Muu päätös 932/2017

Valtionosuuteen oikeutetuksi orkesteriksi hyväksymistä koskeva valitus

Antopäivä: 6.3.2017
Taltionumero: 932
Diaarinumero: 153/2/15

Asia Valtionosuuteen oikeutetuksi orkesteriksi hyväksymistä koskeva valitus

Valittaja Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry, Helsinki

Päätös, jota valitus koskee

Opetus- ja kulttuuriministeriö 26.11.2014 nro 39/221/2014

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry:n (aiempi Radion kamarikuoron laulajat ry) hakemuksen hyväksymisestä teatteri- ja orkesterilain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetuksi valtionosuuteen oikeutetuksi orkesteriksi vuoden 2015 alusta lukien. Päätöksen perustelujen mukaan Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry:n kuoron toiminta ei täytä teatteri- ja orkesterilain 2 §:ssä säädettyjä perusteita.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry (jäljempänä myös valittaja) on valituksessaan vaatinut, että opetus- ja kulttuuriministeriön valituksenalainen päätös kumotaan ja valittajan ylläpitämä Helsingin kamarikuoro hyväksytään valtionosuuteen oikeutetuksi orkesteriksi vuonna 2015.

Valittaja on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Valittaja ylläpitää ammattimuusikoista koostuvaa Helsingin kamarikuoroa ja täyttää teatteri- ja orkesterilain 2 §:ssä säädetyt perusteet. Lain piiriin on aiemminkin hyväksytty tahoja, jotka eivät ole orkestereita. Päätöksestä ja sen perusteena olevasta asiantuntijalausunnosta ei käy ilmi riittäviä perusteita hylätä valittajan hakemus, kun otetaan edellä tarkoitettu seikka huomioon.

Laissa ei ole tarkemmin määritelty termiä "orkesteri". Orkesterilla viitataan yleensä länsimaisen taidemusiikin soitinyhtyeeseen, jota johtaa kapellimestari. Valtionosuuden piiriin on kuitenkin hyväksytty epätyypillisiä orkestereita, joista kaikki eivät esiinny kapellimestarin johdolla eivätkä esitä ensisijaisesti perinteistä länsimaista taidemusiikkia. Ammattikamarikuoro, joka esittää länsimaista taidemusiikkia kapellimestarin johdolla, on lauluorkesteri, joka voidaan hyväksyä lain piiriin, kun myös jousikvartettia ja ilman kapellimestaria esiintyvää kansanmusiikkiyhtyettä on pidetty laissa tarkoitettuna orkesterina.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut asiassa lausunnon, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Teatteri- ja orkesterilaissa ei ole määritelty orkesterin käsitettä. Olennaista on, että orkesterissa soitetaan soittimia.

Kuoroa ei voida pitää orkesterina tai muuna soitinyhtyeenä. Orkesteri ja kuoro eroavat toisistaan siinä, että orkesterissa soitetaan soittimia, kun taas kuorossa esitetään laulua. Sillä, miten ammattimaisesti kuoro toimii tai minkä tyyppistä musiikkia kuorossa lauletaan, ei ole merkitystä arvioitaessa, voidaanko kuoroa pitää orkesterina vai ei.

Teatteri- ja orkesterilain esitöiden (HE 215/1992 vp, s. 72) mukaan valtionosuuden piiriin oli tarkoitus ottaa 23 orkesteria ja muuta yhtyettä. Tällä perusteella laissa tarkoitettu orkesteri käsittää myös yhtyeen, eikä orkesterilla tarkoiteta ainoastaan perinteisiä kapellimestarin johtamia ja perinteistä länsimaista taidemusiikkia soittavia kokoonpanoltaan suuria sinfonia- ja kamariorkestereita, vaan myös kokoonpanoltaan pienempiä ja muita musiikinlajeja soittavia yhtyeitä.

Kuoroa ei voida hyväksyä valtionosuuteen oikeuttavaksi orkesteriksi. Koska teatteri- ja orkesterilaissa oleva lähtökohtaolettamus ei käsiteltävänä olevassa tapauksessa täyty eli kuoro ei ole orkesteri, ei ole tarkoituksenmukaista arvioida, täyttääkö valittaja muut teatteri- ja orkesterilaissa säädetyt orkesterin valtionosuuden edellytykset.

Kokonaan toinen asia on se, pitäisikö kuorotoiminta lisätä voimassa olevaan teatteri- ja orkesterilakiin valtionosuuteen oikeuttavaksi toiminnaksi. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole merkitystä arvioitaessa ministeriön 26.11.2014 tekemän päätöksen lainmukaisuutta.

Ministeriön orkesteritoimintaa koskeva tulkinta on ollut ja on johdonmukainen ja avoin. Valtionosuuteen oikeutetuiksi orkestereiksi voidaan hyväksyä orkesteri tai muu soitinyhtye, joka täyttää teatteri- ja orkesterilain 2 §:ssä säädetyt edellytykset.

Ministeriön päätös on riittävästi perusteltu, sillä siitä käy ilmi, että kuorotoiminta ei ole teatteri- ja orkesterilaissa tarkoitettua orkesteritoimintaa.

Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään.

Perustelut

Sovelletut oikeusohjeet

Teatteri- ja orkesterilain 1 §:n 1 momentin mukaan teattereille ja orkestereille myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ja mainitussa laissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan, mitä mainitussa laissa säädetään teattereista, sovelletaan myös sirkuksiin.

Lain 2 §:n mukaan valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että:

1) teatterin tai orkesterin omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu teatteri- tai orkesteritoiminnan harjoittaminen taikka teatterin tai orkesterin ylläpitäminen;

2) teatteri tai orkesteri harjoittaa vakinaista ja ammatillista esitystoimintaa;

3) teatterilla tai orkesterilla on vähintään yksi päätoiminen työntekijä ja taiteellisesta toiminnasta vastaavana työntekijänä alan koulutuksen tai riittävän perehtyneisyyden omaava henkilö;

4) teatterin tai orkesterin toiminnalle on taloudelliset edellytykset, mutta teatteria tai orkesteria ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi;

5) teatterilla tai orkesterilla on toiminta- ja taloussuunnitelma;

6) teatterin tai orkesterin palveluiden tuottaminen on tarpeellista.

Lain 3 §:n 1 kohdan mukaan valtionosuuteen oikeutettuja teattereita ja orkestereita ovat opetus- ja kulttuuriministeriön valtion talousarvion rajoissa teatterin ja orkesterin valtionosuuteen oikeutetuiksi hyväksymät teatterit ja orkesterit.

Pykälää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen (HE 215/1991 vp) mukaan opetusministeriö päättää lain voimaantullessa teatteri- ja orkesterikohtaisesti, mitkä teatterit ja orkesterit tulevat lain nojalla saamaan valtionosuutta. Opetusministeriö päättää myös, mitkä teatterit ja orkesterit myöhempinä vuosina pääsevät valtionosuuden piiriin. (---) Lain voimaantullessa valtionosuuden piiriin on tarkoitus ottaa 50 teatteria, joista 10 teatteriryhmää, 5 tanssiteatteria ja 4 lastenteatteria. Orkestereiden osalta valtionosuuden piiriin otettaisiin 23 orkesteria ja muuta yhtyettä.

Hallintolain 44 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu.

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Asiassa saatu selvitys

Helsingin kamarikuoro / Radion kamarikuoron laulajat ry on opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemällään hakemuksella pyytänyt, että Helsingin kamarikuoro hyväksytään orkestereiden valtionosuuden piiriin vuoden 2015 alusta lukien.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 26.11.2014 tekemällään valituksenalaisella päätöksellä hylännyt hakemuksen. Päätöksen perustelujen mukaan kuoron toiminta ei täytä teatteri- ja orkesterilain 2 §:ssä säädettyjä perusteita eikä kuoro ole oikeutettu valtionosuuteen vuonna 2015. Päätökseen liittyvästä 6.10.2014 päivätystä orkestereiden valtionosuuksia ja -avustuksia vuonna 2015 koskevasta esittelymuistiosta ilmenee, että Taiteen edistämiskeskus ei 29.8.2014 antamassaan lausunnossa ole puoltanut muun ohella valittajan hyväksymistä valtionosuusjärjestelmän piiriin. Esittelymuistion mukaan Helsingin kamarikuoron toiminta on ammattimaista, mutta kyseessä ei ole orkesteri. Se ei näin ollen täytä valtionosuuden saamiselle asetettuja ehtoja.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on ratkaistavana kysymys siitä, onko opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä hylätä valittajan hakemus teatteri- ja orkesterilain mukaisen valtionosuuden piiriin pääsemiseksi pidettävä valittajan esittämillä perusteilla hallintolainkäyttölain (586/1996) 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisena.

Valittaja on esittänyt, että opetus- ja kulttuuriministeriön päätös on ollut puutteellisesti perusteltu. Lisäksi valittaja katsoo, että sen toiminta täyttää teatteri- ja orkesterilaissa asetetut vaatimukset valtionosuuden piiriin pääsemiselle ja että valtionosuutta on aiemminkin myönnetty tahoille, jotka eivät ole orkestereita.

Opetus- ja kulttuuriministeriön 26.11.2014 tekemässä päätöksessä, jolla se on hylännyt valittajan hakemuksen valtionosuuden piiriin pääsemiseksi, on todettu, ettei valittajan toiminta täytä teatteri- ja orkesterilain 2 §:ssä säädettyjä perusteita, minkä johdosta opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt, että valittaja ei ole oikeutettu valtionosuuteen vuonna 2015. Vaikka mainitun päätöksen perustelut ovat sinänsä niukat, päätökseen liittyvässä 6.10.2014 päivätyssä esittelymuistiossa on selostettu tarkemmin päätökseen johtaneita syitä. Erityisesti esittelymuistiosta ilmenee, että Taiteen edistämiskeskus ei ole puoltanut lausunnossaan uusien hakijoiden, joihin valittaja on kuulunut, hyväksymistä valtionosuusjärjestelmän piiriin. Esittelymuistiosta ilmenee lisäksi, että valittajan toiminta on katsottu ammattimaiseksi, mutta kyseessä ei ole orkesteri, joten sen ei ole katsottu täyttävän valtionosuuden saamiselle asetettuja ehtoja. Kun otetaan huomioon, että ministeriön päätökseen on liittynyt mainittu esittelymuistio, valituksenalaista päätöstä ei ole pidettävä hallintolain 45 §:n perusteella puutteellisesti perusteltuna.

Teatteri- ja orkesterilain 1 §:n 1 momentin perusteella valtionosuutta myönnetään teattereille ja orkestereille. Kun otetaan huomioon laissa käytetyn orkesterin käsitteen tavanomainen tulkinta ja toisaalta valittajan toiminta nimenomaisesti kuorona, opetus- ja kulttuuriministeriö on voinut harkintavaltansa nojalla hylätä valittajan hakemuksen valtionosuuden piiriin pääsemiseksi sillä perusteella, että valittaja ei ole teatteri- ja orkesterilain soveltamisalan edellyttämä orkesteri.

Ministeriön päätöstä olla hyväksymättä valittajaa teatteri- ja orkesterilain mukaisen valtionosuuden piiriin ei ole myöskään pidettävä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena sillä valittajan esittämällä perusteella, että valtionosuuden piiriin on aikaisemmin hyväksytty myös sellaisia orkestereita tai yhtyeitä, jotka soittamisen lisäksi esittävät laulua tai muutoin eivät vastaa orkesteri-käsitteen perinteistä tulkintaa. Teatteri- ja orkesterilain 3 §:n edellä selostetuista yksityiskohtaisista perusteluista (HE 215/1991 vp) ilmenee, että valtionosuutta voidaan myöntää paitsi orkestereille myös muille yhtyeille. Esitöissä orkesterin käsitettä ei kuitenkaan ole laajennettu koskemaan muiden yhtyeiden lisäksi esimerkiksi kuoroja.

Edellä todettuun nähden opetus- ja kulttuuriministeriön päätös ei ole hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentissa (586/1996) tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Valitus on näin ollen hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Matti Halén, Eija Siitari, Outi Suviranta, Antti Pekkala ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.

 
Julkaistu 6.3.2017