Korkein hallinto-oikeus

Suomessa tuomiovalta kuuluu perustuslain mukaan riippumattomille tuomioistuimille. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ylin hallintotuomioistuin ja käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.

Korkeimman hallinto-oikeuden tehtävä on antaa oikeusturvaa hallintoasioissa sekä muutoksenhakuja ratkaisemalla valvoa viranomaisten päätösten lainmukaisuutta. Se tutkii ja ratkaisee ylimpänä valitustuomioistuimena alueellisten hallinto-oikeuksien ja markkinaoikeuden ratkaisuista tehdyt valitukset ja valituslupahakemukset. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi valittaa suoraan esimerkiksi ylintä toimeenpanovaltaa edustavan valtioneuvoston päätöksistä.

Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee hallintotuomioistuimista. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asiat ratkaistaan pääasiassa kirjallisessa käsittelyssä.

Korkein hallinto-oikeus voi antaa myös lausuntoja ja tehdä esityksiä lainsäädäntöasioissa. Se valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Tavoitteena on varmistaa, että hallintotuomioistuinjärjestelmä kokonaisuutena toimii tehokkaasti.

Vuoden 2020 alusta voimaan tullut laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa määrittelee korkeimman hallinto-oikeuden valituslupatuomioistuimeksi. Valittaja hakee tuomioistuimesta ensisijaisesti valituslupaa. Valituslupa tulee myöntää ns. ennakkopäätösperusteella, jos asian ratkaisulla on merkitystä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa sekä oikeus- käytännön yhtenäisyyden varmistamiseksi. Lisäksi valituslupa tulee myöntää, jos siihen on ilmeisen virheen vuoksi erityistä syytä tai valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Lainmuutos tarkoittaa sitä, että KHO:n päätösten rooli oikeuskäytäntöä ohjaavina ratkaisuina korostuu.

Julkaistu 2.4.2024