Asiantuntijajäsenenä korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa työskentelee useita eri ammattiryhmiä. Tässä juttusarjassa esitellään KHO:n henkilöstöä ja sitä kaikkea erilaista työtä, jota KHO:ssa tehdään. Korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenen työstä kertoo ympäristöasiantuntijaneuvos Jukka Horppila.
Jukka Horppila on päätoimisesti limnologian eli sisävesitutkimuksen professori Helsingin yliopistossa, mutta toimii sivutoimisesti KHO:n ympäristöasiantuntijaneuvoksena. Hän on aloittanut tehtävässä vuonna 2010 hieman sen jälkeen, kun alkoi hoitaa limnologian professuuria Helsingin yliopistossa. Professuurin edellisen haltijan jäädessä eläkkeelle Horppila seurasi edeltäjäänsä myös KHO:een.
”Itse päädyin KHO:een niin, että minuun otettiin yhteyttä KHO:sta, jonka jälkeen harkitsin asiaa ja keskustelin edeltäjäni kanssa. Hän näytti asialle vihreää valoa, joten päätin hakea tehtävään”, Horppila kertoo.
Asiantuntijajäsenellä on tilanteesta riippuen noin kaksi istuntoa keväällä ja kaksi syksyllä. Asiantuntijajäsenen rooli on tuoda luonnontieteellistä tai teknistä asiantuntemusta juristikokoonpanoon, mutta toki he osallistuvat päätöksentekoon ja myös äänestävät ratkaisuista tarvittaessa. Asiantuntijajäsenellä on riippumattoman tuomarin asema.
Työmäärä vaihtelee tapauksittain. Osa tapauksista on puhtaasti juridisia, jolloin asiantuntijajäsenen rooli päätöksenteossa jää pienemmäksi, osa asioista taas vaatii paljon työtä. Horppilalla menee tyypillisesti yhteen istuntoon vaadittavaan työhön noin yksi viikonloppu. Toisinaan istunnon jälkeen voi jäädä vielä jotakin tarkastettavaa, kysyttävää tai luettavaa.
”Aloitan yleensä perjantai-iltana perehtymään asiaan. Jos teen lauantaina täyden työpäivän ja vielä sunnuntaina vähän, niin silloin minulla on melko hyvä käsitys siitä, mitä aion istunnossa sanoa. Työmäärä näkyy sellaisina työpiikkeinä muutamia kertoja vuodessa”, Horppila tiivistää.
On tärkeää, että asiantuntijajäsenellä on laajempaa näkemystä ja ymmärrystä alastaan, sillä kaikki asiat eivät välttämättä osu juuri oman erityisosaamisen tuntumaan. Asiantuntijajäsenyys on opettanut Horppilalle myös uusia taitoja, kuten esimerkiksi kyvyn hahmottaa tärkeämpiä kokonaisuuksia pienistä yksityiskohdista päätöksentekotyössä. Myös asiantuntijajäsenen on hyvä tiedostaa, että istunnoissa kaikkien pienien yksityiskohtien tarkastelemiseen ei ole syytä käyttää aikaa ja vaivaa, vaan keskittyä seikkoihin, joilla on oikeasti merkitystä päätöksenteon kannalta.
Horppilan mukaan tutkimustyöhön verrattuna KHO:ssa pääsee ottamaan kantaa asioihin suoremmin. Ympäristöasiantuntijaneuvoksena toimiminen motivoi Horppilaa, sillä hän kokee, että pystyy omalla asiantuntemuksellaan tekemään merkityksellistä työtä. Tehtävät ovat myös todella mielenkiintoisia.
”Minulla ei ole koskaan ollut tylsää istunnoissa, vaikka en välttämättä juridisista yksityiskohdista niin ymmärtäisikään. Vaikka nyt joku lauantai voi mennäkin töiden parissa, en ole katunut ollenkaan, että rupesin tähän asiantuntijatehtävään, koska tämä on niin palkitsevaa ja mielenkiintoista. Jos joku kollega tätä harkitsee, niin kannustan kyllä ilman muuta”, toteaa Horppila.
Lainoppineiden jäsenten lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukokoonpanoon voi kuulua sivutoimisia asiantuntijajäseniä vesi- ja ympäristönsuojelulain asioissa ja patenttiasioissa. KHO:ssa työskentelee 12 asiantuntijajäsentä, joista kahdeksan toimii ympäristöasioiden asiantuntijoina ja neljä patenttiasioissa.
Julkaistu 5.4.2024