Muu päätös 4300/2017

Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan vahvistamista koskeva valitus

Antopäivä: 7.9.2017
Taltionumero: 4300
Diaarinumero: 3628/1/16

Asia Maakuntakaavan vahvistamista koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Ympäristöministeriö 22.6.2016 nro YM1/5222/2015

Asian aikaisempi käsittely

Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on päätöksellään 23.4.2015 (§ 7) hyväksynyt Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan.

Vaihemaakuntakaava käsittää tuulivoimaloiden alueet sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön, poislukien arkeologinen perintö, liittyvät aihealueet. Maakuntakaava kumoaa alueella voimassa olevat maakuntakaavat osittain.

Keski-Pohjanmaan liitto on 27.5.2015 saattanut maakuntavaltuuston päätöksen ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

Asian käsittely ympäristöministeriössä siltä osin kuin nyt on kysymys

A on valittanut maakuntavaltuuston päätöksestä ympäristöministeriölle.

Sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen.

Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Keski-Pohjanmaan liitto on antanut vastineen lausuntojen ja valituksen johdosta.

A on antanut vastaselityksen.

Ympäristöministeriön ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Ympäristöministeriö on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n valituksen.

Ympäristöministeriö on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevien yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat yleistavoitteiden mukaan muun muassa alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Lisaksi erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet.

Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1995 hyväksytyt valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2009 hyväksytyt valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Tuulivoimaloiden alueita ei ole vaihemaakuntakaavassa sijoitettu näille alueille. Tuulivoimaloiden alueet 849_701 ja 849_704 sijaitsevat lähimmillään vajaan 5 kilometrin etäisyydellä Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Näille tuulivoimaloiden alueille on annettu aluekohtaiset suunnittelumääräykset, joiden mukaan on varmistettava maisema-arvojen säilyminen Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Tuulivoimaloiden alueiden vaikutukset mukaan lukien yhteisvaikutukset on arvioitu.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain koskien vain tiettyä maankäyttömuotoa. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava on laadittu vahvistettujen, osaltaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioivien 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavojen jälkeen. Aikaisemmissa maakuntakaavoissa osoitetut turvetuotantoon soveltuvat suot ja suojelutarpeet on huomioitu tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa, eikä siten valituksessa esitettyä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaarantumista tapahdu. 4. vaihemaakuntakaavan hyväksymishetkellä ei ollut tiedossa soidensuojelutyöryhmän ehdotukseen sisältyviä soita.

Keski-Pohjanmaan maakuntakaavoissa ei ole osoitettu hiljaisia alueita, eikä siten valituksessa esitettyä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaarantumista tapahdu hiljaisten alueiden osalta.

Ympäristöministeriö on todennut, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät useita eri teemoja koskevia tavoitteita. Kaavaratkaisun tulee edistää osaltaan kaikkia kaavan suunnitteluun liittyviä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja sovittaa ne yhteen. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu keskitetysti tuulivoiman tuotantoon parhaiten soveltuvat alueet valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla.

Mitoitus

Ympäristöministeriö on todennut, ettei tuulivoimaloiden alueiden mitoitukselle maakuntakaavoituksessa ole normia. Tuulivoimatuotannon määrä ja tavoitteiden asettaminen kuuluvat maakunnan liiton itsenäisen toimivallan piiriin. Maakunnan liitto voi harkintansa mukaan päättää kaavan sisällöstä ottaen huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset.

Maakuntakaavan ohjausvaikutus

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Tuulivoimaloiden alueet on osoitettu vaihemaakuntakaavassa alueiden erityisominaisuutta kuvaavalla merkinnällä. Merkintään liittyvien suunnittelumääräysten mukaan tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, luontoarvoihin sekä liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen.

Tuulivoimaloiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon lentoliikenteen, säähavainnoinnin sekä puolustusvoimien toiminnan aiheuttamat rajoitteet. Puolustusvoimilta on selvitettävä tuulivoima-alueiden hyväksyttävyys, kun tuulivoimaloiden sijainti-, rakenne- ja korkeustiedot ovat käytettävissä/tiedossa. Tuulivoima-alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti hyödynnettävä olevia johtokäytäviä. Tuulivoima-alueiden ja niihin liittyvien sähkölinjojen ja teiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset muuttolinnustoon, suurten petolintujen pesimisreviireihin sekä metsäpeurojen tärkeimpiin elinympäristöihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Lisaksi vaihemaakuntakaavassa on annettu aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä liittyen maisema-arvojen säilyttämiseen, sääksen saalistusreitin turvaamiseen, riittävän etäisyyden metsäpeurojen vasomisalueisiin turvaamiseen, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden soiden luontoarvojen säilymiseen sekä läheisten maakotkan reviirien säilymiseen. Merkintöihin ei sisälly maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta.

Ympäristöministeriö on todennut, että tuulivoimaloiden alueet on osoitettu maakuntakaavassa osa-aluemerkinnällä, jolloin alueen pääasiallinen käyttötarkoitus on muu kuin tuulivoima. Suunnittelumääräyksillä on annettu muun muassa luontoarvoihin, maisemaan tai kulttuuriympäristöön liittyviä rajoituksia ja reunaehtoja tuulivoimarakentamisen yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Maakuntakaavan valmistelussa mahdolliset päällekkäisten merkintöjen ristiriitaisuus on tutkittu ja osoitetut tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat pääsääntöisesti maakuntakaavan valkoisille alueille.

Ympäristöministeriö on todennut, että maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käyttöä koskeva suunnitelma, joka tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarkempien selvitysten ja vaikutusten arviointien perusteella. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet eikä siinä osoiteta yksittäisten tuulivoimaloiden määrää eikä sijaintipaikkoja. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitetään myös tarvittavat suojavyöhykkeet yksittäisille tuulivoimaloille, kun sijaintipaikka ja voimalatyyppi ovat tiedossa. Se, että vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden suojaetäisyyksien perusteita ei ole erikseen esitetty kaavamateriaalissa, ei ole maakuntakaavan vahvistamisen este.

Selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit

Säännökset

Kaavan hyväksymispäätöstä tehtäessä voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun muassa kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin sekä maisemaan.

Lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista sekä siihen liittyneellä lailla maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja niiden nojalla annetuilla asetuksilla on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2001/42/EY) tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 §:n mukaan maakuntakaavan selostuksessa esitetään muun muassa suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään noudatettava mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset.

Tehdyt selvitykset ja vaikutusten arvioinnit

Maakuntakaavan taustalla on Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen yhteistyönä tehty Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys. Lisäksi tehtiin maisemarakenneselvitys, näkyvyysanalyysit, maisemavaikutusten analyysi, maisemavaikutusten arviointi ja havainnekuvat, linnustoselvitys, Natura-arvioinnit sekä selvitys erikoiskuljetuksista.

Vaihemaakuntakaavan selvitykset ja vaikutusten arvioinnit perustuvat muun muassa alueella käynnissä oleviin tuulivoimahankkeisiin ja tuuliatlakseen, tietoihin suojeluohjelmista ja maisema- ja kulttuuriperinnöstä, rakennetusta ympäristöstä ja luonnonarvoista. Kaavan valmistelun yhteydessä on selvitetty muun ohella tuulivoimaloiden alueiden yhteisvaikutuksia, jotta vaihemaakuntakaava on muotoutunut sellaiseksi, että merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei muodostuisi.

Vaihemaakuntakaavaratkaisu on muotoutunut kaavaprosessin aikana muun muassa selvittämällä ja arvioimalla erilaisia tuulivoimaloiden alueita ja niiden rajauksia. Vaihtoehtotarkastelut on tutkittu maakuntakaavoituksen tausta-aineistoksi tehdyssä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan mannertuulivoimaselvityksessä.

Ympäristöministeriö on todennut, että tuulivoimaloiden alueiden vaihtoehtotarkastelulle maakuntakaavoituksessa ei ole yksityiskohtaista normia ja että maankäyttö- ja rakennuslaki ei velvoita tiettyjen, esimerkiksi
0-vaihtoehdon esittämiseen. Se, että koko maakuntaa koskevia vaihtoehtoisia tarkasteluja maakunnallisesti merkittävien tuulivoimaloiden alueiden sijainnista ei ole tehty, ei ole maakuntakaavan vahvistamisen este.

Maisema

Vaihemaakuntakaavaa varten oli laadittu maisemavaikutusten analyysi, joka pohjautui maisemarakenneselvitykseen ja näkyvyysanalyyseihin. Maisema-analyyseissä kootun aineiston perusteella laadittiin aluekohtainen maisemavaikutusten arviointi II vaihemaakuntakaavaehdotusta varten tammikuussa 2015. Lisaksi arvokkaille maisema-alueille Lestijokilaaksoon ja Lestijärven ympäristöön tehtiin erillinen arviointi.

Maakuntakaavassa on osoitettu valtakunnalliset arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Näille alueille ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueita. Lestijokilaakso Toholammilla on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Vaihekaavan valmistelun yhteydessä on arvioitu tuulivoima-alueiden aiheuttamia muutoksia sekä yhteisvaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen Lestijokilaakson maisema-alueen ominaispiirteisiin. Vaikutusten arviointien mukaan tuulivoimalat näkyisivät Lestijokilaakson viljelymaisemassa Toholammin keskustan molemmin puolin, mutta muutoksen ei arvioida vaikuttavan maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden, kuten maisemarakenteen, asutusrakenteen tai vaihtelevien ja avoimien maisematilojen tunnistettavuuteen tai säilymiseen heikentävästi.

Maisemallista muutosta on havainnollistettu valokuvasovitteiden avulla. Valokuvasovitteiden tarve ja kohdentuminen määriteltiin maisema-analyysin perusteella. Valokuvasovitteita on valtakunnallisesti arvokkaalta Lestijokilaakson maisema-alueelta sekä myös maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiden maisema-alueiden läheisyydestä Lestijärveltä ja Halsualta, missä valituksessa viitatut tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat.

Kaikkia kaavan tuulivoima-alueita koskee maiseman osalta suunnittelumääräykset, joiden mukaan suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset yhteisvaikutukset muun muassa maisemaan sekä ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Lisäksi maisemavaikutusten osalta riskialtteimmiksi alueiksi tunnistetuille tuulivoimaloiden alueille, Toholampi läntinen B, Toholampi itäinen B ja Lestijärvi 2 on annettu aluekohtaiset suunnittelumääräykset: Tuulivoima-alueiden 849_701 ja 849_704 suunnittelussa on varmistettava maisema-arvojen säilyminen Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Tuulivoima-alueen 421_702 suunnittelussa on erityisesti huomioitava maakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Ympäristöministeriö on todennut, että suunnittelumääräykset velvoittavat ottamaan huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset maisemaan sekä ehkäisemään merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Lisäksi tuulivoimaloiden alueiden suunnittelumääräykset velvoittavat muun muassa varmistamaan maisema-arvojen säilymisen valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa ratkaistaan tuulivoimaloiden lukumäärä ja sijoittuminen, on mahdollista selvittää tarkemmin tuulivoimaloiden vaikutukset sekä määritellä toimenpiteet näiden vaikutusten lieventämiseksi.

Valittaja ei ole täydentänyt valitustaan maisemavaikutuksia koskevalla lausunnolla.

Natura-arvioinnit

Kaavaluonnoksen mukaisille alueille laadittiin ensin Natura-arvioinnin tarveharkinta. Tarveharkinnan mukaan tuulivoimaloiden alueista ei aiheutuisi merkittäviä vaikutuksia Natura-alueiden luontodirektiivin luontotyyppeihin ja lintudirektiivin artiklan 4.2 tarkoittamiin muuttolintuihin. Natura-arvioinnin tarveharkinnan mukaan tuulivoimala-alueiden arvioitiin vaikuttavan hyvin vähän kerääntymisalueina toimivien Natura-alueiden linnustoon johtuen siitä, että valtaosa tuulivoima-alueista ei sijoitu rannikon päämuuttoreitille ja siksi, ettei kerääntymisalueina toimivia SPA-alueita sijoitu tuulivoimala-alueiden läheisyyteen. Tuulivoima-alueista Kokkolan Alaviirteen ja Hillin alueet sijoittuivat joidenkin lajien rannikon päämuuttoreitille. Näitä tuulivoimaloiden alueita ei kuitenkaan ole osoitettu maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa.

Natura-arvioinnin tarveharkinnan mukaan käytettävissä olleiden tietojen perusteella ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että jotkut tuulivoimala-alueet erikseen tai kaikki yhdessä vaikuttaisivat merkittävästi lintudirektiivin liitteen l lajeista maakotkaan tai luontodirektiivin liitteen II lajeista metsäpeuraan. Tämän vuoksi kaavaehdotuksesta laadittiin luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi.

Laaditun Natura-arvioinnin mukaan tarkastelluille maakuntakaavan tuulivoima-alueille on mahdollista toteuttaa tuulivoimaloiden alueet siten, ettei merkittäviä vaikutuksia muodostu Natura-alueilla esiintyviin maakotkiin, metsäpeuraan tai muihin Natura-alueiden suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin. Tuulivoimaloiden alueiden etäisyydet maakotkien pesäpaikkoihin todettiin arvioinnissa olevan vähintään yli 4 kilometriä ja tyypillisimmillään 6–8 kilometriä.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Natura-arvioinnista antaman lausunnon mukaan arviointia tuli vielä täydentää, jonka johdosta laadittiin Natura-arvioinnin päivitys samalla kun kaavaehdotusta tarkistettiin ja asetettiin uudelleen nähtäville. Natura-arvioinnin päivityksessä yhteisvaikutusten arviointia laajennettiin koskemaan myös naapurimaakuntien tuulivoimaloiden alueita. Natura-arviointien tuloksena kaikkien voimala-alueiden yhteisvaikutukset arvioitiin kohtalaisiksi maakunnan metsäpeura- ja maakotkakantaan.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Natura-arvioinnin täydennyksestä antaman lausunnon mukaan arviointia voitiin pitää hanketaso huomioon ottaen jokseenkin riittävänä, vaikka etenkin metsäpeuraan kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa oli puutteellisten seuranta-aineistojen vuoksi jäänyt avoimia kysymyksiä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esitti lausunnossaan, että vaikutusten merkittävyyden arvioinnista ja laskennallisen maakotkan törmäysriskin kynnyksestä lausunnossa esitetyt näkökohdat tulee ottaa huomioon kaavaehdotusta käsiteltäessä.

Natura-arvioinnin täydennyksestä annetun lausunnon johdosta kaavaehdotuksesta poistettiin Kanniston tuulivoimaloiden alueen (74_704) koillisosa ja kaavaehdotukseen lisättiin aluekohtaiset suunnittelumääräykset Honkakangas A:n, Honkakangas B:n Kanniston, Lestijärvi 2:n ja Lestijärvi 3:n tuulivoimaloiden alueille. Suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoima-alueiden 74_701, 74_702, 74_704, 421_702 ja 421_703 tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata läheisten maakotkan reviirien säilyminen.

Kaikkia kaavan tuulivoimaloiden alueita koskee luontoarvojen osalta suunnittelumääräykset, joiden mukaan suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset muun muassa luontoarvoihin sekä ehkäistävä haitallisten vaikutusten muodostuminen. Kaikkia kaavan tuulivoimaloiden alueita koskee lisäksi suunnittelumääräykset, joiden mukaan tuulivoima-alueiden ja niihin liittyvien sähkölinjojen ja teiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset muuttolinnustoon, suurten petolintujen pesimisreviireihin sekä metsäpeurojen tärkeimpiin elinympäristöihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Natura-arviointien tulosten johdosta Honkakangas B:n, Honkakangas A:n, Kanniston, Salmijärven Lestijärvi 2:n, Lestijärvi 3:n ja Toholampi itäinen A:n tuulivoima-alueille on annettu seuraava aluekohtainen suunnittelumääräys: Tuulivoima-alueiden 74_701, 74_702, 74_704, 421_701, 421_702, 421_703 ja 849_703 tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata riittävä etäisyys metsäpeurojen vasomisalueisiin.

Ympäristöministeriö on todennut, että selvitysten sekä vaikutusten arviointien riittävyyteen vaikuttavat kaavataso, kaavan yksityiskohtaisuus ja sen ohjausvaikutus, merkinnät ja määräykset sekä vaikutusten merkittävyys ottaen huomioon muun muassa alueen luonnonarvot. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käytön suunnitelma ja siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointivelvollisuus koskee sekä yleispiirteistä että yksityiskohtaista kaavoitusta. Arviointivelvollisuuden sisältö ja laajuus riippuvat kaavatasosta ja käytettävistä merkinnöistä.

Ympäristöministeriö on todennut, että tuulivoimaloiden alueita koskevat suunnittelumääräykset velvoittavat muun muassa ottamaan huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset muuttolinnustoon, suurten petolintujen pesimisreviireihin sekä metsäpeurojen tärkeimpiin elinympäristöihin ja ehkäisemään merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Tuulivoimaloiden alueiden suunnittelumääräykset velvoittavat turvaamaan maakotkan reviirien säilymisen ja riittävän etäisyyden metsäpeurojen vasomisalueisiin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa ratkaistaan tuulivoimaloiden tyyppi, lukumäärä ja sijoittuminen, on mahdollista selvittää tarkemmin tuulivoimaloiden vaikutukset sekä määritellä toimenpiteet näiden vaikutusten lieventämiseksi.

Valittaja ei ole täydentänyt valitustaan Natura-vaikutusten osalta erillisellä lausumalla.

Ympäristöministeriön johtopäätös

Ympäristöministeriö on katsonut, että maakuntakaavassa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettu maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n edellyttämällä tavalla huomioon ja että maakuntakaavassa on maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n 4 momentin mukaisesti esitetty alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitettu maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.

Ympäristöministeriö on katsonut, että vaihemaakuntakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Vaihemaakuntakaava valituksessa tarkoitetuilta osin täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset muun muassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisen, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen osalta eikä ole muutoinkaan lainvastainen. Ympäristöministeriö on katsonut, että vaihemaakuntakaavaa laadittaessa vaikutukset Natura 2000 -verkostoon on selvitetty luonnonsuojelulain 65 §:n edellyttämällä tavalla.

Ympäristöministeriö on katsonut, että selvitysten ja vaikutusten arviointien perusteella maakuntakaavassa esitetyt tuulivoimaloiden alueet on mahdollista toteuttaa suunnittelumääräyksissä ja niiden aluekohtaisissa suunnittelumääräyksissä esitettävät reunaehdot huomioiden. Ympäristöministeriö on katsonut, että ottaen huomioon maakuntakaavan tarkoitus yleispiirteisenä suunnitelmana, kaavaa koskevat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit, tuulivoimaloiden alueita koskevat suunnittelumääräykset sekä se, että tuulivoimaloiden toteuttaminen edellyttää yksityiskohtaisempaa suunnittelua, maakuntakaavapäätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Maakuntakaavan vahvistaminen

Ympäristöministeriö on katsonut, että Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle muilta osin ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 3 momentista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan.

Maakuntakaavan voimaantulo

Ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset

Asian laatuun ja lopputulokseen nähden ympäristöministeriö on hallintolainkäyttölain 74 §:n nojalla hylännyt A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Ympäristöministeriön soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 24 §, 25 §, 28 §, 31 §, 32 §, 33 § ja 197 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 1 § ja 10 §

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 §

Ilmailulaki (864/2014) 158 §

Muutoksenhakua koskeva ohje

Ympäristöministeriön päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 20.9.2016 numero 16/0456/3 siirtänyt asian korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentin (26.7.1996/586) mukaan ministeriön päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hallintolainkäyttölain muuttamisesta annetun lain (7.8.2015/891) 7 §:n 1 momentin mukaan ministeriön päätöksestä saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Tämä laki on tullut voimaan 1.1.2016. Voimaantulosäännöksen mukaan ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan muutoksenhaussa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta annetun lain 8.1.2016/28, jolla on kumottu maakuntakaavan vahvistamista ympäristöministeriössä koskevat säännökset, voimaantulosäännöksen mukaan ennen sanotun lain voimaantuloa hyväksyttyihin maakuntakaavoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista vahvistus- ja muutoksenhakumenettelyä, jos kaava on 200 §:n mukaisesti saatettu yleisesti tiedoksi ennen tämän lain voimaantuloa.

Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan 23.4.2015. Valtuuston pöytäkirja kaavan hyväksymisestä on ollut yleisesti nähtävillä liiton ilmoitustaululla 30.4.2015.

Vaihemaakuntakaava on tuolloin voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä on siten hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentin (26.7.1996/586) mukaisesti valitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ei ole toimivaltainen käsittelemään valitusta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Hallintolainkäyttölaki 30 § 2 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valittanut ympäristöministeriön päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että ympäristöministeriön päätös kumotaan ja Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava jätetään vahvistamatta. Toissijaisesti A on vaatinut, että ympäristöministeriön päätös kumotaan siltä osin kuin siinä on vahvistettu Kanniston, Honkakangas A:n, Honkakangas B:n sekä Lestijärvi 2:n ja Lestijärvi 3:n tuulivoima-alueita koskevat varaukset. Keski-Pohjanmaan liitto on velvoitettava korvaamaan A:lle muutoksenhausta aiheutuneet kulut korkoineen.

Vaatimustensa tueksi A on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valituksenalainen maakuntakaava ei varmista yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle tavoiteltua suunnitteluvaraa. Kaava on siten omiaan aiheuttamaan vaikutusalueen muille maankäyttömuodoille merkittäviä käyttörajoituksia. Tuulivoimala-alueille määritellyt suojavyöhykkeet muuhun maankäyttöön nähden ovat riittämättömät. Tuulivoima-alueiden melu-, luonto- ja maisemavaikutukset sekä ympäristöä pirstova vaikutus vaikuttavat olennaisella tavalla ympäröiviin luonnonolosuhteisiin ja muun muassa haja-asutuksen tulevaan sijoittumiseen ja alueiden retkeily-, metsästys-, luontomatkailu- ynnä muuhun käyttöön.

Maakuntakaavan on yleispiirteisyydestään huolimatta perustuttava riittäviin selvityksiin, jotta se voi ohjata yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Maakuntakaavan yleispiirteisyys koskee vain kaavassa osoitetun maankäytön esittämistarkkuutta. Maakuntakaavan perustana olevat selvitykset eivät saa olla yleispiirteisiä ja yleisluontoisia, vaan niiden on oltava paikkaansa pitäviä ja riittävän tarkkoja.

Maakuntakaavatasolla tulisi hahmottaa ja säännellä eri tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset. Yhteisvaikutuksia ei ole kuitenkaan voitu riittävällä tavalla hahmottaa, koska tarvittavat selvitykset ajoittuvat vasta jatkosuunnittelun yhteyteen. Kaavaa laadittaessa vaikutukset on selvitettävä ja arvioitava siinä määrin, että voidaan varmistua siitä, että kaava täyttää sen sisällölle laissa asetetut vaatimukset. Selvitysvelvollisuus kattaa tuulivoimapuistokokonaisuuden lisäksi sen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Riittävä vaikutusten selvittäminen edellyttää myös mahdollisten maankäytön muutosten ja vallitsevan tilanteen välistä vaikutusten vertailua. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kaava-alueen olosuhteet muuttuisivat kaavan johdosta räikeällä tavalla ja kaavan sisältövaatimusten täyttyminen on jäänyt varmistamatta muun muassa maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, alueidenkäytön ekologisen kestävyyden, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden kannalta.

Maakuntakaavan tuulivoimatavoite on ylimitoitettu ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Tuotantoalueiden elinympäristövaikutus on paljon suurempi kuin tuotantoalueiden osuus maakunnan pinta-alasta. Erämaa-alueiden eheyden ja erityisominaisuuksien kannalta ei riitä ainoastaan alueiden moninaiskäytön minimiehtojen turvaaminen, vaan keskeistä on alueiden ekologisen eheyden turvaaminen. Kaavalla on valtakunnallisesti merkittävä kielteinen vaikutus ekologiseen kestävyyteen.

Haitallisia vaikutuksia pyritään maakuntakaavassa ehkäisemään suojavyöhykkein/puskurein. Puskurit muodostavat kaavan toteuttamiskelpoisuuden kannalta ratkaisevan lähtökohdan erilaisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiselle. Kaavamateriaalissa ei kuitenkaan ole esitetty käytettyjen suojaetäisyyksien perusteena olevia selvityksiä. Kaavassa omaksuttu suojaetäisyys asutukseen poikkeaa olennaisesti sosiaali- ja terveysministeriön esittämistä suosituksista, joiden mukaan maakuntakaavoituksessa tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla kaksi kilometriä.

Maakuntakaavan vaikutuksia luonnonarvoihin ja Natura 2000 -verkoston suojeluarvoihin ei ole selvitetty riittävästi tehdystä Natura-arvioinnista huolimatta. Myöskään kaavan vaikutusta maisemaan ei ole riittävästi selvitetty.

A on täydentänyt valitustaan 27.10.2016 tänne saapuneella kirjelmällä.

Ympäristöministeriö on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä.

Keski-Pohjanmaan liitto on antanut valituksen ja ympäristöministeriön lausunnon johdosta lausunnon.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus oikaisee ympäristöministeriön päätökseen liitetyn valitusosoituksen kuulumaan siten, että ympäristöministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

2. Valitus hylätään. Ympäristöministeriön päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Muutoksenhaku ympäristöministeriön päätökseen

Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan 23.4.2015. Valtuuston pöytäkirja kaavan hyväksymisestä on asetettu yleisesti nähtäville liiton ilmoitustaululle 30.4.2015. Muutoksenhakuun sovelletaan siten maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta annetun lain (28/2016) voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista vahvistus- ja muutoksenhakumenettelyä. Tähän menettelyyn kuuluu, että maakuntavaltuuston päätös saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi, ja ympäristöministeriön päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentin (891/2015) mukaan valtioneuvoston alaisen viranomaisen ja ministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Lain voimaantulosäännöksen mukaisena hallintopäätöksenä on pidettävä ympäristöministeriön vahvistamispäätöstä 22.6.2016, joten tämän voimaantulosäännöksen mukaan ympäristöministeriön päätöksestä valitettaisiin hallinto-oikeuteen.

Maankäyttö- ja rakennuslain alkuperäisen järjestelmän mukaisesti maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu ympäristöministeriöön, joka on toiminut sekä alistus- että valitusviranomaisena. Kun maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella maakuntakaavan alistusvelvollisuudesta luovuttiin, samassa yhteydessä muutoksenhaku maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä ohjattiin hallinto-oikeuteen. Hallintolainkäyttölain muutoksella puolestaan ministeriöiden tekemistä päätöksistä säädettiin valitettavaksi ensi asteena hallinto-oikeuteen. Huolimatta siirtymäsäännösten tulkinnanvaraisuudesta edellä selostetut järjestelmään liittyvät syyt puoltavat tulkintaa, jonka mukaan muutoksenhakutie säilyy aikaisemman lain mukaisena niissä tapauksissa, joissa maakuntakaava on saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi ja ministeriö on tehnyt asiassa päätöksen.

Edellä lausuttuun nähden ja kun otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mainitun muutoksen esityöt, muuttuneita säännöksiä ei ole perusteita tulkita siten, että maakuntakaavan hyväksymispäätökseen sovellettaisiin sekä vahvistamista koskevia säännöksiä että uutta hallintolainkäyttölain 7 §:ää. Näin ollen aiempi menettely, jossa ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan ja ministeriön päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja toisaalta uusien säännösten mukainen menettely, jossa hyväksymispäätöstä ei alisteta vahvistettavaksi vaan siitä valitetaan hallinto-oikeuteen, ovat vaihtoehtoisia menettelyjä. Mikäli ympäristöministeriön päätöksestä valitettaisiin hallinto-oikeuteen, menettelyssä olisi kolme muutoksenhakuastetta.

Edellä lausutusta syystä ja koska valituksenalaiseen maakuntakaavaan on sovellettava aiemman lain (132/1999) mukaista vahvistusmenettelyä, ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

2. Valituksen hylkääminen

Maakuntakaava on maankäytön suunnittelujärjestelmän yleispiirteisin kaavamuoto. Maakuntakaavan tehtävänä on konkretisoida valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä osoittaa maakunnan tasolla alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja maakunnan kehityksen kannalta tarpeelliset alueet. Tuulivoimarakentamista ohjaavassa maakuntakaavassa on erityisesti huomioitava sellaiset maakunnan alueelle osoitettavista tuulivoima-alueista aiheutuvat yhteisvaikutukset, joiden selvittämistä tai lieventämiskeinoja ei voida jättää yksittäisen tuulivoima-alueen suunnittelussa ratkaistavaksi.

Tuulivoimaloiden alueiden yhteisvaikutuksia on Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa selvitetty muun muassa Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksessä. Lisäksi on laadittu maisemarakenneselvitys, näkyvyysanalyysit, maisemavaikutusten analyysi, maisemavaikutusten arviointi, linnustoselvitys sekä Natura-arviointi. Laaditut selvitykset on huomioitu maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden sijoittamisessa ja rajauksessa.

Tuulivoimarakentamisesta aiheutuvia maisemavaikutuksia on vaihemaakuntakaavassa pyritty lieventämään osoittamalla tuulivoimalat keskitetysti usean voimalan yksiköihin. Tuulivoima-alueiden yleisissä ja aluekohtaisissa suunnittelumääräyksissä on lisäksi kiinnitetty huomiota merkittävien maisemaan kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen ja erityisesti Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen maisema-arvojen säilymiseen.

Suoritetun Natura-arvioinnin ja Natura-arvioinnin täydennyksen perusteella tarkastelluille maakuntakaavan tuulivoima-alueille on mahdollista toteuttaa tuulivoimaloiden alueet myöhemmässä päätöksenteossa tarkentuvin tavoin siten, ettei merkittäviä vaikutuksia muodostu Natura-alueilla esiintyviin maakotkiin, metsäpeuroihin tai muihin Natura-alueiden suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Natura-arvioinnin täydennyksestä 4.3.2015 antaman lausunnon ja siinä esitettyjen erityisesti metsäpeuroihin kohdistuvien vaikutusten vuoksi kaavaehdotuksesta on poistettu Järvinevan tuulivoima-alue ja Kanniston tuulivoima-alueen rajausta on pienennetty. Lisäksi tuulivoima-alueiden aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä on täydennetty riittävän etäisyyden turvaamiseksi metsäpeurojen vasomisalueisiin.

Kun otetaan huomioon edellä esitetyn kaavaratkaisun perusteena olevat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit, vaihemaakuntakaavan on katsottava myös yhteisvaikutusten selvittämisen osalta perustuvan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet on laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien perusteella mahdollista toteuttaa suunnittelumääräyksissä esitetyt reunaehdot huomioon ottaen, eikä vaihemaakuntakaavaa ole pidettävä valituksessa esitetyillä perusteilla maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaisten maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaisena.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät ympäristöministeriön päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet, maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 3 momentti (132/1999) sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, ympäristöministeriön päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Petri Hellstén.

 
Julkaistu 7.9.2017