Muu päätös 1568/2017

Ampumarataa koskeva ympäristölupa-asia (Hollola)

Antopäivä: 4.4.2017
Taltionumero: 1568
Diaarinumero: 621/1/16

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittajat A, B ja C

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 4.2.2016 nro 16/0017/2

Asian aikaisempi käsittely

Lahden seudun ympäristölautakunta on 30.10.2014 antamallaan päätöksellä (21.10.2014 § 71) myöntänyt 31.12.2024 asti voimassa olevan ympäristöluvan Lahden Ampumaseura ry:n Hälvälän haulikkoradalle, joka sijaitsee Hollolan kunnassa Hälvälän kiinteistöllä 98-408-1-143. Määräaikaisena annettu lupapäätös on voimassa määräajan tai kunnes mahdollisen lupahakemuksen johdosta tehty uusi päätös on saanut lainvoiman taikka asiassa muuta määrätään. Päätökseen on liitetty seuraavat lupamääräykset:

1. Haulikkoampumarata-alue käsittää kolme trap-ammuntarataa, kolme skeet-ammuntarataa sekä yhden Compak Sporting -ammuntaradan.

2. Ampumaradalla saa ampua:

Ampumaharjoitukset:

- tammikuu:

ei harjoituksia,

Puolustusvoimien urheilukoulun ampujilla on oikeus käyttää rataa harjoituksiin tammikuussa maanantai–torstai klo 10.00–14.00

- helmikuu:

ei harjoituksia,

Puolustusvoimien urheilukoulun ampujilla on oikeus käyttää rataa harjoituksiin helmikuussa maanantai–torstai klo 10.00–14.00

- maaliskuu:

lauantaisin klo 10.00–16.00

- huhtikuu:

maanantai–torstai klo 9.00–20.30

perjantai klo 9.00–18.00

lauantaisin klo 10.00–16.00

- toukokuu

maanantai–torstai klo 9.00–20.30

perjantai klo 9.00–18.00

lauantaisin klo 10.00–16.00

- kesäkuu

maanantai–torstai klo 9.00–20.30

perjantaisin klo 9.00–16.00

- heinäkuu

maanantai–torstai klo 9.00–20.30

perjantaisin klo 9.00–16.00

- elokuu

maanantai–torstai klo 9.00–20.30

perjantaisin 15.8. asti klo 9.00–16.00

perjantaisin 16.8. alkaen klo 9.00–18.00

- syyskuu

maanantai–torstai klo 9.00–20.30

perjantai klo 9.00–18.00

lauantaisin klo 10.00–16.00

- lokakuu

maanantai–perjantai klo 9.00–18.00

lauantaisin klo 10.00–16.00

- marraskuu

maanantai–perjantai klo 9.00–16.00

lauantaisin klo 10.00–16.00

- joulukuu

maanantai–perjantai klo 9.00–16.00

lauantaisin klo 10.00–16.00

Maanantaisin ja perjantaisin ampumarata-alueella ampuvat Puolustusvoimien urheilukoulun valmennettavat ja maajoukkuetason valmennettavat.

Maajoukkueleirit:

Enintään 4 viikonloppua maalis-toukokuussa, jolloin ammunta-aika on lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10.00–16.00

Kilpailut:

Kilpailuja maksimissaan 8:na viikonloppuna vuodessa

- kilpailujen kesto enintään perjantai–lauantai–sunnuntai klo 10.00–20.00

- kilpailuja ei saa järjestää 15.6.–31.7. välisenä aikana, 1.6.–14.6. ja 1.8.–31.8. välisenä aikana voidaan järjestää yhteensä kahdet kilpailut

Ympäristölupapäätöksen voimassaoloaikana sallitaan yhden kaksiviikkoisen kansainvälisen ampumaurheiluliiton alaisen (MM/MC)-kilpailun järjestäminen.

Muut rajoitukset ammunnoille

- Ampumarataa ei saa käyttää ammuntaan seuraavina päivinä eikä järjestää kilpailuja tai leirejä: pääsiäisen aika (pitkäperjantai – toinen pääsiäispäivä), Vapunpäivä, äitienpäivä, helatorstai, helluntai, juhannus (3 peräkkäistä päivää pe–su), pyhäinpäivä ja joulupyhät.

3. Lahden Ampumaseura ry:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä ilmoitettava suunnitellut kilpailupäivät ja maajoukkueleirien ajankohdat sekä kulloisestakin tapahtumasta vastaavan henkilön yhteystiedot Lahden seudun ympäristöpalveluille ja kirjallisesti Valkontie 7:sta pohjoiseen, Vesipojantie 13:sta pohjoiseen sekä Vedenneidonpolun rakennetuille kiinteistöille. Lisäksi sama tieto tulee ilmoittaa paikallisessa lehdessä kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä ja olla luettavissa esimerkiksi ampumaseuran internetsivuilla.

4. Luvanhaltijan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan tämän luvan sallimina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä.

5. Ampuma-alueen ampumaratojen ammunnoista aiheutuva melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla LAImax asumiseen käytettävillä alueilla 65 dB eikä virkistysalueilla ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla 60 dB ohjearvoa.

6. Ampumamelun tarkkailua tulee jatkaa 27.4.2009 laaditun ampumamelun tarkkailuohjelman mukaisesti. Melumittaukset tulee tehdä ampumaratamelun mittaaminen (Ympäristöopas 61/1999) ohjeen mukaan. Mittaukset on tehtävä siten, että toiminnan aiheuttamasta melutasosta laajemmalla alueella saadaan mahdollisimman kattava kuva.

7. Toiminnanharjoittajan tulee esittää yksityiskohtainen suunnitelma, joka sisältää melumallinnuksen, sekä aikataulu lisätoimista (esimerkiksi lisävallit/vallien korotukset, meluaidat), joilla melupäästöjä ympäristöön voidaan vähentää. Esitys tulee toimittaa Lahden seudun ympäristöpalveluille hyväksyttäväksi 31.6.2015, ilmeisesti oikeastaan 30.6.2015, mennessä. Selvityksen tavoitteena tulee olla melun vähentäminen enimmäismelutasoon LAImax 60 dB Hollolan taajamassa ja taajaman välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla virkistysalueilla. Saadun selvityksen perusteella lupaviranomainen voi antaa erillisiä määräyksiä meluntorjuntatoimista.

8. Mikäli ampumarata-alueella kunnostetaan olemassa olevaa rata-aluetta, on uusiin rakennelmiin tehtävä maaperän pilaantumista estävät rakenteet.

9. Haulit tulee kerätä pois alueelta. Haulien keruujärjestelmää tulee kehittää tehokkaammaksi. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee siirtyä lyijyttömien haulien käyttöön.

Ammunnassa tulee käyttää ensisijaisesti ekokiekkoja. Maahan jäävien savikiekon kappaleiden määrää tulee vähentää.

Suojarakenteiden kuntoa ja toimivuutta tulee seurata.

10. Luvanhaltijan on esitettävä Hämeen ELY-keskukselle valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen, ilmeisesti selvitys, puhdistustarpeesta 31.12.2015 mennessä.

11. Ampumarata-aluetta tulee hoitaa siten, että turvataan humuskerroksen säilyminen mahdollisimman elinvoimaisena ja haitallisia aineita sitovana.

12. Haulijätteitä on käsiteltävä ja varastoitava niin, että niistä ei aiheudu maaperän pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden jätehuolto ja rata-alueen muu jätehuolto on hoidettava voimassaolevien määräysten mukaisesti.

Vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa paikkaan, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä, ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja päivämäärästä sekä kuljettajasta. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

13. Jätteistä on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot:

1) jätteen määrä;

2) jäteluettelon mukainen jätteen nimike ja kuvaus jätelajista sekä olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksesta;

3) vaarallisesta jätteestä VNa jätteistä (179/2012) liitteen 3 mukaiset pääasialliset vaaraominaisuudet;

4) toimitettaessa jäte muualle käsiteltäväksi jätteen vastaanottajan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot sekä jätteen käsittelytapa.

Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta.

14. Pohjaveden laatua on tarkkailtava vuosittain. Pohjavedestä on tutkittava vähintään seuraavat parametrit: happi, pH, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, sameus sekä arseeni, kupari, nikkeli, lyijy, antimoni, sinkki ja PAH-yhdisteet. Metalleista tulee määrittää sekä liukoinen että kokonaispitoisuus. Näytteet tulee ottaa ampumaradalla olevan pohjaveden havaintoputken HP 1/03 lisäksi Puolustusvoimien alueen havaintoputkesta ja radan koillispuolella sijaitsevasta Räläksuon reunalla olevasta lähteestä.

Puolustusvoimien alueella olevasta havaintoputkesta otettavat näytteet voidaan ottaa yhteistarkkailuna puolustusvoimien kanssa. Pohjaveden tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain Lahden seudun ympäristöpalveluille ja Hämeen ELY-keskukselle. Mittaukset on teetettävä Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä toimijalla. Mittaustulosten on oltava vertailukelpoisia pohjaveden ympäristönlaatunormin (1040/2006) sekä talousveden laatuvaatimusten (461/2000) kanssa.

15. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava ympäristöntilan yhteistarkkailuun, jos sellainen Hollolan kunnan alueella järjestetään.

16. Radan meluntorjuntarakenteiden ja haulinkeräysrakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja niitä on ylläpidettävä siten, että ne toimivat suunnitelmien mukaisesti. Rakenteiden tarkastuksesta ja kunnostustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa.

17. Ampumaratojen käytöstä, toiminnassa syntyvistä jätteistä ja toiminnan mahdollisista poikkeustilanteista on pidettävä kirjaa. Ampumarata-alueen toiminnoista ja vaikutuksista tulee laatia kalenterivuosittain raportti raportointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lahden seudun ympäristöpalveluille ja Hämeen ELY-keskukselle.

Raportissa tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

- laukausten määrät radoittain ja kuukausittain eriteltynä

- ammuntapäivien lukumäärät radoittain ja kuukausittain eriteltynä

- käytetyt aseet ja panokset

- käytettyjen ekokiekkojen osuus

- kilpailut ja leiripäivät.

Lisäksi tulee toimittaa yhteenvedot seuraavista tiedoista:

- haulijätteiden määrät ja toimituspaikka

- kiekkojätteiden määrät ja toimituspaikat

- muiden jätteiden määrät ja toimituspaikat jätelajeittain

- ympäristökuormituksen seurantaa koskevat tulokset

- toiminnan mahdolliset poikkeustilanteet.

18. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuusi kuukautta ennen. Toiminnan loputtua ampumarata-alue on kunnostettava. Lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista kuten pohjavesien- ja maaperän suojelusta, pilaantuneen maaperän kunnostamisesta, rakenteiden purkamisesta ja jätehuollosta, on esitettävä suunnitelma hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ELY-keskukselle.

19. Haulikkoampumaratatoimintaa voidaan jatkaa tämän luvan mukaisesti 1.1.2016 alkaen mahdollisesta lupapäätöksen muutoksenhausta huolimatta, jos toiminnanharjoittaja asettaa 2 000 euron hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Luvan voimassaoloajasta on määrätty seuraavasti:

Päätös on voimassa määräaikaisena 31.12.2024 asti.

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

Mikäli toiminnanharjoittaja haluaa jatkaa toimintaansa määräajan päättymisen jälkeen, toiminnanharjoittajan on jätettävä asiaa koskeva hakemus Lahden seudun ympäristölautakunnalle 31.12.2023 mennessä.

Nyt määräaikaisena annettu lupapäätös on voimassa määräajan tai kunnes mahdollisen lupahakemuksen johdosta tehty uusi päätös on saanut lainvoiman taikka asiassa muuta määrätään.

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Hallinto-oikeuden ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Lahden Ampumaseura ry:n valituksesta muuttanut lupamääräyksen 2 kilpailuja koskevaa kohtaa seuraavasti (muutokset kursiivilla):

Kilpailuja maksimissaan 8:na viikonloppuna vuodessa

- kilpailujen kesto enintään perjantai–lauantai–sunnuntai klo 10.00–20.00

- kilpailuja ei saa järjestää 15.6.–31.7. välisenä aikana, 1.6.–14.6. ja 1.8.–31.8. välisenä aikana voidaan järjestää yhteensä kahdet kilpailut.

Ympäristölupapäätöksen voimassaoloaikana sallitaan yhden kaksiviikkoisen kansainvälisen ampumaurheiluliiton alaisen (MM/MC)-kilpailun järjestäminen. Kansainvälisen kilpailun ajankohtaa ei rajoiteta.

Hallinto-oikeus on (= = =) valituksesta muuttanut lupamääräyksen 2 ammuntojen muita rajoituksia koskevaa kohtaa seuraavasti (muutokset kursiivilla):

- Ampumarataa ei saa käyttää ammuntaan seuraavina päivinä eikä järjestää kilpailuja tai leirejä: pääsiäisen aika (pitkäperjantai – toinen pääsiäispäivä), Vapunpäivä, äitienpäivä, helatorstai, helluntai, juhannus (3 peräkkäistä päivää pe–su), pyhäinpäivä ja joulupyhät sekä itsenäisyyspäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen.

Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt ympäristölupaa koskevat valitukset.

Valitusten vireillä olosta johtuvan ajan kulumisen vuoksi hallinto-oikeus on pidentänyt lupamääräyksessä 7 asetettua määräaikaa 30.6.2016 asti.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt kyseessä olevilta osin seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan 1.9.2014. Tämän lain 229 §:n mukaan tällöin vireillä ollut asia käsitellään ja ratkaistaan kun uuden lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksistä ei muuta johdu, vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten mukaisesti, joten tässä kuten myös jäljempänä perustelujen eri kohdissa olevat viittaukset ympäristönsuojelulakiin tarkoittavat lakia (86/2000).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka organismeja tai mikro-organismeja siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) edellä 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Ympäristönsuojelulain 46 §:ssä säädetään seuranta- ja tarkkailumääräyksistä.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään asian laadun mukaan toistaiseksi tai määräajaksi.

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 1 momentin mukaan määräaikainen lupa raukeaa määräajan päättyessä, jollei lupapäätöksessä ole toisin määrätty.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) 1 §:n 1 momentin mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Pykälän 2 momentin mukaan päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua.

Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

Valtioneuvoston ampumaratojen aiheuttaman melun ohjearvoista antaman päätöksen (53/1997) 1 §:n 1 momentin mukaan päätöstä sovelletaan ampumaratojen aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä.

Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) 2 §:n 1 momentin mukaan ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (LAImax) määritettynä seuraavia arvoja: asumiseen käytettävillä alueilla 65 dB, oppilaitoksia palvelevilla alueilla 65 dB sekä virkistysalueilla taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä, hoitolaitoksia palvelevilla alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla 60 dB.

Saatu selvitys

Hakemus tarkoittaa Hälvälän haulikkoradan toimintaa Hollolan kunnassa sijaitsevalla Hälvälän kiinteistöllä 98-408-1-143. Luvan hakijan vuokraaman alueen pinta-ala on noin 6,8 hehtaaria. Kyseessä on vuonna 1987 valmistunut ampumarata-alue. Lahden seudun ympäristölautakunnan Hollolan kuntajaosto on 23.10.2008 myöntänyt haulikkoradan toiminnalle ympäristöluvan, joka on voimassa 31.12.2012 asti. Vaasan hallinto-oikeus on 29.6.2010 antamallaan päätöksellä numero 10/0174/1 muuttanut lupamääräyksiä 2, 7 ja 8 sekä hylännyt valitukset muilta osin. Lisäksi hallinto-oikeus on muuttanut luvan voimassaoloa koskevaa määräystä siten, että ympäristölupa on voimassa 31.12.2015 asti. Haulikkoradalle on myös ennen tätä myönnetty ympäristöllisiä lupia.

Hälvälän haulikkorata sijaitsee Salpakankaan I luokan pohjavesialueella. Kyse on pohjaveden muodostumisalueesta. Samalla pohjavesialueella sijaitsee Hollolan kunnan Tiilijärven pohjavedenottamo noin 800 metrin etäisyydellä haulikkorata-alueesta itään. Ottamo on suljettu vuonna 2007. Pääosassa haulikkorata-aluetta pohjavesi virtaa lounaaseen. Pohjaveden pinta on alueella noin 12–13 metrin syvyydellä maanpinnasta. Haulikkorata-alueen itäisemmästä osasta pohjavettä virtaa mahdollisesti jonkin verran myös koilliseen. Virtaava pohjavesi ei ole yhteydessä Tiilijärven vedenottamoon. Alueen pintamaalaji on hiekka. Maaperä ampumarata-alueen lounaisosissa on myös syvemmällä hiekkavaltaista. Hiekkakerrostumien keskellä on kalliopaljastuma- ja moreenimaalajialue. Ampumarata-alueella sijaitsee laaja kaakosta luoteeseen kulkeva moreeni- ja kallioselänne, jonka korkeimmat osat sijoittuvat ampumarata-alueen koillisrintamaan. Alueella ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Ampumaradan läheisyydessä on viisi Natura 2000 -aluetta.

Haulikkorata-alueen takaosa on noin 30 vuotta vanhaa mäntymetsikköä ja ympärillä oleva metsä on noin 40 vuotta vanhaa sekametsää. Osa metsästä on kaadettu. Lähin häiriintyvä kohde noin 450 metrin etäisyydellä haulikkoradasta itään on vapaa-ajan käytössä. Tiilikankaan asuntoalue sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä haulikkoradasta kaakkoon. Tiirismaan ulkoilualue on ampumaradan koillispuolella noin 400 metrin etäisyydellä. A:n, B:n ja C:n sekä (= = =) kiinteistöt sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä haulikkoradasta itään ja kaakkoon. Yksi (= = =) kiinteistön palstoista sijaitsee haulikkoradan rajanaapurina sen kaakkoispuolella. Haulikkoradan välittömässä läheisyydessä samalla kiinteistöllä sijaitsee myös puolustusvoimien ampumarata.

Ympäristölupaa on haettu skeet-, trap- ja Compak Sporting -radoille. Haulikkorata-alueella on kuusi haulikkorataa, joista kolme on trap-rataa ja kolme skeet-rataa. Trap-radan 6 yhteydessä on Compak Sporting -rata. Ratojen keskimääräisen ampumasuunnan kompassisuunta on 40 astetta eli koilliseen. Alueella harjoittelevat hakijayhdistyksen jäsenet sekä muiden seurojen ja järjestöjen jäsenet. Hälvälän ampumakeskus on yksi tärkeimmistä haulikon maajoukkueurheilijoiden harjoittelu- ja valmentautumiskeskuksista. Hälvälän ampumakeskus on myös puolustusvoimien urheilukoulun ampumavalmennettavien harjoittelukeskus. Ampumaradalla järjestetään kansallisia ja kansainvälisiä ampumakilpailuja. Vuoden 2013 tilaston mukaan radoilla ammuttiin yhteensä noin 258 000 laukausta toiminnan painottuessa voimakkaasti touko-syyskuun väliselle ajalle.

Radat 3, 4 ja 5 ovat skeet-ratoja, joihin kuuluu kaksi kiekkojen heitintornia: korkea A-torni ja matala B-torni. Ampumapaikkoja on kahdeksan. Radalla 5 sijaitsee myös heitinhauta, joka mahdollistaa radan käyttämisen trap-ratana. Radat 1, 2, ja 6 ovat trap-ratoja. Niihin kuuluu heitinhauta, jossa on 15 heitintä kolmen heittimen ryhmissä. Ampumalinjalla on viisi ampumapaikkaa ja kullakin paikalla on kolmen heittimen heitinryhmä. Trap-radan 6 yhteydessä on Compak Sporting -rata, jolla on viisi ampumapaikkaa. Rataan kuuluu kuusi heitintä. Haulikkoradat sijaitsevat rinnakkain luoteesta kaakkoon. Ratojen välissä on noin kuusi metriä korkeat meluesteenä toimivat väliseinät. Ratojen etupuolella ampumasuunnassa sijaitsee neljästä kuuteen metriä korkea maavalli, jonka päällä on kolme metriä korkea aita. Maavallit on päällystetty viiralla, joka estää haulien sekoittumisen maa-ainekseen. Ratojen 1–3 kohdalla sijaitsee ampumasuunnassa myös toinen neljä metriä korkea maavalli, jonka päällä on kolme metriä korkea aita.

Ramboll Finland Oy:n 25.9.2008 mallintamalla tekemän meluselvityksen mukaan trap-ammunnassa ampumasektori on huomattavasti kapeampi kuin skeet-ammunnassa. Meluvyöhykkeet laskettiin laukausten maksimitasolle. Laskentatuloksista havaitaan, että ampumasuunta vaikuttaa erittäin voimakkaasti melutasoihin eri puolilla ampumarataa. Myös maastonmuodot rajoittavat melun leviämistä koilliseen. Trap-radoilla tapahtuvan ammunnan aiheuttamat maksimimelutasot Tiilikankaan asuinalueen lähimpien asuintalojen kohdalla olivat (LAImax) 55–57 dB ja Ison Tiilijärven rannassa olevien asuintalojen kohdalla 57–65 dB. Skeet-radoilla tapahtuvan ammunnan aiheuttamat maksimimelutasot vaihtelevat 65–70 dB välillä Tiilikankaan asuinalueen lähimpien asuintalojen ja Iso-Tiilijärven rannassa olevien asuintalojen kohdalla, kun ammutaan ampumapaikalla 1. Ampumapaikalla 4 vastaavat tasot ovat 5–15 dB pienempiä ampumapaikan 1 tuloksiin verrattuna. Ampumapaikalla 7 ammuttaessa melutasot olivat alle 50 dB. Lasketut laukausmelun enimmäistasot ovat ampumaratamelulle annetun ohjearvon tuntumassa ja alapuolella, kun ammutaan trap-radoilla 1, 2 ja 6. Ammuttaessa skeet-radoilla laukausmelun enimmäistasot vaihtelevat voimakkaasti ampumasuunnan mukaan. Kun ampumasuunta on asuinalueelle päin, ylittävät lasketut enimmäistasot ohjearvot lähimpien asuintalojen kohdalla. Ampumapaikan ja -suunnan vaihtuessa enimmäistasot ovat huomattavasti alhaisempia. Skeet-kilpailujen aikana laukauksia kertyy runsaasti kaikkiin ampumasuuntiin. Laskentamalli yliarvioi lievästi melutasoja laskenta-alueella.

Asiakirjoissa olevien melumittausraporttien mukaan eri vuosina eri mittauspisteistä saatujen mittaustulosten mukaan laukausten keskiarvo ei ole ylittänyt 65 dB. Mittaustuloksia vuosilta 2008–2011 sekä vuodelta 2013 on myös eritelty valituksenalaisessa päätöksessä. Yhteenvedon mukaan mittauspisteessä 2 Valkontien päästä 50 metriä pohjoiseen voimakkaimman laukauksen keskiarvo oli 52,8 dB, mittauspisteessä 3 vedenottamolla 65,5 dB ja mittauspisteessä 5 Tillijärventien päätepisteen parkkipaikalla 52,9 dB. Mittausraporteissa ei ole esitetty mittaustulosten epävarmuutta.

Alueen maaperään on kertynyt vuosikymmenien aikana huomattava määrä epäorgaanisia aineita kuten haulien ja luotien sisältämiä metalleja sekä haulikkolajeissa käytettävien savikiekkojen sisältämiä PAH-yhdisteitä. Valtaosa lyijyistä on edelleen kiinni maan pintakerroksissa olevissa hauleissa. Osa haulien lyijystä on liuennut ympäröivään maa-aineeseen. Haulikkorata-alueen maaperän kuormitusta on saatu vähennettyä keväästä 2002 rakennetun haulienkeruujärjestelmän avulla. Pohjavesi- ja maaperätutkimustulosten perusteella on arvioitu, että akuuttia puhdistustarvetta ei ole.

Lupamääräysten muuttaminen

Toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi hallinto-oikeus on (= = =) vaatimuksesta muuttanut lupamääräyksen 2 ammuntojen muita rajoituksia koskevaa kohtaa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Kun otetaan huomioon ympäristölautakunnan lausunnosta ilmenevät seikat, hallinto-oikeus on yhdistyksen valituksesta muuttanut lupamääräyksen 2 kilpailuja koskevaa kohtaa selvyyden vuoksi.

Hallinto-oikeus katsoo ottaen huomioon annetut lupamääräykset niihin hallinto-oikeuden tekemine muutoksineen, että toiminta-aikojen ja kilpailujen järjestämisen rajoittaminen enemmälti (= = =) vaatimalla tavalla ei ratkaisevasti vähentäisi hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa. (= = =) vaatimus lupamääräyksen 2 enemmästä muuttamisesta on siten hylättävä.

(= = =)

Melumittaukset tulee suorittaa lupamääräyksen 6 mukaisesti noudattaen tarkkailuohjelmaa ja ampumaratamelua koskevan mittausohjeen (ympäristöministeriö, ympäristöopas 61/1999) mukaisesti. Lupamääräyksen 6 mukaan mittaukset on tehtävä siten, että toiminnan aiheuttamasta melutasosta laajemmalla alueella saadaan mahdollisimman kattava kuva. Asiakirjojen mukaan melumittauspisteet sijaitsevat vakituisen asutuksen ja loma-asutuksen lähialueilla ja niiden arvioidaan edustavan lähimpiä häiriintyviä kohteita. Valvontaviranomaisella on tarvittaessa mahdollisuus tarkentaa olemassa olevaa melumittaussuunnitelmaa vastaamaan lupamääräyksen edellytyksiä. Haulikkoammunnan melun luonne on otettu huomioon impulssimaiselle melulle asetetussa raja-arvossa. Näin ollen lupamääräystä 6 ei ole syytä muuttaa haitankärsijöiden vaatimalla tavalla.

Hallinto-oikeus pitää tiedottamisvelvollisuutta koskevaa lupamääräystä 3, kirjanpitoa ja raportointia koskevaa lupamääräystä 17 sekä toiminnan lopettamista koskevaa lupamääräystä 18 riittävinä. Haitankärsijät voivat halutessaan saada lupamääräyksessä 17 mainitun raportin viranomaisilta. Lupamääräyksiä 3, 17 ja 18 ei ole siten syytä muuttaa (= = =) vaatimalla tavalla.

(= = =)

Annetut lupamääräykset sekä esitetyt meluselvitykset huomioon ottaen luvan voimassaoloaikaa ei ole syytä lyhentää (= = =) vaatimalla tavalla.

Valitusten vireillä olosta johtuvan ajan kulumisen vuoksi hallinto-oikeus on pidentänyt lupamääräyksessä 7 asetettua määräaikaa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

Oikeuskäytännön mukaan ampumaradan aiheuttaman meluhaitan arvioimiseen ympäristölupaharkinnassa on käytetty valtioneuvoston päätöksessä (53/1997) esitettyjä ampumaratojen enimmäisäänitason ohjearvoja (LAImax) sekä valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) esitettyjä yleisiä keskiäänitason ohjearvoja (LAeq) osoittamaan sitä melutasoa, jota ei tulisi ylittää.

Yllä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon toiminnan laatu, laajuus ja sijainti, melusta esitetty selvitys, etäisyydet toiminnan häiriölähteistä muutoksenhakijoiden kiinteistöille sekä asetetut lupamääräykset hallinto-oikeuden niihin tekemine muutoksineen, hallinto-oikeus katsoo, ettei toiminnasta sitä hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti harjoitettaessa voida katsoa aiheutuvan eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaista kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiellettyä seurausta. Hakemuksen mukaiselle sijoittamiselle ei myöskään ole ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettua kaavoituksellista tai muuta estettä. Mahdollisesti pilaantuneen maaperän puhdistustarvetta ja puhdistusvelvoitetta koskevaa asiaa ei voida käsitellä toiminnan ympäristölupaa koskevan valitusasian yhteydessä.

Toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin haittoihin sekä lupamääräysten noudattamatta jättämiseen voidaan tarvittaessa puuttua ympäristönsuojelulain valvonta- ja hallintopakkoa koskevien säännösten nojalla.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Hanna Nieminen-Finne, joka on myös esitellyt asian, ja Pirjo-Liisa Saloranta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset ja hylkää ympäristölupahakemuksen hankkeen aiheuttaman pohjaveden ja maaperän pilaantumisvaaran ja kohtuuttoman meluhaitan vuoksi.

Lyijyhaulit pilaavat ampumaratojen maaperää vielä vuosikymmenten jälkeen. Hollolassa Hälvälän ampumaradalla tehty väitöstutkimus vahvistaa, että lyijy häiritsee maaperän hajoamisprosessia ja ravinnekiertoa. Ajan myötä haulit painuvat alaspäin maakerroksessa, jossa ne rapautuvat ja samalla maaperän lyijypitoisuus kasvaa ja lyijyn huuhtoutuminen lisääntyy, mikä on riski pohjavesille. Ampumaradan lähimetsien maaperässä voi olla lyijyhauleja jopa neljä kiloa neliömetrillä.

Samalla Hollolan I luokan pohjavesialueilla muiden toimijoiden ympäristölupapäätöksiä on peruttu. Yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti Hollolan I luokan pohjavesialueilla toisaalta kielletään moottoriurheilurata ja sallitaan ampumaurheilurata. Toisin kuin Hälvälän haulikkoradasta, Kukonkoivun moottoriurheiluradan aiheuttamasta maaperän pilaantumisesta tai pohjaveden pilaantumisriskeistä ei ole uutisoitu. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Kukonkoivun jokamiesradan ympäristölupaa ei voitu myöntää, koska toiminnasta aiheutuvaa pohjaveden pilaantumisvaaraa ei voitu sulkea pois.

Lupaviranomaiset ovat jatkuvasti tulkinneet virheellisesti melumittaus­tuloksia mittauspisteen 3 kohdalla. Mittauspiste 3 sijaitsee vahvistetun Hollolan osayleiskaavan mukaan VR- ja loma-asuntoalueella, jossa tulee sallia korkeintaan 60 dB melutaso. Viranomaisten tulkinta katsoo alueen asuntoalueeksi, jossa sallittu melutaso on 65 dB.

Mittauspisteen 3 tulokset (vain yhdeksän mittausta viiden vuoden aikana) osoittavat, että sallittu taso 60 dB ylittyi neljä kertaa vuosina 2008, 2009 ja 2011. Hakemusasiakirjojen mukaan pisteen 3 melutaso ylittää sallitun 60 dB:n rajan. Nämä luvut osoittavat kiistatta toiminnasta aiheutuvan meluhaitan. Todellinen melutaso virkistysalueen ulkoilureiteillä ja lähialueen loma-asuntoalueella on suurempi, sillä mittauspiste on suon laidassa runsaat 15 metriä ampumapaikkaa alempana. Haulikkoratojen melualue kattaa nykyisessä tilanteessa yli puolet Tiilikankaan asuinalueesta.

Hallituksen esityksessä ympäristönsuojelulaiksi on korostettu, että lupaharkinnassa toiminnan aiheuttaman ympäristöhaitan sallittavuus riippuu kaikista kuormittavista toiminnoista. Kokonaiskuormitus haitankärsijän kannalta vaikuttaa siten olennaisesti toiminnan hyväksyttävyyteen. Terveyshaitan arvioinnille annetaan hallituksen esityksessä suuri painoarvo harkittaessa toiminnan hyväksyttävyyttä.

Lahden seudun ympäristölautakunta on valituksen johdosta antamassaan vastineessa pyytänyt valituksen hylkäämistä, viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt seuraavaa:

Lautakunta on luvan myöntämisvaiheessa arvioinut ympäristöön kohdistuvat riskit, mukaan lukien meluriskin sekä pohjaveteen ja maaperään aiheutuvat riskit. Lisäksi ympäristöluvassa on annettu lupamääräykset melun rajoittamiseksi ja mittaamiseksi sekä pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja suojelemiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee lupamääräyksen 7 mukaisesti esittää yksityiskohtainen suunnitelma, joka sisältää melumallinnuksen sekä aikataulun lisätoimista, joilla melupäästöjä ympäristöön voidaan vähentää.

Ampumaradalla hauleista ja savikiekoista on radan toiminnan aikana päätynyt haitta-aineita maaperään, etenkin ennen haulienkeruujärjestelmän käyttöön ottoa. Haitta-aineet ovat pidättyneet pinnan humuskerrokseen. Lupamääräyksessä 10 toiminnanharjoittaja on määrätty tekemään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen selvitys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista ELY-keskukselle.

Ympäristölupa-asia ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Toimintaan liit­tyvät ympäristöriskit arvioidaan ympäristönsuojelulainsäädännön mu­kaisesti. Toimittaessa lupahakemuksen ja ympäristölupapäätöksen mukaisesti ampumaradan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Näin ollen toiminnalle on voitu myöntää 31.12.2024 asti voimassa oleva ympäristölupa.

Hollolan kunnanhallitus on valituksen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt, että Hälvälän alueella on mahdollista harjoittaa ampumatoimintaa siirtymäaikana, jos se on yhteen sovitettavissa laadukkaan asumisen, ympäristöterveyden ja ympäristönsuojelun kanssa, mihin liittyen asiantuntijalautakunta on arvioinut edellytyksiä lupaehdoissa.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta on valituksen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hälvälässä sijaitsee puolustusvoimien ylläpitämä ampumarata, jossa on yhteensä 10 erillistä lajirataa. Puolustusvoimien ampumarata sijaitsee Lahden Ampumaseura ry:n käytössä olevan haulikkoradan luoteispuolella. Puolustusvoimien ampumaradalle on myönnetty oma erillinen ympäristölupa.

Puolustusvoimien urheilukoulu ja puolustusvoimien edustusvalmennusryhmä käyttävät Hälvälän haulikkorataa valmentautumiseen. Tällä hetkellä urheilukoulussa palvelee viisi haulikkoampumaurheilijaa (varusmiehiä) ja seitsemän edustusvalmennusryhmään kuuluvaa haulikkoampujaa (henkilökuntaa). Ampujien määrä pysyy vuositasolla edellä mainitussa suuruusluokassa.

Toimittaessa myönnetyn ympäristölupapäätöksen mukaisesti toiminnasta ei voi katsoa aiheutuvan kohtuutonta meluhaittaa. Ympäristöluvan myöntäminen on ollut perusteltua. Päätöksellä turvataan myös puolustusvoimien urheilukoulun ja edustusvalmennusryhmän ampumaurheilijoiden harjoittelumahdollisuuksien ylläpitämistä. Lupamääräysten tulisi olla tarkoituksenmukaisia suhteessa toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumisen vaaraan.

Lahden Ampumaseura ry on valituksen ja vastineiden johdosta antamassaan vastineessa vaatinut, että valitus hylätään, viitannut hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Ympäristölautakunta on luvan myöntämisvaiheessa arvioinut toiminnasta ympäristöön aiheutuvat riskit muun ohella ampumamelun sekä pohjaveden ja maaperän osalta. Näihin liittyviä rajoituksia ja määräyksiä on annettu lupaehdoissa. ELY-keskus on myös antanut lausunnon.

Yhdistys on teettänyt lupamääräyksen 10 mukaisen selvityksen maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeista ja toimittanut sen ELY-keskukselle. Saadun selvityksen mukaan välitöntä maaperän kunnostustarvetta ei alueen käyttötarkoitus huomioon ottaen kohteessa katsota olevan.

Yhdistys on tekemässä lupamääräyksen 7 mukaista yksityiskohtaista suunnitelmaa meluvalleista, joilla melukuormitusta vähennetään. Suunnitelmaan sisältyy melumallinnus, meluntorjuntavaihtoehdot ja aikataulu. Selvitys toimitetaan ympäristölupaviranomaiselle Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisen lisäajan puitteissa 30.6.2016 mennessä. Selvityksen perusteella lupaviranomainen voi antaa erillisiä määräyksiä meluntorjunnasta.

Hollolan kunnanhallitus on 18.4.2016 tehnyt päätöksen Hälvälän harjoitus- ja ampumarata-alueen säilyttämisestä. Päätöksen mukaan ampumatoiminnan jatkaminen myös puolustusvoiman poistuttua alueelta tulee olla mahdollista siltä osin kuin toiminnan aiheuttama maaperän pilaantuminen ja ympäristöhäiriöt voidaan hallita ja rajata ja Tiilikankaan luoteispuolta voidaan kehittää asumisen alueena.

Valituksessa esitetty ampumatoiminnan riskien rinnastus polttoaineiden jakeluasemien riskeihin on perusteeton. Valituksessa viitatut tutkijat ovat myös todenneet, että haulien keräyksen tehostamisella pienennetään riskiä. Lisäksi he ovat todenneet, että haulit ovat pidättäytyneet maaperän pintakerroksissa. Maaperän pH kasvaa alaspäin mennessä, joka entisestään heikentää lyijyn liukenemista ja siten liikkumista maaperässä.

Geologian tutkimuskeskuksen raportin "Haitta-aineiden kulkeutumisen arviointi Mansikkakuopan ampumarata-alueella" mukaan haitta-aineiden kulkeutumisajat pintamaasta pohjaveteen ovat todella pitkiä, keskimäärin jopa tuhansia vuosia.

Mittauspisteen 3. sijainti on 27.4.2009 laaditun, ympäristölupaviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukainen. Väite siitä, että haulikkoratojen melualue kattaa nykyisessä tilanteessa yli puolet Tiilikankaan asuinalueesta, on perusteeton. Asiasta ei ole asiantuntijalausuntoa eikä väite pohjaudu puolueettoman tahon tekemiin selvityksiin.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vastaselityksessään esittäneet muun ohella seuraavaa:

Asiantuntijalausuntojen hankkiminen annetuista vastineista ei ole mahdollista yksityisille kansalaisille. Hollolan kunnan ja valvontajaoston päättävissä elimissä on metsästysseurojen, ampumaseurojen ja reserviläisjärjestöjen edustajia, jotka ohjaavat päätöksentekoa.

Luotien ja haulien ympäristökäyttäytymisestä on tehty tutkimuksia, joiden mukaan lyijyn kulkeutumisaika pohjaveteen on 30–200 vuotta. Lyijyhauleissa on myös antimonia, joka voi olla maaperässä hyvin kulkeutuvaa ja päätyä pohjaveteen. Ampumaradan pintamaassa on havaittu selkeästi kohonneita lyijy- ja antimonipitoisuuksia.

Asiakirjoista puuttuu tuore meluselvitys kilpailutilanteesta, jossa kaikki skeet- ja trap-ratojen ampumapaikat ovat käytössä. Haulikkolajien kansainvälisen Polar GP -kilpailun aikana toukokuussa 2016 mitattiin jopa yli 70 dB:n laukausmelua Iso-Tiilijärven rannalla olevan huvilan kohdalla, noin 800 metrin päässä haulikkoradalta.

Lahden Ampumaseura ry on toimittanut lisäselvitystä, joka on lähetetty tiedoksi A:lle ja hänen asiakumppaneilleen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat toimittaneet lisäselvitystä, joka on lähetetty tiedoksi Lahden Ampumaseura ry:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Korkein hallinto-oikeus valituksen muutoin hyläten muuttaa ympäristölautakunnan päätöksen voimassaoloaikaa koskevan määräyksen ensimmäisen ja kolmannen kappaleen kuulumaan seuraavasti (muutos kursiivilla):

Päätös on voimassa määräaikaisena 31.12.2019 asti.

Mikäli toiminnanharjoittaja haluaa jatkaa toimintaansa määräajan päättymisen jälkeen, toiminnanharjoittajan on jätettävä asiaa koskeva hakemus Lahden seudun ympäristölautakunnalle 31.12.2018 mennessä.

Muilta osin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Luvan voimassaoloajan muuttaminen

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vaatineet, että Hälvälän haulikkoradan ympäristölupa kumotaan ja hakemus hylätään hankkeesta aiheutuvan pohjaveden pilaantumisriskin, maaperän pilaantumisen ja meluhaitan vuoksi.

Hälvälän ampumaradan toiminta on alkanut 1980-luvulla. Hollolan ympäristölautakunta on myöntänyt ampumaradan toiminnalle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan vuonna 2002. Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden muuttama lupapäätös on ollut voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Luvassa toiminnanharjoittaja on muun ohella velvoitettu esittämään ympäristölautakunnalle selvitys, jonka tavoitteena on vähentää Hollolan taajamassa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sijaitsevien virkistysalueiden ampumaradalta peräisin olevaa enimmäismelutasoa LAImax 60 dB:iin. Luvassa on lisäksi määrätty, että ampumaradan ammunnoista aiheutuva melutaso ei saa asumiseen käytettävillä alueilla ylittää melutasoa LAImax 65 dB.

Lahden seudun ympäristölautakunta on vuonna 2010 myöntänyt uuden ympäristöluvan Hälvälän haulikkoradalle. Lupapäätöksessä on määrätty muun ohella siitä, että ampumaradan ammunnoista aiheutuva melutaso ei saa asumiseen käytettävillä alueilla ylittää melutasoa LAImax 65 dB ja velvoitettu luvanhaltija selvittämään mahdollisia lisätoimia melupäästöjen vähentämiseksi. Selvityksen tavoitteena tulee olla melun vähentäminen enimmäismelutasoon LAImax 60 dB Hollolan taajamassa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla virkistysalueilla. Ympäristölautakunnan päätöksen mukaan lupa on voimassa vuoden 2012 loppuun asti. Vaasan hallinto-oikeus muutti voimassaoloajan päättymään 31.12.2015. Hallinto-oikeus perusteli muutosta sillä, että mahdollisuuksia melurasituksen vähentämiseen voidaan selvittää perusteellisemmin.

Lahden Ampumaseura ry on hakemuksessaan esittänyt, että melurasitusta voidaan vähentää esimerkiksi meluvalleja korottamalla tai muuttamalla vallien päällä oleva hauliaita meluaidaksi. Yhdistys ei kuitenkaan ole esittänyt yksityiskohtaisia suunnitelmia näistä toimenpiteistä eikä selvitystä niiden vaikutuksista melutasoihin.

Asiassa esitettyjen melumallinnusten ja melumittaustulosten perusteella ampumaradan toiminnasta aiheutuvat melutasot ylittävät valtioneuvoston ampumaratojen melun ohjearvoja koskevassa päätöksessä (53/1997) asetetut melutason ohjearvot asumiseen käytetyllä Tiilikankaan alueella, Iso Tiilijärven rannassa vapaa-ajan asuntojen alueilla ja ampumaradan ja Iso Tiilijärven väliin sijoittuvalla virkistysalueella. Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, miten ampumaradan toiminta aiotaan järjestää siten, että mainitun valtioneuvoston päätöksen mukaisia ohjearvoja, jotka on ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä määrätty sitoviksi, on mahdollista noudattaa.

Yhdistys on vastineensa yhteydessä toimittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen 20.4.2016 päivätyn meluselvityksen, jossa on esitetty toimenpiteitä melurasituksen rajoittamiseksi. Esitetyt toimenpiteet vähentävät melurasitusta, mutta eivät melumallinnuksen mukaan sellaisenaan ole riittäviä lupamääräyksessä 5 asetettujen melutasojen saavuttamiseksi.

Ampumarata sijaitsee Salpakankaan I luokan pohjavesialueella. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ampumaradan toiminnasta ei ole aiheu­tunut pohjaveden pilaantumista, mutta alueen maaperässä on havaittu selvästi kohonneita metallipitoisuuksia. Ympäristölautakunnan vuonna 2008 myöntämässä luvassa, jotka Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut päätöksellään 29.6.2010, on määrätty, että haulien talteenottoa on tehostettava. Ampumaradalla on otettu käyttöön haulien keräysjärjestelmä vuonna 2002. Yhdistys on hakemuksessaan ilmoittanut, että keräysjärjestelmällä saadaan kerättyä noin 70 % hauleista. Keräysjärjestelmän tehokkuus on ilmoitettu samaksi jo yhdistyksen aiemmassa ympäristölupahakemuksessa. Nyt kyseessä olevassa ympäristölupahakemuksessa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, että haulien talteenottoa olisi tehostettu aiemman ympäristölupapäätöksen voimassaoloaikana.

Ampumaradan toiminta on laajamittaista ja se on jatkunut jo pitkään määräaikaisten ympäristölupien nojalla. Ympäristölautakunta on nyt myöntänyt luvan vuoden 2024 loppuun asti ja perustellut päätöstään yhdistyksen tekemän maanvuokrasopimuksen kestolla sekä sillä, että Hollolan kunnalla on suunnitelmia alueen maankäytön muuttamiselle.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin perusteella määräaikaiselle toiminnalle voi olla mahdollista asettaa lievempiä lupamääräyksiä kuin pysyvälle ja pitkäkestoiselle toiminnalle. Merkittävien meluntorjuntatoimenpiteiden tai maaperän suojaamisen vaatimus vanhalla ampumaradalla ei välttämättä ole perustelua, jos ampumaradan toiminta on lähiaikoina päättymässä.

Myös naapuruussuhdelain 17 §:n 2 momentin mukaan lähistöllä asuvalle aiheutuvan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon rasituksen kesto. Pitkään kestävästä ja pysyvästä toiminnasta aiheutuu lähialueen asukkaille suurempi rasitus kuin määräaikaisesta toiminnasta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ampumaradan meluntorjuntaa ja pohjavesien suojelua ei ole kehitetty vuoden 2002 jälkeen ja ampumaradan toiminta on jatkunut pääpiirteiltään samanlaisena, vaikka ampumaradan aiemmissa määräaikaisissa lupapäätöksissä on edellytetty meluntorjunnan ja haitta-aineiden hallinnan kehittämistä. Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt, että toiminta päättyisi vuonna 2024.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään asian laadun mukaan toistaiseksi tai määräajaksi. Ympäristönsuojelulakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 84/1999 vp) lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että luvan voimassaolo ratkaistaisiin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toiminnan luonne ja vaikutusalueen ominaisuudet kokonaisuudessaan.

Koska yhdistys ei ole hakemuksessaan esittänyt riittävää selvitystä ampumaradan toiminnasta aiheutuvan melurasituksen vähentämisestä ja siitä, miten valtioneuvoston päätöksessä 53/1997 asetetut melutason ohjearvot asumiseen ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla on mahdollista saavuttaa, eikä siitä, miten haulien keräysjärjestelmää voidaan kehittää tai maaperään päätyvien haitta-aineiden määrää muutoin vähentää, ei lupaa ole voitu myöntää yli kymmeneksi vuodeksi.

Edellä sanotun perusteella luvan voimassaoloaikaa on muutettava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että mikäli toiminnanharjoittaja aikoo jatkaa toimintaa tämän määräajan jälkeen, on lupaharkinnassa kiinnitettävä huomiota siihen, miten pitkään toimintaa aiotaan alueella jatkaa. Pysyväluonteinen ampumaratatoiminta alueella edellyttää meluntorjunnan ja maaperän sekä pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi haitta-aineiden hallinnan merkittävää tehostamista. Mahdollisen uuden luvan edellytyksiä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös pohjaveden pilaantumisriskin kasvaminen ajan kuluessa.

Valituksen hylkääminen

Esteellisyyskysymys

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vastaselityksessään esittäneet, että kunnan päättävissä elimissä on metsästysseurojen, ampumaseurojen ja reserviläisjärjestöjen edustajia ohjaamassa päätöksentekoa.

Asiassa esitetyn perusteella ei ole tullut ilmi, että nyt kyseessä olevan ympäristölupa-asian käsittelyyn ympäristölautakunnassa olisi osallistunut hallintolain 28 §:ssä tarkoitetulla tavalla esteellisiä henkilöitä.

Luvan hakijoiden yhdenvertainen kohtelu

Valittajat ovat esittäneet, että luvanhakijaa ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti muiden toimijoiden kanssa, koska muille pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttaville toiminnoille ei ole myönnetty ympäristölupia tai lupia on peruttu.

Sillä seikalla, että muiden samalla pohjavesialueella toimivien toiminnanharjoittajien ympäristölupahakemuksia on hylätty, ei ole suoranaista merkitystä arvioitaessa sitä, onko Lahden Ampumaseura ry:lle voitu myöntää ympäristölupa Hälvälän haulikkoradan toiminnalle. Ympäristölupaharkinta on tapauskohtaista ja toiminnan laatu ja laajuus ja siitä aiheutuvat pilaantumisriskit ja niiden torjuntamahdollisuudet vaikuttavat luvan myöntämisen edellytyksiin.

Mittauspisteen 3 sijainti

A asiakumppaneineen on jo hallinto-oikeudessa esittänyt, että lupaviranomainen on ilmoittanut virheellisesti, että melumittausten mittauspiste 3 sijaitsee asumiseen käytetyllä alueella. Sama perustelu on uudistettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Mittauspiste 3 sijaitsee Hollolan kuntakeskuksen osayleiskaavassa VR-alueeksi (retkeily- ja ulkoilualue) ja RA-alueeksi (loma-asuntoalue) merkittyjen alueiden rajalla. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kyse on alueesta, jota koskee ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (53/1997) 2 §:n mukainen loma-asumiseen käytettävien alueiden melutason ohjearvo LAImax 60 dB.

Lahden ympäristölautakunta on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa esittänyt, että lupapäätöksen tekstiosaan on virheellisesti jäänyt korjaamatta tieto VR- ja RA-alueesta, mutta se on kuitenkin otettu huomioon lupamääräyksissä. Lautakunta on lisäksi todennut, että kyseiset loma-asunnot sijoittuvat ulkoilualueeseen nähden siten, että meluohje­arvon alittuessa ulkoilualueella alittuu ohjearvo myös loma-asumiseen käytetyillä kiinteistöillä. Lupamääräyksen 5 mukaan ampumaratojen ammunnoista aiheutuva melutaso ei saa loma-asumiseen käytettävillä alueilla ylittää melutasoa LAImax 60 dB.

Edellä sanotun perusteella lupapäätöstä ei ole kumottava sen vuoksi, että siinä on virheellisesti esitetty mittauspisteen 3 sijaitsevan asumiseen käytettävällä alueella.

Täydentävät perustelut ja lopputulos

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen muilta kuin luvan voimassaoloaikaa koskevilta osin ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Olli Malve. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.

 
Julkaistu 4.4.2017