Muu päätös 2607/2017

Julkinen hankinta (IS-Hankinta Oy/Ylä-Savon Sote-kuntayhtymä)

Antopäivä: 2.6.2017
Taltionumero: 2607
Diaarinumero: 2429/3/16

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Suomen Vuokrakopit Oy

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 16.6.2016 nro 362/16

Asian aikaisempi käsittely

IS-Hankinta Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on 29.5.2015 julkaistulla ja 4.6.2015 korjatulla EU-hankintailmoituksella ilmoittanut nopeutetulla rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta väistötilojen hankinnasta Ylä-Savon Sote-kuntayhtymän käyttöön.

IS-Hankinta Oy on 24.6.2015 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Suomen Vuokrakopit Oy:n tarjouksen.

IS-Hankinta Oy on 2.7.2015 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut 24.6.2015 tekemänsä hankintapäätöksen, hylännyt Suomen Vuokrakopit Oy:n tarjouksen ja valinnut Cramo Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 500 000–650 000 euroa.

Markkinaoikeus on 11.8.2015 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 18.8.2015.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Suomen Vuokrakopit Oy on ollut valittajana, IS-Hankinta Oy vastapuolena ja Cramo Finland Oy kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Suomen Vuokrakopit Oy:n valituksen pääasian osalta ja velvoittanut IS-Hankinta Oy:n korvaamaan Suomen Vuokrakopit Oy:n oikeudenkäyntikulut 9 000 eurolla viivästyskorkoineen sekä hylännyt IS-Hankinta Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, seuraavasti:

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007 myöhempine muutoksineen, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 11 kohdan mukaan hankintalaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä rajoitetulla menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua; ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen.

Hankintalain 24 §:n 2 momentin mukaan rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö voi ennalta rajata niiden ehdokkaiden määrää, jotka kutsutaan tarjousmenettelyyn. Menettelyyn kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärä sekä tarvittaessa ehdokkaiden enimmäismäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajiksi hyväksyttävät ehdokkaat on valittava noudattamalla hankintailmoituksessa esitettyjä ehdokkaiden soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia sekä objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia esittämään kirjallisesti ja määräaikaan mennessä tarjouksensa. Pykälän 2 momentin mukaan jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään, noudatetaan hankintailmoituksessa ilmoitettua.

Pykälän esitöiden (HE 50/2006 vp s. 86) mukaan tarjouspyyntö täydentää hankintailmoitusta. Käytännössä hankintailmoituksessa ei voida tila- ja muiden rajoitteiden vuoksi kuvailla hankintaan liittyviä asioita kovin täsmällisesti, joten yleensä tarjouspyyntö laaditaan erikseen. Kansallisessa oikeuskäytännössä vahvistetun periaatteen mukaan tilanteissa, joissa hankintailmoitus ja tarjouspyyntö eroavat sisältönsä puolesta, hankintailmoituksen sisältö on ratkaiseva.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Pykälän esitöiden (HE 50/2006 vp s. 87) mukaan rajoitetussa menettelyssä tarjoajan kelpoisuusehdot, tarjouksen valintaperuste sekä vertailuperusteet ilmoitetaan jo kehotettaessa ehdokkaita osallistumishakemusten jättämiseen ja niitä sovelletaan jo aiemmassa tarjousmenettelyn vaiheessa. Rajoitetussa menettelyssä tarjouspyynnössä ei siten ole enää tarpeen ilmoittaa tarjoajan kelpoisuuteen ja valintaan liittyviä vaatimuksia.

Hankintalain 42 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyyntö lähetetään rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä vain niille ehdokkaille, jotka hankintayksikkö on valinnut tarjousmenettelyyn. Tarjouspyyntö on lähetettävä samanaikaisesti kaikille ehdokkaille.

Hankintalain 56 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on hankintailmoituksessa ilmoitettava myös sellaisista objektiivisista ja syrjimättömistä perusteista ja säännöistä, joita se tulee käyttämään rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvien ehdokkaiden ja tarjoajien valitsemisessa. Hankintayksikön on ilmoitettava myös ehdokkaiden vähimmäismäärä ja, kun se on aiheellista, myös ehdokkaiden enimmäismäärä.

Hankintalain 62 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintamenettelyn kulku

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia siirrettävästä kontti-/parakkirakennuksesta. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 100 pisteen ja tarjouspyynnön kohdan 5 alakohdassa "Yhteiset kriteerit/tiedot" ilmoitetut vertailuperusteet 100 pisteen painoarvolla.

Hankinnasta 29.5.2015 julkaistun EU-hankintailmoituksen mukaan

"Rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa. Muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat esim. tuotannollisten ja kuljetusteknisten syiden vuoksi sallittuja.

Huom: Ilmoituksen lisätiedot löytyvät Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista. Myös tarjouksen/osallistumishakemuksen lähetys tehdään tätä kautta. Suoran linkin ilmoituksen lisätietoihin löydät tästä Hilma-ilmoituksesta – –."

Hankinnasta 4.6.2015 julkaistun lisätietoilmoituksen kohdassa "Oikaistava tieto" on ilmoitettu seuraavaa:

"II.1.5) Lyhyt kuvaus sopimuksesta tai hankinnasta (hankinnoista): – – Rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa. Muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat esim. tuotannollisten ja kuljetusteknisten syiden vuoksi sallittuja.

Huom: Ilmoituksen lisätiedot löytyvät Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista. Myös tarjouksen/osallistumishakemuksen lähetys tehdään tätä kautta. Suoran linkin ilmoituksen lisätietoihin löydät tästä Hilma-ilmoituksesta – –.

Oikaisu:

II.1.5) Lyhyt kuvaus sopimuksesta tai hankinnasta (hankinnoista):

– – Rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa. Muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat esim. tuotannollisten ja kuljetusteknisten syiden vuoksi sallittuja.

Huom: muutettu: Osatarjoukset sallitaan.

Viimeinen lähettämispäivämäärä 12.6.2015.

Lisätietokysymysten viimeinen jättöpäivä 4.6.2015.

Huom: Ilmoituksen lisätiedot löytyvät Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista. Myös tarjouksen/osallistumishakemuksen lähetys tehdään tätä kautta. Suoran linkin ilmoituksen lisätietoihin löydät tästä Hilma-ilmoituksesta – –."

1.6.2015 päivätyn osallistumispyynnön "Korjausilmoitus: Väistötilat Ylä-Savon Sote-kuntayhtymän käyttöön" kohdan 3 mukaan "Rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa. Muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat esim. tuotannollisten ja kuljetusteknisten syiden vuoksi sallittuja. Huom: muutettu: Osatarjoukset sallitaan. Viimeinen lähettämispäivämäärä 12.6.2015. Lisätietokysymysten viimeinen jättöpäivä 4.6.2015."

Osallistumispyynnön kohdassa 6 "Hankinnan kohteen kriteerit" hankintayksikön velvoitteista ilmoitetun mukaan "Tilaaja tekee seuraavat pohjarakentamiseen liittyvät työt: 1: Huolehtii rakennusluvan hakemisesta toimittajan suunnitelmilla siten, että rakennuslupa on lainvoimainen ennen rakennuksen toimitusta sijoituspaikalle. 2: Vastaa kunnallisteknisten liittymien (vesi, viemäri, sadevesi, kaukolämpö, sähkö ja tietoliikenne) tuomisesta rakennukselle toimittajan antamien ohjeiden mukaan."

Edellä mainitussa kohdassa toimittajan velvoitteista on ilmoitettu seuraavaa:

"Toimittaja vastaa: 1: Kohteen suunnittelun tilaohjelman mukaan. 2: Huonetilaohjelman mukaisesti tilat LVISA töineen, varusteineen ja kalusteineen. 3: Kuljetuksen sekä asennuksen sijaintipaikalle toimitettuna, sekä vuokrausvaihtoehdossa sieltä pois. 4: LVISA liittymien kytkemisestä rakennukseen. 5: Kaikista rakennuksen käyttöönoton ja muun hyväksymisen edellyttämistä viranomaistarkastuksista ja katselmuksista.

– –

Toimittajan on esitettävä tarjouksessaan luonnospiirustukset vuokrattavaksi tarjottavista tiloista. Rakennuksen tulee täyttää lämmön- ja ääneneristyksen, ilmanvaihdon, valaistuksen, pintamateriaalien päästöluokkien ym. osalta (esim. Suomen RakMk:n ja RT-kortiston ohjeistus), siirrettävän konttirakennuksen erityispiirteet tarvittaessa huomioiden. Tarjoukseen on liitettävä alustava rakennuksen pohjapiirustus ja vuokrausvaihtoehtoon vuokraajan vastuunjakotaulukko."

Osallistumispyynnön mukaan osallistumishakemukseen on tullut ladata tilojen kuvaus.

Osallistumispyynnön kohdan 19 mukaan "Tarjouspyyntöasiakirjat lähetetään valituille ehdokkaille: 12.06.2015. Tarjoukset on lähetettävä sähköisesti Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista osoitteessa https://tarjouspalvelu.fi/ishankinta."

Osallistumispyynnön liitteenä olleen tilaohjelman kohtaan "Yhteistoimintatilat" ei ole sisältynyt mainintaa henkilökunnan taukotiloista.

12.6.2015 päivätyn, "Korjausilmoitus: Väistötilat Ylä-Savon Sote-kuntayhtymän käyttöön" otsikoidun tarjouspyynnön kohdan 2 alakohdan "Hankinnan kuvaus" mukaan "Rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa. Muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat esim. tuotannollisten ja kuljetusteknisten syiden vuoksi sallittuja." Myös hankintayksikön ja toimittajan velvoitteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä samalla tavalla kuin osallistumispyynnössä, ja tarjoukseen on tullut ladata tilojen kuvaus.

Tarjouspyynnön liitteenä olleeseen tilaohjelman kohtaan "Yhteistoimintatilat" on sisältynyt viimeisenä kohtana yksi 18 neliömetrin "Taukotila henkilökunnalle; 18 neliömäärä on arvio".

Hankintayksikön vastineen mukaan kaksi ehdokasta, valittaja ja voittanut tarjoaja ovat jättäneet osallistumishakemuksen sekä lopulliset tarjoukset määräajassa. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen on sisältynyt henkilökunnan taukotila, mutta valittajan tarjouksessa sitä ei ole ollut.

Asian arviointi

Valittajan mukaan hankintayksikön ei olisi tullut hylätä sen tarjousta, koska valittaja on tehnyt hankintailmoituksen ja sen liitteenä olleen osallistumispyynnön mukaisen tarjouksen, jossa on ilmoitettu sanottujen asiakirjojen mukainen tilaohjelma.

Rajoitetussa menettelyssä ehdokkaat harkitsevat osallistumisensa tarjouskilpailuun hankintailmoituksen perusteella. Hankintayksikön on kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Asiassa on selvitetty, että hankintailmoituksen liitteenä olleen osallistumispyynnön liitteenä olleessa tilaohjelmassa ei ole mainittu taukotilaa ja että maininta taukotilasta on lisätty valittajalle ja voittaneelle tarjoajalle toimitetun tarjouspyynnön liitteenä olleeseen tilaohjelmaan. Asiassa esitetyissä hankintailmoituksessa, lisätietoilmoituksessa, osallistumispyynnössä tai tarjouspyynnössä ei ole erikseen ilmoitettu, että tilaohjelmaa olisi muutettu. Osatarjousten sallimista koskevan muutoksen osalta on sen sijaan nimenomaisesti ilmoitettu, että kysymyksessä olevaa kohtaa on muutettu. Hankintailmoituksessa, lisätietoilmoituksessa, osallistumispyynnössä ja tarjouspyynnössä on toisaalta ilmoitettu, että toimitettavan rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa ja että muutokset mittojen ja huoneiden pinta-alojen suhteen ovat sallittuja.

Koska hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat olleet erisisältöiset, ja tilaohjelman muutoksesta ei ole yksiselitteisesti ilmoitettu, kysymyksessä olevassa hankinnassa olisi hankintalain säännösten nojalla tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tullut noudattaa hankintailmoituksessa ilmoitettua tilaohjelmaa. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että valittaja on perustellusti voinut tarjousta laatiessaan lähteä siitä, että sen tarjoama hankintailmoituksen liitteenä olleen osallistumispyynnön tilaohjelmaliitteen mukainen tilaohjelma on ollut tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen, eikä valittajaa olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 18.8.2015. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Edellä mainitun pykälän esitöiden (HE 190/2009 vp. sivu 69–70) mukaan hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä on, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava. Käytännössä toteutumatta jääneiden tarjouskilpailujen lopputuloksen jälkikäteiseen arviointiin liittyy tiettyjä epävarmuustekijöitä, kuten miltä yrityksiltä tarjouksia olisi pyydetty, mitkä yritykset olisivat jättäneet tarjouksensa, millaiset tarjoukset olisivat olleet ja millaisia kelpoisuusperusteita ja tarjoustenvalintaperusteita olisi sovellettu.

Tarjouspyynnön mukaan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön kohdan 5 hankinnan kohteen kriteereistä käy ilmi, että hinnasta on voinut saada enintään 100 pistettä ja alakohdassa "Yhteiset kriteerit/tiedot" mainituista vertailuperusteista enintään 100 pistettä. Sanottujen muiden kuin hinnan vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnön mukaan on arvioitu muun ohella toimitusaikaa, luonnospiirustuksia ja pohjapiirustuksia sekä rakennuksen Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten ja RT-kortiston mukaisuutta. Näiden vertailuperusteiden osalta ei ole ilmoitettu yksityiskohtaisemmin, miten niitä arvioidaan ja miten ne pisteytetään.

Vaikka valittajan tarjous on siten ollut voittaneen tarjoajan tarjousta halvempi, markkinaoikeus katsoo edellä todetuilla perusteilla, että asiassa ei ole jälkikäteen mahdollista arvioida, miten voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjouksia olisi muiden kuin hinnan vertailuperusteiden osalta arvioitu ja millaiseksi tarjouskilpailun lopputulos olisi tällöin muodostunut. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei yksin valittajan tarjouksen hinnan perusteella voida riittävällä varmuudella todeta, että sillä olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Valitus on näin ollen hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Pertti Virtanen, Saini Siitarinen ja Riikka Pirttisalo.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Suomen Vuokrakopit Oy on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätöstä muutetaan siten, että IS-Hankinta Oy määrätään maksamaan valittajalle hyvitysmaksuna 49 944,64 euroa. Lisäksi Suomen Vuokrakopit Oy on vaatinut, että IS-Hankinta Oy velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Suomen Vuokrakopit Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Asiassa on kysymys siitä, täyttyvätkö hyvitysmaksun määräämisen edellytykset. Hyvitysmaksun määrääminen ei edellytä, että tarjoaja olisi varmasti voittanut tarjouskilpailun virheettömässä menettelyssä, vaan riittävää on, jos hankintamenettelyn lopputulos virheettömässä menettelyssä voidaan selvittää riittävällä varmuudella.

Valittajalla on ollut todellinen mahdollisuus voittaa nyt kysymyksessä oleva tarjouskilpailu.

Valittaja on voittanut 24.6.2015 tehdyn hankintapäätöksen yhteydessä suoritetun tarjousvertailun, joten hankintayksikön kanta valittajan tarjouksen paremmuudesta on ollut tiedossa jo ennen valitukseen johtanutta virhettä. Hankintalain vastainen menettely on tapahtunut vasta hankintaoikaisuvaiheessa, kun hankintayksikkö on hylännyt valittajan tarjouksen vetoamalla hankintailmoituksesta poikenneeseen tarjouspyyntöönsä.

Koska tarjouspyyntö ja hankintailmoitus ovat eronneet sisällöltään toisistaan, hankintayksikön olisi tullut noudattaa hankintailmoituksessa ilmoitettua. Jos hankintailmoitusta olisi noudatettu, valittajan tarjous olisi ollut tarjouspyynnön mukainen ja valittajan valinta hankinnan toimittajaksi olisi jäänyt voimaan.

Hankintayksikön hankintapäätöksen yhteydessä suorittaman tarjousvertailun lopputulos, jonka mukaan valittajan tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin, ei olisi muuttunut, vaikka hankintayksikkö olisi korjannut virheensä pyytämällä valittajaa lisäämään tarjoukseensa taukotilan. Toteuttamassaan tarjousvertailussa hankintayksikkö on asettanut valittajan ja Cramo Finland Oy:n tarjousten painotetut vertailuhinnat samoiksi kuin niiden tarjousvertailun mukaiset kokonaishinnat. Näin ollen hankintayksikkö on arvostanut tarjousvertailussa Cramo Finland Oy:n ja valittajan tarjoukset muiden vertailuperusteiden kuin hinnan osalta yhtä hyviksi. Cramo Finland Oy:n tarjouksen kokonaishinta 653 600 euroa on kuitenkin ollut yli 30 prosenttia valittajan 499 446,40 euron tarjousta kalliimpi. Kun tarjousten välinen hintaero on ollut yli 150 000 euroa, voitaneen olla varmoja, ettei taukotilan lisäämisellä olisi ollut merkitystä tarjousvertailun lopputulokseen. Taukotila olisi kasvattanut valittajan tarjoamien väistötilojen kokonaispinta-alaa vain noin 2,3 prosentilla. Näin ollen valittajan tarjous olisi lähes varmuudella ollut halvin ja kokonaistaloudellisesti edullisin, vaikka siihen olisi sisällytetty mainittu taukotila.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa voidaan riittävällä varmuudella todeta, että valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun virheettömässä menettelyssä. Tässä tapauksessa on tiedossa, miltä yrityksiltä tarjouksia oli pyydetty, mitkä yritykset olivat jättäneet tarjouksensa, millaisia tarjoukset olivat olleet sekä millaisia tarjoajien kelpoisuusperusteita ja tarjousten valintaperusteita hankinnassa oli sovellettu.

Hyvitysmaksun määrässä on otettava huomioon erityisesti se, että hankintayksikön virhe on ollut laadultaan merkittävä, koska se on aiheuttanut selvästi halvimman tarjouksen hylkäämisen ja suosinut vahvemmassa markkina-asemassa olevaa toimijaa pienemmän toimijan kustannuksella.

Asiassa olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Markkinaoikeuden ratkaisu perustuu seuraamusten määräämisen osalta sellaisiin seikkoihin, joihin hankintayksikkö ei ole vedonnut ja jotka eivät muutoinkaan ole olleet esillä markkinaoikeudessa ennen sen päätöksen antamista. Näin ollen valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen on ollut valittajan ainoa mahdollisuus saada lausua muiden vertailuperusteiden kuin hinnan merkityksestä asiassa. Lisäksi on otettava huomioon, että oikeudenkäynti on aiheutunut IS-Hankinta Oy:n virheestä.

IS-Hankinta Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Suomen Vuokrakopit Oy:n korvaamaan IS-Hankinta Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikkö on täsmentänyt hankinnan kohdetta lopullisessa tarjouspyynnössä ja yrittänyt toteuttaa huolellisuusvaatimusta tarjouspyynnön laatimisessa. Hankintayksikkö ei ole katsonut, että hankintailmoituksessa ollut toteamus, jonka mukaan rakennuksen huonetilojen osalta tulee soveltaa liitteenä olevaa tilaohjelmaa, muodostaisi sellaisen määrittelyn hankinnan kohteelle, että hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön voitaisiin katsoa olevan ristiriitaiset. Hankintailmoitus ei ole sisältänyt hankinnan kohteen määrittelyjä, vaan ne ovat ilmenneet tarjouspyynnöstä ja sen liitteistä.

Hankintayksikkö on luottanut siihen, että tarjoajat tutustuvat tarjouspyyntöön sellaisella huolellisuudella, että ne voivat täyttää hankinnan kohteelle asetetut vaatimukset. Cramo Finland Oy on tutustunut asiakirjoihin siinä määrin, että se on sisällyttänyt tarjoukseensa vaaditut taukotilat, kun taas valittaja ei ollut sisällyttänyt taukotiloja tarjoukseensa, koska se ei ollut tutustunut tarjouspyynnön liitteenä oleviin asiakirjoihin huolellisesti.

Hankintayksikön tarkoituksena ei ole ollut syrjiä tai suosia ketään asianosaisista, mikä käy ilmi siitä, että hankintayksikkö on arvioinut vähäisimmäksi riskiksi korjata hankintapäätöstään sekä vastata asiassa kohtuuttoman suurista taloudellisista kuluista kalliimman hankintasopimuksen ja oikeudenkäyntien vuoksi.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouksen valintaperusteeksi kokonaistaloudellisen edullisuuden ottaen huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vertailuperusteet. Kuten tarjouspyynnöstä ja osallistumishakemuksesta ilmenee, hankintayksikkö ei ole esittänyt mitään muita tarkempia vertailuperusteita kuin hinnan. Tarjouspyynnön mukaan muiden vertailuperusteiden osalta on arvioitu muun ohella toimitusaikaa, luonnospiirustuksia ja pohjapiirustuksia sekä rakennuksen Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten ja RT-kortiston mukaisuutta. Näiden vertailuperusteiden osalta ei kuitenkaan ole ilmoitettu yksityiskohtaisemmin, miten niitä arvioidaan ja miten ne pisteytetään. Hankintayksikkö on siten laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa vertailtavat seikat julkisista hankinnoista annetuissa oikeusohjeissa edellytetyllä tavalla.

Asiassa ei ole edellytyksiä määrätä hyvitysmaksua maksettavaksi valittajalle. Koska virheettömän menettelyn vertailuperusteita ei tiedetä, valittajalla ei voida todeta olleen todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä. Asiassa ei myöskään voida todeta, että valittaja olisi jättänyt tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen, vaikka taukotilat olisi mainittu virheettömässä menettelyssä jo osallistumispyynnön liitteessä. Valittaja ei ole pystynyt osoittamaan, että se olisi tullut valituksi toimittajaksi oikein suoritetussa hankintamenettelyssä.

Suomen Vuokrakopit Oy on toimittanut IS-Hankinta Oy:n selityksen johdosta vastaselityksen ja oikeudenkäyntikulujensa määrää koskevan selvityksensä, jotka on lähetetty tiedoksi IS-Hankinta Oy:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Suomen Vuokrakopit Oy:n ja IS-Hankinta Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Ratkaistavana on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, täyttyvätkö asiassa hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiset edellytykset hyvitysmaksun määräämiselle.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hankintamenettely on ollut markkinaoikeuden päätöksessä todetulla tavalla virheellistä siltä osin kuin hankintayksikkö ei ole ilmoittanut yksiselitteisesti tilaohjelman sisällön muuttamisesta ja taukotilan lisäämisestä rakennuksen huonetiloja koskevaan tilaohjelmaan. Hankintamenettely on ollut virheellistä markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevällä tavalla myös siltä osin kuin muita kuin hinnan vertailuperusteita ei ole tarjouspyynnössä yksilöity siten, että tarjoajat olisivat voineet tarjouspyynnön perusteella tietää, miten tarjouksia kyseisten vertailuperusteiden osalta arvioidaan.

Hankintamenettelyn virheellisyyden lisäksi hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä on, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Valittajan antama tarjous on ollut voittaneen tarjoajan tarjousta selvästi halvempi. Hankintamenettelyn virheellisyyden vuoksi valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset ovat poikenneet taukotilan osalta toisistaan. Taukotilan vaikutuksesta tarjoushintaan ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Kun otetaan huomioon taukotilan osuus väistötilojen kokonaispinta-alasta, on pääteltävissä, ettei taukotilan vaikutus hintaan ole ollut merkittävä. Taukotilan puuttuminen tarjouksesta olisi kuitenkin voinut virheettömässä menettelyssä vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon pisteitä tarjoaja saa muista vertailuperusteista kuin hinnasta. Muiden kuin hinnan vertailuperusteiden yksilöimättömyyden vuoksi asiassa ei voida muutoinkaan jälkikäteen arvioida, miten virheettömässä menettelyssä kyseisiä vertailuperusteita olisi sovellettu ja mikä tarjouskilpailun lopputulos olisi edellä mainitut seikat huomioon otettuina ollut.

Edellä lausutun vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoo markkinaoikeuden tavoin, ettei asiassa voida riittävän luotettavasti todeta, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen valituksenalaisilta osin ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Suomen Vuokrakopit Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, IS-Hankinta Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Matti Halén, Alice Guimaraes-Purokoski, Anne Nenonen, Antti Pekkala ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.

 
Julkaistu 2.6.2017