Muu päätös 3890/2017

Tuulivoimaosayleiskaava (Merikarvia, Korpi-Matti), samasta päätöksestä myös lyhyt ratkaisuseloste

Antopäivä: 17.8.2017
Taltionumero: 3890
Diaarinumero: 1123/1/16, 1134/1/16 ja 1182/1/16

Asia Yleiskaavaa koskevat valitukset

Valittajat 1) A, B ja C

2) D

3) E ja F

Päätös, jota valitukset koskee

Turun hallinto-oikeus 18.3.2016 nro 16/0063/1

Asian aikaisempi käsittely

Merikarvian kunnanvaltuusto on 17.11.2014 tekemällään päätöksellä (§ 58) hyväksynyt Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

A yksin sekä yhdessä asiakumppaniensa kanssa, B ja C yhdessä asiakumppaniensa kanssa, D sekä E ja F ovat muiden ohella valittaneet kunnanvaltuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on jättäen tutkimatta ne valituksissa esitetyt valitusperusteet, jotka ovat liittyneet Merikarvian kunnanvaltuuston tai -hallituksen päätöksiin muissa asioissa kuin kysymyksessä olevassa osayleiskaava-asiassa, hylännyt valitukset kunnanvaltuuston päätöksestä sekä vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään siltä osin kuin nyt on kysymys seuraavasti:

Tutkimatta jäävät valitusperusteet

Hallinto-oikeuden ratkaistavana on nyt ainoastaan Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavapäätöksen laillisuus. Hallinto-oikeus on jäljempänä tutkinut tämän päätöksen sisältöä sekä kaava-asiaan liittyvää menettelyä koskevat valitusperusteet.

Muun ohella D:n vastaselityksessä on esitetty kokonaan uusia valitusperusteita. Koska nämä valitusperusteet on esitetty vasta valitusajan päättymisen jälkeen, hallinto-oikeus ei voi niitä tutkia. Valituksissa on myös väitetty Merikarvian kunnanvaltuuston tai -hallituksen päätöksiä lainvastaisiksi asioissa, jotka eivät koske Korpi-Matin kaavapäätöstä. Hallinto-oikeus ei voi nyt käsiteltävän kaavapäätöksen laillisuuden arvioinnin yhteydessä tutkia näitä vaatimuksia. Myöskään niitä esteellisyysväitteitä, jotka koskevat valituksissa mainittujen kunnan luottamushenkilöiden osallistumista maakuntakaavan tai toisten kunnan tuulivoimakaavojen käsittelyyn, hallinto-oikeus ei voi tämän kaavapäätöksen yhteydessä tutkia.

Pääasia

Esteellisyyteen liittyvät valitusperusteet

Säännökset

Kuntalain mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään.

Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Muun luottamushenkilön kuin valtuutetun esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee 27 §:n 2 momentin mukaan myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen:

- Jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen.

- Jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

- Jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

- Jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Asiassa saatu selvitys

Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanvaltuuston jäsen G omistaa oman selvityksensä ja kunnanhallituksen lausunnon mukaan maa-alueita Korpi-Matin osayleiskaava-alueella. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelun mukaan G:n omistamista kiinteistöistä osayleiskaava-alueelle sijoittuu kiinteistön Luhtimäki RN:o 6:137 kaksi palstaa, joiden pinta-ala on noin 45 ha, sekä vähäinen osa kiinteistöstä Tuulimäki RN:o 11:141. Kiinteistön RN:o 6:137 suuremmalle palstalle on osayleiskaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv-1), jolle saa rakentaa yhden tuulivoimalan. Kiinteistön RN:o 11:141 kaava-alueelle sijoittuva osa on osayleiskaavassa osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi.

Pöytäkirjojen mukaan G on osallistunut kunnanhallituksen kokouksiin, joissa on hyväksytty tuulivoimayhtiöiden kanssa solmittavan tuulivoimaosayleiskaavan laatimista koskeva kaavoitussopimus, hyväksytty kaavan laativa arkkitehti, määrätty osayleiskaava-alue suunnittelutarvealueeksi kaavoitusvaiheen ajaksi sekä merkitty tiedoksi tuulivoimapuistohankkeen sen hetkinen vaihe. Lisäksi hän on osallistunut asian käsittelyyn kokouksessa, jossa on tiedotettu yleiskaavan vireille tulosta sekä päätetty asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkisesti nähtäville.

G on ilmoittanut esteellisyydestään kunnanhallituksen kokouksessa 26.6.2012, jossa päätettiin kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. G ei tämän jälkeisissä kunnanhallituksen kokouksissa ole osallistunut Korpi-Matin osayleiskaava-asian käsittelyyn. Hän ei myöskään ole osallistunut kunnanvaltuutettuna osayleiskaavan hyväksymisestä päättämiseen kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.2014.

H, I, J, K, L, M ja N ovat osallistuneet osayleiskaavan hyväksymiseen kunnanvaltuustossa 17.11.2014. Eräät heistä ovat myös osallistuneet kaava-asian käsittelyyn eri vaiheissa kunnanhallituksen jäseninä. Valtuutettujen omien selvitysten sekä kunnanhallituksen valituksiin antaman lausunnon mukaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja H työskentelee lähihoitajana Merikarvian Kiilarinteen vanhainkodissa. Hänen työnantajansa on Porin kaupunki eikä Merikarvian kunta. Myöskään kunnanhallituksen jäsenen ja kunnanvaltuutetun I:n työnantaja ei ole Merikarvian kunta, vaan Porin kaupunki ja Satakunnan pelastuslaitos. Kunnanvaltuutettu J työskentelee Merikarvian Kiilarinteen vanhainkodissa.

Kunnanhallituksen jäsen ja kunnanvaltuutettu K kuuluu Satakunnan Osuuskaupan edustajistoon. Satakunnan Osuuskauppa on S-Voima Oy:n osakas. Viimeksi mainittu yhtiö omistaa Korpi-Matin tuulivoimapuistohankkeessa mukana olevan TuuliWatti Oy:n osakkeita.

Kunnanhallituksen jäsenen ja kunnanvaltuutetun L:n poika O omistaa Korpi-Matin osayleiskaava-alueella noin 13 ha:n suuruisen metsäpalstan. Kaavassa palsta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Kunnanhallituksen lausunnon mukaan palstasta noin 6,8 ha sijoittuu 600 metriä lähemmäksi lähimpien tuulivoimaloiden rakennuspaikoista.

Kunnanvaltuutettu P:n yhtiö P Oy valmistaa magneettikiinnikkeitä teollisuudelle. P:n selvityksen mukaan yhtiöllä ei ole suoraa asiakaskontaktia tuulivoimateollisuuteen, mutta eräs toinen yhtiö käyttää kiinnittimiä jossain määrin lentoestevalojen kiinnittämiseen tuuligeneraattoreihin.

Kunnanvaltuutettu N työskentelee Konetuorila Oy:ssä ja Rautanet Merikarviassa. Hän ei omista maa-alueita Korpi-Matin kaava-alueella. Myöskään kunnanvaltuuston varajäsen M ei omista maa-alueita mainitulla kaava-alueella.

Esteellisyyksien arviointi

G on osallistunut kunnanhallituksen puheenjohtajana Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavan käsittelyyn kaavoituksen alkuvaiheissa. Hän ei kuitenkaan ole enää osallistunut kaava-asian käsittelyyn kunnanhallituksen kokouksessa 26.6.2012, jossa päätettiin kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Myöskään tämän jälkeisissä kunnanhallituksen kokouksissa hän ei ole osallistunut kaava-asian käsittelyyn.

Sittemmin hyväksytyssä Korpi-Matin osayleiskaavassa G:n omistamalle maa-alueelle on osoitettu yksi tuulivoimalan sijoituspaikka ja toinen maa-alue on sen nykyistä käyttöä vastaavasti osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi. Kiinteistötietopalvelun tietojen mukaan G omistaa lukuisia kiinteistöjä Merikarvian kunnan alueella. Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavan alue on laaja, noin 8 x 3 kilometriä ja pinta-alaltaan 2 890 hehtaaria. G omistaa kaava-alueella palstoja kiinteistöistä, joiden osuus kaava-alueen kokonaispinta-alasta on runsaat 1,5 %.

Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavan sisältö, erityisesti tuulivoimaloiden lukumäärän ja niiden sijoituspaikkojen osalta, on muuttunut huomattavasti kaavaa laadittaessa. Näihin muutoksiin on muun ohella vaikuttanut linnustoa ja maisemaa koskevien selvitysten huomioon ottaminen. G on osallistunut kunnanhallituksessa kaava-asian käsittelyyn kaavoituksen alkuvaiheessa, jolloin tuulivoimaloiden lopullisia sijoituspaikkoja ei vielä ollut ratkaistu. Koska G ei tämän jälkeen ole osallistunut kaavaa koskevaan valmisteluun tai päätöksentekoon, hallinto-oikeus katsoo, että hän ei ole hallintolain tarkoittamalla tavalla osallistunut kaava-asian käsittelyyn.

Muun muassa D on valituksessaan esittänyt, että eräät valtuutetut ja kunnanhallituksen jäsenet ovat olleet esteellisiä osallistumaan päätöksentekoon, koska he ovat olleet Merikarvian kunnan palveluksessa. Saadun selvityksen mukaan valtuuston puheenjohtajan H:n sekä kunnanhallituksen jäsenen ja valtuutetun I:n työnantaja ei kuitenkaan ole Merikarvian kunta. Heidän osaltaan tästä valitusperusteesta ei siten ole tarpeen lausua.

Valtuutettu J on työskennellyt Merikarvian kunnan palveluksessa Kiilarinteen vanhainkodissa. Korpi-Matin kaavapäätöksen ei voida katsoa koskeneen henkilökohtaisesti häntä pelkästään sillä perusteella, että hän on ollut palvelussuhteessa kuntaan.

Kunnanhallituksen jäsen ja valtuutettu K on kuulunut Satakunnan Osuuskaupan edustajistoon. Satakunnan Osuuskauppa on osakas yhtiössä, joka puolestaan omistaa Korpi-Matin tuulivoimahankkeessa mukana olevan yhtiön osakkeita. Osuuskauppalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaan edustajistot käyttävät jäsentensä päättämisvaltaa ja niiden tehtävistä voidaan tarkemmin määrätä yhteisöjen säännöissä. Edustajistot eivät kuulu osuuskaupan hallintoelimiin eivätkä ne tee liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Edustajisto ei siten ole sellainen hallitukseen tai hallintoneuvostoon rinnastettava toimielin, jota hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetaan.

Kunnanhallituksen jäsenen ja valtuutetun L:n poika O omistaa Korpi-Matin kaava-alueella metsäpalstan, joka on sen nykyistä käyttöä vastaavasti kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Palstan lähialueelle on osoitettu kaksi tuulivoimalan rakennuspaikkaa ja valituksissa on esitetty, että tuulivoimayhtiöt mahdollisesti maksavat O:lle ns. tuulenottokorvauksia, toisin sanoen korvauksia voimaloiden lähialueen maanomistajille, joilla ei ole vuokrasopimusta voimalan rakennuspaikasta. Pelkästään se mahdollisuus, että O tulevaisuudessa ehkä tulisi saamaan edellä mainittuja korvauksia, ei kuitenkaan merkitse sellaista välitöntä taloudellista etua, että kaava-asian ratkaisusta olisi odotettavissa hallintolain tarkoittamaa erityistä hyötyä L:lle tai hänen läheiselleen. Luottamuksen L:n puolueettomuuteen ei myöskään muusta erityisestä syystä ole katsottava vaarantuneen.

Valtuutettu P ei päätöspöytäkirjan mukaan ole osallistunut kaava-asian käsittelyyn valtuuston kokouksessa 17.11.2014.

D on valituksessaan lisäksi esittänyt, että kunnanhallituksen jäsen ja valtuutettu N sekä varavaltuutettu M ovat olleet esteellisiä tuulivoimakaavojen käsittelyssä, koska he tai heidän läheisensä omistavat maata Merikarvian pohjoisilla alueilla. Koska he eivät kuitenkaan omista maa-alueita Korpi-Matin osayleiskaava-alueella, kaava-asia ei ole koskenut henkilökohtaisesti heitä taikka heidän läheistään. Luottamuksen N:n puolueettomuuteen ei voida katsoa muullakaan perusteella vaarantuneen.

Päätös ei ole valituksissa esitetyillä esteellisyysperusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Vuorovaikutus ja kuntalaisten mielipiteiden huomioon ottaminen

Valituksissa on esitetty, että Merikarvian kunnan virkamiehet ja luottamuselimet ovat jättäneet huomioon ottamatta Merikarvian kuntalaisten tuulivoimapuistoa vastustavat kannanotot. Valittajien mukaan kuntalaisten mielipiteet eivät yleensäkään ole vaikuttaneet kaavan sisältöön.

Vuorovaikutus kaavoituksessa, toisin sanoen kaavoitusmenettelyn järjestäminen sillä tavoin, että kaavaan osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta, on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen säännöksin. Valituksissa ei ole edes väitetty, että tähän vuorovaikutukseen liittyvät kaavan valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen, tilaisuuden varaaminen kunnan jäsenille ja osallisille mielipiteensä esittämiseen tai muukaan varsinaiseen kaavoitusmenettelyyn liittyvä seikka olisi Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain tai -asetuksen vastaisesti. Edellä mainitut säännökset eivät edellytä erillisten keskustelu- tai tiedotustilaisuuksien järjestämistä eikä kaavoitusmenettely siten ole virheellistä sillä perusteella, että valitusten mukaan tällaisessa tilaisuudessa olisi tapahtunut menettelyvirheitä.

Valituksissa on muun ohella todettu, että Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry:n lausuntoa ei ole otettu huomioon. Tämä lausunto on annettu Satakunnan vaihemaakuntakaavaehdotuksesta eikä välittömästi ole liittynyt valmisteilla olevaan Korpi-Matin osayleiskaavaan.

Kaavan laatimiseen liittyy usein erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Tämän vuoksi vuorovaikutus ei aina voi johtaa kaikkien esitettyjen mielipiteiden huomioon ottamiseen. Kaavoitusmenettelyssä osallisten ja eri asiantuntijaviranomaisten antamat lausunnot eivät sido kuntaa, vaan muodostavat osan asian valmisteluaineistosta. Kuultuaan osallisia ja asiantuntijoita kunta päättää kaavan sisällöstä harkintansa mukaan kuitenkin niin, että sen harkintavaltaa rajoittavat maankäyttö- ja rakennuslaissa mainitut kaavan sisältövaatimukset.

Kaavavalmistelulta edellytetty vuorovaikutus on edellä todetulla tavalla toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännösten mukaisesti. Osayleiskaava ei tältä osin ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Päätöksentekomenettely

Säännökset

Kuntalain mukaan puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Valtuutetulla on puheoikeus käsiteltävänä olevassa asiassa.

Valtuuston hyväksymässä työjärjestyksessä tai muussa johtosäännössä annetaan määräyksiä muun muassa valtuuston toiminnasta ja valtuutetun aloitteen käsittelystä.

Jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään.

Asiasta saatu selvitys

Kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 tehdyn päätösehdotuksen mukaan kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Korpi-Matin osayleiskaavan. Keskustelun aikana tehtiin kannatettu ehdotus, jonka mukaan asia jätetään pöydälle, jotta kuntalaisille ehditään järjestää informaatiotilaisuus. Äänestyksen jälkeen päätettiin jatkaa asian käsittelyä. Pöytäkirjan mukaan pohjaehdotus on tämän jälkeen hyväksytty yksimielisesti.

Merikarvia-lehdessä on 13.11.2014 julkaistu kokouskutsu kunnanvaltuuston kokoukseen 17.11.2014. Lehdessä ilmoitettu asioiden järjestys ei ole vastannut sittemmin kokouksessa noudatettua käsittelyjärjestystä.

Korpi-Matin osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.2014. Valituksissa on esitetty, että tässä kokouksessa valtuuston puheenjohtaja H ei ollut valtuuston työjärjestyksen edellyttämällä tavalla varannut valtuutetuille tilaisuutta keskusteluun eikä valtuutetuilla ollut myöskään tilaisuutta tehdä kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia.

Valitusten liitteenä on sekä äänitallenne että kirjallinen selostus mainitun valtuuston kokouksen kulusta. Niiden mukaan valtuuston puheenjohtaja H käsiteltäessä pöytäkirjan asiakohtaa 58, Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksyminen, esitteli kunnanhallituksen ehdotuksen ja ilmoitti sitten keskustelun asiasta alkaneeksi. Tallenteen mukaan yli puoli tuntia kestäneen keskustelun aikana valtuutetut käyttivät lukuisia puheenvuoroja.

Valtuusto päätti valtuutettu I:n ehdotuksesta lisätä osayleiskaavaan kaavamääräyksen, joka koski asutukselle aiheutuvaa melutasoa sekä rakennusluvan yhteydessä esitettäviä melu- ja välkemallinnuksia. Valtuutettu Vanhatalo esitti kaavaan lisättäväksi määräystä kahden kilometrin turvaetäisyydestä asutuksen ja tuulivoimalan välillä. Lisäksi valtuutettu N tiedusteli mahdollisuudesta siirtää tuulivoimalaa kauemmaksi asutusta rakennuksesta. Kunnanjohtaja ilmoitti puheenvuorossaan, että kaavassa ei määritellä tuulivoimalan tarkkaa paikkaa, vaan voimalaa rakennettaessa sen paikkaa voidaan siirtää muutamia kymmeniä metrejä, jopa 150 metriä.

Kun pyydettyjä puheenvuoroja ei enää ollut, puheenjohtaja H päätti keskustelun. H tiedusteli vielä valtuutettu Vanhatalolta, oliko tämän tarkoituksena peruuttaa turvaetäisyyttä koskevan esityksensä. Tähän Vanhatalo vastasi myöntävästi.

Tämän jälkeen H totesi, että keskustelun kuluessa valtuutettu Luotonen on ehdottanut Korpi-Matin kaavan palauttamista kunnanhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi. Toimitetussa äänestyksessä äänin 13–7 asian käsittelyä päätettiin jatkaa. Sen jälkeen H totesi, että asian käsittely jatkuu. Tallenteen mukaan H tämän jälkeen ilmoitti lähes välittömästi, että keskustelu päättyy ja kunnanhallituksen ehdotus katsotaan hyväksytyksi.

Kunnanvaltuuston pöytäkirjasta 17.11.2014 on puuttunut valtuutettu Q:n nimi äänestystuloksista, jotka ovat koskeneet Korpi-Matin kaavan palauttamista kunnanhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi. Q:n nimi on sisältynyt kokouksessa käytettyyn äänestysluetteloon ja hän on osallistunut äänestykseen. Kunnanhallitus on sittemmin korjannut valtuuston pöytäkirjassa olleen virheen ja lisännyt Q:n nimen.

Päätöksentekomenettelyn oikeudellinen arviointi

Kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 päätettiin äänestyksen jälkeen jatkaa osayleiskaava-asian käsittelyä. Kunnanhallituksen kokousta koskevat väitetyt menettelyvirheet voivat tulla hallinto-oikeudessa tutkittaviksi vain siltä osin kuin ne liittyvät valituksen kohteena olevan kaavapäätöksen valmistelun laillisuuteen.

Osayleiskaava-asiasta käydyn keskustelun aikana kunnanhallituksen kokouksessa 20.10.2014 ei tehty päätösesityksestä poikkeavia esityksiä, joten päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Asian käsittelyssä kunnanhallituksessa ei ole tapahtunut sellaista menettelyvirhettä, jolla olisi vaikutusta kunnanvaltuuston kaavapäätöksen valmistelun laillisuuteen.

Merikarvian kunnan hallintosääntö ei edellytä, että kunnan virallisena ilmoituslehtenä toimivassa sanomalehdessä julkaistussa kokouskutsussa olisi ilmoitettava myös kunnanvaltuuston kokouksen esityslista ja asioiden lopullinen käsittelyjärjestys. Kokouskutsu ei siten ole ollut hallintosäännön vastainen.

Valituksissa on väitetty, että esittely valtuustolle on ollut harhaanjohtavaa sillä perusteella, että kunnanjohtaja ja rakennustarkastaja ovat ilmoittaneet, että on mahdollista siirtää yksittäinen tuulivoimala etäämmäksi asuinrakennuksesta. Kun otetaan huomioon, että yksittäisen tuulivoimalaitoksen rakentamisen edellytykset ratkaistaan lopullisesti vasta rakennuslupamenettelyssä, asian esittely valtuustolle ei ole virheellistä tai harhaanjohtavaa tällä perusteella. Kokouksen kuluessa on myös tehty esitys siitä, että kaavaan lisätään määräys kahden kilometrin turvaetäisyydestä asuinrakennusten ja tuulivoimaloiden välille. Tällainen kaavamääräys olisi kuitenkin käytännössä tarkoittanut kaavaehdotuksen muuttamista eli kunnanhallituksen esityksen hylkäämistä. Puheenjohtaja H:n tiedusteltua valtuutetulta, aikooko tämä peruuttaa esityksensä, tämä oli vetänyt esityksensä pois. Puheenjohtajan menettely asiassa ei ole ollut virheellistä.

Kunnanhallitus on ehdottanut valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Korpi-Matin osayleiskaavan. Kokousta koskevan äänitallenteen mukaan valtuutetut ovat keskustelleet kunnanhallituksen ehdotuksesta yli puolen tunnin ajan. Valtuutetut ovat käyttäneet useita puheenvuoroja eikä keskustelulle varatun ajan kuluessa ole tehty kannatettua esitystä kunnanhallituksen ehdotuksen hylkäämisestä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ei siten ole menetellyt virheellisesti eikä valtuuston työjärjestyksen vastaisesti sillä valituksissa esitetyllä perusteella, että hän ei käsittelyn jatkamista koskevan äänestyksen jälkeen enää uudelleen varannut tilaisuutta keskusteluun.

Kunnanvaltuuston pöytäkirjaan 17.11.2014 merkityistä äänestystuloksista on puuttunut valtuutettu Q:n nimi, vaikka hän on osallistunut äänestykseen ja hänen äänensä on laskettu. Sillä seikalla, että kunnanhallituksella valittajien käsityksen mukaan ei ole ollut toimivaltaa myöhemmällä päätöksellään oikaista valtuuston pöytäkirjassa ollutta virhettä, ei ole vaikutusta valituksenalaisen kaavapäätöksen laillisuuteen.

Päätöksentekomenettely Korpi-Matin osayleiskaava-asiassa ei ole muillakaan valituksissa esitetyillä perusteilla ollut virheellistä.

Osayleiskaava-alue

Korpi-Matin osayleiskaava-alue sijoittuu Merikarvian kunnan keskustaajaman pohjoispuolelle Mankanevan, Korpi-Matin, Merikarviantien (st 270), Rantatien (yt 6600), Trolssin ja Riispyyn väliin jäävälle alueelle. Alueen mitat ovat noin 8 x 3 kilometriä ja pinta-ala noin 2 890 hehtaaria. Kaava-alueen etelä- ja itäosissa on joitakin asuin- ja vapaa-ajan rakennuksia, soranottopaikka ja käytöstä poistettu Korpimatin kaatopaikka. Muilta osin alue on rakentamatonta suo- sekä maa- ja metsätalousaluetta. Osa suoalueista kuuluu kaava-alueen itäpuolella sijaitsevien Kakkurin­nevan ja Mankanevan Natura 2000 - ja soidensuojelualueisiin.

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 26 tuulivoimalaitosta käsittävä tuulivoimapuisto. Hanke koostuu varsinaisten voimaloiden lisäksi tarvittavasta sähköasemasta sekä sähkönsiirto- ja huoltotieverkostoista. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 40 x 60 metriä. Voimaloiden tornin korkeus on noin 140–160 metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin 500 metriä. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Sähköasema liitetään alueelliseen sähköverkkoon 110 kV:n sähkölinjalla (ilmajohto).

Hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat TuuliWatti Oy, EPV Tuulivoima Oy ja Suomen Hyötytuuli Oy.

Merikarvian kunnassa on valmisteilla kolme muuta tuulivoiman tuotantoon liittyvää hanketta. Merikarvian etelärajalle noin 12 kilometrin etäisyydelle Korpi-Matin alueesta sijoittuu Köörtilän tuulivoimapuisto, jota koskeva osayleiskaava on sittemmin hyväksytty 15.12.2014. Manka­nevan itäpuolelle sijoittuu Korvennevan tuulivoimapuisto, jota koskeva osayleiskaava on sittemmin hyväksytty 14.9.2015.

Mankanevan ja Riispyyntien pohjoispuolelle Halssin alueelle sijoittuu tuulivoimapuistohanke, jonka osalta kaavoitus tai ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) eivät kaavaselostuksen mukaan ole vielä käynnissä.

Kaavaselostuksen mukaan myös Merikarvian naapurikunnissa on useita tuulivoiman rakentamiseen liittyviä hankkeita, joista lähimpänä Korpi-Matin aluetta sijaitsevat Siikaisten Jäneskeidas (Kurkikeidas) ja Silmuskeidas, Kristiinankaupungin Uttermossa, Siipyy, Lappfjärd ja Lakiakangas sekä Porin Pahamäki, Marjaneva ja Peittoo.

Kaavan selvityksiä koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan edellä mainittuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelmantoteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun ohella ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön.

Melun mallintamiseen ja arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvojaon kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina.

Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimalarakentamisen suunnittelu" todennut, että edellä mainittu valtioneuvoston melutason ohjearvoista antama päätös ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi oppaassa (4/2012) esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään muun ohella varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

Suosituksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yö­ohjearvoa 35 dB.

Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnittelu­ohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia, tunnin keskiäänitasoon Leq perustuvia suun­nitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriö on antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla ja se on tullut voimaan 28.2.2014. Ohje on voimassa toistaiseksi. Tuulivoimaloiden melun mallinnusohje on tarkoitettu ohjeeksi suunnittelussa arvioitaessa tuulivoimaloiden tuottamaa melukuormitusta muun ohella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa menettelyissä. Ohjeen mukaan tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400-14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön takuuarvoja. Ohjeessa todetaan myös, että äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Ohjeen mukainen 5 dB:n sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/ tonaalisia komponentteja ja näiden erityispiirteiden voidaan arvioida olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella.

Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista on tullut voimaan 1.9.2015. Asetuksen voimaantulosäännöksen mukaan sitä ei kuitenkaan sovelleta nyt kysymyksessä olevaan Korpi-Matin 17.11.2014 hyväksyttyyn osayleiskaavaan.

Asetuksen mukaan tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason LAeq) pysyvän ja loma-asutuksen ohjearvoja päivällä (7–22) 45 dB ja yöllä (22–7) 40 dB.

Kaavaan liittyvä selvitysaineisto

Merikarvian Korpi-Matin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi

Korpi-Matin tuulivoimapuistohanke on edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus (Ramboll Finland Oy) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut yhteysviranomaisena siitä lausuntonsa 14.11.2012.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Merikarvian kunnan Korpi-Matin alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston arvioidut ympäristövaikutukset. Vaihtoehdon, jonka mukaan tuulivoimapuisto toteutetaan, vaikutuksia on arvioitu siten, että alueelle rakennetaan enintään 36 voimalan tuulivoimapuisto. Voimaloiden teho on 2–5 MW ja koko tuulivoimapuiston teho siten enimmillään 180 MW. Arvioitavat voimaloiden napakorkeudet olivat 100, 120 ja 140 metriä. Lisäksi on arvioitu kahta eri sähkönsiirtovaihtoehtoa.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on selvitetty hankkeen vaikutuksia muun muassa luontoon, linnustoon, Mankanevan Natura-alueeseen sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Lisäksi on arvioitu tuulivoimaloiden käytöstä aiheutuvan melun, varjostuksen ja tuulivoimapuiston toimintaan liittyvien riskien vaikutuksia.

Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan arviointiselostus antaa riittävän kokonaiskuvan tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutuksista. Lausunnossa on todettu, että arviointia tulee kuitenkin täydentää seuraavilla lisäselvityksillä:

- Trolssin kylän maisemavaikutukset,

- uusien voimalapaikkojen luontoarvojen kartoitukset,

- merikotkan esiintymistä, ruokailulentoja ym. koskevat tarkemmat tiedot,

- lentoestevalojen mahdollinen vaikutus,

- vaikutukset tutkiin, viestintä- ja puhelinyhteyksiin,

- vaihtoehtojen vertailun yhteenveto voimajohdon vaikutuksista hankkeen kokonaisvaikutuksen hahmottamiseksi sekä

- seurantaohjelma.

Lausunnon mukaan täydennykset tulee esittää osayleiskaavan käsittelyn yhteydessä.

Mankanevan Natura-alue

Mankanevan 454 hehtaarin suuruinen Natura 2000 -alue (FI0200018) sijaitsee Merikarvian kunnassa Korpi-Matin tuulivoimapuiston itäpuolella siten, että osa siitä ulottuu osayleiskaava-alueelle. Mankaneva kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan (SS0020060) Mankaneva-Kakkurinneva -nimisenä 327 hehtaarin suuruisena alueena. Arviointi tuulivoimahankkeen vaikutuksista Mankanevan Natura 2000 -alueeseen on laadittu osana YVA-menettelyä.

Satakunnan vaihemaakuntakaava 1

Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa Satakunnan maakuntavaltuusto oli 13.12.2013 hyväksynyt Satakunnan vaihemaa­kuntakaavan 1. Ympäristöministeriö on sittemmin vahvistanut sen 3.12.2014. Kaavalla on määritelty maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Vaihemaakuntakaava ei ole ollut vielä voimassa Korpi-Matin osayleiskaavaa hyväksyttäessä, mutta sen aineistoa on käytetty ja voitukin käyttää selvityksenä osayleiskaavaa laadittaessa.

Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu yhteensä 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotannon aluetta, jotka sijoittuvat yhteensä 14 kunnan alueelle.

Vaihemaakuntakaavan aineistona on ollut seuraavat erillisselvitykset ja -hankkeet 2010–2013:

- Mannertuulialueet Satakunnassa, 2010–11

- Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia, 2011–12

- Maakunnallisesti merkittävien tuulivoimatuotannon alueiden havainnollistaminen, 2011–12

- Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa (LTSS) -hanke 2010–13, johon kuuluvat havaintokatsaukset "Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa vuosina 2000–2011" sekä "Isojen lintujen muuttoreitit Satakunnassa".

Nyt kysymyksessä oleva Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle (tv1) siten, että osayleiskaavan alue on maakuntakaavan aluerajausta jonkin verran laajempi. Kysymys on maakuntakaavaselostuksen mukaisesta alueesta 4, Merikarvia, Korpi-Matti. Voimaloiden teoreettiseksi lukumääräksi alueella on arvioitu 31 yksikköä.

Tv1-merkinnällä on vaihemaakuntakaavassa osoitettu maa-alueita, jotka soveltuvat tuulivoimatuotannon alueiksi. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi.

Aluetta suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa erityisesti huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet.

Linnustoa koskevat selvitykset

Korpi-Matin tuulivoimapuiston vaikutuksia linnustoon on selvitetty YVA-menettelyssä. YVA-selostuksen mukaan linnustoselvitysten lähtötiedoiksi on selvitetty tiedot suurten petolintujen pesäpaikoista hankealueen läheisyydessä Rengastustoimiston sekä ELY-keskuksen hallussa olevista petolinturekistereistä.

Hankealueen pesimälinnustoa on kartoitettu kesällä 2010 maalinnustolaskennassa yleisesti käytettyjä linja- ja pistelaskentamenetelmiä käyttäen, minkä lisäksi alueella suoritettiin myös yleisluontoisempia linnustokartoituksia kesäatlasmenetelmää soveltaen. Kesäatlaskartoituksilla on täydennetty piste- ja linjalaskentojen antamaa kuvaa erityisesti uhanalaisten ja muuten harvalukuisten lajien esiintymisestä hankealueella. Kesän 2010 selvitysten lisäksi Korpi-Matin hankealueella seurattiin heinäkuussa 2011 alueella pesivien sääksien ruokailulentojen suuntautumista hankealueen ja edelleen rannikkoalueen suuntaan. Lintujen muuttoa ja eri lajien muuttoreittejä selvitettiin maastossa tehdyllä kevät- ja syysmuutonseurannalla vuoden 2010 muuttokausien aikana. Suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutuksia alueen linnustoon on arvioitu pääasiassa laadullisesti jo rakennetuissa tuulivoimapuistoissa tehtyihin tutkimuksiin perustuen.

Vuoden 2013 kesällä suoritettiin merikotkien pesimäaikainen seuranta (Ahlman Group Oy). Seurannan ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää lähialueella liikkuvien merikotkien lentoratoja ja -korkeuksia. Seurannan aikana kirjattiin ylös myös lintudirektiivin liitteen 1 lajien, sääksen, kaakkurin ja haarahaukan liikehdintää suunnittelualueella ja sen läheisyydessä. Lisäksi merikotkan kaikki pesäpaikat tarkastettiin 19.6.2013.

Eläimistöselvitys

YVA-menettelyn yhteydessä selvitettiin hankealueen eläimistöä useilla maastokäynneillä. Pohjatietona käytettiin ympäristöhallinnon paikkatietojärjestelmiä, Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmää sekä maakuntakaavan selvityksiä. Erityisiksi tarkastelukohteiksi valittiin luontodirektiivin liitteen II ja IV (a) lajit. Liito-oravan esiintymistä on selvitetty maastokäynnein. Lepakoista on tehty erillinen selvitys.

Meluselvitys

Korpi-Matin tuulivoimapuiston melua on mallinnettu YVA-menettelyn yhteydessä vuonna 2012. Tällöin tuulivoimaloiden lukumäärä on kuitenkin ollut suurempi, mallinnettu äänitehotaso korkeampi ja voimaloiden sijoitus erilainen hyväksyttyyn osayleiskaavaan verrattuna.

Osayleiskaavaa on kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheissa hankittujen selvitysten, ja lausuntojen ja muun vuorovaikutuksen perusteella muutettu siten, että voimalapaikkojen lukumäärää on vähennetty ja yksittäisten voimalapaikkojen sijoitusta on tarkistettu. Hyväksytyn osayleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen mukainen melumallinnus on laadittu vuonna 2014 (Ramboll Finland Oy). Mallinnus on tehty kolmella vaihtoehtoisella laitosmallilla, Nordex N131, Siemens SWT-3.0-113 ja Gamesa G128-4.5MW G10x, joilla kaikilla melua on mahdollisuus pienentää käyttöasetuksilla. Mallinnuksessa käytetyt äänitehotasot ovat valmistajan ilmoittamia arvoja standard setting -ajoasetuksella. Nordex on antanut voimalan kokonaisäänitehotasolle niin sanotun takuuarvon, Siemensin ja Gamesan laitosten osalta arvot eivät ole takuuarvoja.

Melulaskennat on laadittu Ympäristöministeriön ohjeita 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen" raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 -melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. ISO 9613-2 -mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa muun muassa maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentaepävarmuudeksi laajakaistaiselle melulle on kohtuullisessa myötätuulitilanteessa annettu 100–1 000 metrin laskentaetäisyyksillä ±3 dB. Arvo on ilmoitettu tilanteessa, jossa lähteen maksimikorkeus on 30 metriä maanpinnan yläpuolella. Kansainvälisissä vertailuissa ISO 9613-2 -melulaskentamallin on todettu soveltuvan kohtuullisen hyvin tuulivoimalaitosten melun mallintamiseen, kun laskenta tehdään neljän metrin korkeudelle maanpinnasta eikä maasto ole erityisen monimutkainen.

Tuulivoimaloiden suunniteltujen sijaintipaikkojen ja melulle altistuvien kohteiden välinen korkeusero ei ylitä 60 metriä, joten melupäästöarvoon ei ole tehty ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 mainittua korjausta.

Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi on tehty reseptoripistelaskenta kahden tuulivoimaloita lähinnä olevan asuintalon kohdalle.

Pienitaajuisen melun tarkastelu on tehty Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Melupäästötietona on käytetty laitosvalmistajien ilmoittamia 1/3-oktaavikaistatietoja. Taajuuspainottamattoman terssikaistakohtaisen ulkomelutason laskenta tehtiin kahteen reseptoripisteeseen (A ja B), jotka on sijoitettu lähimpien melulle altistuvien kohteiden luo, joissa meluvyöhykelaskennan mukaan oli voimakkain melutaso. Rakennusten sisälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja on arvioitu DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla.

Koska melumallinnusta laadittaessa lopullista päätöstä toteutettavasta voimalaitosmallista ei ollut tehty, tutkittiin mallinnuksella tuulivoimapuiston erilaisten toteutustapojen meluvaikutuksia seuraavasti:

- kaikki voimalaitokset ovat tyyppiä Gamesa G128 (LWA 107,5 dB)

- kaikki voimalaitokset ovat tyyppiä Siemens SWT-3,0-113 (LWA 105,5 dB)

- kaikki voimalaitokset ovat tyyppiä Nordex N131 (LWA 104,5 dB)

- tuulivoimapuistossa on voimalatyyppejä Nordex N131 ja Siemens SWT-3,0-113 (2 lay-outia joista toisessa on jätetty voimala 20 pois)

- tuulivoimapuistossa on voimalatyyppejä Nordex N131 ja Gamesa G128 (2 lay-outia joista toisessa on jätetty voimala 20 pois).

Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistosta. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole myöskään huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä.

Melumallinnusraportissa esitetyt meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin suuri 10 metrin korkeudella maanpinnasta, että tuulivoimala tuottaa jatkuvasti melua äänitehotason maksimiarvolla (voimalamallista riippuen joko LWA = 107,5 dB tai LWA = 104,5 dB). Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen.

Ympäristöministeriön ohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreilla. Melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Ohjeen mukaan melun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä + 5 dB:n korjaus tehdään vain tilanteessa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Tutkittavat laitosmallit eivät valmistajan toimittamien tietojen mukaan aiheuta kapeakaistaista melua ja kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, tuulivoimala­melun ei mallinnuksessa ole arvioitu olevan kapeakaistaista tarkastelluilla etäisyyksillä. Mallinnuksessa esitettyihin melutasoihin ei ole lisätty mitään muitakaan häiritsevyyskorjauksia.

Pienitaajuisen melun lasketetut ulko- ja sisämelutasot (Leq) on mallinnuksessa esitetty tuulivoimaloita lähinnä olevissa reseptoripisteissä. Mallinnuksessa saatuja arvoja on verrattu Asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun sisätilojen ohjearvoihin.

Selvitys välkkeestä ja varjostuksesta

Välkemallinnus (Ramboll Finland Oy 2014 ) on laadittu WindPRO 2.9 ohjelman Shadow-modulilla, joka laskee, kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman vilkkuvan varjostuksen alaisena. Mallinnus on tehty roottorin halkaisijoilla 113 metriä ja 131 metriä. Mallinnuksen mukainen real case -tulos kuvaa tavanomaisen vuoden tilannetta.

Maisemavaikutusten arviointi

Korpi-Matin tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia on arvioitu YVA-menettelyssä. Maisemavaikutusten tarkastelualue on perustunut laadittuun näkyvyysanalyysiin, jonka perusteella on kohdistettu maastokäynti ja valittu havainnekuvien paikat. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty kartta-aineistoja, ilmakuva-aineistoa, maankäyttösuunnitelmia sekä viranomaisten rekisteritietoja.

YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu näkyvyysanalyysi ja tarkasteltu voimaloiden maisemavaikutuksia etäisyyksiltä 0–3, 3–7 ja 7–15 kilometriä. Maisemavaikutuksia on myös tarkasteltu meren suunnasta. Selostukseen on liitetty havainnekuvia Merikarviantieltä sekä Trolssin ja Riispyyn kyläalueilta.

Osayleiskaavaa laadittaessa maisemavaikutuksia on arvioitu erityisesti Trolssin kylän valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön osalta (Ramboll Finland Oy 2014). Selvityksessä on arvioitu tuulivoimalaitosten maisemavaikutukset näkemätarkastelun, maastokäyntien ja kartta-analyysien perusteella. Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtana on käytetty kokonaiskorkeudeltaan 230 metrin tuulivoimaloita. Arvioinnin lähtötietoina on ollut tuulivoimaloiden näkyvyysaluetarkastelut (Ramboll 2014) ja kuvasovitteita (Ramboll 2014). Arviointiselostuksen liitteenä on havainnekuvia Trolssin ja Riispyyn kyläalueiden sekä Merikarvian keskustaajaman suunnasta sekä mereltä kolmesta eri suunnasta.

Hallinto-oikeuden arvio selvitysten riittävyydestä

Melu

Alueelle samaan aikaan laaditussa ja sittemmin vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa on laaja-alaisesti selvitetty maakunnan alueiden soveltuvuutta tuulivoimalatuotannon rakentamiseen. Alueiden valinnan yhtenä perusteena on ollut riittävän suojaetäisyyden saavuttaminen asutukseen voimaloiden aiheuttamien melu-, välke- ja muiden häiriötekijöiden vuoksi. Korpi-Matin osayleiskaavan tuulivoimaloiden ohjeelliset rakennuspaikat sijaitsevat pääosin vaihemaakuntakaavan mukaisella Korpi-Matin tuulivoimala-alueella.

Korpi-Matin tuulivoimapuiston meluvaikutuksia on selvitetty hankkeen YVA-menettelyssä. Osayleiskaavan laadinnan aikana tuulivoimaloiden lukumäärää on vähennetty ja niiden sijoitusta on tarkistettu. Voimaloiden lopullisten sijoituspaikkojen mukaan on laadittu kolmella eri tuulivoimalatyypillä sekä niiden yhdistelmillä melumallinnus, jossa mallinnettuja arvoja on verrattu sekä valtioneuvoston asetuksen mukaisiin ohjearvoihin että Ympäristöministeriön tuulivoimala-alueiden suunnittelusta (4/2012) antaman ohjeen mukaisiin suunnitteluohjearvoihin. Melulaskennat on laadittu Ympäristöministeriön ohjeita 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen" raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Meluselvityksiin kuuluu muun ohella pienitaajuisen melun tarkastelu.

Melua koskevien selvitysten tarkoituksena on arvioida osayleiskaavan toteuttamisesta aiheutuvan meluvaikutuksen laajuus ja haitallisuus. Korpi-Matin tuulivoimapuiston melumallinnuksessa tämä vaikutus on esitetty kolmen eri valmistajan tuulivoimalaitoksella ja niiden yhdistelmillä. Melumallinnuksen perusteella on mahdollista arvioida nämä vaikutukset, vaikka kaikkien voimalatyyppien osalta melutason lähtöarvona ei ole käytetty niin sanottua takuuarvoa tai että lähtöarvoissa on mahdollisesti ollut muitakin valituksissa esitettyjä puutteita.

Yleiskaava on maankäytön suunnitelma eikä siinä ole ratkaistu sitä voimalatyyppiä, jolla tuulivoimapuisto on tarkoitus toteuttaa. Hallinto-oikeus toteaa, että mikäli hanketta toteutettaessa voimalaksi valitaan muu kuin mallinnuksissa käytetty voimalatyyppi tai että myöhemmin tehdyissä mittauksissa tai muulla tavoin todetaan, että nyt mallinnuksessa käytetyn voimalatyypin melutaso on laadultaan sellaista, että siihen olisi lisättävä häiritsevyyskorjauksia, voimaloiden melumallinnus päivitetään rakennuslupamenettelyssä. Tässä yhteydessä voidaan myös tarvittaessa ottaa huomioon mahdollinen uusi tuulivoimaloiden melutasoa koskeva ohjeistus.

Tuulivoimahankkeen meluvaikutukset on edellä selostetulla tavalla riittävästi selvitetty.

Maisema

Tuulivoimahankkeen vaikutuksia maisemaan on arvioitu sekä YVA-menettelyn että kaavan laadinnan yhteydessä. YVA-selostuksessa on luetteloitu alueen ja sen ympäristön maisemallisesti arvokkaat alueet, arvioitu voimaloiden visuaalisia vaikutuksia eri havaintoetäisyyksiltä sekä esitetty havainnekuvia hankkeen vaikutuksista kauko- ja lähimaisemassa. Tuulivoimapuiston maisemallisia vaikutuksia on arvioitu myös meren suunnasta.

Voimaloiden lentoestevalojen vaikutuksista ei ole laadittu erillistä mallinnusta. Valojen vaikutusta ja niistä aiheutuvien haittojen rajoittamista on kuitenkin arvioitu kaavaselostuksessa.

Maisemaselvitystä on kaavan laadinnan aikana täydennetty erityisesti lähimmän RKY-alueen, Trolssin kylä ja kiviaidat, osalta. Hallinto-oikeus katsoo, että maisemaa koskevissa selvityksissä on riittävän kattavasti kartoitettu arvokkaaksi luokitellut alueet ja kohteet kaava-alueen ympäristössä ja arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutuksia niihin. Laadittujen selvitysten perusteella voidaan riittävän luotettavasti arvioida hankkeesta aiheutuvat maisemavaikutukset.

Linnusto

Korpi-Matin tuulivoimapuiston toteuttamisen vaikutuksia linnustoon on selvitetty ensisijaisesti hankkeen YVA-menettelyssä. Linnustoa koskevat selvitykset ovat käsittäneet pesimälinnuston kartoitukset sekä lintujen kevät- ja syysmuutonseurannan. Kaavaa laadittaessa linnustoselvityksiä on YVA-menettelyn yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti täydennetty merikotkien pesimäaikaisella seurannalla, jonka yhteydessä seurattiin myös lintudirektiivin liitteen I lajien, sääksen, kaakkurin ja haarahaukan liikehdintää kaava-alueella ja sen läheisyydessä. Lisäksi merikotkan pesäpaikat on tällöin tarkastettu.

Erillistä törmäysmallinnusta ei ole laadittu, mutta selvityksissä on lintulajeittain arvioitu niiden törmäysriskejä voimaloiden rakenteisiin. Näiden arvioiden perusteena on käytetty ja voitukin käyttää aineistoa, joka perustuu jo rakennetuissa tuulivoimapuistoissa tehtyihin tutkimuksiin.

Hallinto-oikeus katsoo, että laadittujen selvitysten perusteella voidaan arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset linnustoon.

Muut selvitykset

Kaavaselostuksessa on arvioitu tuulivoimapuiston osayleiskaavan vaikutuksia kunnan elinkeinotoimintaan ja erityisesti siihen liittyvää hankkeen työllistävää vaikutusta. Kaavan vaikutuksia alueen maa- ja metsätalouden harjoittamiseen on selvitetty. Lisäksi on arvioitu hankkeen taloudellisia vaikutuksia maanomistajien saamien korvausten ja kunnan saamien verotulojen osalta.

Johtopäätös

Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen yhteydessä on hyödynnetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ja vaihemaakuntakaavaan liittyviä selvityksiä. Näitä selvityksiä on kaavaa laadittaessa täydennetty. Lisäselvitysten tarvetta arvioitaessa on otettu huomioon YVA-menettelyn yhteysviranomaisen ja asiantuntijaviranomaisten kaavoituksen eri vaiheissa antamat lausunnot.

Hallinto-oikeus katsoo, että Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuihin sellaisiin riittäviin selvityksiin, joiden perusteella kaavan toteuttamisen vaikutukset on mahdollista arvioida.

Yleiskaavan sisältöä koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella mahdollisuudet energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Laadittaessa tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, jota voidaan käyttää tuulivoimalan rakennusluvan perusteena, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella, suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön ja että tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvoston vahvistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevan erityistavoitteen mukaan alueidenkäytössä tulee muun ohella edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevien erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten sopivat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Tällainen inventointi on muun ohella Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä koskeva inventointi (RKY 2009).

Kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään.

Luonnonsuojelulailla on pantu kansallisesti täytäntöön luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivi 92/43/ETY (luontodirektiivi) sekä luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi 79/409/ETY (lintudirektiivi). Luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Luonnonsuojelulain 47 §:n 1 momentin mukaan asetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Ympäristöministeriön on tarvittaessa laadittava ohjelma erityisesti suojeltavan lajin kannan tai kantojen elvyttämiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitettu kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus, oikeastaan alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, on päätöksellään määritellyt erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille.

Muun muassa merikotka kuuluu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4 tarkoitettuihin erityisesti suojeltaviin lajeihin.

Satakunnan maakuntakaava

Ympäristöministeriö on 30.11.2011 vahvistanut Satakunnan 1. maakuntakaavan. Maakuntakaavassa valtaosalle osayleiskaava-alueesta ei kohdistu aluevarausmerkintöjä. Yleiskaava-alueen koillisosaan sijoittuu osia Mankanevan Natura 2000 -verkostoon kuuluvasta luonnonsuojelualueesta (SL). Kakkurinnevan länsipuolelle sijoittuva lehto on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä kulttuuri-, maisema-, luonto- ja muita ympäristöarvoja (MY). Mankanevan eteläpuolelle on osoitettu kaksi kiinteää muinaisjäännöstä (sm).

Yleiskaava-alueen länsiosa kuuluu maakuntakaavan luontomatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeeseen (mv-3), johon kohdistuu luontomatkailun, luonnon virkistyskäytön, ulkoilu- ym. reitistöjen sekä luonnonsuojelun kehittämis- ja yhteensovittamistarpeita.

Etelässä osa kaava-alueesta rajoittuu maakuntakaavan mukaiseen teollisuus- ja varastotoimintojen alueeseen (T).

Lännessä yleiskaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat Trolssin ja Riispyyn kylät on osoitettu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi (kh1).

Kaavan sisältö valituksissa tarkoitetuin osin

Korpi-Matin osayleiskaavassa on osoitettu tuulivoimaloiden alueet, joille saa sijoittaa yhden tuulivoimalan (tv-1) tai kaksi tuulivoimalaa (tv-2). Kaikkiaan kaavassa on osoitettu 26 tuulivoimalaitoksen ohjeellinen sijainti ja alue, jolle tuulivoimalan roottorin lavat saattavat ulottua alimmillaan 50 metrin korkeudessa.

Kaavamääräyksen mukaan ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on hankittava ilmailulain (1194/2009) 165 §:n mukainen lentoestelupa ja kaavan yleismääräysten mukainen Puolustusvoimien hyväksyntä. Tuulivoimalan suurin sallittu kokonaiskorkeus on 230 metriä, edellyttäen kuitenkin, että kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä ilmailuviranomaisen lentoesteluvassa asettamia korkeusrajoituksia. Voimaloiden tulee sijoittua kokonaisuudessaan tv-alueen sisäpuolelle.

Tuulivoimaloiden rakentamista koskevan kaavamääräyksen mukaan osayleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a §).

Puolustusvoimien toiminta tulee huomioida valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Hankkeella on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista. Lausunto hankkeen lopullisesta hyväksyttävyydestä haetaan Pääesikunnalta.

Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot (VPN/993/1992 ja Ympäristöhallinnon ohje 4/2012) ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melumallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä myös välkemallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna.

Pääosa osayleiskaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan tuulivoimarakentamisen lisäksi myös maa- ja metsätalouden harjoittamista ja alueen virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen.

Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä.

Kaava-alueen koillisosaan on osoitettu luonnonsuojelualue, Mankaneva-Kakkurinneva SSO020060 (SL). Alue on myös osa Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta (Mankaneva FI0200018). SL-alueen viereinen lehto on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaava-alueelle on myös osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet (luo-1 ja luo-2) sekä kolme muinaismuistoaluetta (SM).

Kaava-alueen eteläosaan on osoitettu maa-ainesten ottoalue (EO) ja sen viereen suojaviheralue (EV/e), jolla on entinen yhdyskuntajätteen kaatopaikka.

Osayleiskaavan sisällön lainmukaisuus

Maakuntakaavan ohjausvaikutus

Satakunnan 1. maakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle kohdistuu vain joitakin aluevarausmerkintöjä. Mankanevan Natura 2000 -verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue sekä Kakkurinnevan länsipuolelle sijoittuva lehto on Korpi-Matin osayleiskaavan aluevarauksissa otettu huomioon. Myös osayleiskaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat Trolssin ja Riispyyn kylät, jotka maakuntakaavassa on osoitettu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi (kh1), on jäljempänä tarkemmin selostetulla tavalla otettu tuulivoimaloiden sijoittamisessa huomioon. Voimassa oleva maakuntakaava on näin ollen ollut ohjeena laadittaessa yleiskaavaa.

Maakunnan tuulivoimatuotannon alueita koskeva Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ei ole ollut voimassa Korpi-Matin osayleiskaavaa hyväksyttäessä eikä sillä siten ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ohjausvaikutusta osayleiskaavaa laadittaessa. Vaihemaakuntakaavan Korpi-Matin tuulivoimaloiden yleispiirteisen aluerajauksen sisään kuitenkin sijoittuu 16 osayleiskaavan 26:sta tuulivoimaloiden sijoituspaikasta. Lisäksi voimaloista 6 sijoittuu tämän alueen rajalle ja 4 ulkopuolelle. Vaihemaakuntakaavoituksessa laadittujen selvitysten tulokset voidaan ottaa huomioon arvioitaessa osayleiskaavan sisällön lainmukaisuutta.

Turvallinen ja terveellinen elinympäristö

Kunta päättää sille kuuluvan itsehallinto-oikeuden nojalla alueensa kaavoittamisesta sekä kaavassa osoitettavan maankäytön laadusta. Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu taajamien ulkopuoliselle maa- ja metsätalousalueelle, jossa vakituisen asutuksen määrä on hyvin pieni. Alueen on arvioitu soveltuvan tuulivoimatuotantoon myös Satakunnan vaihemaakuntakaavassa, jossa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet.

Sosiaali- ja terveysministeriö on maakuntakaavojen yhteydessä antamissaan lausunnoissa esittänyt tuulivoima-alueiden kahden kilometrin suojavyöhykettä lähimpään asutukseen nähden. Kaavoitusta sääntelevässä maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole kuitenkaan säännöksiä mainitusta kahden kilometrin suojaetäisyydestä tai muistakaan metrimääräisistä suojaetäisyyksistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Mainitun lain mukaisten kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan laadittujen selvitysten nojalla ja tässä harkinnassa otetaan myös huomioon kaavaan liitetyt haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevat kaavamääräykset.

Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavaan liittyvät selvitykset kattavat koko kaava-alueen ja myös ne alueet kaava-alueen ulkopuolella, joilla kaavan toteuttamisella saattaa olla maankäytöllisiä vaikutuksia. Näiden selvitysten perusteella arvioidaan yleiskaavan terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä koskevan sekä myös muiden sisältövaatimusten täyttymistä.

Melumallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten melutasot alittavat VNp 993/1992 mukaiset päivä- ja yöajan ohjearvot vakituisen asutuksen ja loma-asuinalueiden kohdalla.

Gamesa G128 voimalaitoksen mallinnustilanteessa ympäristöministeriön ohjeen yöajan suunnitteluohjearvo 40 dB ylittyy kolmen vakituisen asuinrakennuksen kohdalla ja yksi asuinrakennus on ohjearvon tasalla. Lisäksi kolme yksittäistä loma-asuntoa sijoittuu 35–40 dB:n meluvyöhykkeelle. Nämä loma-asunnot sijaitsevat alueella, jossa on sekä vakituista asutusta että yksittäisiä loma-asuntoja. Meren rannassa sijaitsevilla loma-asuntoalueilla melutaso jää alle suunnitteluohjearvon LAeq 22-7 35 dB.

Siemens SWT-3,0-117 voimalaitoksen mallinnuksessa melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon LAeq 22-7 40 dB kahden vakituisen asuintalon kohdalla. Yöajan ohjearvo 35 dB ei ylity yhdenkään loma-asunnon kohdalla.

Nordex N131 voimalaitoksen lähtömelutaso on mallinnetuista voimalatyypeistä alhaisin. Mallinnuksessa voimalaitoksen melutaso on yöajan suunnitteluohjearvon LAeq 22-7 40 dB tasalla yhden vakituisen asuintalon kohdalla, muiden vakituisten asuintalojen kohdalla melutaso jää tämän ohjearvon alapuolelle. Yöajan ohjearvo 35 dB ei ylity yhdenkään loma-asunnon kohdalla.

Mallinnuksessa on myös laskettu voimalaitosvaihtoehdoista neljä erilaista yhdistelmää, jotka määriteltiin siten, että laskennallinen melutaso jää yöajan suunnitteluohjearvojen tasalle tai alapuolelle ympäristön asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla. Mallinnuksessa on esitetty Nordexin N131 ja Siemensin SWT-3,0-117 voimalaitoksista kootut yhdistelmät ja niiden aiheuttamat meluvyöhykkeet. Vastaavasti on esitetty Nordexin N131 ja Gamesan G128 voimalaitoksista kootut yhdistelmät. Kaikissa yhdistelmissä mallinnetut melutasot ympäristön asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla ovat enintään yöajan ohjearvojen tasalla tai alapuolella.

Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa enintään 26 tuulivoimalayksikköä käsittävän tuulivoimapuiston toteuttaminen. Osayleiskaavassa ei ole ratkaistu kaavalla toteutettavaa voimalaitostyyppiä vaan kaavassa on ainoastaan määrätty tuulivoimaloiden enimmäiskorkeudesta. Kaavan melumallinnukset on tehty kolmen eri valmistajan voimalatyypillä sekä niiden yhdistelmillä. Mallinnuksen tulokset osoittavat, että eri valmistajien tuulivoimalaitosten lähtömelutaso ja siten myös meluvaikutusten ulottuvuus on erilainen. Selvityksen tarkoituksena ei ole kuitenkaan osoittaa, että tuulivoimaloiden melutasoa koskevat ohjearvot tai suunnitteluohjearvot ovat saavutettavissa kaikilla mallinnuksessa käytetyillä voimalatyypeillä tai niiden yhdistelmillä. Sen sijaan melumallinnuksessa on selvitetty erilaisia vaihtoehtoja kaavan toteuttamiselle ja arvioitu niiden meluvaikutuksia.

Mallinnusraportissa on todettu, että tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin voimakas, että voimalan äänitehotaso on maksimissaan koko tarkastelujakson ajan. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melu­tasot edustavatkin lähes äänekkäintä mahdollista tilannetta. Kaikkia mallinnettuja voimalaitosmalleja voidaan ajaa myös erilaisilla melurajoitusmoodeilla.

Osayleiskaavaa laadittaessa tehty melumallinnus on laadittu ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Nordex N131 voimalan lähtömelutaso on melumallinnuksen mukaan niin sanottu takuuarvo, jolloin melun merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) ja kapeakaistaisuuden vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti tähän valmistajan ilmoittamaan arvoon. Tämän voimalatyypin osalta ei siten ole ollut tehtävä korjauksia mallinnuksen tuloksiin.

Kuten edellä on todettu, eri tuulivoimalatyypeillä laadittu melumallinnus osoittaa, että mallinnettu melutaso täyttää valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset melutason päivä- ja yöohjearvot. Ainakin yhdellä tuulivoimalatyypillä mallinnettu melutaso ei ylitä ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoja, mutta on yhden asuinrakennuksen kohdalla ohjearvon tasolla. Tämä seikka ei kuitenkaan välittömästi merkitse sitä, että kaava olisi tällä perusteella lainvastainen, vaan on arvioitava, onko mainittu haitta kaavamääräyksin tai rakennuslupamenettelyssä muutoin rajoitettavissa niin, että asumisen ja tuulivoimalarakentamisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen siten, että saavutetaan kaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Asiassa on otettava huomioon myös se, että yhden asuinrakennuksen osalta mallinnettu 40 dB:n yöajan melutason suunnitteluohjearvo on ainoastaan suositusluonteinen, eikä sillä toistaiseksi ole samanlaista oikeuskäytännössä syntynyttä sitovuutta kuin valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista.

Pienitaajuisen melun mallinnuksessa saatuja arvoja on verrattu Asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun sisätilojen ohjearvoihin. Kun on otettu huomioon rakennuksen ulkoseinän ääneneristävyys DSa 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, terssikohtaiset melutasot alittavat ohjearvot.

Valituksissa on myös esitetty, että muiden tuulivoimalapuistojen osalta tehdyt melumittaukset ovat osoittaneet melumallinnuksia korkeampia meluarvoja. Näissä hankkeissa on kuitenkin ollut kysymys tyypiltään erilaisista tuulivoimaloista ja maaston topografia on ollut toisenlainen. Myös voimaloiden etäisyydet häiriintyviin kohteisiin ovat olleet erilaiset. Korpi-Matin tuulivoimapuiston melumallinnusten tuloksia ei siten tällä valituksessa esitetyllä perusteella ole pidettävä virheellisinä.

Välkettä ja varjostusta koskevassa mallinnuksessa on todettu, että voimalan 131 metrin roottorin halkaisijalla mallinnetulle välkevaikutusalueelle, jossa vuotuinen välketuntien määrä on 8–10 tuntia, jää kaksi asuinrakennusta. Yksi asuinrakennus jää 10 tuntia ylittävälle välkevaikutusalueelle. Mallinnuksessa on myös todettu, että välkevaikutusalueille jäävien rakennusten osalta tulee arvioida kohdekohtaisesti, onko ympäristö sellainen, että välkevaikutuksia voi niissä esiintyä. Tuulivoimaloista aiheutuvalle vilkkuvalle varjostukselle ei ole Suomessa määritelty raja- tai ohjearvoja.

Osayleiskaavaan on liitetty kaavamääräykset, joiden mukaan tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot (VPN/993/1992 ja Ympäristöhallinnon ohje 4/2012) ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melumallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. Lisäksi kaavaan on liitetty välkettä koskeva määräys, jonka mukaan tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä välkemallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. Nämä kaavaan liitetyt, haitallisten ympäristövaikutusten rajoittamista koskevat kaavamääräykset voidaan ottaa huomioon arvioitaessa terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä koskevien yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymistä.

Valituksissa on vedottu myös siihen, että tuulivoimaloista putoava jää voi aiheuttaa vaaratilanteita. Korpi-Matin tuulivoimapuisto sijoittuu lähes asumattomalle alueelle. Tuulivoimaloiden rakennusluvissa voidaan myös antaa tarvittavia määräyksiä varustaa tuulivoimalat lapojen jäänestojärjestelmällä tai jäätunnistimella ja/tai sijoittaa tuulivoimalan alueelle putoilevasta jäästä varoittavia kylttejä.

Natura- ja luonnonsuojelualueet

Kaava-alueelle sijoittuu osa Natura 2000 -verkostoon kuuluvasta Mankanevan (FI0200018) alueesta. Mankanevan Natura-alueen suojeltavat luontotyypit ovat keidassuot, puustoiset suot sekä humuspitoiset lammet ja järvet. Alue kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan Mankaneva-Kakkurinneva -nimisenä alueena. Luontoselvityksessä todetut kaksi arvokasta suoaluetta on rajattu kaava-alueella luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina.

Edellä mainittujen alueiden luontoarvot on kaavassa turvattu alueita koskevin SL- ja luo-merkinnöin ja sijoittamalla voimalayksiköt näiden alueiden ulkopuolelle. Selvitysten mukaan, kun muun ohella otetaan huomioon alueen pintavesien virtaussuunta suoalueelta poispäin, tuulivoimapuiston toteuttamisella ei ole arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia Mankanevan Natura 2000 -alueen suojelun perusteena oleviin direktiivilajeihin. Myös voimaloiden ja huoltoteiden rakentamisesta aiheutuvien vaikutusten on arvioitu olevan vähäisiä.

Linnusto

Korpi-Matin osayleiskaavaa laadittaessa on hyväksytty Satakunnan vaihemaakuntakaava 1. Tämän kaavan tuulivoimatuotannon alueita määriteltäessä on muun ohella otettu huomioon Satakunnan linnustoa koskevat laajemmat selvitykset. Korpi-Matin osayleiskaavan mukaiset tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat pääosin vaihemaakuntakaavan mukaiselle Korpi-Matin tuulivoimaloiden alueelle.

Korpi-Matin tuulivoimapuistohankkeen YVA-menettelyssä sekä kaavaa laadittaessa tehtyjen linnustoselvitysten mukaan alueella on havaittu lintudirektiivin liitteen I lajeista laulujoutsen, teeri, metso, pyy, kaakkuri, merikotka, kalasääski, kurki, kehrääjä, palokärki, kangaskiuru ja pikkulepinkäinen. Lisäksi havaittiin uhanalaiset lajit tavi, hiirihaukka, valkoviklo ja käenpiika. Merikotka on lisäksi luonnonsuojelulain 47 §:n nojalla erityisesti suojeltu laji.

Lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien suojelu on järjestetty ensisijaisesti siten, että jäsenvaltiot ovat osoittaneet näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet. Korpi-Matin kaava-alueeseen ei kuulu eikä myöskään sen läheisyydessä ole tällaista suojelualuetta (Special Protection Area, SPA). Myöskään alueellinen ELY-keskus ei ole tehnyt luonnonsuojelulain 47 §:n 3 momentissa tarkoitettua päätöstä yhdenkään valituksissa mainitun lintulajin esiintymispaikan suojelemiseksi kaava-alueella.

Linnustoselvityksen mukaan Korpi-Matin hankealue sijoittuu pääosin käsiteltyjen mänty- ja mäntyvaltaisten sekametsien alueelle, jonka pesimälinnustosta valtaosan muodostavat metsäympäristöille tavanomaiset varpuslintulajit. Selvityksen mukaan ihmistoiminnan lisääntyminen ja metsäalueiden metsäkuviokoon pieneneminen näkyvät Korpi-Matin hankealueen pesimälinnuston lajeista erityisesti suurten petolintujen, metson ja kaakkurin esiintymisessä. Linnustonsuojelun kannalta hankealueen merkittävin laji on merikotka ja havaintojen mukaan Korpi-Matin hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuu kolme asuttua reviiriä. Osayleiskaavaa laadittaessa tehdyn merikotkien lentoseurantaselvityksen mukaan valtaosa merikotkien lennoista sijoittui pesien tuntumaan kaava-alueen koillis- ja länsipuolelle. Selvitysten, kaavoituksessa hankittujen lausuntojen ja viranomaisyhteistyön perusteella osa kaavaluonnosvaiheessa esitetyistä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista on poistettu tai siirretty siten, että etäisyydeksi lähimpiin merikotkareviireihin muodostuu noin kaksi kilometriä.

Merikotkan pesimäaikaisen seurannan yhteydessä havainnoitiin myös sääksen ja kaakkurin liikehdintää, lentoratoja ja -korkeuksia. Selvityksessä on todettu, että tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen huolellinen suunnittelu ja valinta nähdään keskeisiksi tekijöiksi voimaloista aiheutuvien linnustovaikutusten ehkäisemiseksi. YVA:n selvitysten ja tehdyn seurannan perusteella osa tuulivoimaloiden sijoituspaikoista on poistettu kaava-alueen pohjoisosassa, jolloin kaavaratkaisu mahdollistaa esteettömän kulkuyhteyden osayleiskaava-alueen länsipuolella sijaitseville merenlahdille. Merikotkien lentoseurantaselvityksen yhteydessä todettiin, että sääksen lähimmät pesäpaikat tuulivoimaloiden sijoituspaikkoihin nähden olivat asumattomia.

Valituksessa mainituista mehiläishaukasta, sinisuohaukasta, ruskosuohaukasta tai ampuhaukasta ei ole YVA-menettelyssä tehdyissä linnustoselvityksissä tai merikotkaseurannan yhteydessä tehty havaintoja. Haarahaukan osalta seurannassa havaittiin yksittäisiä lentoja. Edellä mainitut linnustoa koskevat selvitykset eivät osoita, että tuulivoimapuiston rakentamisella olisi vaikutuksia näihin lajeihin kuten ei myöskään valituksessa mainittuihin pöllölajeihin.

Hiirihaukan osalta selvityksissä on todettu, että se pesii hankealueen lähistöllä ja sen saalistusalue ulottuu hankealueelle. Alueen kehrääjäkanta on havaittu runsaaksi ja selvityksissä on todettu, että lajin kanta alueella tulee jossain määrin taantumaan. Vaikutusten metsokantaan on arvioitu olevan pääosin häirinnästä ja metsien pirstoutumisesta johtuvia. Muista uhanalaisista ja direktiivilajeista pikkulepinkäisen, kangaskiurun ja käenpiian ei selvityksen mukaan voida katsoa kärsivän hankkeen vaikutuksista.

Linnustoselvityksessä on todettu, että Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueella Pohjanlahden rantaviiva muodostaa merkittävän lintujen muuttoväylän. Vesilintujen muutto painottuu Pohjanlahdella selkeämmin merialueen puolelle, minkä vuoksi muuttajamäärät mantereella jäävät usein vähäisiksi. Metsähanhen, laulujoutsenen sekä päiväpeto- ja varpuslintujen muutto kulkee puolestaan valtaosin Pohjanlahden ranta-alueiden tuntumassa mantereen puolella, minkä vuoksi näiden lajien muuton voidaan arvioida kulkevan osin myös suunnitellun tuulivoimapuistoalueen kautta. Arvioitaessa tuulivoimaloiden vaikutuksia muuttavaan linnustoon selvityksessä on todettu, että vaikutukset voivat aiheutua törmäyksistä tuulivoimaloihin tai muun muassa mahdollisten estevaikutusten aiheuttamista muuttoreittien sekä ruokailu- ja levähdysalueiden muutoksista. Selvityksen mukaan lintujen muutto myös ohjautuu Merikarvian alueella pääosin pohjois-etelä tai koillinen-lounas -akselien suuntaisesti. Siihen nähden suunniteltu tuulivoimapuisto asettuu kapeaan muodostelmaan, mikä on muuttolintuihin kohdistuvien vaikutusten kannalta suotuisaa. Muista tuulivoimapuistoista tehtyjen tutkimusten perusteella selvityksessä on arvioitu, että suuri osa alueen kautta muuttavista linnuista on sellaisia, joiden on todettu osaavan kiertää tuulivoimalat. Tämän vuoksi selvityksissä on pidetty todennäköisenä, että muuttolinnustoon ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia.

Linnustoa koskevien selvitysten yhteydessä ei ole laadittu varsinaista törmäysmallinnusta. Lentoseurannan ja lajien luonteenomaisten lentokorkeuksien perusteella törmäysriskejä on kuitenkin lajikohtaisesti arvioitu. Muun muassa merikotkan osalta on todettu, että sen pesimäaikainen liikehdintä tapahtui selvästi matalalla ja suurin osa lennoista oli alle tuulivoimaloiden roottorin aiheuttaman riskikorkeuden. Merikotkan osalta törmäysriskiä ei siten ole arvioitu kovin suureksi. Voimaloiden ei myöskään ole arvioitu aiheuttavan merkittävää törmäysriskiä alueella pesiville kehrääjille. Myöskään metson törmäyskuolleisuuden ei ole arvioitu olevan kovin korkea. Kuten edellä on todettu, etenkin merikotkan, kalasääsken ja kaakkurin lentoreittejä on seurattu ja niiden mahdolliseen törmäysriskiin on pyritty vaikuttamaan voimaloiden sijoituspaikkojen suunnittelulla. Muun muassa kaava-alueen pohjoisosaan on voimalapaikkojen väliin jätetty noin 1,3 kilometrin levyinen vyöhyke Mankanevan-Kakkurinnevan suuntaan. Itä-länsi-suuntaisen lentoaukon on arvioitu selvästi vähentävän alueen halki suuntaavien lintujen törmäysriskiä.

Linnustoa koskevien selvitysten yhteydessä on myös otettu huomioon Mankanevan FINIBA-alueen lintulajit. Vaihemaakuntakaavassa on jo lähtökohtaisesti määritelty riittävät etäisyydet maakunnan FINIBA-alueisiin.

Vaihemaakuntakaavan tuulivoimatuotannon alueita määriteltäessä on luontoarvoja ja linnustoa koskevin selvityksin tutkittu tuulivoimatuotantoalueiden yhteisvaikutuksia myös maakunnallisella tasolla. Kaavaselostuksessa on arvioitu Korpi-Matin tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia tuolloin laadittavana olleen Korvennevan tuulivoimapuiston kanssa.

Muut lajit

YVA-menettelyn yhteydessä on selvitetty hankealueen eläimistöä. Euroopanmajavan esiintymisestä saatiin havaintoja Trolssinjoen rannoilta. Euroopanmajava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisiin lajeihin. Trolssinjoen ranta-alueille ei ole kuitenkaan osoitettu tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja tai muitakaan olemassa olevasta maankäytöstä poikkeavia kaavaratkaisuja. Myös voimaloiden ja yhteysteiden rakentamisen vaikutusten on arvioitu olevan lyhytkestoisia ja vähäisiä, joten näistä toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuva pintavesien laadun muutos on arvioitu vähäiseksi. Kaavan ratkaisut eivät siten heikennä tai hävitä euroopanmajavan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Valituksessa mainittujen saukon ja ilveksen esiintymisestä alueella ei ole havaintoja. Luontoselvitykset eivät osoita, että kaavan ratkaisut tai hankkeen rakentamisen vaikutukset vaarantaisivat näiden lajien elinpiirejä.

Maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot

Osayleiskaava-alue ei miltään osin ulotu Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevassa inventoinnissa mainituille alueille. Maisemaselvityksen mukaan lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue eli Ahlaisten kulttuurimaisema sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä hankealueesta etelään. Lähin valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) on Trolssin kylä ja kiviaidat noin kilometrin etäisyydellä tuulivoimala-alueesta.

Maisemavaikutusten arvioinnin mukaan Trolssin kyläalueen herkkyys maiseman muutokselle on sen pienipiirteisyydestä johtuen melko suuri ja mittakaavaero tuulivoimaloihin on merkittävä. Toisaalta arvioinnissa on todettu, että kyläympäristön kulttuuriarvot ovat Trolssin kylällä pääosin alueen melko eheässä kyläkuvassa ja erilaisissa detaljeissa.

Kaavaehdotusta on tarkistettu luonnosvaiheessa ja edelleen ehdotusvaiheessa, jolloin siitä on poistettu kuusi voimalapaikkaa noin 1,2–2 kilometrin etäisyydeltä Trolssin RKY-alueesta. Kolmen pohjoisimman tuulivoimalan sekä muiden tuulivoimaloiden väliin jää selkeä tuulivoimaloista vapaa alue, joka erottuu, kun Trolssista katsellaan koillisen suuntaan.

Tuulivoimalat sijoittuvat metsäiselle alueelle, joten tuulivoimaloita näkyy kylälle sitä kehystävän metsän rajan yläpuolella. Maisemavaikutusten arvioinnin mukaan Trolssin kyläympäristön kulttuuriarvot eivät kuitenkaan merkittävästi heikkene vaikka taustamaisema muuttuu. Tuulivoimalat eivät sijoitu osaksi näitä aluekokonaisuuksia, vaan ne ovat miellettävissä erilliseksi maisemaelementiksi arvoalueiden ulkopuolella. Hankkeella ei siten ole kyseisten alueiden arvoa merkittävästi heikentäviä vaikutuksia.

Maisemaselvitysten mukaan itse kaava-alueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Tuulivoimalat kuitenkin näkyvät selvästi maisemassa välittömän lähivaikutusalueen eli noin kolmeen kilometriin ulottuvan alueen osalta avoimilla alueilla, joilta avautuu suorat näkymät kohti voimaloita. Tällaisilla alueilla tuulivoimalat muuttavat maiseman luonnetta merkittävästi. Toisaalta puustolla on selvä vaikutus voimaloiden näkyvyyteen lähivaikutusalueella.

Tuulivoimalat ovat teknisiä rakenteita, jotka poikkeavat selvästi luonnonmaisemasta, ja suuren kokonsa vuoksi niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle. Hanketta ei siten ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia ympäristössä ja maisemakuvassa. Kaavan laatiminen edellyttää kuitenkin usein erilaisten ja keskenään ristiriitaistenkin sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittamista.

Johtopäätökset yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymisestä ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta

Osayleiskaavaan on liitetty melun haitallisten vaikutusten rajoittamista koskeva kaavamääräys sekä kaavamääräys välkemallinnuksen esittämisestä. Näin ollen ja kun otetaan huomioon, että rakennuslupavaiheessa on vielä mahdollista antaa tarkentavia haittojen rajoittamista koskevia lupamääräyksiä, hallinto-oikeus katsoo, että Korpi-Matin osayleiskaava täyttää siltä edellytetyn turvallista ja terveellistä elinympäristöä koskevan sisältövaatimuksen.

Edellä kuvatut maisemavaikutukset ja kaavan ratkaisut huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo lisäksi, että osayleiskaava täyttää riittävästi rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen ja suunniteltu tuulivoimalarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön lain edellyttämällä tavalla. Kun arvioidaan kaavan maankäyttöratkaisuja kokonaisuutena, kaava edistää myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista.

Kun otetaan huomioon asiakirjoissa olevien linnustoa, Mankanevan Natura 2000 -aluetta, eläimistöä ja muuta osayleiskaava-alueen luontoa koskevien selvitysten sisältö sekä kaavan ratkaisut, Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava täyttää myös luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen.

Muut valitusperusteet

Valitusten mukaan tuulivoimaloista voi aiheutua haittaa television näkyvyydelle, matkapuhelimien ja viranomaisverkon kuuluvuudelle sekä datayhteyksille. Digita Oy ja Puolustusvoimat ovat antaneet näitä seikkoja koskevan lausunnon. Lausuntojen mukaan kaavan toteuttamisesta ei ole odotettavissa olennaista haittaa televisiolähetyksille tai matkapuhelin­yhteyksille.

A:n valituksessa on esitetty, että päätös Korpi-Matin osayleiskaavan hyväksymisestä saattaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan, koska samana päivänä tehdyllä toisella päätöksellä on Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava palautettu uuteen valmisteluun. Kunnanvaltuusto kuitenkin päättää erikseen kunkin kaava-asian valmistelun riittävyydestä. Yhdenvertaista kohtelua ei siten ole loukattu pelkästään sillä perusteella, että valtuusto on päättänyt toisen tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymisestä ja toisen kaavan palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava on sittemmin hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 15.12.2014.

Kaava on maankäytön suunnitelma, jonka lainmukaisuutta arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että yleiskaavassa olisi annettava määräyksiä kaavan vaikutusten seurannasta. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennuslupien myöntämistä ja rakennuslupamenettelyssä voidaan antaa tarkentavia haittojen rajoittamista koskevia lupamääräyksiä. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo näiden määräysten noudattamista. Tuulivoimaloiden toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista haitallisista vaikutuksista säädetään lisäksi eräistä naapuruussuhteista annetusta laissa, terveydensuojelulaissa ja ympäristönsuojelulaissa.

Valituksissa on myös todettu kaavan olevan maanomistajille kohtuuton, koska tuulivoimaloiden rakentaminen alentaa lähialueen kiinteistöjen taloudellista arvoa.

Kaava-alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu rakentamista koskevia aluevarauksia. Alue on tällä hetkellä pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Yleiskaava ei estä alueiden käyttämistä nykykäyttöä vastaavasti edelleen maa- ja metsätalousalueena. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvassa ja tämän seikan mahdollinen vaikutus kiinteistön arvoon ei ole sellainen maanomistajan kannalta kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan. Kaava ei muillakaan valituksissa esitetyillä perusteilla ole kohtuuton.

Hallinto-oikeus voi tutkia osayleiskaavapäätöstä koskevien valitusten perusteella ainoastaan tehdyn kaavapäätöksen lainmukaisuuden. Hallinto-oikeus ei voi kumota tai muuttaa päätöstä sillä perusteella, että jokin toinen energiatuotannon ratkaisu olisi valittajien käsityksen mukaan ollut tarkoituksenmukaisempi tai parempi.

Tuulivoimapuiston ympäristöluvan tarve arvioidaan erikseen ympäristösuojelulain säännösten mukaan. Ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Yhteenveto

Korpi-Matin osayleiskaavan käsittelyyn ei ole osallistunut esteellisiä henkilöitä eikä päätös ole muutenkaan syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Osayleiskaavan laatimisessa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen säätelemää kaavoitusmenettelyä ja vuorovaikutusta. Osayleiskaava on perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Kaava täyttää sitä koskevat yleiskaavan sisältövaatimukset ja edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista. Yleiskaava ei myöskään aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kunnanvaltuuston päätös ei ole lainvastainen.

Korpi-Matin osayleiskaavaa ei ole määrätty tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kaavapäätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen ei siten ole aihetta.

Oikeudenkäyntikulut

Asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Säännöstä voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

E:n ja F:n, X:n ym., A:n, D:n ja B:n ym. valitukset on hylätty. Tähän nähden ei ole kohtuutonta, että he joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti ja 74 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 24 § 2 momentti, 32 § 1 momentti, 39 §, 41 §, 62 §, 63 §, 65 §, 77 a §, 77 b § ja 188 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §, 19 §, 30 § ja 32 §

Kuntalaki (365/95) 15 §, 15 a §, 59 § 1 momentti ja 90 §

Hallintolaki 27 §, 28 § ja 51 §

Osuuskuntalaki 4 luku 27 § ja 5 luku 1 §, 4 § ja 12 §

Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 1 luku 1 § ja 4 luku

Valtioneuvoston 13.11.2008 hyväksymät tarkastetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannamaija Falck, Tuire Nurmio ja Kari Hartzell, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A, B ja C ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Päätöksen täytäntöönpano on keskeytettävä. Merikarvian kunnan on korvattava valittajien oikeudenkäyntikulut.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat uudistaneet hallinto-oikeudelle tekemissään valituksissa esittämänsä valitusperustelut sekä lausuneet, että hallinto-oikeuden päätöstä ei ole asianmukaisesti perusteltu. Hallinto-oikeus ei ole asiaa ratkaistessaan ottanut huomioon valituksissa esitettyjä valitusperusteluja.

D on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Päätöksen täytäntöönpano on keskeytettävä. Hallinto-oikeudessa tutkimatta jätetyt vaatimukset on tutkittava. Merikarvian kunnan on korvattava D:n oikeudenkäyntikulut.

Vaatimustensa tueksi D on vedonnut asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Kunnanvaltuuston päätös on lainvastainen koska se on tehty ilman voimassa olevaa kaavoituskatsausta ja -ohjelmaa. Kaavoitusmenettely on järjestetty puutteellisesti. Toisin kuin hallinto-oikeuden päätöksessä on katsottu, kunnanhallituksen puheenjohtaja G on esteellisenä osallistunut kaavan valmisteluun. G omistaa kaava-alueella maata, jonka hän on vuokrannut tuulivoimayhtiölle. Lisäksi hän on ollut alusta saakka mukana kaavaprosessin eri vaiheissa. Näin hän on voinut vaikuttaa kaavoitukseen ja omiin taloudellisiin etuihinsa.

Tuulivoimaloiden melumallinnus on virheellinen. Muun muassa infra­ääniä ei ole otettu huomioon. Meluhaittojen ja muiden haittojen yhteisvaikutukset naapurikuntien tuulivoimapuistojen kanssa on otettava huomioon.

E ja F ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Asiassa tulee harkita, onko tarvetta esittää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyyntö koskien luontodirektiivin 6 artiklan tulkintaa siitä, missä vaiheessa olevan kaavahankkeen vaikutukset on arvioitava direktiivissä todetulla tavalla yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa. Lisäksi E ja F ovat vaatineet, että Merikarvian kunta velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa.

Vaatimustensa tueksi E ja F ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaisia sisältövaatimuksia varsinkaan ekologisen kestävyyden ja rakennetun ympäristön, luonnonarvojen ja maiseman vaalimista koskevien tavoitteiden suhteen. Kaava ei täytä ympäristöhaittojen vähentämistä koskevia tavoitteita. Kaava ei takaa mahdollisuuksia turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön ja se aiheuttaa maanomistajille ja muille oikeudenhaltijoille kohtuutonta haittaa. Kaava poikkeaa maakuntakaavan aluevarauksesta ja johtaa ilmeiseen ristiriitaan lintu- ja luontodirektiivissä EU:n jäsenmaille asetettujen velvoittavien tavoitteiden kanssa. Kaavassa ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon sen yhteisvaikutusta muiden tuulivoimahankkeiden kanssa.

Kaava ei perustu riittäviin selvityksiin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla eikä kaavan sisältövaatimusten täyttymistä voida varmistaa tehtyjen selvitysten perusteella.

Meluvaikutusten puutteellinen arviointi johtaa riittämättömiin suojavyöhykkeisiin asutukseen ja luonnonsuojelualueisiin nähden. Vesa Viljasen ja Denis Siposen asiantuntijalausuntojen mukaan tuulivoimamelun erityisiä häiritsevyystekijöitä (muun muassa sykkeellisyys ja kapeakaistaisuus) ei ole otettu huomioon.

Melumallinnuksessa ei ole käytetty ympäristöministeriön ohjeessa (2/2014) edellytettyä mallinnettaville tuulivoimalatyypeille laitevalmistajien tuulivoimaloille antamaa lähtömelun takuuarvoa LWAd. Sen sijaan on käytetty äänitehotasoa LWA, jonka käyttö johtaa todelliseen tilanteeseen verrattuna liian alhaisiin mallinnustuloksiin. Merkityksellinen sykintä on sivuutettu huolimatta voimaloiden summavaikutusta, jossa usean tuulivoimalan ääni summautuu tai kumoutuu jaksollisesti riippuen tuulivoimaloiden keskinäisestä pyörimisen vaiheesta. Melumallinnusraportissa todetaan virheellisesti, että merkityksellinen sykintä sisältyisi takuuarvoon. Kahdessa tuulivoimalatyypissä ei ole käytetty takuuarvoa eikä summavaikutusta mitata takuuarvon yhteydessä. Meluselvityksessä ei ole huomioitu Nordex N131-3000 tuulivoimalamallin kapeakaistaisuutta, vaikka se ylittää 200 Hz:n terassikaistalla selvästi sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän kapeakaistaisuudesta. Siemens SWT-3,0-113 tuulivoimalamallin äänitehotasoa ei ole ilmoitettu terassikaistoittain eikä siitä voida suorittaa tarvittavaa kapeakaistaisuusarviointia. Nordex N131 tuulivoimalamallin äänitehotaso 200 Hz:n terassikaistalla on noin 6 dB viereisiä terassikaistoja voimakkaampi. Tällöin mallinnusohjeen mukaan tulisi käyttää + 5 dB:n tonaalisuussanktiota.

Koska ulkomelutasot on arvioitu virheellisesti, myöskään sisämelutasoa ei ole voitu arvioida luotettavasti. Sisämelun pienitaajuisia melutasoja arvioitaessa on käytetty virheellisesti tanskalaisen rakennuskannan julkisivun ilmaääneneristävyysarvoja.

Voimaloiden vaikutukset kohdistuvat valtakunnallisesti merkittäville lintujen muuttoreiteille ja lintudirektiivillä suojeltuihin lajeihin. Kaavan ja muiden vireillä olevien tuulivoima-alueiden vaikutuksia linnustoon ja Natura-alueisiin ei ole tunnistettu riittävällä tavalla. Hallinto-oikeus on jättänyt huomioimatta Porin lintutieteellinen yhdistys ry:n lausunnon sisällön. Pohjanlahden rannikon suuntaisesti muodostuu tuulipuistojen myötä melko yhtenäinen maakuntarajat ylittävä tuulipuistovyöhyke, jonka vaikutuksia läpimuuttavan linnuston käyttäytymiseen ei voi varmuudella ennakoida. Tuulivoimapuisto vaikuttaa haitallisesti sekä muuttolintuihin että myös joihinkin pesimälajeihin.

Korpi-Matin ja Korvennevan hankkeen yhteisvaikutuksista tulee tehdä natura-arvioinnin tarveharkinnan sijasta luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama arviointi.

Kaavan vaikutukset Selkämeren kansallispuistoon ja soidensuojelun täydennysohjelmaan ovat jääneet selvittämättä. Tuulivoima-alueelta tapahtuvan pintamaan poiston yhteydessä mahdolliset humus- ja ravinnehuuhtoutumat kulkeutuvat alueen pohjois-, etelä- ja länsipuolella sijaitseviin Trolssinjokeen, Teinijärvenojaan, valtaojiin ja niiden kautta edelleen suoraan mereen.

Maakuntakaavan ohjausvaikutus ei ole toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n tarkoittamalla tavalla. Kaava poikkeaa maakuntakaavan aluevarauksesta. Myöskään tuulivoimatuotannon linnustoon kohdistuviin yhteisvaikutuksiin ei ole vaihemaakuntakaavan määräyksen mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota.

Tuulivoimaloiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulee olla vähintään kaksi kilometriä. Jopa 324 vakituista asuntorakennusta ja 100 vapaa-ajanasuntoa on jäämässä voimala-alueen meluvyöhykkeelle. Hankkeen etäisyys lähimmälle taajama-alueelle on vain 600 metriä.

Trolssin kulttuurimaisema jää yleisten suunnitteluohjeiden vastaisesti tuulivoimapuiston voimakkaan vaikutuksen alueelle.

Tuulivoimaloiden valo- ja välkehaitat aiheuttavat kohtuutonta haittaa pienipiirteisessä maisemassa. Kaavan toteutuessa koko Lankoslahden rantamaiseman taustalla näkyisi mereltä katsottuna sekä Korpi-Matin (26 kpl) että Korvennevan (6 kpl) yhteensä 32 voimalaa, millä on huomattava vaikutus alueen kiinteistöjen arvotekijöihin.

Merikarvian kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa se on esittänyt, että valitukset hylätään.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen. Vastaselitykseen on liitetty muun ohella jäljennös G:n ja EPV Tuulivoima Oy:n välillä 7.4.2009 allekirjoitetusta maa-alueen vuokrasopimuksesta ja sitä koskeva todistus erityisen oikeuden kirjaamisesta kiinteistötietojärjestelmään.

D on antanut vastaselityksen. D on vastaselityksessään muun ohella lausunut, että G:llä on hallituksen puheenjohtajana ollut vaikutusvaltaa kaavoituksen eri vaiheissa. Sillä seikalla, kuinka monta prosenttia hän omistaa kaava-alueen kokonaispinta-alasta, ei ole asiassa merkitystä. D on myös toimittanut lisäselvitystä.

E ja F ovat antaneet vastaselityksen ja toimittaneet lisäselvitystä.

Suomen Hyötytuuli Oy, TuuliWatti Oy ja EPV Tuulivoima Oy ovat oma-aloitteisesti toimittaneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle pöytäkirjan­otteen kunnanhallituksen kokouksesta 15.2.2010 (§ 63).

Merkintä

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä (diaarinumerot 2646/1/16, 2661/1/16, 2676/1/16, 2699/1/16, 2727/1/16, 2729/1/16 ) ratkaissut valitukset Turun hallinto-oikeuden päätöksestä 7.7.2016 nro 16/0160/1, joka koskee Merikarvian kunnassa olevaa Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Turun hallinto-oikeuden päätös pääasiaratkaisun osalta ja Merikarvian kunnanvaltuuston päätös kumotaan A:n, B:n ja C:n sekä D:n valitusten johdosta. Lausuminen E:n ja F:n valituksesta raukeaa siltä osin kuin se koskee Turun hallinto-oikeuden päätöstä pääasiaratkaisun osalta.

2. Valitukset hylätään siltä osin kuin ne koskevat Turun hallinto-oikeuden päätöksen oikeudenkäyntikuluratkaisua. Hallinto-oikeuden päätöstä ei tältä osin muuteta.

3. Vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

4. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista raukeaa.

Perustelut

1 Pääasia

1.1 A:n, B:n ja C:n sekä D:n valitukset

1.1.1 Kysymyksenasettelu

A, B, C ja D ovat valituksissaan hallinto-oikeudessa vaatineet, että Merikarvian kunnanvaltuuston päätös Korpi-Matin osayleiskaavan hyväksymisestä kumotaan muun ohella sillä perusteella, että kunnanhallituksen puheenjohtaja G on esteellisenä osallistunut kaava-asian käsittelyyn. Valituksissa on tältä osin viitattu G:n kiinteistöomistukseen kaava-alueella ja hänen tuulivoimayhtiön kanssa tekemäänsä maa-alueen vuokrasopimukseen. G on antanut hallinto-oikeudelle selvityksen häneen kohdistuneista esteellisyyttä koskevista valitusperusteista.

Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset. Hallinto-oikeus on perusteluissaan G:n esteellisyyttä koskevien valitusperusteiden osalta muun ohella lausunut, että G on osallistunut kaavaa koskevaan valmisteluun kaavoituksen alkuvaiheessa, jolloin tuulivoimaloiden lopullisia sijoituspaikkoja ei vielä ollut ratkaistu. Koska G ei tämän jälkeen ole osallistunut kaavaa koskevaan valmisteluun tai päätöksentekoon, hallinto-oikeus on katsonut, että hän ei ole hallintolain tarkoittamalla tavalla osallistunut kaava-asian käsittelyyn.

Muutoksenhakijat ovat uudistaneet korkeimmassa hallinto-oikeudessa aikaisemmin esittämänsä valitusperusteen G:n esteellisyyden osalta.

Edellä olevan johdosta asiassa on ensin otettava kantaa siihen, onko kunnanvaltuuston päätös syntynyt G:n esteellisyyden johdosta kuntalain 90 §:n (365/95) 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

1.1.2 Esteellisyys kaava-asian käsittelyssä

Säännökset

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Pykälän 2 momentin mukaan, mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä säädetään kaavoitusta koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Pykälän 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Pykälän 2 momentin mukaan kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.

Asiassa saatu selvitys

Kunnanhallitus on 15.2.2010 (§ 63) päättänyt, että kunta käynnistää esityslistan liitteenä olevaa aluetta koskevan osayleiskaavan laatimisen. Päätöksen johdanto-osasta ilmenee, että EPV Tuulivoima Oy:n, Suomen Hyötytuuli Oy:n ja TuuliWatti Oy:n tarkoituksena on kehittää aluetta yhteistyössä tuulipuistoalueeksi. Suomen Hyötytuuli Oy:n toimitusjohtaja on selostanut asiaa kokouksessa. Kunnanhallituksen pöytäkirjamerkinnän mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja G on poistunut kokouksesta esteellisenä päätöksenteon ajaksi.

Kunnanhallitus on 7.6.2010 (§ 196) päättänyt merkitä tiedoksi tuulivoimapuistohankkeen vaiheen, tiedottaa osallisille yleiskaavan vireille tulosta sekä asettaa julkisesti nähtäville kaavahankkeen 1.6.2010 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Päätöksen johdanto-osan mukaan Korpi-Matin tuulipuiston yleiskaavoitus on käynnistetty ja asiaa koskeva viranomaisneuvottelu on pidetty 26.5.2010. Pöytäkirjamerkintöjen mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja G on ollut läsnä kokouksessa ja osallistunut päätöksentekoon.

Edellä mainitussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on muun ohella todettu, että kaavan tavoitteena on mahdollistaa noin 35 tuulivoimalaitoksen käsittävän tuulipuiston rakentaminen. Tuulivoimalat ovat kooltaan noin 3–5 megawattia, niiden napakorkeus on 100–140 metriä ja ne sijoitetaan noin 500 metrin etäisyydelle toisistaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tuulivoimalat toteuttaa kolme tuulivoimayhtiötä (TuuliWatti Oy, EPV Tuulivoima Oy ja Suomen Hyötytuuli Oy). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty myös suunnittelualueen rajaus.

Asiassa saadun selvityksen mukaan G omistaa Luhtimäen tilaan (484-417-6-137) kuuluvia maa-alueita Korpi-Matin osayleiskaava-alueella yhteensä noin 45 hehtaaria. G on 7.4.2009 allekirjoittanut EPV Tuulivoima Oy:n kanssa Luhtimäen tilaa koskevan maa-alueen vuokrasopimuksen tuulivoimalaitosten rakentamiseksi. Vuokrasopimus ehtoineen on voimassa 31.12.2058 asti. Vuokrasopimus on 2.3.2011 kirjattu kiinteistötietojärjestelmään. G:n omistamalle maa-alueelle on osayleiskaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv-1), jolle saa rakentaa yhden tuulivoimalan.

Oikeudellinen arviointi

Kaavoitus perustuu vuorovaikutteiseen suunnitteluun, jossa sovitetaan yhteen erilaisia maankäyttöön liittyviä intressejä. Tässä tarkoituksessa kaavoitukseen liittyy erilaisia käsittelyvaiheita, joista osasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Näihin kuuluvat muun muassa osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja kaavoituksen vireilletulosta ilmoittaminen. Kaava-asian käsittely päättyy kaavaehdotuksen hyväksymiseen.

Vaikka osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan kaavasuunnittelun alkuvaiheessa, jolloin yksityiskohtaisia maankäyttöratkaisuja ei lähtökohtaisesti ole vielä tehty, sen hyväksyminen on kuitenkin osa kaava-asian käsittelyä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa muun ohella määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat periaatteet ja osallistumistavat. Siinä on myös mahdollista ottaa kantaa tarkasteltaviin suunnitteluvaihtoehtoihin.

Kaavoituksen erityispiirteiden vuoksi esteellisyyden vaikutus ulottuu lähtökohtaisesti koko kaavaratkaisuun. Esimerkiksi nyt kysymyksessä olevassa kaavahankkeessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmenevän suunnittelualueen maanomistajille on ollut odotettavissa mahdollisia taloudellisia hyötyjä tai vastaavasti rakentamisrajoituksia voimaloiden rakentamisesta johtuen.

G:n maanomistus yleiskaava-alueella ja hänen solmimansa tuulivoima-aluetta koskeva vuokrasopimus huomioon ottaen G:lle on ollut odotettavissa kaavahankkeesta erityistä hyötyä. G ei siten esteellisenä ole voinut ottaa osaa mihinkään puheena olevan kaava-asian käsittelyvaiheeseen. Tämä on koskenut myös edellä mainittua kunnanhallituksen kokousta 7.6.2010 (§ 196), jossa on päätetty tiedottaa osallisille yleiskaavan vireille tulosta ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkisesti nähtäville.

Koska G on osallistunut esteellisenä kunnanhallituksen kokoukseen 7.6.2010 (§ 196), kunnanvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä on tämän kaavan valmisteluvaiheen käsittelyssä tapahtuneen virheellisen menettelyn johdosta syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Yksinomaan sillä perusteella, että G ei ole myöhemmässä vaiheessa osallistunut kaavaa koskevaan päätöksentekoon, asiaa ei ole syytä arvioida toisin.

Johtopäätös ja lopputulos

Kun otetaan huomioon edellä lausuttu, kunnanvaltuuston päätös on kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös pääasian osalta ja kunnanvaltuuston päätös on kumottava.

Lausuminen muista A:n, B:n ja C:n sekä D:n valituksissa esitetyistä valitusperusteluista ei näissä oloissa ole tarpeen.

1.2 E:n ja F:n valitus

E ja F ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Kun otetaan huomioon, mitä edellä kohdassa 1.1 on lausuttu A:n, B:n ja C:n sekä D:n valitusten johdosta ja asian ratkaisun lopputulos tältä osin, lausuminen E:n ja F:n valituksessa hallinto-oikeuden pääasiaratkaisun osalta esitetyistä valitusperusteluista ja vaatimuksesta ennakkoratkaisun pyytämiseen ei näissä oloissa ole tarpeen.

2 Oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa

Kun otetaan huomioon asian laatu ja asiassa saatu selvitys, ei ole kohtuutonta, että muutoksenhakijat korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksesta huolimatta ovat joutuneet hallinto-oikeudessa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hallinto-oikeuden päätöksen, jolla on hylätty muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, muuttamiseen ei ole perusteita.

3 Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 § ei muutoksenhakijoille ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

4 Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä D:n täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Marko Nurmikolu. Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Hannu Rannan äänestyslausunto:

"1. Kumoan hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset yleismääräyksen "uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä" osalta.

2. Muilta osin hylkään valitukset. En muuta hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta muilta osin.

3. Hylkään A:n ja hänen asiakumppaniensa, D:n ja E:n ja F:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

Perustelut

1. Yleiskaavamääräyksen kumoaminen

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 1 momentin mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään.

Pykälän 4 momentin mukaan mainitussa pykälässä säädetyistä rajoituksista johtuvasta lunastus- ja korvausvelvollisuudesta säädetään 101 ja 140 §:ssä.

Yleiskaavamääräys

Korpi-Matin yleiskaavan yleisissä määräyksissä on määrätty, että uusia asuin- tai lomarakennuksia tai muita muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä.

Oikeudellinen arviointi

Edellä mainitulla yleiskaavamääräyksellä rajoitetaan uutta rakentamista, joten määräystä on pidettävä rakentamisrajoituksena. Rakentamisrajoitus voidaan antaa joko maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 1 momentin tai 43 §:n 2 momentin nojalla. Esillä olevassa kaavassa ei ole ilmoitettu, kumpaan lainkohtaan rakentamisrajoitus perustuu. Yleiskaavamääräyksellä on kuitenkin määritelty ennalta, millainen rakentaminen vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista. Tällainen määräys voi oikeudellisesti perustua vain maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momenttiin, joten määräys sisältää ehdottoman rakentamisrajoituksen.

Yleiskaavassa on sinänsä mahdollista rajoittaa rakentamista melualueille ja käyttää ohjauskeinona maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa säädettyä ehdotonta rakentamisrajoitusta. Tällaisista määräyksistä on esitetty esimerkkejä ympäristöministeriön julkaisemassa oikeudellisesti sitomattomassa maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarjan oppaassa n:o 11 "Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset". Mainitun oppaan mukaan melualueet osoitetaan joko rajaus- tai rasterimerkinnällä, jonka yhteyteen tehdään merkintä "me".

Kunnanvaltuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä on hallintopäätös, josta tulee riittävän selkeästi käydä ilmi, miten sitä on pidettävä ohjeena toteutettaessa kaavaa rakennus- ja toimenpidelupamenettelyissä sekä mahdollisessa maankäyttö- ja rakennuslain 101 §:n mukaisessa menettelyssä.

Valituksen kohteena olevassa kaavassa ei ole kaavakartalla osoitettu niitä alueita, joita rakentamisrajoitus koskee, vaan rajoituksen kiinteistöllinen ulottuvuus ratkaistaan sen perusteella, voiko alueelle aiheutua määräyksessä mainitussa ohjeessa tarkoitettua melua. Tällaisesta kaavamääräyksestä ei käy riittävän yksiselitteisesti ilmi, miten kaavaa on pidettävä sitä toteutettaessa ohjeena ja minkä kiinteistöjen alueilla rakentamista on rajoitettu. Tähän nähden ei ole riittäviä edellytyksiä arvioida, miten rajoitus vaikuttaa maanomistajien oikeuteen rakentaa maalleen ja miten maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa säädettyä rajoitusta on sovellettava yksittäistapauksissa. Niin ikään puuttuvat edellytykset arvioida maanomistajakohtaisesti, täyttääkö yleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa säädetyn kohtuullisuuden vaatimuksen.

Tämän epäselvyyden vuoksi rakentamisrajoituksen sisältävä kaavamääräys on lainvastaisena kumottava. Määräys ei kuitenkaan ole niin keskeinen osa kaavaratkaisua, että kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä ja hallinto-oikeuden päätös olisi kumottava kokonaan.

2. Valitusten hylkääminen

Kunnanhallituksen puheenjohtajan esteellisyys

Sovellettavat oikeusohjeet

Sovellettavien oikeusohjeiden ja G:n kiinteistönomistuksen ja yleiskaavan sisällön osalta viittaan enemmistön ratkaisuun.

Tosiasiaselvitys

Merikarvian kunnanhallitus on 15.2.2010 (§ 63) päättänyt käynnistää kolmen tuulivoimayhtiön aloitteesta kaavoituksen päätökseen liitettyyn karttapiirrokseen merkitylle alueelle. Samalla on päätetty valmistella kaavoitussopimus. G on esteellisenä poistunut asian käsittelyn ajaksi.

Kunnanhallitus on 7.6.2010 (§ 196) 1. päättänyt merkitä tiedokseen kaavahankkeen vaiheen ja 2. asettaa julkisesti nähtäville 1.6.2010 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kokouksessa muuttamattomana nähtäville asetettavaksi hyväksytyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan aiemmin (15.2.2010) kaavoitettavaksi rajatulle alueelle on suunniteltu 35 tuulivoimalan tuulivoimapuistoa. Voimaloiden sijaintia ei ole merkitty osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. G on osallistunut asian käsittelyyn.

Kunnanhallitus on 7.5.2012 (§ 170) päättänyt 1. hyväksyä kaavoitussopimuksen ja 2. hyväksyä kaavanlaatijan ja 3. osoittaa yleiskaava-alueen suunnittelutarvealueeksi kaavan laatimisen ajaksi. G on osallistunut asian käsittelyyn.

Kunnanhallitus on käsitellyt 26.6.2012 (§ 247) palautetta, tehnyt kaavaan muutoksia ja asettaa muutetun kaavaehdotuksen nähtäville. G on esteellisenä poistunut asian käsittelyn ajaksi.

Kunnanhallitus on 21.10.2013 (§ 354) käsitellyt saatuja lausuntoja ja muistutuksia ja päättänyt poistaa ja siirtää voimaloiden rakennusaloja sekä asettaa muutetun kaavan uudelleen nähtäville. G poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi.

Kunnanhallitus on 7.4.2014 (§ 133) todennut, että viranomaisneuvottelu on järjestetty 17.3.2014 ja tarkistanut sen perusteella kaavaehdotusta poistamalla joitain voimaloita. Muutoksen jälkeen ehdotuksessa on rakennusalat 27 voimalalle. Kaavaehdotus on päätetty asettaa uudelleen nähtäville. G poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi.

Kunnanhallitus on 22.9.2014 (§ 297) päättänyt toimittaa vastineet kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille. G poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi.

Kunnanhallitus on 6.10.2014 (§ 308) käynyt kaavan sisällöstä alustavaa keskustelua. G poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi.

Kunnanhallitus on 20.10.2014 (§ 322) päättänyt ehdottaa valtuustolle kaavan hyväksymistä. G poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi.

Kunnanvaltuusto on 17.11.2014 (§ 58) hyväksynyt kaavan. G poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi.

Oikeudellinen arviointi

Yleiskaavan valmistelu siihen liittyvine vuorovaikutusmenettelyineen on monista vaiheista muodostuva kokonaisuus, josta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 6, 9 ja 62–66 §:issä.

Vaikka kaavan valmistelu onkin kokonaisuus, luottamusmiehen esteellisyyttä kaavan valmistelussa on tarkasteltava arvioiden kutakin valmisteluprosessiin kuuluvaa päätöstä erikseen. Esteellisyys on olemassa, jos päätöksentekoon osallistunut on esteellinen siihen nähden mistä asianomaisessa päätöksessä on ratkaistu.

G ei ole osallistunut 15.10.2010 kaavoituksen käynnistämistä ja kaavoitettavan alueen rajaamista koskevan päätöksen tekemiseen. Tällä päätöksellä on ratkaistu kaksi kaavoituksen kannalta keskeistä seikkaa, kaavoituksen käynnistyminen ja kaava-alueen rajaus.

G on tämän jälkeen 7.6.2010 osallistunut konsultin laatiman 1.6.2010 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamista koskevan päätöksen tekemiseen. Päätöstä tehtäessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole muutettu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on todettu 15.10.2010 tehdyllä päätöksellä rajatulle alueelle olevan suunnitteilla 35 kooltaan yksilöityä tuulivoimalaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole osoitettu alustavastikaan voimaloiden sijaintia.

Myöhemmin G on osallistunut kaavan laatijan hyväksymistä ja kaavoitussopimuksen tekemistä koskevan päätöksen 7.5.2012 tekemiseen. Tässä päätöksessä ei ole käsitelty kaava-alueen sijaintia tai kaavan sisältöä.

Kunnanhallitus on tämän jälkeen käsitellyt kaavaehdotusta kuusi kertaa. Kaavan sisältöä on näillä käsittelykerroilla muutettu huomattavasti muun ohella poistamalla voimaloiden rakennusaloja ja siirtämällä niitä. Lopulliseen kaavaan on jäänyt 27 voimalan rakennusalaa.

Niissä kunnanhallituksen kokouksissa, joihin G on osallistunut, ei ole käsitelty kaava-alueen taikka tuulivoimaloiden rakennusalojen sijaintia. G:llä on odotettavissa erityistä hyötyä kaavasta siksi, että hänen omistamalleen kiinteistölle on osoitettu tuulivoimalan rakennusala. Niissä kunnanhallituksen päätöksissä, joiden tekemiseen G on osallistunut ei kuitenkaan ole päätetty eikä olisi voitukaan päättää sen enempää kaava-alueen ulottamisesta kuin voimalan rakennusalan sijoittamisestakaan G:n omistamalle kiinteistölle. Näin ollen kokouksissa ei ole päätetty sellaisesta asiasta, joka voisi vaikuttaa erityistä hyötyä tuottavalla tavalla G:n asemaan. Sen vuoksi kaavan valmistelussa ei ole tapahtunut sellaista virhettä, jonka vuoksi valtuuston päätös olisi kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Muut valitusperusteet

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen muutoin kuin edellä mainitun kaavamääräyksen osalta ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu

Osaksi asian näin päättyessä ja osaksi sen laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja hänen asiakumppaneilleen, D:lle ja E:lle ja F:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa."

 
Julkaistu 17.8.2017