Muu päätös 2316/2018

Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan vahvistamista koskeva valitus

Antopäivä: 16.5.2018
Taltionumero: 2316
Diaarinumero: 1979/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T2316

Asia Maakuntakaavan vahvistamista koskeva valitus

Valittajat A, B, C ja D

Päätös, jota valitus koskee

Ympäristöministeriö 18.8.2016 nro YM3/5222/2015

Asian aikaisempi käsittely

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntavaltuusto on 15.6.2015 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan.

Vaihemaakuntakaavassa käsitellään taajama- ja keskustatoimintojen alueet sekä kaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus koko maakunnan alueella, ja erityisesti Joensuun kaupunkiseudulla. Lisäksi vaihemaakuntakaavan aiheena ovat muun muassa Joensuun seudun ampumarata ja moottoriradan laajennus, eräitä teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita ja kohteita sekä muita yksittäisiä muutoksia ja täydennyksiä voimassa olevaan maakuntakaavaan eri puolilla maakuntaa.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton liittohallitus on saattanut maakuntavaltuuston päätöksen ympäristöministeriön vahvistettavaksi 24.6.2015.

Asian käsittely ympäristöministeriössä siltä osin kuin nyt on kysymys

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valittaneet maakuntavaltuuston päätöksestä ympäristöministeriölle.

Sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen.

Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on antanut vastineen lausuntojen ja valituksen johdosta.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Ympäristöministeriön ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Ympäristöministeriö on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen sekä vahvistanut maakuntakaavan.

Ympäristöministeriön päätöksen mukaan valituksessa vaaditaan, että ympäristöministeriön tulee jättää vahvistamatta Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Liperin Ylämyllyn moottoriradan laajennusta koskevan E1-merkinnän osalta.

Valituksen mukaan kaavaratkaisu on maakuntakaavan sisältövaatimusten vastainen eikä siihen liittyviä selvityksiä ole tehty eikä vaikutuksia arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Valituksessa viitataan erityisesti meluhaittoihin sekä pohjavesien, luontoarvojen ja virkistyskäyttöarvojen vaarantumiseen. Valituksessa kaavaratkaisua pidetään myös hallintolain vastaisena.

Ympäristöministeriö on perustellut ratkaisuaan muun ohella seuraavasti:

Sisältövaatimukset

Säännökset

Maakuntakaavassa esitetään maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n mukaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota muun muassa maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen, maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaan maakuntakaavassa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten kuin siitä edellä säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistettävä niiden toteutumista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohjavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla.

Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Selvitysten perusteella on kuitenkin voitava varmistua siitä, että maakuntakaava sen sallimien toteuttamisvaihtoehtojen puitteissa täyttää sille asetetut sisältövaatimukset.

Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa merkinnällä E1 osoitetaan moottoriurheilun samoin kuin ajo-opetuksen kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

Maakuntakaavan kaavaselostuksen mukaan maakuntakaavan tavoitteena on turvata Joensuun seudulle paikka moottoriurheilun harjoittelua ja satunnaista kilpailutoimintaa varten ja luoda edellytykset moottoriratatoimintojen laajentamiselle erityisesti motocross- ja enduromoottoripyöräilyä silmällä pitäen.

4. vaihemaakuntakaavassa merkinnällä El osoitetaan lisäalue moottoriurheilua varten käytössä olevan ja maakuntakaavan 1. vaihemaakuntakaavaan sisältyvän moottorirata-alueen yhteyteen. Merkinnällä E1 kumotaan 1. vaihemaakuntakaavaan sisältyvä moottoriradan ja lentokentän väliin jäävä osa maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), samoin kuin alueella oleva viheryhteystarve-merkintä.

Ympäristöministeriö toteaa, että maakuntakaavan lainmukaisuutta tutkittaessa ei ole merkitystä sillä, olisiko joku toinen paikka ollut moottoriurheilutoiminnoille tarkoituksenmukaisempi. Vahvistuskäsittelyssä ratkaistaan esitettyjen aluevarausten ja merkintöjen lainmukaisuus.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tehnyt 17.6.2015 päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta 4. vaihemaakuntakaavassa esitetyn nykyisen moottoriurheilukeskuksen toimintojen laajennuksen ja laajennettavaksi esitetyn moottorirata-alueen osalta. ELY-keskus päätti, että nykyiseen moottoriratatoimintaan toteutettuine laajennuksineen ei tule soveltaa YVA-menettelyä. Päätöksessä ELY-keskus toteaa, että toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu arviointimenettelyä edellyttäviä vaikutuksia. ELY-keskus totesi päätöksessään muun muassa, että hankekokonaisuus on ympäristövaikutuksiltaan suhteellisen pieni ja rajattu kokonaisuus, joka on ollut toiminnassa keskeisiltä osin jo vuodesta 1981 lähtien.

Melu

Moottoriradan laajennus sijoittuu lentokentän viereen ja rajoittuu lännessä seututiehen 502 ja maa-ainesten ottoalueeseen ja etelässä työpaikkatoimintojen alueeseen. Alueen läheisyyteen ei ole maakuntakaavassa osoitettu sijoitettavaksi taajamatoimintoja tai muita melulle herkkiä toimintoja.

Kaavaselostuksen mukaan kahden kilometrin etäisyydellä moottoriradasta on haja-asutusta noin 250 asukasta ja 50 loma-asuntoa maakuntakaavassa varatulla pääosin maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Lähimpään asuttuun rakennukseen on noin 500–600 m. Maakuntakaavan vaikutusarvioinnin mukaan tälle alueelle kohdistuu melusta koetun haitan kokemusta erityisesti kilpailuja järjestettäessä. Moottoriradan laajennus ei kuitenkaan tuo moottoriradan koettuja haitallisia vaikutuksia nykytilannetta lähemmäksi asutusta, koska laajennusalue sijoittuu olemassa olevan moottoriradan yhteyteen lentokentän suuntaan poispäin asutuksesta. Saadun selvityksen mukaan moottoriradan teknisten ratkaisujen, kuten esimerkiksi meluvallien avulla voidaan vähentää moottoriradan meluvaikutusta.

Virkistys- ja luontoarvot

Jaamankankaan geohistoria, luonto ja maiseman muutos -selvityksestä käy ilmi, että moottorirata-alue ei sijaitse Jaamankankaan virkistyskäytössä olevalla geohistoriallisesti arvokkaalla alueella. Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvityksen mukaan moottoriradan ja lentokentän välisen alueen ei ole arvioitu olevan virkistyskäytön kannalta seudullisesti merkittävää eikä painopistealuetta. 4. vaihemaakuntakaavassa kysymyksessä olevalla alueella ollut 1. vaihekaavassa osoitettu viheryhteystarve-merkintä on kumottu lentokentän ja moottoriradan välistä ja viheryhteystarve on osoitettu kaavassa kulkemaan toisaalla.

Maakuntakaava 4. vaiheen Natura-arvioinnin tarveharkinnassa on todettu, että Natura-alueen läheisyydessä, kuitenkin Polvijärventien toisella puolella olevaa, moottoriradan aluevarausta laajennetaan. Moottorirata ei uhkaa alueen harjua ja sen kasvillisuutta. Alueella elää pyy (Bonasa bonsia), joka on lintudirektiivin liitteen II laji. Myös mahdollisesti lisääntyvän melun vaikutusta muun muassa linnustoon voidaan pitää niin vähäisenä, etteivät alueen luontotyypit tai lajit vaarannu.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on lausunnossaan 5.3.2015 todennut Natura-arvioinnin tarveharkinnan olevan riittävä. Lisäksi pohjavesien suojelusuunnitelmassa todetaan, ettei alueella ole suojelualueita, jotka olisivat siitä suoraan riippuvaisia pinta- ja maaekosysteemejä.

Pohjavesi

Moottoriradan laajennus sijaitsee II-luokan pohjavesialueella. 1. vaihekaavassa alueelle on osoitettu tärkeän ja vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen merkintä pv. Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Saadun selvityksen mukaan moottoriradan laajennusalueesta aiheutuva riski pohjavesiin kohdistuviin vaikutuksiin on pieni, mutta mahdollinen esimerkiksi poikkeustilanteissa. Riskiä on pienennetty ja voidaan pienentää toimintojen ja niihin liittyvien ennaltaehkäisevien rakenteiden ja toimintatapojen kautta. Suojausten järjestämisellä pohjavesiin ja maaperään kohdistuvat riskit voidaan minimoida siten, ettei merkittävää lisäriskiä pohjaveden laadulle muodostu.

Selvitysten ja vaikutusarvioinnin riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maakuntaliitto on laatinut maakuntakaavan ehdotusvaiheessa yhteenvedon, johon on koottu moottoriradan nykytilannetta ja suunnittelutilannetta kuvaavia tietoja olemassa oleviin, maakuntakaavan valmistelussa käytettyihin selvityksiin pohjautuen. Lisäksi Joensuun kaupunkiseudun virkistyksestä ja matkailusta sekä erityisesti luonnon ja virkistyksen kannalta arvokkaasta ja laajasta Jaamankankaan alueesta on laadittu erillisselvityksiä. Maakuntakaavan valmisteluun on liittynyt kaavan merkittävät vaikutukset huomioiva ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset on kirjattu kaavaselostukseen kokonaisvaikutuksina, vaikutuksina maankäyttöluokittain sisältäen erikseen moottoriradan laajennuksen vaikutukset, ja vaikutukset Natura 2000 -verkostoon.

Ympäristöministeriö toteaa, että arvioitaessa selvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyyttä moottoriradan laajennuksen osalta, on otettava huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus yleispiirteisenä alueidenkäytön suunnitelmana ja se, että moottoriradan sijoittumisen ja toiminnan edellytykset selvitetään ja ratkaistaan tarkemmin yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Lisäksi on otettava huomioon se, että kysymys on jo toiminnassa olevan moottoriradan laajennusalueesta samoin kuin edellä kuvatut arvioinnit kaavaratkaisun vaikutusten merkittävyydestä.

Hallintolain edellytykset

Valituksessa on katsottu myös, että vaihekaavan hyväksymispäätöstä ei ole perusteltu hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetyllä tavalla. Ympäristöministeriö toteaa tältä osin, että hallintolaki on yleislaki, joka tulee sovellettavaksi siltä osin kuin erityislaissa ei ole asiasta erikseen säädetty. Maakuntakaavan laatimiseen sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä koskien myös kaavaa varten tarvittavia selvityksiä ja kaavan vaikutusten arviointia. Maakuntakaavan hyväksymisestä päättää maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n mukaisesti maakunnan liiton ylin päättävä toimielin eli maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuuston päätöksentekomenettely noudattaa kuntalain säännöksiä. Maakuntakaavaa koskeva maakuntavaltuuston päätös kohdistuu maakuntakaavaratkaisun hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Kaavaratkaisu ja sen perustelut samoin kuin muun muassa ehdotuksesta saadut palautteet ja niihin annetut vastineet löytyvät kaava-asiakirjoista.

Johtopäätös

Ympäristöministeriö katsoo, että Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavalla on ratkaistu yleispiirteisesti alueidenkäytölliset edellytykset moottoriradan laajennukselle sekä suhde muuhun alueidenkäyttöön. Ympäristöministeriö katsoo, että maakuntakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset ja että siinä on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n edellyttämällä tavalla. Ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus yleispiirteisenä alueiden käytön suunnitelmana ympäristöministeriö katsoo, että Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan toteuttamisen ympäristövaikutukset on selvitetty kaavaa laadittaessa maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämällä tavalla. Maakuntakaavaa valmisteltaessa on hallintolain 31 §:n mukaisesti huolehdittu riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Kaava ei ole valituksessa todetuilla perusteilla muutoinkaan lainvastainen.

Maakuntakaavan vahvistaminen

Ympäristöministeriö katsoo, että Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle muilta osin ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 3 momentista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan.

Maakuntakaavan voimaantulo

Ympäristöministeriö määrää maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Jatkotoimenpiteet

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 §:n mukaisesti kuulutettava maakuntakaavan voimaantulosta.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulee lisäksi lähettää maakuntakaava tiedoksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 95 §:n mukaisille viranomaisille otettavaksi huomioon suunnittelussa, päätöksenteossa sekä alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin ryhdyttäessä.

Oikeusvaikutukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 2 momentin mukaisesti viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n 1 momentin mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa maakuntakaavamerkinnät ja määräykset sisältävässä maakuntakaavan osassa mainituilla alueilla. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista.

Ympäristöministeriön soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 4 § 3 momentti, 9 §, 17 §, 24 § 2 momentti, 25 §, 27 §, 28 §, 29 §, 30 § 1 momentti, 31 §, 33 §, 188 § 3 momentti ja 201 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 1 §, 10 §, 93 § ja 95 §

Hallintolaki (434/2003) 6 §, 31 § ja 45 §

Kuntalaki (365/1995) 90 § ja 92 §

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 § ja 66 §

Ympäristöministeriön asetus (31.3.2000) maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä

Muutoksenhakua koskeva ohje

Ympäristöministeriön päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoittamassaan valituksessa jäljempänä selostetuilla perusteilla hakeneet muutosta ympäristöministeriön päätökseen.

Ympäristöministeriö on antanut valituksen johdosta lausunnon.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntahallitus on antanut valituksen johdosta lausunnon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on päätöksellään 8.3.2017 numero 17/0051/3 muun ohella viitannut korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 16.2.2017 taltionumero 678 ja jättänyt valituksen tutkimatta, oikaissut ympäristöministeriön päätökseen liitetyn valitusosoituksen kuulumaan siten, että ympäristöministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sekä siirtänyt asian korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valittaneet ympäristöministeriön päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja vaatineet, että ympäristöministeriön päätös Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan vahvistamisesta kumotaan merkinnällä E1 osoitetun moottorirata-alueen laajennuksen osalta.

Vaatimuksensa tueksi A ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Maakuntakaava on Suomen perustuslain 6 §:n sekä useiden maankäyttö- ja rakennuslain säännösten vastainen. Kaavalla ei voida osoittaa aluevarausta, josta aiheutuu vesilain tai ympäristönsuojelulain vastainen seuraus tai pohjaveden pilaantumisen vaara.

Ympäristöministeriön päätöksessä esitetyt toteamukset vaihemaakuntakaavan lainmukaisuudesta ovat riittämättömästi perusteltuja. Ympäristöministeriö ei ole ottanut kantaa kaikkiin valittajien esittämiin lainmukaisuuden edellytyksiin eikä ole perustellut päätöksensä lainmukaisuutta hallintolain mukaisesti.

Merkinnällä E1 osoitetun moottoriradan laajennusalueen eteläosa rajoittuu jo rakennettuun osaan eli autoratoihin ja ajoharjoittelualueeseen. Laajennusosan pohjoisosa sijoittuu Hiililampien, Natura-alueen ja Konivaaran läheisyyteen, yli 5 000 ihmisen käytössä olevan Konivaaran pohjavesialueen ylävirtaan. Maakuntakaavan ja Liperin kunnan yleiskaavasuunnitelman mukaiset moottorirata-alueet ovat keskenään ristiriitaisia, ja maakuntakaavan taustaselvityksen perusteella todellinen laajennusalue on merkittävästi suurempi kuin maakuntakaavassa esitetty. Moottorirata-alueen laajennusta koskeva vaikutusarviointi olisi pitänyt tehdä koko suunnitellulta laajennusalueelta.

Vaihemaakuntakaavan kaavaselostus ja moottorirataa koskeva yhteenvetomuistio eivät sisällä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin edellyttämiä selvityksiä. Yhteenvetomuistiossa ei mainita esimerkiksi 2010-luvulla ilmenneitä vakavia ympäristöhäiriöitä, pohjavesiriskejä eikä kalliita puhdistushankkeita vaativia pilaantuneita maa-alueita.

E1-laajennusalueen mukanaan tuoma toimijoiden ja moottoriurheilulajien määrän lisäys kasvattaa haitallisia vaikutuksia. Laajennusten tavoitteena on harrastajamäärien, moottoriurheilulajien, kilpailujen ja muiden ratatapahtumien määrän lisääminen. Lähiympäristön asukkaille aiheutuvat meluhaitat eivät johdu pelkästään kilpailutoiminnasta, vaan myös radoilla tapahtuvasta harjoitustoiminnasta, jonka melupäästöjä ei kontrolloida. Haittaa aiheuttavat myös alueelle tuotavat uudet motocross- ja endurotoiminnot. Toteamus siitä, että laajennus ei tuo haittoja lähemmäksi haitankärsijöitä, on virheellinen. Alue laajenee myös pohjoiseen ja länteen, missä laajennusalue rajautuu ranta-asemakaava-alueen suuntaan avoimeen maastoon.

Alueen suunnittelua ohjaavassa maakuntakaavassa tulisi ottaa huomioon alueen kaikki melua aiheuttavat toiminnot, kuten eri moottoriratojen käytöstä aiheutuva melu, lentotoiminnasta aiheutuva melu sekä seututien 502 autoliikenteestä aiheutuva melu sekä melun yhteisvaikutukset. E1- laajennusalueen haittavaikutuksia selvitettäessä ei ole hankittu kaikkea olemassa olevaa tietoa tai tietoja on jätetty tarkoituksellisesti ottamatta huomioon. Uusista toiminnoista asukkaille aiheutuviin meluhaittoihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota ja vaihemaakuntakaava jättää monista melulähteistä tulevien meluhaittojen rajoittamisen täysin alempien kaavatasojen ja eri lupamenettelyjen varaan. Kaavapäätös ei siten kohtele asukkaita ja ympäristöhäiriöiden aiheuttajia yhdenvertaisesti.

E1-laajennusalue sijoittuu pohjavesialueelle, jolle ei saa tuoda uusia pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimintoja. Konivaaran ylävirran alueen säilyttäminen nykyisen kaltaisena metsämaana on erittäin tärkeää kaivoista käyttövetensä saaville perheille sekä Ylämyllyn Konivaaran vedenottamon vettä käyttäville Liperin kunnan asukkaille. Moottoriradan laajentaminen ei siten ole ekologinen tai kestävän kehityksen mukainen päätös. Alueella olevia useita riskitekijöitä ja toisistaan riippumattomien riskien kumuloitumista ei myöskään ole otettu vaihemaakuntakaavassa huomioon. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ää ei ole otettu kaavaa laadittaessa riittävällä tavalla huomioon.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat omasta aloitteestaan toimittaneet lisäkirjelmän, jossa he ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Vaihemaakuntakaavassa ei ole jätetty riittävää etäisyyttä asutukseen eikä meluntorjunnasta ole muutoinkaan huolehdittu. Kaavasta puuttuvat moottoriratojen päästöjä koskevat määräykset ja merkinnät.

Merkintä E1 ei kuvaa oikein kaava-alueelle sijoittuvaa toimintaa, koska kaava-alueen jatkosuunnittelun yhteydessä on käynyt ilmi, että kaava-alueen pohjoisosaan ei sijoiteta moottoriurheilutoimintaa, vaan muuta urheilutoimintaa.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen ympäristöministeriön ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Itä-Suomen hallinto-oikeudelle esittämien lausuntojen johdosta.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vielä toimittaneet lisäkirjelmän.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Ympäristöministeriön päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät ympäristöministeriön päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, ympäristöministeriön päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Petri Hellstén.

 
Julkaistu 16.5.2018