Korkein hallinto-oikeus: turvapaikanhakijan siirrolle Unkariin oli EU:n perusoikeuskirjasta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johtuva este
Korkein hallinto-oikeus korosti, että Unkariin palauttamista koskeva tilanne saattaa olla arvioitavissa toisin sikäli kuin etenkin Serbiaa turvallisena maana koskevaan kysymykseen tulee uutta selvitystä Unkarin turvapaikkalainsäädännön soveltamiskäytännön muuttamisen tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen myötä taikka muulla tavoin.
Korkein hallinto-oikeus kumosi 20.4.2016 annetulla vuosikirjaratkaisulla KHO 2016:53 Maahanmuuttoviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden päätökset, joilla afganistanilainen turvapaikanhakija oli määrätty käännytettäväksi Unkariin.
Kyseinen turvapaikanhakija oli saapunut Unkariin Serbian kautta ja hakenut ennen Suomeen saapumistaan turvapaikkaa Unkarista syyskuussa 2014. Unkari oli EU-jäsenvaltioissa sovellettavan vastuunmäärittämisasetuksen eli ns. Dublin III -säännösten nojalla lähtökohtaisesti vastuussa hakijan turvapaikkahakemuksen käsittelystä ja ilmoittanut hyväksyvänsä siirron.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana, estikö perus- ja ihmisoikeussäännöksien sekä ulkomaalaislain 147 §:n mukainen palautuskielto turvapaikanhakijan siirron Unkariin muun muassa ottaen huomioon, että hänet saatettaisiin siirtää Unkarista edelleen Serbiaan. Unkari oli lisännyt heinäkuussa 2015 annetulla hallituksen asetuksella Serbian turvallisten kolmansien maiden listalle, mutta Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun käsityksen mukaan yksikään toinen EU-jäsenvaltio ei katso Serbiaa turvapaikanhakijalle turvalliseksi kolmanneksi maaksi.
Korkein hallinto-oikeus viittasi päätöksen perusteluissa Unkaria koskevien maatietoraporttien ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun joulukuussa 2015 antaman kannanoton lisäksi muun ohella eri EU-jäsenvaltioiden kansallisten tuomioistuinten ratkaisuihin, joissa oli arvioitu turvapaikanhakijoiden palauttamista Unkariin.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tällä hetkellä asiassa ei voitu luotettavasti varmistua siitä, että turvapaikanhakijan palauttaminen Unkariin ei rikkoisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artiklaa tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa, joissa kielletään muun muassa epäinhimillinen ja halventava kohtelu. Muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus oli vastuunmäärittämisasetuksen nojalla käsiteltävä Suomessa.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö puh. 050 308 7574
Julkaistu 20.4.2016