KHO:2014:18
Yhtiö oli vuonna 2008 ainoana hakijana hakenut taksilupia esteettömälle henkilöautolle asemapaikkana Jyväskylän maalaiskunta. Taksilupien kiintiöpäätösten tultua lainvoimaiseksi ELY-keskus oli voinut vasta 30.11.2010 hakemusten yhteiskäsittelyssä ratkaista taksilupahakemukset vuosilta 2008–2010. Koska yhtiö oli ainoana hakijana hakenut esteettömän henkilöauton taksilupia mainitulle asemapaikalle vuonna 2008, se ei voinut joutua huonompaan asemaan siitä syystä, ettei taksilupia ollut voitu lopullisesti ratkaista vuonna 2008, koska taksilupien kiintiöpäätöksistä oli valitettu. Yhtiöllä oli oikeus saada hakemansa luvat vuonna 2008 voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.
Taksiliikennelaki 2 § 8 kohta, 5 ja 6 §, 10 § 1 ja 4 momentti, 19 § 1 momentti, 31 § 3 momentti
Hallintolaki 25 §
Päätös, josta valitetaan
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 15.5.2012 nro 12/0170/4
Asian aikaisempi käsittely
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä myös ELY-keskus, on päätöksellään 30.11.2010 (KESELY/874/06.06.02/ 2010, KESELY/875/06.06.02/2010, KESELY/895/06.06.02/2010 ja KESELY/1167/06.06.02/2010) myöntänyt taksilupien yhteiskäsittelyssä esteettömien henkilöautojen luvan hakijoille B:lle ja C:lle taksiluvat asemapaikkana Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, ja hylännyt muun muassa A Oy:n hakemuksen.
Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa:
ELY-keskus on 7.7.2010 tehnyt taksilupien enimmäismäärää koskevan päätöksen. Päätöksen ja Jyväskylässä harjoitettavan taksiliikenteen määrän perusteella kiintiössä on tilaa kahdelle esteettömälle henkilöautolle, jotka kohdentuvat entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueelle.
Taksiliikennelain 31 §:n 3 momentin mukaan taksiluvat myönnetään vuosina 2009–2011 ensisijaisesti niille henkilöille, joilla on työkokemusta taksinkuljettajana. Tämä määritelmä tarkoittaa sitä, että luvat myönnetään säännöksessä mainitun siirtymäkauden aikana ensisijaisesti ensimmäistä lupaansa hakeville. A Oy ja sen liikenteestä vastaavaksi henkilöksi esitetty D täyttävät taksiluvan myöntämisen edellytyksenä olevat vaatimukset. Jyväskylän kaupungin kohdalla liikenneluvan myöntämisen edellytykset täyttäviä ensiluvanhakijoita on enemmän kuin mitä uusia lupia voidaan myöntää. Tässä tapauksessa luvat myönnetään niille hakijoille, joilla on eniten taksinkuljettajakokemusta ja joiden siten katsotaan parhaiten täyttävän ammattitaitovaatimuksen. Pätevyysvertailu on tehty taksinkuljettajana hankitun työkokemuksen perusteella. ELY-keskuksen pätevyysvertailussa ansioituneimmiksi esteettömän henkilöautoluvan hakijoiksi osoittautuivat B ja C.
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A Oy:n valituksen Keski-Suomen ELY-keskuksen päätöksestä.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettavat säännökset
Taksiluvan myöntämisen edellytyksistä säädetään taksiliikennelain 6 §:ssä.
Taksiliikennelain 10 §:n 3 momentin (482/2009) mukaan jos 6 §:n mukaiset taksiluvan saamisen edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin lupia voidaan myöntää, kaksi kolmasosaa luvista myönnetään niin, että niiden etusija määräytyy hakijan tai liikenteestä vastaavan henkilön taksinkuljettajana hankkiman työkokemuksen perusteella. Jos lupaa kuitenkin haetaan asemapaikalle, jonka etäisyys kuntakeskuksesta, Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Turun, Tampereen ja Oulun kuntakeskuksia lukuun ottamatta, on vähintään 20 kilometriä, lupa myönnetään ensisijaisesti tällaista asemapaikkaa hakeneelle henkilölle, edellyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset. Jos tällaisia hakijoita on vähemmän kuin lupia voidaan myöntää, myönnetään loput luvat hakijoille, joilla on taksilupa tai taksilupia. Yksi kolmasosa luvista myönnetään ensisijaisesti hakijoille, joilla on taksilupa tai taksilupia.
Saman pykälän 4 momentin (482/2009) mukaan jos lupa vapautuu haettavaksi liitetyn kunnan alueelta, uusi lupa myönnetään aina vapautuneen luvan viimeistä asemapaikkaa hakeneelle 19 §:n mukaisesti liitetyn kunnan alueelle määritetyn kiintiön puitteissa, edellyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset.
Taksiliikennelain 19 §:n 1 momentin mukaan toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät. Enimmäismäärää koskevassa päätöksessä määrätään myös, kuinka moneen lupaan sisällytetään esteettömyyttä koskevat vaatimukset ja kuinka monta lupaa myönnetään liitetyn kunnan alueelle.
Taksiliikennelain 31 §:n 3 momentin mukaan vuosina 2009–2011 taksiluvat myönnetään ensisijaisesti niille hakijoille, joilla on työkokemusta taksinkuljettajana tai palveluammatissa. Jos lupaa kuitenkin haetaan asemapaikalle, jonka etäisyys kuntakeskuksesta, Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Turun, Tampereen ja Oulun kuntakeskuksia lukuun ottamatta, on vähintään 20 kilometriä, lupa myönnetään ensisijaisesti tällaista asemapaikkaa hakeneelle henkilölle, edellyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset. Jos lupa vapautuu haettavaksi liitetyn kunnan alueelta, uusi lupa myönnetään aina luvan viimeistä asemapaikkaa hakeneelle 19 §:n mukaisesti liitetyn kunnan alueelle määritetyn kiintiön puitteissa, edellyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset.
Saman pykälän 4 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Lain 19 §:ssä mainittujen enimmäismäärien valmistelu tulee hoitaa niin, että lääninhallitus voi vahvistaa taksilupien enimmäismäärät ensi tilassa lain voimaan tultua.
Hallintolain 25 §:n mukaan jos viranomaisessa tehtävä päätös saattaa merkittävästi vaikuttaa muun samassa viranomaisessa samanaikaisesti vireillä olevan asian ratkaisemiseen, viranomaisen on valmisteltava asiat yhdessä ja ratkaistava samalla kertaa, jollei yhdessä käsittelemisestä aiheudu haitallista viivytystä tai jollei se ole asian laadun taikka luonteen vuoksi tarpeetonta.
Esitetty selvitys ja johtopäätökset
Länsi-Suomen lääninhallitus (1.1.2010 lukien Keski-Suomen ELY-keskus) on vahvistanut 23.8.2007 päätöksellään taksilupien enimmäismäärät vuosille 2007–2008. A Oy on hakenut päätöksen perusteella kahta taksilupaa 27.3.2008 lääninhallitukselle jättämillään hakemuksilla. ELY-keskuksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan yhtiö on ollut tuona vuonna ainoa esteettömän taksiluvan hakija asemapaikalle Jyväskylän maalaiskunta. Maalaiskunta on liittynyt Jyväskylän kaupunkiin 1.1.2009 lukien. Valitusprosessin johdosta lääninhallituksen kiintiöpäätös on tullut lainvoimaiseksi vasta 29.11.2010. Myös vuosien 2009 ja 2010 kiintiöpäätöksistä valitettiin edelleen hallinto-oikeuteen. ELY-keskus on selvityksensä mukaan tehnyt lainvoimaisen päätöksen taksilupien enimmäismäärästä Jyväskylän kaupungissa vasta 7.7.2010.
ELY-keskus ei ole lausuntonsa mukaan ratkaissut uusia taksilupahakemuksia ennen edellä mainittua vuoden 2010 lainvoimaista kiintiöpäätöstä. ELY-keskuksessa on 14.5.2007–31.5.2010 tullut vireille 47 uutta taksilupahakemusta. Lupamenettelyyn sovelletaan hallintolakia, jossa on säädetty asian viivytyksettömästä käsittelystä ja yhteiskäsittelystä. Koska kyseiset taksilupaa koskevat hakemukset ovat olleet ELY-keskuksessa vireillä samaan aikaan eikä lupaa ole voitu myöntää kaikille hakijoille, on hakemukset pitänyt hallintolain mukaisesti valmistella yhdessä ja ratkaista samaan aikaan.
ELY-keskus ei ole ratkaissut yhtään taksilupaa koskevaa hakemusta vuonna 2008. Taksiliikennelain 10 §:n 4 momentti tuli voimaan 1.7.2009. Liitetyn kunnan alueelta vapautuneita lupia ovat hakeneet myös B ja C ELY-keskuksen ratkaistessa asian. Hakemukset on tullut hallintolain 25 §:n nojalla käsitellä ja ratkaista yhteiskäsittelyssä. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella hakemusten käsittelyjärjestystä ELY-keskuksessa olisi pidettävä lainvastaisena.
Taksiliikennelain 31 §:n 3 momentin mukaan vuosina 2009–2011 taksiluvat myönnetään ensisijaisesti niille hakijoille, joilla on työkokemusta taksinkuljettajana tai palveluammatissa. Säännöksellä tarkoitetaan vakiintuneen hallinto- ja oikeuskäytännön mukaan sitä, että luvat myönnetään siirtymäkauden aikana ensisijaisesti ensimmäistä lupaansa hakeville kelpoisuusehdot täyttäville hakijoille. ELY-keskus on myöntänyt taksiluvat B:lle ja C:lle. Hakemusten perusteella B ja C ovat ensiluvan hakijoita ja he ovat hakeneet lupaa asemapaikalle Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta. ELY-keskus on voinut sille kuuluvan harkintavallan perusteella ja ottaen huomioon taksiliikennelain 31 §:n 3 momentin siirtymäsäännökset myöntää ennen valittajaa taksiluvat ensimmäistä kertaa lupaansa hakeneille B:lle ja C:lle. ELY-keskuksen päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovelletut oikeusohjeet
Taksiliikennelaki 6, 10 ja 31 §
Hallintolaki 23 ja 25 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Leena Nurmi, Reijo Kostamo ja Vesa Sirkesalo. Asian esittelijä Elina Ranz.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A Oy on valituksessaan vaatinut, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Keski-Suomen ELY-keskuksen päätökset kumotaan ja että yhtiölle myönnetään kaksi taksilupaa tavalliselle tai esteettömälle henkilöautolle, asemapaikkana Jyväskylä, Jyväskylä ja/tai tavalliselle tai esteettömälle henkilöautolle, asemapaikkana Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta.
Länsi-Suomen lääninhallitus on tiedottanut 13.12.2007 uusien taksilupien myöntämisestä muun ohella Jyväskylän maalaiskuntaan ja Jyväskylän kaupunkiin. Tiedotuksen mukaan taksilupien hakuajat päättyivät Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan osalta 10.5.2008.
Yhtiö on tehnyt Länsi-Suomen lääninhallitukselle 27.3.2008 kaksi taksilupahakemusta tavalliselle tai esteettömälle henkilöautolle, asemapaikkana Jyväskylä, ja tavalliselle tai esteettömälle henkilöautolle, asemapaikkana Jyväskylän maalaiskunta. Hakemus perustui tuona vuonna voimaan tulleeseen lääninhallituksen vahvistamaan kiintiöön edellä mainitun tiedotuksen mukaisesti. Taksilupien hakuaikojen päättymispäivään 10.5.2008 mennessä lääninhallituksen vahvistamaan kiintiöön perustuvia muita taksilupahakemuksia asemapaikkana Jyväskylän maalaiskunta ei ollut.
Lääninhallituksen 4.12.2009 päivättyjen kirjeiden johdosta yhtiö on jatkanut 27.3.2008/12.5.2009 päivättyjä taksilupahakemuksia. Yhtiö on tarkentanut asemapaikkoja siten, että taksilupia haetaan ensisijaisesti asemapaikkana Jyväskylä ja toissijaisesti Jyväskylän maalaiskunta. Edelleen taksilupahakemuksia on tarkennettu siten, että hakemukset koskevat ensisijaisesti esteettömien henkilöautojen taksilupia ja toissijaisesti henkilöautojen taksilupia.
ELY-keskuksen olisi tullut myöntää yhtiölle kaksi taksilupaa esteettömälle henkilöautolle, asemapaikkana Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta. Taksiluvat olisi tullut myöntää hakujärjestyksessä huomioon ottaen hakuajan päättymiseen mennessä tulleet hakemukset. Lupien myöntäminen muussa kuin hakujärjestyksessä ja huomioon ottaen hakuajan päättymisen ajankohta loukkaa sellaisen luvanhakijan oikeutta ja yhdenvertaisuutta, joka lupien ainoana hakijana on määräaikaan mennessä jättänyt lupahakemukset. Lupien myöntäminen niille hakijoille, jotka ovat hakeneet lupia hakuajan päättymisen jälkeen, merkitsee näille hakijoille perusteetonta etua sellaisen hakijan kustannuksella, joka on tehnyt hakemukset hakuajan päättymisen määräpäivään mennessä.
Taksiliikennelaki muuttui 1.7.2009. Lakiin lisättiin muun muassa seuraava taksiliikennelaki 10 §:n 4 momentti: "Jos lupa vapautuu haettavaksi liitetyn kunnan alueelta, uusi lupa myönnetään aina vapautuneen luvan viimeistä asemapaikkaa hakeneelle 19 §:n mukaisesti liitetyn kunnan alueelle määritetyn kiintiön puitteissa, edellyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset."
Myönnetyt kaksi taksilupaa esteettömälle henkilöautolle ovat vapautuneet haettavaksi liitetyn kunnan eli Jyväskylän maalaiskunnan alueelta. Lupia on vuonna 2008 (tarkennus 2009) hakenut määräpäivään mennessä ainoastaan A Oy. Taksiliikennelain 10 §:n 4 momenttia on tulkittava siten, että luvat on myönnettävä käsittelyjärjestyksessä ja hakuajan päättymispäivä huomioon ottaen niitä ensiksi ja ainoana hakijana hakeneelle yhtiölle, joka täyttää taksiliikennelain 6 §:ssä säädetyt vaatimukset. Tämä periaate käy ilmi myös lain 31 §:n siirtymäsäännöksistä.
Taksiliikennelain siirtymäsäännöksistä ilmenee periaate, jonka mukaan taksilupien enimmäismäärien valmistelu tulee hoitaa viivytyksettä ja asianmukaisesti. Mikäli viranomaiset olisivat hoitaneet taksilupien valmistelun asianmukaisesti, olisi luvat myönnetty yhtiölle, koska muita hakijoita näille esteettömille henkilöautoille ei ollut.
ELY-keskus ei ole tulkinnut taksiliikennelain 31 §:n 3 momenttia oikein. Tuossa momentissa tarkoitettu määritelmä ei voi tarkoittaa sitä, että luvat myönnetään siirtymäkauden aikana ensisijaisesti ensimmäistä lupaansa hakeville.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan viitannut Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja todennut, että yhtiön valitus tulee voimassa olevaan taksiliikennelakiin perustumattomana hylätä. Hallinto-oikeudelle annetun lausunnon mukaan A Oy on vuonna 2008 ollut ainoa esteettömän taksiluvan hakija asemapaikkana Jyväskylän maalaiskunta. ELY-keskus ei voinut ratkaista Jyväskylän kaupungin (vuonna 2008 Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta) uusia taksilupahakemuksia aikaisemmin, koska lainvoimainen päätös taksilupien enimmäismääristä Jyväskylän kaupunkiin annettiin vasta 7.7.2010. Lainvoimaista kiintiöpäätöstä ei ollut, ja hallinto-oikeus oli määrännyt asiassa myös täytäntöönpanonkieltoja. Lääninhallituksen 23.8.2007 tekemä, vuosia 2007–2008 koskeva kiintiöpäätös kumottiin Turun hallinto-oikeuden päätöksellä 8.5.2008. Lääninhallitus teki uuden kiintiöpäätöksen 3.10.2008. Turun hallinto-oikeus ratkaisi päätöksestä tehdyn valituksen 16.12.2009, joka tuli lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 29.11.2010. Lääninhallitus teki 26.11.2008 vuotta 2009 koskevan kiintiöpäätöksen, jonka Turun hallinto-oikeus kumosi 18.2.2009. Lääninhallitus teki 24.3.2009 uuden kiintiöpäätöksen, jonka Turun hallinto-oikeus kumosi osittain 16.12.2009. Tällä välin 26.11.2009 tehtiin vuotta 2010 koskeva kiintiöpäätös, josta myös valitettiin. Turun hallinto-oikeus kumosi tämän päätöksen 23.4.2010. ELY-keskus teki uuden päätöksen 7.7.2010. ELY-keskus ratkaisi 30.11.2010 hallintolain 25 §:n mukaisesti samassa yhteiskäsittelyssä kaikki 14.5.2007–31.5.2010 vireille tulleet taksilupahakemukset.
A Oy on vastaselityksessään uudistanut aikaisemmin lausumansa.
B:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.
C:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hyväksytään. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökset kumotaan ja asia palautetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi.
Perustelut
Sovellettavat säännökset
Taksiliikennelain 10 §:n 1 momentin mukaan taksilupa on voimassa toistaiseksi. Luvassa on vahvistettava liikenteen asemapaikka sekä ajankohta, jolloin liikenne on viimeistään aloitettava. Taksilupaan voidaan tarvittaessa sisällyttää kaluston esteettömyyttä koskevia ehtoja. Lain 5 §:n mukaan taksilupa myönnetään hakemuksesta.
Taksiliikennelain 19 §:n 1 momentin (217/2007) mukaan lääninhallitus (sittemmin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät. Enimmäismäärää koskevassa päätöksessä määrätään myös, kuinka moneen lupaan sisällytetään esteettömyyttä koskevat vaatimukset.
Taksiliikennelain 31 §:n 3 momentin (217/2007) mukaan vuosina 2007–2011 taksiluvat myönnetään ensisijaisesti niille hakijoille, joilla on työkokemusta taksinkuljettajana.
Taksiliikennelakiin on 1.7.2009 voimaan tulleella lailla 482/2009 lisätty säännöksiä luvan myöntämisestä liitetyn kunnan alueelle. Liitetyn kunnan alueella tarkoitetaan lain 2 §:n 8 kohdan (482/2009, nyttemmin samansisältöisesti laissa 612/2010) mukaan kunnan aluetta, joka 31 päivänä joulukuuta 2008 tai sen jälkeen on yhtenä kuntana liitetty toisen kunnan osaksi tai muuten lakannut olemasta itsenäinen kunta.
Taksiliikennelakiin lisätyn 10 §:n 4 momentin (482/2009; sittemmin kumottu lailla 1423/2011) mukaan, jos lupa vapautuu haettavaksi liitetyn kunnan alueelta, uusi lupa myönnetään aina vapautuneen luvan viimeistä asemapaikkaa hakeneelle lain 19 §:n mukaisesti liitetyn kunnan alueelle määritetyn kiintiön puitteissa, edellyttäen, että hakija täyttää lain 6 §:ssä säädetyt vaatimukset.
Taksiliikennelain 19 §:n 1 momenttiin lainmuutoksella 482/2009 (sittemmin toimivaltaisen viranomaisen osalta muutettuna lailla 1314/2009) lisätyn säännöksen mukaan kuntakohtaisessa taksilupien enimmäismäärää koskevassa päätöksessä määrätään myös, kuinka monta lupaa myönnetään liitetyn kunnan alueelle.
Taksiliikennelain 31 §:n siirtymäsäännösten 3 momentti muutettiin laissa 482/2009 kuulumaan seuraavasti: Vuosina 2009–2011 taksiluvat myönnetään ensisijaisesti niille hakijoille, joilla on työkokemusta taksinkuljettajana tai palveluammatissa. Jos lupaa kuitenkin haetaan asemapaikalle, jonka etäisyys kuntakeskuksesta, Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Turun, Tampereen ja Oulun kuntakeskuksia lukuun ottamatta, on vähintään 20 kilometriä, lupa myönnetään ensisijaisesti tällaista asemapaikkaa hakeneelle henkilölle, edellyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset. Jos lupa vapautuu haettavaksi liitetyn kunnan alueelta, uusi lupa myönnetään aina luvan viimeistä asemapaikkaa hakeneelle 19 §:n mukaisesti liitetyn kunnan alueelle määritetyn kiintiön puitteissa, edellyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset.
Tosiseikat
Länsi-Suomen lääninhallitus oli 23.8.2007 tekemillään päätöksillä vahvistanut kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät muun ohella Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakun³tien kuntiin vuosille 2007–2008.
Turun hallinto-oikeus oli 8.5.2008 antamillaan päätöksillä kumonnut lääninhallituksen 23.8.2007 tekemät päätökset muun ohella Jyväskylän ja Jyväskylän maa³laiskunnan osalta ja palauttanut asian näiltä osin lääninhallitukselle uudelleen käsi³teltäväksi sillä perusteella, että läänin- hallitus oli valmis³tellut päätöksensä puutteellisesti.
Länsi-Suomen lääninhallitus oli 3.10.2008 tekemällään päätöksellä vahvistanut kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät vuodelle 2008 muun ohella Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnissa uudelleen.
Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta on muodostettu Jyväskylän kaupunki 1.1.2009.
Turun hallinto-oikeus oli 16.12.2009 antamallaan päätöksellä hylännyt lääninhallituksen 3.10.2008 tekemästä päätöksestä tehdyt taksilupien haltijoiden valitukset muutoin, mutta todennut eräiden valittajien valituksen johdosta, ettei lääninhallitus ollut esittänyt päätökselleen riittäviä perusteita siltä osin kuin esteettömyyttä koskeva vaatimus oli sisällytetty kaikkiaan 25:een Jyväskylän kaupungin taksilupaan. Valituk³sen³alaisen päätöksen osit³taiselle kumoamiselle ei kuitenkaan enää ollut perusteita, koska päätök³sen voimassaoloaika oli jo umpeutunut.
Korkein hallinto-oikeus oli 29.11.2010 antamallaan päätöksellä taltio³numero 3516 hylännyt hallinto-oikeuden 16.12.2009 antamasta päätöksestä tehdyn valituksen.
A Oy, jolla asiakirjojen mukaan on ennestään taksilupia, on 27.3.2008 hakenut kaikkia vapaita esteettömän henkilöauton ja henkilöauton taksilupia, asemapaikkana Jyväskylä. Yhtiö on samana päivänä hakenut kaikkia vapaita esteettömän henkilöauton ja henkilöauton taksilupia, asemapaikkana Jyväskylän maalaiskunta. Yhtiö on pitänyt hakemukset voimassa ja tarkentanut niitä siten, että ensisijaisesti lupia haetaan Jyväskylään ja toissijaisesti Jyväskylän maalaiskuntaan. ELY-keskuksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan A Oy on ollut vuonna 2008 ainoa esteettömän taksiluvan hakija asemapaikalle Jyväskylä maalaiskunta. ELY-keskuksen päätöksen mukaan A Oy ja sen liikenteestä vastaava henkilö D täyttävät taksiluvan myöntämisen edellytyksenä olevat vaatimukset.
Koska myös vuosien 2009 ja 2010 taksilupien kiintiöpäätöksistä oli valitettu Turun hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeus oli ELY-keskuksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan antanut asiassa täytän³töönpano³kiel³toja, ELY-keskus on ratkaissut kaikki 14.5.2007–31.5.2010 vireille tulleet hakemukset hallintolain 25 §:n mukaisesti yhteis³käsitte³lyssä vasta korkeimman hallinto-oikeuden 29.11.2010 antaman päätök³sen jälkeen 30.11.2010.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
Asiassa on kysymys siitä, onko A Oy:n vuotta 2008 koskeva taksilupahakemus asemapaikalle Jyväskylän maalaiskunta voitu hylätä sillä perusteella, että vuosia 2008–2010 koskevat taksilupahakemukset on käsitelty yhteiskäsittelyssä 30.11.2010, jolloin sovellettiin erilaista lainsäädäntöä kuin vuonna 2008, ja vaikka yhtiö oli vuonna 2008 ainoa esteettömän taksiluvan hakija asemapaikalle Jyväskylän maalaiskunta.
Vuonna 2008 voimassa olleen taksiliikennelain 31 §:n 3 momentin alku³peräisen siirtymäsäännöksen mukaan vuosina 2007–2011 taksi³luvat myönnetään ensisijaisesti niille henkilöille, joilla on työkokemusta tak³sinkuljettajana.
Vuonna 2010 voimassa olleen saman 31 §:n 3 momentin (482/2009) mukaan vuosina 2009–2011 taksiluvat myönnetään ensi³sijaisesti niille hakijoille, joilla on työkokemusta taksinkuljettajana tai palveluammatissa. Jos lupaa kuitenkin haetaan asemapaikalle, jonka etäisyys kuntakeskuksesta, Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Turun, Tampereen ja Oulun kuntakeskuksia lukuun ottamatta, on vähin³tään 20 kilometriä, lupa myönnetään ensisijaisesti tällaista asemapaikkaa hakeneelle henkilölle, edellyttäen, että hakija täyttää lain 6 §:ssä säädetyt vaatimukset. Jos lupa vapautuu haettavaksi liitetyn kunnan alueelta, uusi lupa myönnetään aina luvan viimeistä asemapaikkaa hakeneelle 19 §:n mukaisesti liitetyn kunnan alueelle määritetyn kiintiön puitteissa, edel³lyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset.
Jos viranomaisessa tehtävä päätös saattaa merkittävästi vaikuttaa muun samassa viranomaisessa samanaikaisesti vireillä olevan asian ratkaisemiseen, viranomaisen on hallintolain 25 §:n mukaan valmisteltava asiat yhdessä ja ratkaistava samalla kertaa, jollei yhdessä käsittelemisestä aiheudu haitallista viivytystä tai jollei se ole asian laadun taikka luonteen vuoksi tarpeetonta.
ELY-keskus on asianmukaisesti ratkaissut keskuksessa vireillä olleet taksilupahakemukset hakemusten yhteiskäsittelyssä. Vaikka asia on ratkaistu yhteiskäsittelyssä, asiaa ratkaistaessa olisi kuitenkin tullut ottaa huomioon taksiliikennelain muutokset ja soveltaa vuoden 2008 taksiluvista päätettäessä vuonna 2008 voimassa ollutta taksiliikennelain 31 §:n 3 momenttia, ellei taksiliikennelain säännöksistä ole muuta johtunut. Mainitun säännöksen mukaan taksilupa on tullut myöntää ensisijaisesti niille henkilöille, joilla oli työkokemusta taksinkuljettajina. Koska A Oy on vuonna 2008 ainoana hakijana hakenut esteettömän henkilöauton taksilupia asemapaikalle Jyväskylän maalaiskunta, luvat olisi näissä oloissa tullut myöntää yhtiölle. Yhtiö ei voi joutua huonompaan asemaan siitä syystä, ettei taksilupia ole voitu lopullisesti ratkaista vuonna 2008, koska taksilupien kiintiöpäätöksistä oli valitettu. Päätökseen ei vaikuta vuonna 2010 voimassa ollut taksiliikennelain 31 §:n 3 momentti, joka koskee vuosina 2009–2011 myönnettäviä taksilupia. Tämän vuoksi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökset on kumottava ja asia palautettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Eila Rother, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä ja Mikko Pikkujämsä. Asian esittelijä Marja Leena Kemppainen.