Muu päätös 1620/2018
Asia Syrjintää koskeva valitus
Valittaja A, Turku
Päätös, jota valitus koskee
Turun hallinto-oikeus 16.2.2017 nro 17/0068/2
Asian aikaisempi käsittely
Sähköpyörätuolia käyttävä A on 16.4.2015 pyrkinyt Kokoomuksen Turun Aluejärjestö ry:n (jäljempänä myös yhdistys) tuona iltana kello 18 alkaen ravintola Teerenpelin toisessa kerroksessa järjestämään eläkepolitiikkaa käsittelevään Kokoomusklubi-tilaisuuteen. Tilaisuuteen on ollut vapaa pääsy. Toiseen kerrokseen ei ole ollut hissiä, eikä A ole päässyt tuohon tilaisuuteen.
A on kanteluksi nimeämässään hakemuksessa pyytänyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa toteamaan, että Kokoomuksen Turun Aluejärjestö ry on toiminut yhdenvertaisuuslain välillisen syrjinnän kiellon vastaisesti ja pyytänyt lautakuntaa kieltämään yhdistystä syrjimästä uudelleen tilaisuuksissaan.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on 14.12.2015 hylännyt hakemuksen.
Lautakunta on perustellut päätöksensä lopputulosta seuraavasti:
Syrjintäolettama on A:n esittämän selvityksen perusteella syntynyt. Yhdistykseltä saadun selvityksen mukaan tilaisuudet järjestetään perinteisesti jossakin panimoravintolassa, yleensä Ravintola Koulun Historia-luokassa. Tuo esteetön tila on ollut tällä kertaa varattu. Yhdistys on ilmoittanut kiinnittävänsä jatkossa tarkempaa huomiota tilan saavutettavuuteen. Lautakunta on tässä tilanteessa katsonut, että kyse on ollut poikkeuksellisesta hyväksyttävään syyhyn perustuvasta tilajärjestelystä eikä käytännöstä järjestää tilaisuudet esteellisessä tilassa. Syrjintäolettama on näin ollen kumoutunut. Kokoomuksen Turun Aluejärjestö ry ei ole menetellyt yhdenvertaisuuslain vastaisesti asiassa.
A on valittanut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on antanut valituksen johdosta lausunnon.
A on antanut vastaselityksen ja valituksen täydennyksen. Valituksen täydennyksessä on todettu muun ohella, että yhdistys on jatkanut käytäntöään järjestämällä vastaavan tilaisuuden Teerenpelissä 26.4.2016, tuolloinkin ilmeisesti 2. kerroksessa.
Yhdistys on hallinto-oikeuden tiedustelun johdosta vahvistanut tilaisuuden olleen Teerenpelin toisessa kerroksessa. Yhdistys on antanut asiassa myös selityksen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on antanut lausunnon, joka on annettu tiedoksi asianosaisille.
A on vastannut lausuntoon ja vaatinut, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 2 227,50 euroa.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi (päätöksen kohta 1).
Hallinto-oikeus on hylännyt A:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta (päätöksen kohta 2).
Ratkaisun perustelut (päätöksen kohta 1)
Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä muun muassa vammaisuuden perusteella.
Yhdenvertaisuuslain 10 §:n mukaan syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta henkilö on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.
Yhdenvertaisuuslain 13 §:n mukaan syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muun epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.
Yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä on muutoin hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Pykälän 2 momentin mukaan erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.
Yhdenvertaisuuslain esitöissä (HE 19/2014 vp) todetaan oikeuttamisperusteista seuraavaa: Myös muulla kuin välittömästi lakiin perustuvalla erottelulla voi olla hyväksyttävä tavoite. Tällaisen tavoitteen hyväksyttävyyttä tulisi arvioida Suomen oikeusjärjestyksen näkökulmasta. Tavoitteen tulee siten olla hyväksyttävä perusoikeusjärjestelmän ja Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja yleisemminkin Suomen oikeusjärjestyksen kannalta. Hyväksyttävästä tavoitteesta voi niin ikään olla kyse, kun yhdistys tai elinkeinonharjoittaja tarjoaa yhdistyksen jäsenille etuja taikka kun uskonnollinen yhteisö järjestää tapahtumia ensisijaisesti yhteisön jäsenille. Säännös edellyttäisi erottelulta hyväksyttävän tavoitteen lisäksi käytettävien keinojen oikeasuhtaisuutta. Ihmisten erilainen kohtelu hyväksyttävässäkään tarkoituksessa ei siten olisi sallittua, jos käytetty keino on kyseisessä tilanteessa epäasianmukainen tai ylimitoitettu taikka jos keinon käyttäminen ei ole tarpeen sen vuoksi, että sama tavoite voitaisiin saavuttaa jollakin muulla, yhdenvertaisen kohtelun kanssa paremmin sopusoinnussa olevalla keinolla.
Yhdenvertaisuuslain 20 §:n 3 momentin mukaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi kieltää asianomaista jatkamasta tai uusimasta syrjintää tai vastatoimia taikka määrätä tämän ryhtymään kohtuullisessa määräajassa toimenpiteisiin tässä laissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämiseksi. Lautakunta voi asettaa antamansa kiellon tai määräyksen tehosteeksi uhkasakon.
Yhdenvertaisuuslain 28 §:n mukaan vireillepanijan on syrjintää tai vastatoimia koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.
Asiassa saatu selvitys
Eläkepolitiikkaa käsitellyt Kokoomus-klubi tilaisuus on ollut ravintola Teerenpelissä Turussa 16.4.2015 klo 18. Tilaisuuteen on ollut vapaa pääsy, eikä ennakkoilmoittautumista ole edellytetty.
Asiakirjoissa olevan sähköpostikirjeenvaihdon mukaan A on 15.4.2015 aamulla tiedustellut Teerenpelin edustajilta, onko ravintolassa luiskaa tai muuta sellaista järjestelyä ja inva-WC:tä, koska hän olisi tulossa Kokoomuksen tilaisuuteen 16.4.2015. Ravintola on vastauksessaan pahoitellut, että tilaisuus on yläkerrassa, jonne ei ole hissiä. A on 15.4.2015 illalla ilmoittanut sähköpostitse Turun Kokoomuksen edustajalle huomanneensa Kokoomuksen eläkepolitiikkatilaisuuden ja ilmoittanut olevansa tulossa. Hän on kysynyt neuvoa ja ilmoittanut, ettei tiedä, miten kyseiseen tilaan pääsee sähköpyörätuolilla. Turun Kokoomuksen puheenjohtaja on samana iltana vastannut hänelle Kokoomuksen pyrkivän valitsemaan paikat siten, että niiden saavutettavuus olisi mahdollisimman hyvä. Samassa viestissä on todettu, että yleensä tilaisuudet pidetään Panimoravintola Koulun historian luokassa. Valitettavasti tila ei ollut tällä kertaa saatavilla, joten Kokoomus päätyi toiseen vaihtoehtoon. Viestin mukaan Kokoomus pyrkii kiinnittämään tilan saavutettavuuteen tarkempaa huomiota. A on mainitulle puheenjohtajalle 16.4.2015 aamulla lähettämässään sähköpostiviestissä ilmoittautunut tilaisuuteen. Puheenjohtaja on vastauksessaan pahoitellut ikävää tilannetta ja ilmoittanut, että kyseinen tapahtuma on järjestetty perinteisesti panimoravintolassa, joita on Turussa kaksi. Oletus on, että ravintoloihin on esteetön pääsy. Juridisiin kysymyksiin liittyen puheenjohtaja on kehottanut olemaan yhteydessä lakimies B:hen.
A on ilmoittanut olleensa Teerenpelin edessä 16.4.2015 kello 17.50–18.05, eikä kukaan ole tullut auttamaan häntä sisään tilaisuuteen. A:n mukaan videotallenne todistaa asian. Hallinto-oikeus ei ole katsonut tarpeelliseksi tilata tallennetta A:lta.
B on Kokoomuksen Turun Aluejärjestö ry:n asiamiehenä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle antamassaan vastauksessa pahoitellut, että A:lle on aiheutunut mielipahaa. Vastauksen mukaan A olisi halutessaan voinut pyytää apua ravintolan yläkertaan pääsemiseksi. Tätä hän ei ole kuitenkaan tehnyt vaan on toiminut tarkoitushakuisesti. Hän olisi voinut sopia avun saamisesta ja asia olisi järjestynyt.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on lausunnossaan 5.10.2016 arvioinut välittömän syrjinnän soveltuvuutta tilanteeseen ja katsonut, ettei vastaaja ole esittänyt yhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momentin mukaista oikeuttamisperustetta tilaisuuden järjestämiseksi esteellisessä paikassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa edelleen, että asiaa on mahdollista arvioida myös yhdenvertaisuuslain 13 §:n mukaisen välillisen syrjinnän näkökulmasta. Tämän pykälän mukaiseen hyväksyttävyys- ja suhteellisuusarviointiin soveltuu samankaltaisia huomioita kuin välittömän syrjinnän osalta. Arviointien samankaltaisuus perustuu EU-oikeudelliseen suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen ja sen soveltamiseen syrjintädirektiivin osalta sekä perustuslain 6 §:n tulkintaan. Hän toteaa 13 §:n ”käytäntö”-käsitteen olevan tulkinnanvarainen siltä osin, edellytetäänkö käytännöltä jatkuvuutta vai voiko yksittäinen toimenpide muodostaa käytännön. Hän viittaa lausunnossaan tarkemmin yksilöityihin yhdenvertaisuuslain ja perustuslain yhdenvertaisuuspykälän esitöihin sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuun, jotka puoltavat näkemystä, jonka mukaan yksittäinen toimenpide voidaan tulkita pykälän edellyttämäksi käytännöksi. Valtuutettu katsoo yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksestä poiketen, että asiassa on perusteita katsoa, että vastaaja ei ole esittänyt syrjintäolettaman kumoavaa selvitystä. Valtuutetun arviointi perustuu nimenomaan tässä asiassa toimitetusta aineistosta esille tulleisiin seikkoihin. Valtuutettu painottaa tapauskohtaisen arvioinnin välttämättömyyttä arvioitaessa, onko tilaisuuden järjestäminen esteellisessä paikassa yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa syrjintää.
Oikeudellinen arvio
On kiistatonta, että Kokoomusklubi-tilaisuus oli järjestetty ravintolassa kokoustilassa, joka oli hissin puutteen takia sillä tavoin esteellinen, ettei A:n ollut mahdollista päästä sinne pyörätuoleineen. Hallinto-oikeus katsoo, kuten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, että A on esittänyt objektiivisesti arvioiden selvitystä, jonka perusteella on syntynyt syrjintäolettama ja että todistustaakka on kääntynyt.
Kokoomuksen Turun Aluejärjestö ry on selittänyt, että Panimoravintola Koulu on ollut varattu ja että panimoravintola on ollut perinteinen paikka kyseisenlaiselle tilaisuudelle. Tilaisuus on ollut kaikille avoin, ja siinä on käsitelty eläkepolitiikkaa. Tilaisuuden luonne huomioon ottaen yhdistyksen selitys ei oikeuta erilaista kohtelua etenkään, kun ei ole väitettykään, ettei Turussa olisi ollut tarjolla esteettömiä paikkoja tilaisuuden järjestämispaikaksi. Lisäksi yhdistys on ilmoittanut, että kyseessä on ollut poikkeuksellinen järjestely. Asiassa on kuitenkin sittemmin ilmennyt, että vastaava tilaisuus on edelleen vuonna 2016 järjestetty samoissa tiloissa. Näissä oloissa erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteita ei ole eikä syrjintäolettama ole kumoutunut.
Perustelut oikeudenkäyntikulujen osalta (päätöksen kohta 2)
Hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä asianosaisen korvausvelvollisuudesta on säädetty, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Vaikka valitus on hyväksytty, oikeudenkäynnin ei ole katsottava johtuneen viranomaisen virheestä. Ei ole kohtuutonta, että itse valituksensa tehnyt A joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
1) Yhdenvertaisuuslaki 8 § 1 momentti, 10 §, 11 § 1 ja 2 momentti,
13 §, 20 § 3 momentti sekä 28 §
2) Hallintolainkäyttölaki 74 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannele Sarell ja Eija-Riitta Kaarila. Esittelijä Marja Peltoniemi (eri mieltä).
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin se koskee seuraamusten määräämisestä pidättäytymistä ja A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä. Lisäksi A on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
A on vaatimustensa perusteluina esittänyt seuraavaa:
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan olisi tullut määrätä syrjinnästä yhdenvertaisuuslain 20 §:n 3 momentissa tarkoitetut seuraamukset. Tarkoituksenmukainen seuraamus asiassa on kieltää yhdistystä syrjimästä jatkossa.
Seuraamusten määräämättä jättämistä ei ole lainkaan perusteltu hallinto-oikeuden päätöksessä. Syrjinnän kieltoa koskevan normiston keskeinen elementti on seuraamusten liittäminen kielletyn syrjinnän toteamisen osaksi. Hallinto-oikeus on menetellyt tämän vastaisesti.
Oikeudenkäyntikulut tulee määrätä korvattaviksi, koska yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on selvittänyt asiaa huolimattomasti päätyen osaksi väärään lopputulokseen.
Merkintä Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on 8.6.2017 antamallaan päätöksellä (diaarinumero 249/2017) kieltänyt Kokoomuksen Turun Alueyhdistys ry:tä jatkamasta tai uusimasta A:han tai kehenkään muuhun vammaiseen henkilöön kohdistuvaa syrjivää menettelyä. Kieltopäätöksen tehosteeksi on asetettu 2 000 euron sakon uhka.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
2. A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Perustelut
1. Hallinto-oikeus on A:n valituksesta kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen. Hallinto-oikeus on katsonut, että Kokoomuksen Turun Aluejärjestö ry on toiminut yhdenvertaisuuslain syrjinnän kiellon vastaisesti järjestettyään kaikille avoimen Kokoomusklubi-tilaisuuden tiloissa, joihin pyörätuolia käyttävillä vammaisilla ihmisillä ei ollut pääsyä. Hallinto-oikeus ei tuolloin ole kuitenkaan lopullisesti ratkaissut asiaa, vaan se on palauttanut asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on näin jättänyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaistavaksi, mihin yhdenvertaisuuslain mukaisiin toimenpiteisiin hallinto-oikeuden toteama syrjintäkiellon vastainen toiminta antaa aihetta.
Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevan ratkaisun osalta.
2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta, Pekka Aalto ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.