Muu päätös 2216/2018
Asia Ympäristölupaa koskeva valitus
Valittaja Northern Engineering Oy
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 24.11.2016 nro 16/0288/2
Asian aikaisempi käsittely
Muonion tekninen lautakunta on 26.3.2015 (§ 22) tekemällään ja 1.4.2015 antamallaan päätöksellä myöntänyt Northern Engineering Oy:lle ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristöluvan jääradan perustamiseen autojen pienimuotoista talviominaisuuksien testausta varten Muonion Alamuoniossa Pikkulompolon jäällä, kiinteistötunnus 498-876-1-0.
Päätökseen sisältyvät seuraavat lupamääräykset:
1. Rata-aluetta saa käyttää ainoastaan lupahakemuksen mukaiseen järven jäällä tapahtuvaan autojen pienimuotoiseen talviominaisuuksien testaukseen autoilla, jotka on hyväksytty tieliikenteeseen ja joissa käytetään tieliikenteeseen tarkoitettuja polttoaineita.
2. Rata-alueella harjoitettavasta toiminnasta aiheutuva melun A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päiväaikana (9.00–17.00) ulkona mitattuna asuinkäyttöön tarkoitetuilla alueilla 55 dB ja loma-asutukseen käytettävillä alueilla 45 dB. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa mittauksin osoitettava, että melutasot eivät ylity. Mikäli melutason voidaan olettaa ylittyvän, tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin meluhaitan pienentämiseksi.
3. Rata-aluetta saa käyttää talviominaisuuksien testaukseen ja radan kunnostustöihin sekä lumenauraukseen päivittäin 9.00–17.00. Vuotuinen talviaikainen käyttö saa olla joulukuun alusta maaliskuun loppuun.
4. Toiminta ei saa merkittävästi heikentää Tornionjoen-Muonionjoen Natura-alueen (FI1301912) suojelun perusteena olevia luontoarvoja: luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (100 %) ja luontodirektiivin liitteen II laji saukko, eikä vaarantaa kyseisen vesistöalueen kalalajeja.
5. Testausrata tulee sijoittaa mahdollisimman etäälle asutuksesta ja auratusta lumesta tulee mahdollisuuksien mukaan rakentaa melu- ja näkövalleja loma-asutuksen ja rata-alueen väliin.
6. On varmistuttava jään kantavuudesta.
7. Toiminta alueella tulee järjestää niin, että ympäristön roskaantumista sekä vesistön tai maaperän pilaantumista ei tapahdu.
8. Alueen jätehuolto on järjestettävä niin, ettei toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä eikä ympäristön roskaantumista.
9. Jääalueella ei saa säilyttää ajoneuvoja.
10. Alueella ei saa tankata eikä huoltaa ajoneuvoja.
11. Alueella saa olla yhtä aikaa ajossa korkeintaan viisi henkilöautoa.
12. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi alueella on kielletty.
13. Kemikaalivuodoista tai muista ympäristövaaraa aiheuttavista tilanteista on välittömästi ilmoitettava Lapin pelastuslaitokselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vahinkojen torjuntatyöt on aloitettava välittömästi. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi.
14. Luvan saajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnalle.
15. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta alueella on oltava riittävä määrä öljyntorjuntakalustoa ja se on sijoitettava helposti saatavilla olevaan paikkaan rata-alueella.
16. Alueella työskentelevällä henkilökunnalla on oltava tiedossaan toimintaohjeet mahdollisen vahinko- ja onnettomuustilanteen varalta.
17. Häiriö- tai vahinkotilanteista, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle.
18. Luvan hakijan on viipymättä ilmoitettava olennaisista muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä.
19. Luvan hakijan on pidettävä käyttöpäiväkirjaa toiminnasta ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Jääalueilla ei saa harjoittaa ajoneuvojen huolto- tai korjaustoimenpiteitä eikä säilyttää polttonesteitä tai muita ympäristölle vaarallisia aineita.
20. Ajoharjoittelurata on aurattava olemassa olevan kelkkareitin ulkopuolelle. Huolehdittava, että risteyskohtia kelkkareitin ja testausradan välille ei synny.
21. Radat tulee merkitä selkeästi, jotta ne voi havaita riittävän etäisyyden päästä moottorikelkalla reittiä pitkin ajettaessa. Autotestaustoiminnan ajaksi kelkkareitin varrelle tai testausalueen rajoille tulisi sijoittaa huomio- tai varoitusmerkit alueen molemmille puolille.
22. Ajorata-alue on merkittävä heijastavin merkein.
23. Rata-alueille johtavat kulkutiet on suljettava puomeilla. Puomin yhteydessä tulee olla taulu, johon on merkittävä testiradan säännöt (muun muassa testiradan käyttöajat ja melurajat), tiedot imetysaineen sijainnista sekä testiradan vastuuhenkilön yhteystiedot.
24. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain toiminnan tarkkailuraportti käyttöpäiväkirjaansa ja muihin selvityksiinsä perustuen. Tarkkailuraportti tulee toimittaa Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle syyskuun viimeiseen päivään mennessä.
25. Toiminnan lopettamisesta on välittömästi ilmoitettava kirjallisesti Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
26. Toiminta-alue tulee palauttaa toiminnan loputtua alkuperäistä vastaavaan tilaan.
Tekninen lautakunta on perustellut päätöstä muun ohella seuraavasti:
Luvan myöntämisen edellytykset
= =
Luvan hakijan tekemän tarkastelun ja arvioinnin mukaan hakemuksessa kuvatun hyvin pienimuotoisen toiminnan kokonaisvaikutuksissa kyse ei ole luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaisesta tilanteesta, joka edellyttäisi merkittävää niiden luontoarvojen (jokireitit ja saukko) heikentymistä, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura-verkostoon. Lain mukaista tarvetta Natura-arvioinnin tekemiselle ei vallitsevassa tilanteessa ole.
Ottaen huomioon hakijan vastineessa tehdyt selvitykset ja tarkastelu sekä pienimuotoinen toiminta, voidaan todeta, että luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamaa Natura-arviointia ei tarvitse tehdä. Natura-arvioinnin tarpeellisuuden selvittämisen perusteella merkittävän heikentymisen kynnys Natura-alueen luontoarvoihin ei ylity. Varsinaista luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamaa Natura-arviointia ei tarvitse tehdä. Harjoitettaessa toimintaa lupahakemuksen ja tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten mukaisesti lupa toiminnalle voidaan myöntää.
Lupamääräysten perustelut
= = Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset, nykyinen ja tuleva käyttö sekä lupahakemuksesta annetut muistutukset ja lausunnot.
Ajoharjoitteluradan toiminta-aikaa rajoittamalla estetään toiminnan aiheuttama kohtuuton rasitus sekä terveys- ja viihtyisyyshaitat ympäristön asuin- ja lomakiinteistöillä.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n ja B:n, C:n sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valituksista kumonnut Muonion teknisen lautakunnan päätöksen sekä hylännyt Northern Engineering Oy:n ympäristölupahakemuksen.
Hallinto-oikeus on hylännyt Northern Engineering Oy:n vaatimuksen muutoksenhakijoiden velvoittamisesta korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään täällä kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:
Sovellettavat säännökset
Ympäristönsuojelulain 2 §:n 1 momentin mukaan ympäristönsuojelulakia sovelletaan teolliseen ja muuhun toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.
Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mukaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitetaan päästöllä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä, johtamista tai jättämistä yhdestä tai useammasta kohdasta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään (1 kohta) ja ympäristön pilaantumisella sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa a) terveyshaittaa, b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (2 kohta).
Ympäristönsuojelulain 11 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä.
Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan:
1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski;
2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle;
3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta;
4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus;
5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.
Ympäristönsuojelulain 48 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.
Saman pykälän 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset.
Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.
Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:
1) terveyshaittaa;
2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa;
3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta;
4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;
5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta;
6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.
Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.
Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset.
Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB. Saman pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB.
Asiassa saatu selvitys
Toiminta
Luvan hakijan mukaan autojen talviominaisuuksien testaus Pikkulompolojärvellä on pienimuotoista. Talvikautena on arviolta 0–20 testauspäivää, joiden aikana testataan tyypillisesti ajonvakautusjärjestelmän ja ABS-jarrujärjestelmän toimintaa. Pikkulompolon jääalue toimii hakijalle varatestialueena esimerkiksi yllättävien ruuhkahuippujen varalta. Testiautot ovat vakiomallisia tieliikenteeseen tarkoitettuja ajoneuvoja. Toiminta radalla alkaa joulukuussa ja päättyy maaliskuun loppuun mennessä. Testaustoiminta tapahtuu kello 9–17. Testauksessa jäällä on kerrallaan enintään viisi autoa. Jäälle aurattaisiin yksi tai kaksi ajorataa, joita olisivat esimerkiksi 50 metrin kokoinen ympyrä ja noin 500 metriä pitkä suora. Toiminnassa ajonopeudet ovat matalia ja ajo on luonteeltaan testaustoimintaa.
Natura 2000
Toiminta sijoittuu Tornionjoen-Muonionjoen (FI1301912) Natura 2000 -valuma-alueelle, joka on yhteisön tärkeänä pitämä alue SCI. Alue on suojeltu luontodirektiivin liitteen I mukaisena luontotyyppinä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja luontodirektiivin liitteen II lajina on saukko.
Northern Engineering Oy on vastineessaan ympäristölupahakemuksesta annettujen lausuntojen ja muistutusten johdosta todennut, että kun tarkastellaan hakemuksessa kuvatun pienimuotoisen toiminnan kokonaisvaikutuksia, kyse ei ole luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaisesta tilanteesta, joka edellyttäisi merkittävää niiden luontoarvojen heikentymistä, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura-verkostoon. Natura-arvioinnin tekemiselle ei ole vallitsevassa tilanteessa tarvetta.
Northern Engineering Oy on toimittanut hallinto-oikeudelle 9.6.2015 päivätyn raportin ”Olos- ja Pikkulompolojärven ajoharjoittelutoiminnan vaikutukset on Tornionjoen-Muonionjoen Natura 2000 -alueeseen”, jonka johtopäätöksenä todettu, että toiminnasta ei aiheudu luontotyypille Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit tai liitteen II lajille saukolle sellaisia vaikutuksia, jotka olisivat merkittäviä ja todennäköisiä. Erillistä Natura-arviointia ei tarvita.
Kaavoitus
Lapin ELY-keskuksen lausunnossa Northern Engineering Oy:n ympäristölupahakemuksen johdosta on esitetty alueen kaavoituksen osalta seuraavaa:
Alueella on voimassa Tunturi-Lapin maakuntakaava, jossa alueen ranta-alueet on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön (M4529). Kaavakarttaan on merkitty Pikkulompolon kohdalle raideliikenteen kehittämiseksi selvitettävä yhteys. Koko maakuntakaava-aluetta koskevana määräyksenä on, että meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä lupamenettelyssä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista.
Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Olos-Särkijärvi-Toras-Sieppi-osayleiskaava, jossa autojen talvitestausalue on vesialuetta (W), Pikkulompolo. Pikkulompolon läpi on osoitettu lounais-koillissuunnassa ohjeelliset moottorikelkkareitti ja koiravaljakkoreitin yhteystarve. Pikkulompolon länsiosaan, Olosjoen ja Välijoen osalle on osoitettu ohjeellinen melontareitti. Pikkulompolon länsirannalla sijaitsevan Lompoloniemen itäpuolelle on osoitettu vesialueelle apajapaikka. Suunnitellulla rata-alueella Pikkulompolon kaakkoisosassa sijaitsee kaksi erillistä apajapaikkaa ja koillisosassa yksi apajapaikka.
Vesistön rantavyöhykkeen osalle on kaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), jossa on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentin mukainen rakentamisrajoitus. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen tai kalatalouteen liittyvä tarpeellinen rakentaminen. Alueen metsänhoidossa on noudatettava Metsäkeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantamaisemaan ja luontoarvoihin. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitettua maisematyölupaa (toimenpiderajoitus).
Pikkulompolon rantavyöhykkeelle on osoitettu kuusi olemassa olevaa lomarakennuspaikkaa (RA) ja yksi uusi lomarakennuspaikka. Rakentamiseen osoitetut alueet sijaitsevat pääosin Pikkulompolon pohjois- ja itärannalla. Lisäksi ranta-alueella Pikkulompolon kaakkoisosassa noin 200 metrin etäisyydellä vesistöstä on yksi olemassa oleva lomarakennuspaikka.
Alueella ei ole oikeusvaikutteisia asemakaavoja.
Moottorikelkkareitti
Pikkulompolon järvellä kulkee Lompolovuoma-Torasjärvi R 13 -moottorikelkkareitti.
Melu
Toiminnasta aiheutuvaa melua on selvitetty Ramboll Finland Oy:n 25.1.2015 päivätyssä raportissa ”Olos- ja Pikkulompolojärven jäällä tapahtuvan ajoharjoittelutoiminnan melu”. Raportissa on todettu muun ohella seuraavaa:
Ajoneuvojen testaustoiminnan keskiäänitason arviointiin on sovellettu pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia.
Pikkulompolossa päiväajan keskiäänitason määrittäminen on tehty seuraavilla lähtöarvoilla:
- Ympyrärata: Ajetaan 100 kierrosta nopeudella 30 km/h.
- Suora rata: Varovainen kiihdytys-/luistonestotestaus 0–20 km/h, äänitehotaso LWA=90 dB, 30 toistoa ja paluu ajaen 30 km/h. Kesto 90 s/toisto (1,5 h).
- Keskimääräinen etäisyys radoilta lähimpään kiinteistöön 200 m.
- Aurausta 2 h/päivä, äänitehotaso LWA=109 dB. Etäisyys 200 m.
- Kaikki toiminta tapahtuu klo 7–22.
Ympyräradan keskiäänitasoksi 10 metrin päässä radasta tieliikennemelun laskentamalli antaa arvon 43,8 dB. Päiväajan keskiäänitasoksi 200 metrin päässä radasta saadaan 35,8 dB, kun otetaan huomioon etäisyysvaimennus ja vaihtelevaa ajotoimintaa kuvaava lisäys +5 dB. Kolmenkymmenen varovaisen kiihdytyksen aiheuttamaksi päiväajan keskiäänitasoksi 200 metrin päässä äänilähteestä saadaan 34,8 dB. Autojen ajaessa testisuoran päästä takaisin suoran toiseen päähän päiväajan keskiäänitasoksi saadaan 30,5 dB. Ratojen kahden tunnin aurauksen päiväajan keskiäänitasoksi saadaan 200 metrin päässä 46,2 dB.
Ajoneuvotestauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso 200 metrin etäisyydellä olevalla kiinteistöllä saadaan laskemalla eri toimintojen keskiäänitaso yhteen. Tulokseksi saadaan noin 47 dB.
Keskiäänitason määrityksessä ajoharjoittelun ja talvitestauksen toiminnan kuvausta on jouduttu yksinkertaistamaan, mistä aiheutuu tuloksiin epävarmuutta. Keskiäänitaso on määritetty laskennallisesti. Mikäli tuleva toiminta poikkeaa käytetyistä lähtöarvoista, äänitaso voi poiketa esitetystä. Keskiäänitason määrityksessä lähtöarvot on pyritty valitsemaan siten, että ne edustavat melun kannalta tietynlaista yläraja-arviota. Ajoajat ja automäärät ovat toiminnan kuvauksen mukaisia enimmäismääriä. Laskennallisessa selvityksessä ei ole otettu huomioon lumen tai ajoratoja ympäröivien lumipenkkojen vaikutusta.
Edellä esitettyjen epävarmuustekijöiden johdosta tulosten epävarmuutena tulee käyttää ±5 dB. Verrattaessa tuloksia valtioneuvoston päätöksen mukaisiin melun yleisiin ohjearvoihin, epävarmuus tulee aina ottaa huomioon.
Pikkulompolon talvitestauksen päiväajan keskiäänitaso 200 metrin päässä radasta on laskennallisesti arvioituna 47 ±5 dB. Tulos alittaa asumiseen käytettävien alueiden päiväohjearvon 55 dB. Tulos on loma-asumiseen käytettävien alueiden päiväohjearvon 45 dB tasalla, kun otetaan huomioon tulokseen liittyvä epävarmuus. Toiminnan merkittävimmäksi yksittäiseksi melulähteeksi arvioidaan jääalueiden auraus.
Ramboll Finland Oy on antanut lausunnon valitusten johdosta. Lausunnossa on todettu seuraavaa:
Pikkulompolojärven jäällä tapahtuvan ajoharjoittelutoiminnan laskennallinen keskiäänitaso on laskettu yhdellä ajonopeudella, 30 km/h. Laskennallisen tuloksen perässä oleva ”±5 dB” on tulokselle esitetty epävarmuus, joka aiheutuu meluselvityksessä esitetyn tulosten epävarmuustarkastelun mukaisista seikoista. Termi ”±5 dB” ei ole tekemisissä käytetyn ajonopeuden kanssa.
Lausunnon kartalla numero 1 on esitetty autojen testiradan sijoittuminen. Karttaan on piirretty tilojen 498-401-8-62 (Mononperä) ja 498-401-8-63 (Tiensuu) kohdalle ympyrät, joiden säde on 100 metriä. Ympyröiden keskipiste sijoittuu tiloilla olevien loma-asuntojen lähistölle. Ympyrät leikkaavat autojen testialueeksi varattua aluetta, mutta eivät yllä varsinaisille testiradoille, joilla ääntä aiheutuvaa ajotoimintaa harjoitettaisiin. Autojen talviominaisuuksien testauspäiviä on arvioitu olevan 0–20 talvikaudessa. Yksi testauspäivä koostuu eri rataosien käytöstä ja tarvittaessa rata-alueen aurauksesta. Testauspäivän aikana ääntä aiheuttavien toimintojen etäisyydet vaihtelevat lähimpiin loma-asuntoihin nähden.
Meluselvityksessä toiminnan aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on määritetty seuraavan sisältöisen testauspäivän osalta: ympyrärata: ajoa 100 kierrosta, 30 km/h, suorarata: 30 kpl varovaisia kiihdytyksiä (LWA= 90 dB), kesto 90 s/ kerta +30 kpl paluuajoa ja aurausta 2 h (LWA=109 dB). Kunkin yksittäisen toiminnan aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on esitetty 200 metrin etäisyydellä äänilähteestä ja kaikkien toimintojen yhdessä aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on saatu yhdistämällä yksittäisten toimintojen keskiäänitasot yhteen. Menetelmällä saatu päiväajan keskiäänitaso vastaa toiminnan aiheuttamaa keskiäänitasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tilanteessa, jossa kaikki testauspäivän ääntä aiheuttava toiminta tapahtuisi testialueen suoraradalle sijoittuvassa pisteessä kartalla numero 1. Pisteestä on noin 200 metrin etäisyys loma-asuntojen ympäristöön. Muutoksenhakijoiden esittämä tulkinta, jossa meluselvityksen päiväajan keskiäänitaso on siirretty testialueen reunalle, josta loma-asunnoille on lyhin etäisyys, johtaa virheelliseen tulkintaan. Meluselvityksen mukainen päiväajan keskiäänitaso ei voi muodostua testialueen reuna-alueelta.
Valtioneuvoston päätöksen mukainen melun päiväajan (klo 7–22) ohjearvo on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasona koko viiteaikavälille. Keskiäänitaso kuvaa koko viiteaikavälillä tapahtuvan toiminnan aiheuttamaa keskiäänitasoa. Muutoksenhakijoiden esittämä päiväajan 50 dB:n keskiäänitaso 100 metrin etäisyydellä on siten mahdollinen vain, jos kaikki autojen testauspäivän toiminta tapahtuisi 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Kartalla numero 1 tämä tarkoittaisi, että kaiken testauspäivän toiminnan tulisi tapahtua 100 metrin säteisten ympyröiden kaaren sillä osalla, jolla se leikkaa testaukseen varattua aluetta.
Autojen testaustoiminnan aiheuttama keskiäänitaso olisi mahdollista tutkia melun leviämisen mallinnuksena pohjoismaisia teollisuus- ja tieliikennemelumalleja käyttäen. Mallinnus huomioisi etäisyysvaimennuksen kaikista testiratojen osista. Etäisyysvaimennus tulisi huomioitua käsin laskentaa tarkemmin ja päiväajan keskiäänitaso saattaisi todennäköisesti olla nyt ilmoitettua arvoa matalampi.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
Natura 2000
Ympäristönsuojelulain 48 §:n 3 momentin nojalla lupaharkinnassa on otettava huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään. Luonnonsuojelulain 65 § tulee ottaa huomioon ympäristölupaharkinnassa. Hallinto-oikeus katsoo, että selvitykseksi asiassa tältä osin ei ole riittänyt luvan hakijan toteamus siitä, että luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaista arviointia ei tarvita. Lupaviranomainen on ratkaissut asian tämän perusteella. Luvan hakija on teettänyt lupapäätöksen antamisen jälkeen selvityksen luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaisen arvioinnin tarpeellisuudesta. Asia tulisi tämän vuoksi lähtökohtaisesti palauttaa lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi mainitun uuden selvityksen käsittelemiseksi ja arvioimiseksi. Kun kuitenkin otetaan huomioon hallinto-oikeuden ratkaisu, asiaa ei ole syytä palauttaa lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
Kaavoitus
Tunturi-Lapin maakuntakaava, jossa alueen ranta-alueet on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön, kaavakartan merkintä ”raideliikenteen kehittämiseksi selvitettävä yhteys” ja maakuntakaava-aluetta koskeva määräys valtioneuvoston melutasojen ohjearvoista antaman päätöksen huomioon ottamisesta eivät estä ympäristöluvan myöntämistä haetulle toiminnalle.
Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Olos-Särkijärvi-Toras-Sieppi -osayleiskaava, jossa haettu autojen talvitestausalue on vesialuetta (W). Pikkulompolon alueelle on osoitettu ohjeelliset moottorikelkkareitti ja koiravaljakkoreitin yhteystarve, ohjeellinen melontareitti ja apajapaikkoja. Hallinto-oikeus toteaa, että osayleiskaavan merkintä vesialueesta ei estä haetun toiminnan sijoittamista. Myöskään edellä mainittuja reittejä ja apajapaikkoja koskevat merkinnät eivät ohjeellisina merkintöinä estä nyt kysymyksessä olevan toiminnan sijoittamista haetulle paikalle. Vesistön rantavyöhykkeen osalle kaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) ei myöskään ole esteenä haetun toiminnan sijoittamiselle suunnitellulle alueelle.
Pikkulompolon rantavyöhykkeelle on osoitettu lomarakennuspaikkoja pääosin Pikkulompolon pohjois- ja itärannalle. Lisäksi ranta-alueella Pikkulompolon kaakkoisosassa on yksi olemassa oleva lomarakennuspaikka. Hallinto-oikeus katsoo, että rakennuspaikkoja koskevat kaavamerkinnät eivät sellaisenaan ole esteenä haetun toiminnan sijoittamiselle, mikäli toiminnan haitalliset vaikutukset rakennuspaikkojen alueelle pystytään ehkäisemään.
= = =
Melu
Toiminnasta aiheutuvaa melua koskevassa selvityksessä ”Olos- ja Pikkulompolojärven jäällä tapahtuvan ajoharjoittelutoiminnan melu” on todettu, että toiminnan päiväajan keskiäänitaso 200 metrin etäisyydellä radasta on laskennallisesti arvioituna 47 ±5 dB.
Ramboll Finland Oy:n valitusten johdosta antaman lausunnon mukaan Pikkulompolojärven jäällä tapahtuvan ajoharjoittelutoiminnan laskennallinen keskiäänitaso on laskettu yhdellä ajonopeudella, 30 km/h. Laskennallisen tuloksen merkintä ”±5 dB” on tulokselle esitetty epävarmuus, joka aiheutuu meluselvityksessä esitetyn tulosten epävarmuustarkastelun mukaisista seikoista. Lisäksi lausunnossa on todettu, että kunkin yksittäisen toiminnan aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on esitetty 200 metrin etäisyydellä äänilähteestä ja kaikkien toimintojen yhdessä aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on saatu yhdistämällä yksittäisten toimintojen keskiäänitasot yhteen. Menetelmällä saatu päiväajan keskiäänitaso vastaa toiminnan aiheuttamaa keskiäänitasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tilanteessa, jossa kaikki testauspäivän ääntä aiheuttava toiminta tapahtuisi testialueen suoraradalle sijoittuvassa pisteessä, josta on noin 200 metrin etäisyys loma-asuntojen ympäristöön. Meluselvityksen mukainen päiväajan keskiäänitaso ei voi muodostua testialueen reuna-alueelta.
Hallinto-oikeus katsoo, että meluselvitysten tulosten perusteella toiminnan aiheuttama keskiäänitaso voi 200 metrin etäisyydellä haetusta toiminnasta olla noin 42–52 dB selvityksessä esitetyt epävarmuustekijät huomioon ottaen. Haettu toiminta sijoitettaisiin asiassa saadun selvityksen mukaan osittain tätä lähemmäs A:n ja B:n sekä C:n kiinteistöjä. Vaikka edellä mainitussa lausunnossa on esitetty merkityksellisiä seikkoja melusta suhteessa melun aiheutumisen paikkaan suunnitellulla radalla, asiassa ei kuitenkaan ole esitetty riittävää selvitystä siitä, millainen toiminnasta aiheutuva melu olisi edellä mainittujen muutoksenhakijoiden kiinteistöjen kohdalla. Meluselvityksessä ei myöskään ole arvioitu erikseen jääalueelle kulkevan tien käyttämisen aiheuttamaa melua.
Luvan hakija ei ole vastineessaan ottanut kantaa C:n väitteeseen alueella testejä kuvaavan helikopterin aiheuttamasta meluhaitasta. Tämä ja alueella kulkevan moottorikelkkareitin mahdollisesti aiheuttama melu tulee ympäristönsuojelulain 49 §:n nojalla ottaa huomioon haetusta toiminnasta aiheutuvaa melua arvioitaessa. Meluselvityksessä ei näin ollen ole selvitetty toiminnasta yhdessä mahdollisten muiden toimintojen kanssa aiheutuvaa melua.
Hallinto-oikeus katsoo, ettei asiaa ole meluselvityksen osittaisesta puutteellisuudesta huolimatta tarkoituksenmukaista palauttaa tekniselle lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi, koska melun 45 dB:n ohjearvon ylitys on esitetyn meluselvityksen perusteella ilmeistä loma-asutuksen läheisyys huomioon ottaen ja koska asiassa on hakemuksen täydentämisen lisäksi syytä selvittää muut mahdolliset ympäristön kannalta paremmin soveltuvat sijoituspaikat.
Johtopäätös
Kun otetaan huomioon sijaintipaikan luonne erämaajärvenä, siinä tarkoituksessa rakennetut loma-asunnot ja Pikkulompolojärven koosta johtuvat lyhyet etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, suunniteltua sijoituspaikkaa ei voida pitää sopivana hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Toiminnasta aiheutuva meluhaitta aiheuttaa muutoksenhakijoiden kiinteistöille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa ja rasitusta naapureille ei myöskään voida riittävästi ehkäistä lupamääräyksin. Näillä perusteilla hallinto-oikeus katsoo, että ympäristönsuojelulain 49 §:ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset hakemuksen mukaiselle toiminnalle eivät täyty. Näin ollen lautakunnan päätös on kumottava ja ympäristölupahakemus on hylättävä.
Asian näin päättyessä enempi lausuminen muista valitusperusteista ei ole tarpeen.
= = =
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Hallinto-oikeus katsoo, että asian lopputulos huomioon ottaen ei ole syytä velvoittaa muutoksenhakijoita korvaamaan luvan hakijan oikeudenkäyntikuluja.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Juha Väisänen ja Raija Uusi-Niemi. Esittelijä Janika Gummerus.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Northern Engineering Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Muonion teknisen lautakunnan päätös saatetaan voimaan.
Vaatimuksensa tueksi yhtiö on uudistanut aikaisemmin lausumansa ja on lisäksi esittänyt muun muassa seuraavaa:
Yhtiö on hakenut ympäristölupaa Pikkulompolojärven jäällä tapahtuvaa henkilöautojen pienimuotoista talvitestaustoimintaa varten. Järvi toimisi tarvittaessa hakijan testaustoiminnan vara-alueena yllättävien ruuhkahuippujen ja sääolosuhteiden varalle. Arviolta talvikautena olisi 0–20 testauspäivää ja kerrallaan jäällä olisi enintään viisi autoa. Toiminnan synnyttämät kuormituslisäykset ja muut vaikutukset ovat ennalta arvioidenkin hyvin vähäiset.
Ympäristölupamääräyksillä toiminnanharjoittaja on velvoitettu melumittauksin osoittamaan, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot eivät ylity myöskään rataa lähimpänä olevan asutuksen kohdalla. Lupamääräyksen mukaan toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin meluhaitan pienentämiseksi esimerkiksi meluvalleja rakentamalla, mikäli melutason voidaan katsoa ylittävän raja-arvon.
Asiassa tehtyjen melumittausselvitysten mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei asutuksen kohdalla ylitä valtioneuvoston päätöksellä asetettuja melutason ohjearvoja. Lupaviranomainen on lisännyt lupapäätökseen melutasoa koskevat lupamääräykset sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu lähialueen asukkaille ympäristönsuojelulain 49 §:n 5 kohdassa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Ramboll Finland Oy:n on laatinut selvityksen toiminnan vaikutuksista Natura 2000 -alueen luonnonsuojeluarvoihin. Selvityksen mukaan luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi- ja lausuntomenettely ei ole kysymyksessä olevan lupa-asian ratkaisemiseksi tarpeellinen. Toiminnan vaikutukset puheena oleviin Natura-kohteisiin ovat ennalta arvioiden niin vähäisiä, että merkittävien haitallisten vaikutusten aiheutuminen alueen suojelun perusteena oleville luontoarvoille on ennalta varautumisen periaatekin huomioon ottaen poissuljettu. Asiaa ei ole tarpeen palauttaa tekniselle lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
Toiminnan sijoituspaikan valinnan kannalta on merkitystä sillä, millä todennäköisyydellä toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta päästöstä johtuvaa pilaantumista toiminnan vaikutusalueella.
Vallitsevassa tilanteessa lupapäätöstä ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen toiminnan aiheuttamat kuormituslisäykset ja muut vaikutukset ovat ennalta arvioiden hyvin vähäiset. Rakentaminen, virkistyskäyttö ja pienimuotoinen talvitestaustoiminta ovat alueella yhteensovitettavissa.
Ympäristölupaa ei tule kumota pelkästään sillä perusteella, että haetulle toiminnalle olisi lupapäätöstä vastustaneiden mielestä mahdollisesti tarjolla haitattomampi sijoituspaikka. Oikeus alueen luonteeseen erämaajärvenä ei ole kenenkään subjektiivinen oikeus. Sitä paitsi aluetta ei ole perustettu erämaa-alueeksi erämaalain (62/1991) mukaisesti eikä alueen säilyttämisen ja käytön osalta tule vedota kyseisen lain tarkoitusperiin.
Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua estettä.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa on lausuttu seuraavaa:
Hallinto-oikeus on kumonnut ajotestausrataa varten myönnetyn ympäristöluvan meluhaitan ja naapuruussuhdelain nojalla. ELY-keskus on pitänyt hallinto-oikeuden päätöstä oikeana, kun otetaan huomioon Pikkulompolojärven pieni koko ja ranta-alueella sijaitsevien loma-asuntojen etäisyys suunnitellusta rata-alueesta.
ELY-keskus on viitannut ympäristölupahakemuksesta antamaansa lausuntoon sekä ympäristölupapäätöksestä tehtyyn valitukseensa ja todennut, että tämän tyyppinen toiminta tulisi kaavoituksen yhteydessä sijoittaa paremmin soveltuvalle alueelle. Myös hallinto-oikeus on päätöksessä todennut tarpeen selvittää muut mahdolliset ympäristön kannalta paremmin soveltuvat sijoituspaikat.
Hallinto-oikeuden päätöksessä, ELY-keskuksen tai muunkaan asianosaisen lausunnossa tai valituskirjelmässä ei ole esitetty Pikkulompolojärven erämaaluonteen perusteeksi erämaalain perusteluita. Järveä ympäröi erämainen luonto, ja testausradan sijoittuminen lähelle ranta-aluetta tarkoittaisi loma-asuntojen talviaikaisen käytön estymistä.
Toiminnan sijoittuminen Muonionjoen-Tornionjoen Natura 2000 -alueelle estää asian ratkaisemisen korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Asiassa ei ole esitetty luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettua asianmukaista selvitystä siitä, aiheutuuko toiminnasta todennäköisesti merkittävää heikennystä Natura-alueen suojeluperusteena oleville luonnonarvoille. Lupahakemuksen ja päätöksenteon yhteydessä ei ole ELY-keskuksen mukaan voitu varmistua ennakolta siitä, ettei näitä vaikutuksia ole. Yhtiö ei ole tuonut uusia selvityksiä toiminnan vaikutuksista Natura-alueen suojeluperusteisiin, minkä vuoksi luonnonsuojelulain mukainen Natura-vaikutusten arviointi- ja lausuntomenettely on tarpeen.
Valitus tulee kokonaisuudessaan hylätä.
Muonion tekninen lautakunta on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa on lausuttu muun ohella seuraavaa:
Edellytykset haetun ympäristöluvan myöntämiselle ovat olleet olemassa. Lautakunta on esittänyt, että korkein hallinto-oikeus ratkaisee asian kokonaisuudessaan, eikä asiaa palauteta teknisen lautakunnan käsiteltäväksi.
Kun erityisesti otetaan huomioon Tornion-Muonionjoen valuma-alueen Natura 2000 -alueen suojelukohteet, luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin arviointia ei tarvita. Ennalta arvioidenkaan lupahakemuksen mukainen toiminta ei aiheuttaisi sellaisia vaikutuksia, jotka vaarantaisivat Natura 2000 -alueen suojelukohteita. Pienimuotoinen, samanaikaisesti enintään viiden henkilöauton ajokoulutoiminta normaaleilla tieliikennenopeuksilla ei vaikuta suojelukohteisiin. Hakija on myös esittänyt asiasta auktorisoidun asiantuntijan lausunnon.
Ympäristölupapäätöksen lupamääräykset ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset. Valtioneuvoston päätöksen mukainen melutason ohjearvo, joka lupamääräyksiin on otettu raja-arvoksi, on tarkoitettu loma-asumiseen käytettäville alueille, leirintäalueille, taajamien ulkopuolisille virkistysalueille ja luonnonsuojelualueille. Hakijan esittämä meluselvitys on ollut riittävä lupahakemuksen ratkaisemiseksi. Lisäksi lupamääräyksissä on asetettu melulle raja-arvot sekä määritelty tarkkailuvelvollisuus. Alueella saa lupamääräysten mukaisesti olla samanaikaisesti ajossa korkeintaan viisi normaalia henkilöautoa.
Pikkulompolo sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Muonion kunnan keskustasta. Lähin kantatie 79 sijaitsee 1,5 kilometrin päässä. Järven ympärillä on kahdeksan lomarakennustonttia, joista kuusi on rakennettuja. Pikkulompolo ei sisälly erämaalaissa yksilöityihin alueisiin. Sen läheisyydessä ei myöskään ole erämaa-alueita, joilla olisi vaikutusta rakentamiseen tai muuhun toimintaan alueella.
Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään todennutkin, kaavoitus ei aseteta esteitä luvan myöntämiselle hakemuksen mukaiseen toimintaan. On ristiriitaista, mikäli kaavoitetuilla loma-asutusalueilla tulisi noudattaa valtioneuvoston päätöksestä poikkeavaa melutasoa ja että ilman säädöspohjaa jotkut ennalta määrittelemättömät alueet voitaisiin katsoa erämaaluonteisiksi siten, että niiden osalta tulisi noudattaa poikkeavia säännöksiä tai käytäntöjä. Lupaviranomaisten kannalta tulkinta johtaa kestämättömään tilanteeseen, eikä myöskään hakijoiden yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu ole turvattu.
Pikkulompolon sijaintipaikka ei ole erämaajärven luonteinen, eikä se voi muodostaa luvan myöntämisen estettä. Mikäli hallinto-oikeuden tulkinta pysytetään, se estää käytännössä lähes kaikenlaisen luvanvaraisen toiminnan Muonion keskustan ja yleensäkin kunnan alueella. Mikäli korkein hallinto-oikeus päätyy ratkaisussaan hallinto-oikeuden kannalle, tulisi antaa selkeät tulkintalinjat sille, milloin erämaaluonteisuus tulee sovellettavaksi siten, että tavanomaisista ympäristölupapäätösten mukaisista edellytyksistä tulee poiketa. Yksittäisellä loma-asunnon omistajalla tai haltijalla ei voi olla sellaista oikeutta alueeseen tai erämaajärviluoteisuuteen, että se voisi estää rakentamisen tai muun luvanvaraisen toiminnan.
Hallinto-oikeus on päätöksessään myös katsonut, että lupamääräyksin ei voida riittävästi ehkäistä meluhaittaa tai rasitusta naapureille. Teknisen lautakunnan näkemys on, että lupamääräyksin ehkäistään kohtuuttoman haitan ja rasituksen aiheutuminen naapureille. Hakija on velvoitettu noudattamaan lupamääräyksiä ja niissä on myös asetettu melulle raja-arvot, joita tulee myös ulkopuolisen toimesta mitata. Lupamääräyksiä voidaan muuttaa, mikäli melu ylittää lupamääräysten mukaiset raja-arvot.
Muonion kunnanhallitus on antanut valituksen johdosta lausunnon. Kunnanhallitus on yhtynyt teknisen lautakunnan vastineessa esitettyyn.
A ja B ovat antaneet valituksen sekä annettujen vastineiden ja lausunnon johdosta vastineen. He ovat esittäneet yhtiön valituksen hylkäämistä ja hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä kokonaisuudessaan voimassa. He ovat muun ohella esittäneet, että hakijan meluselvityksen laskelmat on tehty varovaisilla kiihdytyksillä ja alhaisella korkeintaan 30 km/h:n nopeudella. Selvitystä ei ole siitä, kuinka autojen nopeus ja kiihdytykset vaikuttavat melutasoon. Myöskään radan etäisyyttä lähimpiin vapaa-ajan kiinteistöihin ei ole määrätty lupamääräyksissä. Ranta on lähimmillään noin 70 metrin päässä heidän Tiensuun kiinteistöstään.
C on antanut valituksen sekä annettujen vastineiden ja lausunnon johdosta vastineen. Hän on esittänyt yhtiön valituksen hylkäämistä ja hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä kokonaisuudessaan voimassa. C on myös vaatinut, että luvanhakijan toimesta ilman toimenpidelupaa Pikkulompolon rantaan raivattu tieura on saatettava mahdollisimman lähelle alkuperäistä tilaa. Lisäksi C on muun ohella esittänyt, että hänen omistamansa Mononperän tilan kohdalla testiradalle johtava tieyhteys kulkee alle 20 metrin päässä loma-asunnosta. Selvitystä tämän tieyhteyden melutasosta ei ole esitetty.
Northern Engineering Oy on antanut vastaselityksen. Yhtiö on viitannut vastaselitykseen liitettyyn Ramboll Finland Oy:n 17.3.2017 päivättyyn asiantuntijalausuntoon. Lausunnon mukaan luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvaa melurasitusta ei voida pitää eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaisesti kohtuuttomana rasituksena tai erityisen häiritsevänä. Haettuun toimintaan ei liity helikopterin käyttöä. Toiminnan sijoituspaikan valinnan kannalta merkitystä on sillä, millä todennäköisyydellä toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Erämaarauha ei ole lakisääteinen oikeus. Luvan myöntämiselle ei ole ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua estettä. Pikkulompolon järven pienen koon vuoksi testiradan melutason pienentäminen ei ole mahdollista rataa siirtämällä.
Edellä mainitussa lausunnossa on muun ohella esitetty, että talvitestaustoiminnan ja suunnitellun talvitestausalueen kohdalla noin 170 metrin etäisyydellä lähimmistä loma-asunnoista kulkevan moottorikelkkareitin (laskennallisesti 200 kelkan), ajonopeusrajoitus 80 km/h, yhteisvaikutuksesta päiväajan keskiäänitasoksi muodostuisi kovan lumen aikaan 48,5 ±5 dB. Jäälle johtava ajoreitti kulkee Mononperän tilan RN:o 8:62 lounaispuolta. Etäisyyttä loma-asuntoon on kiinteistön omistajan ilmoituksen mukaan noin 12 metriä. Ajoyhteyttä ei käytetä kuin testausaikana. Viiden auton edestakainen liikenne vastaa 20 auton liikennettä/vrk, jolloin nopeudella 30 km/h saadaan päiväajan keskiäänitasoksi 10 metrin päässä ajoväylästä 37 dB. Talvitestauksen, kelkkareitin ja jäälle johtavan ajoyhteyden yhteismeluksi muodostuu pehmeän lumen aikana 47,6 ±5 dB.
Yhtiö on toimittanut vielä 22.1.2018 saapuneen vastaselityksen täydennyksen, johon on liitetty Ramboll Finland Oy:n esitys melua koskeviksi lupamääräyksiksi. Vastaselityksen täydennyksessä on muun ohella esitetty, että toiminnan melutaso voidaan rajoittaa lupamääräyksin kohtuulliselle tasolle ja varmistaa melun tavoitetason toteutuminen rajoittamalla toimintaa tilannekohtaisesti lähimmän loma-asunnon ympäristössä tehtävän jatkuvatoimisen melumittauksen antaman tiedon perusteella. Tilannekohtaiset rajoitukset voitaisiin kohdistaa muun muassa radalla samanaikaisesti toimivien autojen määrään ja päivittäiseen toiminta-aikaan. Lupaehdoiksi on esitetty muun ohella, että toiminnasta ja alueen muista melulähteistä aiheutuva päiväajan keskiäänitaso (Laeq, 7–22) ei saa lähimpien loma-asuntojen pihapiirissä ylittää keskiäänitasona mitattuna melutasoa 45 dB(A). Lisäksi on esitetty muun ohella melun leviämismallinnuksen sisältävän meluselvityksen tekemistä, jonka tulee perustua todellisiin mitattuihin melupäästöarvoihin. Selvitys olisi toimitettava Lapin ELY-keskuksen ja Muonion kunnan ympäristövalvontaan hyväksyttäväksi.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. C:n vaatimusta rantaan raivatun tieuran saattamisesta mahdollisimman lähelle alkuperäistä tilaa ei tutkita.
Muutoin korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
2. Yhtiön valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Perustelut
1. Kysymyksessä olevan hallintopakkoluonteisen vaatimuksen tutkiminen ei tämän ympäristölupaa koskevan asian yhteydessä kuulu korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan. Tämän vuoksi mainittu vaatimus on jätettävä tutkimatta.
2. Hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että meluselvitysten tulosten perusteella toiminnan aiheuttama keskiäänitaso voi 200 metrin etäisyydellä haetusta toiminnasta olla noin 42–52 dB selvityksessä esitetyt epävarmuustekijät huomioon ottaen. Toiminta sijoitettaisiin asiassa saadun selvityksen mukaan osittain tätä lähemmäs A:n ja B:n sekä C:n kiinteistöjä. Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään lausunut, asiassa ei ole esitetty riittävää selvitystä melutasosta hallinto-oikeudessa muutoksenhakijoina olleiden A:n ja B:n sekä C:n kiinteistöjen kohdalla. Hallinto-oikeus on päätöksessään arvioinut, ettei asiaa ole meluselvityksen osittaisesta puutteellisuudesta huolimatta tarkoituksenmukaista palauttaa tekniselle lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi, koska melutason 45 dB:n ohjearvon ylitys on esitetyn meluselvityksen perusteella ilmeistä loma-asutuksen läheisyys huomioon ottaen ja koska asiassa on hakemuksen täydentämisen lisäksi syytä selvittää muut mahdolliset ympäristön kannalta paremmin soveltuvat sijoituspaikat. Yhtiön korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamassa uudessa selvityksessä meluselvitysten riittävyydestä esittämät seikat eivät anna aihetta arvioida päätöksen lopputulosta toisin kuin hallinto-oikeus.
Näillä perusteilla ja kun lisäksi muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Irene Mäenpää.