyksiä lukuun ottamatta on sijoitettava kokonaan alueen sisäpuolelle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot. Tuulivoimaloiden runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimaloiden värityksen tulee olla yhtenäinen ja vaalea. Suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista ja ympäristö­ministeriön suunnitteluohjearvot.

Osayleiskaavassa on osoitettu ohjeellinen sähköaseman sijainti (et-1) sekä yhdystie, nykyiset tai parannettavat pääsytiet, ohjeelliset uudet huoltotiet ja ohjeellinen sähkölinja 110 kV. Kaava-alueelle on aluerajausmerkinnöillä luo-1 osoitettu arvokkaita kallioalueita ja luo-2-merkinnöillä arvokkaita kosteikkoja.

Osayleiskaavan yleismääräyksissä on muun ohella määrätty, että tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tulee sijoittaa pääsääntöisesti olemassa olevien teiden ja kulku-urien sekä uusien huoltoteiden yhteyteen. Voimalan tornin tulee olla umpinainen. Lisäksi kaavan yleismääräyksissä on maankäyttö- ja rakennuslain 77 §:n, oikeastaan 77 a §:n, mukaisesti määrätty, että Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaavan saatua lainvoiman kaupunki voi myöntää suoraan rakennusluvat kaavan mukaisille tuulivoimaloille.

Meluvaikutukset

Kaavaa hyväksyttäessä voimassa olleet melun arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina.

Päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimala­rakentamisen suunnittelu" edellä mainittuun valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamaan päätökseen viitaten todennut, että se ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi mainitussa ohjeessa esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen (sosiaali- ja terveysministeriön opas 2003:1) mukaisina.

Suosituksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-taajuuspainotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua), lisätään laskenta- ja mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista.

Ympäristöministeriö on vuonna 2014 antanut tuulivoimaloiden melun mallintamista ja mittaamista koskevat ohjeet (2–4/2014).

Laadittu melumallinnus

Maaselänkankaalle suunniteltujen tuulivoimaloiden meluvaikutusten arvioimiseksi on kaavaa valmisteltaessa laadittu melumallinnus. Melumallinnus on laadittu voimalatyypillä Nordex N117/3000 ja äänekkäämmällä laitevaihtoehdolla (Vestas-merkkisellä voimalalla). Mallinnuksessa Nordex-voimalan, jonka nimellisteho on 3 MW, napakorkeudeksi on määritelty 160 metriä ja roottorin halkaisijaksi 117 metriä. Mallinnuksessa on käytetty Nordex-voimalan A-painotettuna äänitehotasona (LWA) tuulennopeudella 8 m/s valmistajan ilmoittamaa 106:ta desibeliä ja äänekkäämmän laitevaihtoehdon vastaavana äänitehotasona 107,5:tä desibeliä. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 -melulaskentaohjelmaa ja siihen liittyvää Nord2000-melulaskentamallia käyttäen. Laskennoissa tuulennopeutena on käytetty 8 m/s, ilman lämpötilana 15 celsiusastetta ja ilman suhteellisena kosteutena 70 prosenttia. Nord2000-laskentamalli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa muun muassa maaston muodot, etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja säätiedot. Laskentamallin epävarmuus on noin +/- kaksi desibeliä, kun melulähteen ja laskentapisteen välinen etäisyys on enimmillään 1 500 metriä. Melumallinnukset on tehty ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä.

Osana melumallinnusta on tehty myös niin sanottu pienitaajuisen melun tason laskenta terssikaistoittain kolmessa reseptoripisteessä. Reseptoripisteistä kaksi sijaitsee asuintalojen kohdalla, jossa mallinnetut melutasot ovat voimakkaimmat, ja yksi Likalanjärven rannalla, jossa on vakituista asutusta ja muutamia loma-asuntoja. Pienitaajuisen melun mallinnuksessa ulkoseinän ääneneristävyys on otettu huomioon DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti.

Melumallinnuksen tulokset on esitetty pitkän aikavälin keskiäänitasoina (LAeq) valituilla laskentaparametreilla leviämiskartoilla viiden desibelin välein. Melumallinnuksen tuloksia on analysoitu suhteessa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin melutason ohjearvoihin ja suhteessa ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisiin tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoihin. Pienitaajuisen melumallinnuksen tuloksia on analysoitu suhteessa sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen (sosiaali- ja terveysministeriön opas 2003:1) mukaisiin matalien taajuuksien ohjearvoihin.

Melumallinnuksen riittävyys ja luotettavuus

Meluselvitysten laatua ja riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että hyväksyttyä osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaavalla ei kuitenkaan ratkaista sitä, mikä voimalatyyppi alueelle sijoitetaan, vaan siinä varataan alueet tuulivoimarakentamiseen. Meluselvitysten on täytettävä sellaiset edellytykset, että niiden perusteella voidaan arvioida, onko alueelle mahdollista sijoittaa kaavan mukaiset kaavamerkinnät ja -määräykset huomioon ottaen tuulivoimaloita siten, että osayleiskaava täyttää sille asetetut sisältövaatimukset muun ohella turvallisen ja terveellisen elinympäristön mahdollisuuksien huomioon ottamisesta.

Kaava-aineistossa olevat melumallinnukset on laadittu käyttäen yleisesti Suomessa sovellettavia melun mallinnusmenetelmiä ja -käytäntöjä. Melumallinnuksen tuloksia on verrattu kaavaa laadittaessa voimassa olleisiin melun arvioimiseen liittyviin säännöksiin ja viranomaisohjeisiin. Näillä menetelmillä pyritään saamaan tietoa siitä, mikä on keskimääräinen äänitaso tuulivoimaloiden lähialueilla ja mitkä ovat tuulivoimaloiden meluvaikutukset keskimäärin pidemmällä tarkastelujaksolla. Melumallinnuksissa melun lähtöarvona on voitu käyttää valmistajan ilmoittamia arvoja, vaikka ne eivät olekaan niin sanottuja takuuarvoja. Yksinomaan sillä perusteella, että melumallinnuksen osoittamat äänitasot voivat ajoittain ylittyä tai että mallinnusta ei ole tehty suuremmilla tuulennopeuksilla kuin voimassa olevissa viranomaisohjeissa on edellytetty, melumallinnuksia ei ole pidettävä virheellisinä. Melumallinnuksen kohdassa 4.6 on kuitenkin kiinnitetty huomioita tuuliolosuhteiden vaikutukseen melutasojen esiintyvyyteen ja todettu, että äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7–11 m/s tuulennopeudella. Kaupungin A:n ja B:n valituksen johdosta antamasta vastineesta ilmenee, että mallinnetun Nordex-voimalan ilmoitettu äänitehotaso on suurimmillaan tuulennopeudella 8 m/s, josta se ei enää valmistajan ilmoituksen mukaan nouse tuulennopeuden kasvaessa. Vastineesta ilmenee edelleen, että mallinnuksessa on otettu huomioon kaikki hankkeeseen suunnitellut tuulivoimalat, ja laskentamalli laskee yhteen erillisten tuulivoimaloiden yksinään aiheuttamat melutasot kussakin tarkastelupisteessä.

Melumallinnusta tehtäessä tuulivoimaloiden äänen ei ole oletettu sisältävän erityisen häiritseviä ominaisuuksia, kuten amplitudimoduloitua ääntä. Kaavoitusvaiheessa ei voida edellyttää otettavaksi huomioon tuulivoimamelun erityisen häiritseviä ominaisuuksia, jolleivät ne ole valmistajan ilmoituksen perusteella tai muutoin tiedossa mallinnusta tehtäessä.

Meluselvitysten riittävyyttä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimaloiden rakentamisen edellytyksenä olevaa rakennuslupaa haettaessa on esitettävä voimaloiden tarkka sijoitus, yksilöitävä rakennettava tuulivoimalatyyppi ja esitettävä muu lupahakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys, kuten meluselvitys. Rakennuslupaharkintaa sitoo muun ohella se, että osayleiskaavassa annetun määräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Viime kädessä tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää myös ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, jos toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta muun ohella meluhaitasta johtuen.

Kaava-aineistossa olevan melumallinnuksen perusteella on mahdollista arvioida tuulivoimaloiden aiheuttamat meluvaikutukset kaavan vaikutusalueen asutukselle sekä se, täyttääkö yleiskaava sille maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset tältä osin. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valittajien melumallinnuksen riittävyyden ja luotettavuuden osalta esittämillä perusteilla.

Meluvaikutusten huomioon ottaminen

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöksiä eikä Suomessa ole myöskään viranomaisohjeita suojaetäisyydestä lähimpiin tuulivoimaloihin, vaan kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan laadittujen selvitysten ja kaavassa annettujen kaavamääräysten nojalla. Yksinomaan sillä perusteella, että lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista, kaavan mahdollistamasta tuulivoimarakentamisesta ei voida arvioida aiheutuvan niin merkittäviä meluvaikutuksia, että kaava olisi tällä perusteella katsottava lainvastaiseksi.

Melumallinnukset osoittavat, että melutasot suunnittelualueen lähialueilla sijaitsevien lähimpien vakituisten asuinrakennusten, mukaan lukien valittajien asuinrakennukset, ja lomarakennusten kohdalla pysyvät valtioneuvoston päätöksen mukaisten ohjearvojen ja ympäristöministeriön ohjeen mukaisten suunnitteluohjearvojen rajoissa riippumatta siitä, ovatko kysymyksessä Nordex-voimalat vai äänekkäämmät laitevaihtoehdot. Melumallinnuksen tulosten mukaan matalien taajuuksien meluvaikutukset mittauspisteissä eivät ylitä sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen arvoja. Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaavaa ei voida katsoa lainvastaiseksi sillä perusteella, että joidenkin toiminnassa olevien tuulivoimapuistojen lähialueilla on ilmennyt meluhaittoja myös sellaisissa kohteissa, joissa melutasot melumallinnusten mukaan ovat voimassa olevien säännösten ja viranomaisohjeiden mukaiset.

Osayleiskaavan meluvaikutusten arvioinnissa on tullut soveltaa päätöstä tehtäessä voimassa olleita melun arvioimiseen liittyviä säännöksiä ja viranomaisohjeita. Hallinto-oikeus kuitenkin on todennut, että tuulipuiston meluvaikutukset pysyvät myös 1.9.2015 voimaan tulleen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1107/2015) mukaisten melutason ohjearvojen rajoissa. Asetuksen mukaan pysyvän ja loma-asutuksen alueilla melutaso ei saa ylittää ohjearvoa 40 dB. Niinikään hallinto-oikeus on todennut, että 15.5.2015 voimaan tulleessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015) säädetyt päivä- ja yöäänitasojen toimenpiderajat asunnoissa sekä pienitaajuisen sisämelun tunnin keskiäänitason toimenpiderajat nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa ovat pääosin vastaavat kuin asumisterveysohjeessa.

Kun otetaan huomioon edellä todetut seikat kokonaisuudessaan, osayleiskaava täyttää tältä osin siltä edellytetyn turvallisen ja terveellisen elinympäristön sisältövaatimuksen.

Osayleiskaavaan ei sisälly määräystä yksittäisen tuulivoimalan enimmäistehosta tai roottorin halkaisijan enimmäiskoosta. Osayleiskaava siten sinänsä mahdollistaa melumallinnuksissa käytettyä tuulivoimalaa kookkaampien ja tehokkaampien tuulivoimaloiden sijoittamisen alueelle. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennuslupamenettelyä, jonka yhteydessä laaditaan tarkemmat meluselvitykset rakennettavilla tuulivoimaloilla ja jota sitoo osayleiskaavan määräys melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevien ulkomelutason suunnitteluohjearvojen huomioon ottamisesta, osayleiskaava yksittäisen tuulivoimalan enimmäistehoa ja roottorin halkaisijan enimmäiskokoa koskevien määräysten puuttumisesta huolimatta riittävästi ohjaa rakentamista alueella.

Metson ja teeren soidinalueiden huomioon ottaminen

Tehty linnustoselvitys ja muuta selvitystä

Osayleiskaavaa valmisteltaessa on linnustoon kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi laadittu 30.12.2013 päivätty linnustoselvitys, jonka yhteydessä on tehty metson soidinpaikkakartoitukset. Kartoitusten yhteydessä on kiinnitetty huomiota myös teerien soitimeen. Kartoituksen tulosten mukaan suunnittelualueella havaittiin runsaasti metsoja ja alueelta löydettiin yksi varsinainen soidinalue. Tällä alueella metsoja havaittiin maastokäynnillä 26.4.2013 kahdella noin kilometrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevilla paikoilla yhteensä kuusi koirasta ja kuusi naarasta. Toinen näistä paikoista sijoittuu suunnittelualueelle ja toinen sen ulkopuolelle noin 500 metrin etäisyydelle alueen rajasta. Molemmilla paikoilla havaittiin kolme koirasta ja kolme naarasta. Koska paikkojen välillä samanaikaisesti kyettiin kuulemaan molemmilta suunnilta metsojen ääntelyä, yksilöitä oli varmuudella yhdellä paikalla havaittua enemmän. Todennäköisesti nämä metsot kuuluvat kuitenkin samaan soidinryhmään yksilöiden pieni välimatka huomioiden. Suunnittelualueen sisälle sijoittuvalla paikalla soidin oli säännöllistä, ja kysymyksessä oleva alue on ilmeisesti varsinainen soidinalueen keskus. Kartoitusten tuloksissa on edelleen todettu, että teerien osalta aiemman tiedon perusteella Äijön­neva on erinomainen soidinalue. Keväällä 2013 havaittiin Likalanperältä luoteeseen lähtevän metsäautotien ensimmäisellä hakkuuaukolla kymmenien teerikoiraiden soidinparvi. Tämä parvi oli luultavasti samaa soidinryhmää Äijönnevan perinteisen soidinparven kanssa. Etäisyyttä alueiden välillä on noin 700 metriä. Linnustoselvityksen liitekartan mukaan suunnittelualueelta havaittu metson soidin sijaitsee suunnittelualueen keskiosassa Marjarämeen eteläpuolella ja suunnittelualueen ulkopuolelta havaittu soidin suunnittelualueen keskiosan kohdalla Jäneskurun ja Irvanlammen välisellä alueella. Liitekartan mukaan teeren soidin sijaitsee Äijönnevalla osittain suunnittelualueen pohjoisosassa.

Linnustoselvityksen vaikutusarviointia koskevan osion mukaan metsojen havaittu soidinkeskus sijoittuisi useiden voimaloiden väliin. Kuitenkaan varsinaista rakennustoimintaa ei sijoittuisi soidinalueelle. Metsojen soidinpaikat ovat varsin pysyviä, ja koiraat ovat uskollisia kerran valitsemilleen soidinpaikoille. Valtakukon menehtyessä soidinkeskus voi kuitenkin siirtyä uuden koiraan reviirille tai esimerkiksi avohakkuun seurauksena metsän reunaan. Soidinpaikkoja on havaittu usein sijoittuvan lähelle voimalinjoja, harvaan käytössä olevia passiivisia rakennuksia tai metsäautoteitä. Siten metsot ehkä tulisivat sietämään myös voimalarakennuksia. Joka tapauksessa metsojen soidinpaikan autioitumista pitkällä aikavälillä hankkeen toteutuessa on pidettävä mahdollisena, mikä voi johtaa suunnittelualueen metsokannan pienentymiseen. Vastaavasti, mikäli metsokanta säilyy, soidin tulee jatkumaan entisellä paikalla tai siirtymään uuteen paikkaan.

Linnustoselvityksen päätelmiä koskevassa osiossa on muun ohella todettu, että suunnittelualueen sisällä metson soidinalue ja Jäneskurun metsäalue arvioidaan tärkeimmiksi alueiksi linnuston suojelun kannalta. Tuulivoimapuiston toteuttamisen aiheuttamista vaikutuksista suorien elinympäristömuutosten merkitys arvioidaan linnuille vähäiseksi. Häiriövaikutus on merkittävämpi. Metsojen soidinpaikan siirtymistä tai autioitumista on pidettävä mahdollisena. Kokonaisuutena linnustovaikutukset on arvioitu paikallisiksi, ulottuen arviolta noin 1–2 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Vaikutukset kohdistuisivat todennäköisesti voimakkaimmin ihmistoimintaa vältteleviin erämaalajeihin, kuten petolintuihin ja metsoon.

Kaupungin A:n ja B:n valituksen johdosta antaman vastineen mukaan metso ja teeri on luokiteltu uhanalaisluokituksen mukaisesti silmälläpidettäviksi (NT) lajeiksi. Metso on Oulaisten korkeudella lisäksi alueellisesti uhanalainen (RT) laji.

Oikeudellinen arviointi

Metso ja teeri ovat luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (kodifioitu toisinto, lintudirektiivi) liitteessä I mainittuja lajeja, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden on suojeltava erityistoimin. Metso ja teeri ovat myös metsästyslain 5 §:ssä mainittuja riistaeläimiä. Mainitut lajit on kuitenkin rauhoitettu metsästysasetuksen 24 §:n nojalla suurimmaksi osaksi vuodesta.

Direktiivin liitteen I lajien elinympäristöjen suojelu on järjestetty ensi­sijaisesti siten, että jäsenvaltiot ovat osoittaneet näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet (Special Protection Area, SPA, Suomessa Natura 2000 -alueverkosto). Maaselänkankaan tuulipuiston kaava-alueeseen ei kuulu Natura-aluetta eikä myöskään sen läheisyydessä ole tällaista suojelualuetta. Kaavan lainmukaisuutta arvioitaessa on kuitenkin tällöinkin otettava huomioon metsästyslain 37 §:n 1 momentin rauhoitussäännökset, joissa kielletään muun ohella soitimien häirintä rauhoitusaikana.

Kaupungin A:n ja B:n valituksen johdosta antamasta vastineesta ilmenee, että tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään 200–300 metrin etäisyydelle metson soidinalueesta. Kaavassa kaava-alueella havaitut metson ja teeren soidinalueet, jotka kattavat muun muassa keskeisimmät kallio- ja suoalueet kaava-alueella, on aluerajausmerkinnöillä osoitettu arvokkaiksi kallioalueiksi (luo-1) ja arvokkaaksi kosteikoksi (luo-2). Kaavamääräyksissä on näiden alueiden osalta määrätty, että luonto- ja ympäristöarvoja muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (MRL 128 §). Kaavan tuulivoimalan aluetta (tv-1) koskevissa määräyksissä on määrätty, että tuulipuiston suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnonarvot.

Osayleiskaavassa ei ole osoitettu tuulivoimaloita tai muutakaan rakentamista linnustoselvityksen tekemisen yhteydessä havaituille metson ja teeren soidinalueiden keskeisille elinympäristöille. Linnustoselvityksen mukaan metsojen soidinpaikan siirtymistä tai autioitumista on pidettävä kaavan toteuttamisen mahdollisena seurauksena, mutta toisaalta metsot voivat tulla sietämäänkin voimalarakennuksia. Asiassa on lisäksi otettava huomioon, että metson soidinkeskuksen siirtyminen on mahdollista myös esimerkiksi valtakukon menehtyessä tai avohakkuun seurauksena. Kaava-alueella ja sen läheisyydessä on muitakin metson soidinalueeksi sopivia alueita, joille soidinalue voi siirtyä, mikäli tuulivoimapuiston rakentamisesta tai tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuisi nykyisten soidinalueiden häiriintyminen. Teeren soidinalue sijaitsee kaava-alueen pohjoisosassa vain osittain kaava-alueella, eikä kaavan toteuttamisesta ole arvioitava aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia mainitulle soidinalueelle. Kun otetaan huomioon linnustoselvityksessä soidinalueiden osalta esitetyt seikat sekä kaavan ratkaisut ja kaavamääräykset kokonaisuudessaan, kaavassa on riittävästi otettu huomioon metson ja teeren soidinalueet. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen A:n ja B:n tältä osin esittämillä perusteilla.

Riskienarviointi

Kaavaa laadittaessa on selvitettävä kaavan vaikutukset yleisellä tasolla, ja luotettavien ja vertailukelpoisten tulosten saamiseksi muun ohella meluvaikutusten arvioinnin tulee lähtökohtaisesti perustua voimassa oleviin säännöksiin ja viranomaisohjeisiin. Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaavan melumallinnus perustuu voimassa oleviin säännöksiin ja ohjeisiin. Välkevaikutusten kohtuullisuutta on arvioitu puolestaan suhteessa muissa maissa voimassa oleviin ohjearvoihin, koska Suomessa ei ole vastaavia virallisia ohjearvoja. Osayleiskaavaa laadittaessa on kiinnitetty huomiota hankkeeseen liittyviin riskeihin ja ne on tiedostettu, ja melu- ja välkevaikutukset on otettu huomioon osayleiskaavassa sille asetetuissa sisältövaatimuksissa edellytetyllä tavalla. Sillä perusteella, että ihmisten yksilöllistä melu- ja välkeherkkyyttä ja Pohjois-Pohjanmaalla jo toteutuneiden tuulivoimapuistojen lähialueiden asukkaiden kokemuksia ei ole valittajien näkemysten mukaan otettu kaavaa laadittaessa riittävästi huomioon tai että kaavaan liittyvä riskienarviointi on ollut valittajien mielestä riittämätöntä, valtuuston päätös ei ole lainvastainen. Tuulivoimaloiden toimintaan liittyvät vastuukysymykset ja niiden toiminnasta ympäristöön mahdollisesti aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta koskevat kysymykset ratkaistaan erikseen.

Johtopäätökset

Valituksenalaiselta osin osayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n säännös huomioon ottaen riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Valituksissa esitetyillä perusteilla osayleiskaava ei ole sille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 77 b §:ssä asetettujen sisältövaatimusten vastainen.

Lähimmillään noin yhden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista sijaitseville asutuille kiinteistöille ei selvitysten perusteella ulotu sellaisia kiinteistön käyttöä rajoittavia vaikutuksia, että niistä voitaisiin katsoa aiheutuvan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Pelkästään sitä, että voimaloiden meluvaikutukset yleisesti ottaen voivat vaikuttaa kiinteistöjen arvoon tuulivoimapuiston ulkopuolisella alueella, ei voida edellä mainituissa olosuhteissa pitää säännöksessä tarkoitettuna kohtuuttomana haittana.

Osayleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen ei voida hakea muutosta päätöksen tarkoituksenmukaisuutta koskevilla perusteilla. Kysymys siitä, voidaanko tuulivoimahanketta pitää yleisen edun mukaisena, koskee päätöksen tarkoituksenmukaisuutta.

Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valituksissa esitetyillä perusteilla, eikä päätöksen kumoamiseen valitusten johdosta ole aihetta.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 § 1 momentti (132/1999) ja 197 § 1 momentti

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2009/147/EY 4 artikla 1 ja 4 kohta

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Marja-Riitta Tuisku ja Renne Pulkkinen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan kokonaisuudessaan tai ainakin kolmen eteläisemmän tuulivoimalan osalta. Vaatimustensa tueksi A ja hänen asiakumppaninsa ovat viitanneet asiassa aiemmin lausuttuun ja lisäksi esittäneet muun ohella seuraavaa:

Hankealueella esiintyy vaarantuneiksi lintulajeiksi luokitellut töyhtö­tiainen ja hömötiainen sekä sinisuohaukka ja törmäpääsky. Erittäin uhanalaisia lajeja ovat muun muassa keltavästäräkki ja törmäysriskille alttiit huuhkaja ja mehiläishaukka. Metsoja ja teeriä on alueella runsaasti. Hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätöksissä ei ole otettu huomioon lajien suojelua ja monimuotoisuuden vaalimista.

Metson soidinäänen voimakkuus on 44,5 dB, ja tuulivoimaloiden melu ylittää kyseisellä alueella 50 dB. Soidinpaikat eivät säily alueella. Tuulivoimatoiminta ei saa rikkoa metsästyslain ja -asetuksen säännöksiä, joissa on kielletty soitimen häirintä rauhoitusaikana. Linnustoselvityksessä ei ole käsitelty infraäänten vaikutusta lintuihin. Tuulivoimarakentamista tulisi tarkastella linnustonkin kannalta laajempana kokonaisuutena eikä yksittäisinä hankkeina.

Melumallinnus ei perustu voimassa oleviin ohjeisiin ja määräyksiin. Siinä ei ole käytetty voimaloiden melupäästön takuuarvoa eikä otettu huomioon amplitudimodulaatiota. Melua on analysoitu suhteessa valtioneuvoston päätökseen 993/1992, vaikka sen tiedetään johtavan liian suureen melualtistukseen.

Kaupungin tekninen johtaja Markku Ketonen on oman vahvan tuulivoimamyönteisyytensä vuoksi ollut esteellinen. Hän ei olisi saanut olla edes paikalla kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Kaupunginvaltuutettu Pentti Saari on virheellisesti väittänyt, ettei kukaan naapurustossa vastusta tuulivoimaloita. Hän ei ole tehnyt väittämäänsä kyselytutkimusta. Hallinto-oikeuden toteamus, jossa viitataan Saaren tekemään kyselytutkimukseen, on siis virheellinen. Saaren poika on myös saamassa korvauksia tuulivoimayhtiöltä, koska hänen omistamansa tila on kaava-alueella.

Oulaisten kaupunginhallitus on antanut selityksen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n ja hänen asiakumppaniensa esittämää uutta valitusperustetta.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Tutkimatta jäävä valitusperuste

Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Koska teknisen johtajan esteellisyyttä koskeva valitusperuste on esitetty vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, se on jätettävä myöhään esitettynä tutkimatta.

2. Valituksen hylkääminen

Metsästyslain ja -asetuksen säännöksillä ei ole välitöntä oikeudellista merkitystä yleiskaavan lainmukaisuuden arvioinnin kannalta. Alueen luontoarvojen osalta yleiskaavan lainmukaisuuden arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa ja 77 b §:ssä säädettyihin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Yleiskaavaa laadittaessa on otettu riittävällä tavalla huomioon alueen luonnonarvojen vaaliminen ja maankäytön sopeutuminen ympäristöön.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.

 
Julkaistu 20.2.2017