Muu päätös 3502/2017

Asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös (Väinölänranta, Jyväskylä)

Antopäivä: 12.7.2017
Taltionumero: 3502
Diaarinumero: 3067/1/16

Asia Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A ja hänen asiakirjoista ilmenevät asiakumppaninsa

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 17.8.2016 nro 16/0323/2

Asian aikaisempi käsittely

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 30.11.2015 tekemällään päätöksellä (§ 138) hyväksynyt Väinölänrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä sitovan tonttijaon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Jyväskylän kunnanvaltuuston päätöksestä tehdyt valitukset sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Pääasia

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön;

6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Säännöksen 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Edellä mainitun säännöksen 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Säännöksen 4 momentin mukaan jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys

Suunnittelualue sijaitsee Väinölässä Äijäntien eteläpuolella ja Niittyrannantien molemmin puolin Väinölänrannassa noin kuuden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueen laajuus on noin yhdeksän hehtaaria. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Väinölän vanhan teollisuusalueen muuttaminen viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi asuinalueeksi.

Kaavaselostuksen mukaan Väinölänranta on osa Jyväskylän teollista historiaa, vaikka Väinölän konepajan kaikki rakennukset ovat tuhoutuneet tai purettu. Aikanaan ison, kaksikerroksisen konepajan perustusten jäänteitä on edelleen tontilla. Väinölänranta oli vielä 2000-luvun vaihteessa maaperältään pahoin saastunut. Maiseman ankaruutta korostavat puhdistustoimenpiteiden jäljet sekä alueen käyttäminen maamassojen läjitysalueena. Suunnittelualueen itäpuoli on lähellä luonnontilaa ja liito-oravan sekä lepakoiden asuinaluetta. Lännessä suunnittelualue rajautuu edelleen toiminnassa olevaan telakka-alueeseen.

Väinölänrannan pohjoispuolella Äijäläntien takana alkaa Väinölän pien- ja rivitaloalueet eli paikallisten mukaan Väinölän kylä. Väinölänrannan suunnittelualue on Päijänteen ranta-aluetta. Rantaviivan pituus on noin 450 metriä.

Suunnittelualueen länsiosassa sijaitseva Väinölän entinen konepaja-alue on kunnostettu massanvaihdolla vuosina 2004–2005 ja syksyllä 2009.

Alueella on voimassa vuonna 2009 vahvistettu Keski-Suomen maakuntakaava, jossa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Jyväskylän kaupungin uudessa yleiskaavaehdotuksessa Väinölänrannan alue on kestävän liikkumisen taajama-aluetta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 10.11.2014. Se ei ole saanut lainvoimaa. Suunnittelualueen itäpuoli on tällä hetkellä asemakaavan ulkopuolista aluetta.

Voimassa olevan, vuonna 1982 vahvistetun asemakaavan mukaan alue on teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta. Kaava mahdollistaisi alueelle 20 000 kerrosneliömetriä teollisuusrakentamista ja isoja laiturirakenteita Päijänteelle.

Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu 67. kaupunginosan korttelin 226 tontit 5–7 ja korttelit 237–240 sekä katu-, virkistys- ja vesialueita. Valituksenalaisen kaavan mukaan alueelle voidaan rakentaa kahdeksan asuinkerrostaloa ja neljä omarantaista kaupunkirivitaloa. Kerrostaloista kaksi on viisikerroksisia ja loput kuusi neljäkerroksisia. Yhteensä uutta asuntorakentamista osoitetaan 20 350 kem2. Kaksi puistoaluetta ja yksi lähivirkistysalue jakavat uudisrakennukset kolmeen korttelikokonaisuuteen. Viheralueet ulottuvat rantaan asti. Kaavamääräyksen mukaan kortteli- ja yleisillä alueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja ne on liitettävä rakennuslupa-asiakirjoihin. Saastuneet maa-ainekset kortteli- ja yleisten alueiden maaperästä ja vesialueen maaperästä on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Väinölänojan ja rantaan osoitetun rakentamisen edustalla kaavassa on osoitettu vesialueelle ohjeellinen ruopattavan alueen osa R. Kaava-alueen itäosaan on osoitettu lähivirkistysalue VL. Kaavamääräyksen mukaan alue tulee hoitaa olemassaolevat luontoarvot huomioiden. VL-alueella on osoitettu alueen osia, jolla sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (s-1).

Perusselvitykseksi katsottavat luontoselvitykset on tehty jo vuosina 1999 ja 2001. Näissä selvityksissä on kartoitettu alueen luontotyypit ja inventoitu alueen kasvistoa. Selvitysten laadinta on tuolloin liittynyt Jyväskylän maalaiskunnan maankäyttösuunnitelmiin. Valituksenalaista kaavaa varten on tehty liito-orava- ja lepakkoselvitykset vuonna 2012.

Kaavan valmistelussa on käytetty kaavabiologin asiantuntemusta. Arviointi on perustunut aiempiin luontoselvityksiin sekä alueen luonteeseen ja sen luontotyyppeihin. Kaavaselostuksen lisälehdeltä ilmenee, että kaavabiologi on elokuussa 2015 tekemänsä maastokatselmuksen perusteella arvioinut, että aiemmat luontotyyppikartoituksiin painottuneet selvitykset vastaavat alueen nykytilaa ja niitä voidaan käyttää kaavoituksessa. Alueen luontoarvot ovat lähinnä heikentyneet vieraslajiongelman (laajat jättipalsamikasvustot) vuoksi. Kaavabiologin arvion mukaan selvitysten on arvioitu olevan riittävän hyvä kuvaus alueen luontoarvoista myös nykypäivänä, sillä alueella ei ole ollut nähtävissä luontoarvojen merkittävää muuttumista aiempien luontoselvitysten tekemisen jälkeen. Viitasammakosta on havaintoja asemakaava-alueen ulkopuolelta. Viitasammakkohavaintoja on tehty viitasammakolle hyvin tyypillisellä kutupaikalla ranta-alueen tulvaniityllä. Havaintoja on Ruohorannantien länsipuolelta ja Äijäläntien mutkakohdasta, jossa on valumavesien laskukohta. Kaava-alueella ei ole vastaavanlaisia viitasammakolle soveliaita elinympäristöjä. Kaava-alueen varsin kuivat ojanuomat eivät ole viitasammakolle otollisia kutupaikkoja. Sen vuoksi viitasammakkoselvitystä ei ole tehty.

Kaava-alueen edustan ranta-alueesta on laadittu maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimuksia: Tutkimusraportti, maaperän ja sedimentin pilaantuneisuus, Väinölänrannan kaavamuutosalue Jyväskylä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7.11.2013. Yhteenveto aiemmista (maaperä)tutkimuksista ja riskinarvio, Väinölänrannan kaavamuutosalue Jyväskylä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12.8.2013. Alueella on aiemmin tehty useita maaperää koskeneita selvityksiä. Tutkimusten perusteella on todettu muun muassa, että jäännöspitoisuusnäytteiden analyysitulosten perusteella koko entinen konepaja-alue on puhdistettu kunnostuksen tavoitearvojen mukaisesti SAMASE-ohjearvotasoon. Vuoden 2013 tutkimuksissa on tehty maaperätutkimuksia kauempana teollisuusalueesta. Tutkimuksen perusteella alueella on jäljellä jonkin verran haitta-ainepitoista maa-ainesta. Sedimenttinäytteissä todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Kohteessa ei katsota olevan välitöntä tarvetta maaperän tai sedimentin kunnostukselle, mutta sedimentin kunnostuksen arvioidaan olevan tarpeen ainakin länsiosan ojan edustalla, jos alueelle rakennetaan rantaan rajoittuvia asuintaloja tai rantaa muuten käytetään esimerkiksi uimiseen.

Keski-Suomen ELY-keskus on 31.7.2007 antanut lausunnon Väinölänrannan pilaantuneiden maiden selvitys- ja puhdistustilanteesta alueen asemakaavoitusta varten. Lausunnon mukaan maaperän puhdistaminen on tehty lupaehtojen mukaisesti sekä Äijänsalmeen tulevan laskuojan maaperästä että Väinölän entisen konepaja-alueen maaperästä. Konepaja-alueelle murskattujen betoni- ja tiilijätekasojen alaiset osat olivat tuolloin vielä tutkimatta ja puhdistamatta. Lausunnon mukaan Väinölänojan edustalla olevassa järvisedimentissä oli ohjeen ylittäviä öljy-, sinkki-, kadmium- ja PCB-pitoisuuksia.

Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa on todettu muun muassa, että kaava-alue on pääosin Väinölän konepajan entistä teollisuusaluetta. Alueen maaperää on jouduttu puhdistamaan massanvaihdoin hyvin voimakkaasti noin 400 000 eurolla. Alueella on pienialaisesti vanhaa, koivulla metsitettyä peltoaluetta ja rauduskoivua kasvavia maisemapuurivistöjä. Aivan kaava-alueen länsireunalla on pienialainen, noin 25 metrin levyinen, lehtipuuvaltainen metsikkökuvio. Alueen lähtötietojen ja suunnittelun edetessä saatujen tarkentavien luontoselvitysten mukaan vanhan konepajan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kaavassa rakentamiseen osoitetut alueet, mukaan lukien Seppä Högmanin puisto, ovat maaperältään suurimmaksi osaksi täyttömaata. Nämä alueet eivät ole kasvilajistoltaan tyypillistä joutomaata monipuolisempaa. Lisäksi jättipalsami on levinnyt laajasti kaava-alueelle. Täyttömaan umpeenkasvu on todettu jo vuoden 1999 luontoselvityksessä. Alue on vuosien myötä pensoittunut. Siellä esiintyy laajasti pajukkoa ja nuorta lehtipuustoa (rauduskoivu, harmaaleppä, raita ja pihlaja). Kaava-alueen itäpuoli sen sijaan on luonnontilaisemman kaltaista kaupunkimetsää ja sekä liito-oravien ja lepakoiden esiintymisaluetta. Viitasammakkoa koskeneet havaintopaikat sijaitsevat noin 120 metrin etäisyydellä kaava-alueesta länteen kaavan rakentamisen vaikutusalueen ulkopuolella muun muassa alueen maastomuodot huomioon ottaen ja kun kaava-alueen ja havaintopaikan välinen alue on kauttaaltaan rakennettua ympäristöä. Kaavoitusbiologi on saanut huhtikuussa 2015 yhden ilmoituksen mahdollisesta jättisukeltajahavainnosta eräältä Väinölän asukkaalta. Havainto ei sijoittunut kaavan suunnittelualueelle vaan Ruohorannantien varteen. Asemakaavan kaava-alueeseen ei sisälly jättisukeltajalle soveltuvaa elinympäristöä. Jyväskylän maalaiskunta on vuonna 2007 puhdistanut Väinölän ojan. Sen pilaantumisen alkuperäksi on arvioitu joko rannalla sijainnutta konepaja/telakka-aluetta tai Jyskän tehtaita. Jyskän tehtaiden teollisuusalue on edelleen käytössä. Maaperän puhdistaminen ja voimassa oleva ympäristönsuojelulainsäädäntö kuitenkin estävät valituksessa väitetyn alueen jatkuvan pilaantumisen. Väinölän ojan puhdistumisen onnistuminen on mitattu usealla mittauksella vuonna 2008. Oja on todettu kunnostetuksi. Väinölän ojan alkuperäinen uoma on muutettu kaavamuutosalueella ja vanha ojauoma on kunnostettu. Järvessä pilaantunutta sedimenttiä on paksuudeltaan alle 20 senttimetriä. Sitä on arvioitu olevan yhteensä muutama sata kuutiometriä.

Maisemavaikutusten arvioinnin tueksi on laadittu näkymäanalyysi ja havainnekuvia vuonna 2015.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Vuorovaikutus

Kaavaselostuksessa tai kaavan selvitysaineistossa ei selosteta aikaisempien luontoselvitysten riittävyydestä tehtyä arviointia. Kaavaselostuksen liitteenä on kuitenkin lisälehtenä kaavoittajan muistutuksiin antama vastine, jossa on todettu muun muassa että kaavoitusbiologi on tehnyt maastokatselmuksen alueella ja todennut luontoselvitysten vastaavan riittävällä tasolla nykytilaa ja alueen luontoarvojen lähinnä heikentyneen vieraslajiongelman takia. Edelleen on todettu, että alueen linnustoarvot on tarkastettu BirdLife Suomi ry:n ylläpitämästä TIIRA-havaintojärjestelmästä eikä alueella ole tiedossa kaavoituksessa erityisesti huomioitavia lintulajeja.

Hallinto-oikeus toteaa, että lähtökohtaisesti kaikki kaavan selvitysten tarpeellisuuteen ja selvitystyön laajuuteen liittyvä arviointi tulisi vuorovaikutteisuuden toteutumiseksi kirjata osallisten nähtäville kaavaselostukseen tai laadittuihin selvityksiin. Kaavoitusmenettely ei kuitenkaan ole lainvastaista yksinomaan sillä perusteella, että kaavan selvityksiin ei ole liitetty otetta julkisesta TIIRA-havaintojärjestelmästä.

Kaavoitusmenettely ei ole lainvastaista sillä perusteella, että kaavan sisältö ei vastaa osallisten käsityksiä maankäytöstä.

Kaavaselostus ei ole kaavan osa eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Kaavaselostuksen mahdolliset puutteet tai virheellisyydet eivät siten voi olla kaavan kumoamisen perusteena.

Selvitysten riittävyys

Karttatarkastelun ja kaupunginhallituksen lausunnon mukaan kaava-alueen ja viitasammakkohavaintopaikan välinen alue on kauttaaltaan rakennettua ympäristöä. Ruohorannantien itäpuolella on telakka-alue ja entinen konepaja-alue, jossa on vielä konepajarakennuksen perustusten jäänteitä. Viitasammakko on paikkauskollinen laji. Se ei yleensä lähde kauaksi kutuvetensä lähistöstä. Kaava-alueella ei ole jättisukeltajalle soveltuvaa elinympäristöä. Pussitiaista koskevat havainnot eivät ole kaava-alueelta. Pussitiaista lukuun ottamatta valituksissa mainitut muut lintulajit eivät ole erityissuojeltavia lajeja.

Edellä sanottu, alueen luonne, siellä ollut ja sinne suunniteltu maankäyttö huomioon ottaen tehtyjen luontoselvitysten perusteella on arvioitavissa täyttyvätkö maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Kaava perustuu siten riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Maakuntakaavasta sekä yleiskaavasta johtuvat sisältövaatimukset/yhdyskuntarakenne ja alueen aiempi kehittäminen/aluetehokkuus

Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla.

Vaajakoski-Jyskä osayleiskaava on oikeusvaikutukseton eikä sillä tai muilla aluetta koskevilla aikaisemmilla yleisluontoisilla suunnitelmilla ole merkitystä valituksenalaisen kaavan laillisuutta arvioitaessa.

Kaava-alueelle osoitettu maankäyttö on maakuntakaavan pääkäyttötarkoituksen mukainen. Maakuntakaava on ollut riittävästi ohjeena asemakaavaa laadittaessa.

Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa on todettu, että kaavamuutosalueen aluetehokkuusluku on 0,22. Luku lasketaan ympäristöministeriön seurantalomakkeen mukaan siten, että koko suunnittelualueen rakentamisen kokonaiskerrosala jaetaan koko alueen pinta-alalla.

Tehokkuutta voidaan tarkastella alueen, korttelin tai tontin tasolla. Alueen tasolla tarkasteltuna otetaan huomioon rakennusten kokonaiskerrosala ja alueen kokonaispinta-ala. Lainsäädännössä ei ole asetettu tarkasti määrättyjä sitovia raja-arvoja. Aluetehokkuusluku on voitu ilmoittaa siten, että koko suunnittelualueen rakentamisen kokonaiskerrosala on jaettu koko alueen pinta-alalla. Kaavan tarkoitus ja tavoite sekä kaupunkirakentamisessa yleisesti noudatettu tiiviys huomioon ottaen kaavanmuutoksella sallitun rakentamisen kerrosluvut tai aluetehokkuus eivät ole kysymyksessä olevalle, jo ennestään rakentamisalueiden ympäröimälle alueelle liian suuria. Kaava ei siten ole lainvastainen siinä osoitetun rakennusoikeuden vuoksi.

Maaperän laatu

Pilaantuneiden alueiden maaperää on jo puhdistettu laajoilla toimenpiteillä. Alueella on suoritettu jatkotutkimuksia ja kaavassa on annettu velvoittavia määräyksiä sen varmistamiseksi, että maaperä on ennen rakennustoimenpiteiden aloittamista riittävän puhdasta. Nämä määräykset koskevat myös kaavassa osoitettuja puistoalueita.

Kaavassa on riittävästi otettu huomioon turvallista ja terveellistä elinympäristöä koskevat asemakaavan sisältövaatimukset.

Maisema

Kerrostalot on kaavassa ryhmitelty kenttämäisesti siten, että ne säilyttäisivät kaavan pohjoispuolella sijaitsevien, suurimmalta osaltaan maastossa ylempänä sijaitsevien pientalojen rantanäkymät ainakin osittain. Uudisrakennusten rakennusalueet on määrätty tiukasti. Se, että näkymät järvelle eivät pysy ennallaan ei muodosta maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkittävää heikkenemistä. Oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvaan ja sen mahdollinen vaikutus kiinteistön arvoon ei ole myöskään sellainen maanomistajan kannalta kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan.

Loppujohtopäätökset

Hallinto-oikeus ei voi kumota valtuuston hyväksymää kaavaa sillä perusteella, että toisenlainen kaavaratkaisu olisi valittajien käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisempi.

Kaupunginvaltuuston päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Oikeudenkäyntikulut

Valitusten tullessa hylätyksi muutoksenhakijoille ei määrätä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 147 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 27 §, 30 §, 32 § ja 32 a §

Luonnonsuojelulaki 47 § 1 momentti, 48 §

Luonnonsuojeluasetus 21 §, 22 §, 23 § sekä liitteet 4 ja 5

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Elina Tanskanen ja Ville Härmä. Esittelijä Marketta Lehtonen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Jyväskylän kaupunki on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat viitanneet asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittäneet muun ohella seuraavaa:

Asemakaavahanke on ristiriidassa Jyväskylän rakennusjärjestyksen rantarakentamista koskevien määräysten kanssa. Suunniteltu kerrostalokortteli ei sovi Väinölän kylämiljööseen eikä toteuta hyvän elinympäristön vaatimuksia.

Kaavaa koskevat luonto- ja maaperäselvitykset ovat vanhoja ja ne tulisi uusia. Alueelta on selvitysten teon jälkeen tehty havaintoja liito-oravista ja lepakoista. Kaavan viereisessä kosteikossa elää viitasammakko. Väinölänranta ei kelpaa maaperänsä puolesta asumiskäyttöön. Se tulee kokonaan rauhoittaa virkistyskäyttöön. Alueella on ollut vuonna 2016 viemärivuoto. Alueella tehdyistä maaperävaihdoista ei ole esitetty asiakirjoja. Kaikkia pilaantuneita alueita ei ole huolellisesti selvitetty.

Kerrostalot on sijoitettu kaava-alueen toiselle reunalle, joten näkymä sekä Väinölän kylän suunnalta Päijänteelle että Päijänteeltä kylän suuntaa estyy kaavasuunnitelmien myötä. Visuaalista ilmettä tulisi suunnittelussa peilata Päijänteen vastarannan Samulinniemen pientaloalueeseen.

Jyväskylän kaupunginhallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt, että valitus tulee hylätä.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen ja täydentäneet sitä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki valitusta seuraavien valittajien osalta:

- päätöksessä luetellut 29 henkeä sekä

- päätöksessä luetellut 22 henkeä.

Korkein hallinto-oikeus ei tutki valitusta sillä perusteella tehtynä, että kaavapäätös on Jyväskylän rakennusjärjestyksen vastainen.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asemakaavapäätöksen lainmukaisuutta koskevan asian A:n ja hänen 15 päätöksessä luetellun asiakumppaninsa valituksesta.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

3. A:n ja hänen asiakumppaniensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Päätöksessä luetellut 29 henkeä eivät ole valittaneet Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksestä 30.11.2015 (§ 138) Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Näin ollen hallinto-oikeus ei ole antanut heidän valitukseensa ratkaisua, joka voisi olla jatkovalituksen kohteena. Tämän vuoksi valitus on kuntalain (365/1995) 90 §:n ja hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin nojalla jätettävä heidän tekemänään tutkimatta.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimitetussa valituskirjelmässä mainituista valittajista päätöksessä luetellut 22 henkeä eivät ole varatusta tilaisuudesta huolimatta allekirjoittaneet valitusta eikä valituksen ensimmäinen allekirjoittaja ole toimittanut heidän allekirjoittamiaan valtakirjoja. Tämän vuoksi valitus on hallintolainkäyttölain 21 §:n, 24 §:n 3 momentin, 28 §:n 2 momentin ja 51 §:n 2 momentin nojalla jätettävä heidän nimissään tehtynä tutkimatta.

Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. A ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet rakennusjärjestyksen vastaisuuteen perustuvat valitusperusteet vasta valitusajan päättymisen jälkeen. Valitus on siten mainituilla perusteilla tehtynä jätettävä kuntalain 90 §:n 3 momentin nojalla korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkimatta.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:n ja hänen asiakumppaneillensa ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.

 
Julkaistu 12.7.2017