KHO:2014:41

Ruoppaushanke oli suunniteltu tehtäväksi hakijoiden tilan edustalla olevalle alueelle, joka oli kasvanut rannanmyötäisesti umpeen ja oli muuttunut laajaksi vesijätöksi hakijan tilan ja järven vapaan vesipinnan väliin. Ruopattava yhteinen vesijättöalue oli kooltaan 4 100 m2 ja ruoppauksen syvyys oli noin 90 cm. Ruoppausmassoja arvioitiin kertyvän noin 3 900 m3. Kysymyksessä oleva vesijättöalue oli kunnanvaltuuston hyväksymässä, mutta kysymyksessä olevilta osin lainvoimaa vailla olevassa osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla oli erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaavan tavoitteena oli ollut säilyttää alueen ympäristöarvot yhtenäisellä rakentamattomalla luonnontilaisella ranta-alueella. MY-alueelle sijoittuva, järven olosuhteisiin nähden huomattavan laajamittainen ainoastaan yhden tilan virkistyskäyttöä palveleva hanke olisi muuttanut alueen luonnetta siinä määrin, että se ei enää vastaisi kaavassa alueelle suunniteltua käyttötarkoitusta. Hanke vaikeutti merkittävästi osayleiskaavan laatimista vesilain (264/1961) 2 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Oikeudellisia edellytyksiä myöntää haettua vesitalouslupaa vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun intressivertailun perusteella ei ollut.

Vesilaki (264/1961) 2 luku 4 § ja 6 § 2 momentti; ks. myös vesilaki (587/2011) 3 luku 5 § 2 momentti

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeus 15.11.2012 n:o 12/0340/1

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on, suoritettuaan asiassa tarkastuksen 21.9.2010, päätöksellään 6.7.2011 n:o 135/2011/4 myöntänyt A:lle ja B:lle luvan Ruostejärven vesi- ja vesijättöalueen ruoppaamiseen ja kaivamiseen Tammelan kunnan Letkun kylässä Letkun Ruostejärven osakaskunnalle kuuluvalla alueella hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti sekä oikeuden hanketta varten tarvittavaan Letkun osakaskunnan (kiinteistötunnus 834-420-876-5) yhteiseen alueeseen.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain eikä ympäristönsuojelulain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

Lupamääräykset kuuluvat seuraavasti:

Rakenteet

1. Ruoppaaminen, kaivaminen ja ruoppausmassojen läjittäminen sekä läjitysalueilta valumavesien johtaminen saadaan tehdä piirrosten Leikkaus, mittakaava 1:10 ja 1:100, päivätty 28.12.2009 ja Läjitysalueet, mittakaava 1:2000, päivätty 28.12.2009 ja Selkeytysaltaiden muutos, päivätty 26.4.2011 mukaisesti siinä osoitetuilla alueilla (päätöksen liite 1).

Töiden suorittaminen

2. Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Ruoppausta ja kaivutyötä ei saa tehdä 30.4.–15.9. välisenä aikana.

Työt on aloitettava rannasta. Työalue on samenemisen leviämisen estämiseksi eristettävä pohjaan asti ulottuvalla pressulla eikä yhteyttä avoveteen saa ruopata tai kaivaa auki ennen kuin koko muu ruoppaus on tehty.

3. Ruoppausmassat on läjitettävä suunnitelman mukaisesti luvan saajan omistamalle maa-alueelle. Läjitysalueiden valumavedet saadaan johtaa Ruostejärveen päätöksen liitteeseen 1 piirrettyjen ojien ja selkeytysaltaiden kautta.

Läjitysalueet on massojen kuivuttua maisemoitava ympäristöön sopivalla tavalla.

4. Luvan saajien on ennen töiden aloittamista selvitettävä luotettavasti kiinteistön Suontausta RN:o 11:98 ja rajan sijainti ja työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava rajalinjaa loukkaamatta ja johtoja ja kaapeleita vaurioittamatta.

5. Töiden päätyttyä työalueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.

Kunnossapito

6. Luvan saajien on pidettävä selkeytysaltaat ja ojat ja muut rakenteet kunnossa.

Korvaukset

7. Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle.

8. Mikäli hankkeesta aiheutuu sellaista vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty.

Tarkkailu

Luvan saajien on tarkkailtava työn vaikutuksia Toralahden veden laatuun yhdessä havaintopaikassa (muun muassa sameus, kiintoaine, happipitoisuus, ravinteet, pH) ennen soistuneen alueen ulkoreunan puhkaisua avoveteen ja töiden päätyttyä ulkoreunan poiston jälkeen kertanäytteillä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailusuunnitelma on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukausi ennen töiden aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Letkun Ruostejärven osakaskunnalle ja Aittalan kiinteistön rannan rajanaapureille.

Voimassaolo

8. Rakennustyöt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa ja myönnetty käyttöoikeus muutoin raukeavat.

Ilmoitukset

9. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Letkun Ruostejärven osakaskunnalle ja Aittalan kiinteistön rannan rajanaapureille, Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Aluehallintovirasto on perustellut päästöstään seuraavasti:

Luvan saajien omistaman kiinteistön Aittala (kiinteistötunnus 834-420-11-6) rannan edusta on soistunut siten, että vesistön virkistyskäyttö ei ole mahdollista. Hanke on siten tarpeen luvan saajien kiinteistön hyväksikäyttöä varten. Hanke muuttaa rannan edustan avovesialueeksi ja lisää Aittalan kiinteistön virkistyskäyttöarvoa. Hanke ei ole Ruostejärven itäosan osayleiskaavan vastainen.

Ruopattavien massojen laadun selvittäminen ei ole tarpeen, koska ei ole syytä olettaa niiden olevan pilaantuneita ja koska ne läjitetään maalle.

Ruoppaus ja kaivutyö tehdään lupamääräysten mukaan ruoppausverhon suojassa avovedestä eristettynä ja muutenkin siten, että siitä aiheutuva haitta on mahdollisimman pieni. Ruopattavat ja kaivettavat massat läjitetään hakijoiden omistamalle maa-alueelle ja niiden valumavedet selkeytetään ennen vesistöön johtamista.

Töiden suorittamisesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäytölle eikä vesialueen käytölle tai naapurikiinteistöille. Vesialueen samentumishaitat ovat paikallisia ja ohimeneviä. Hankkeesta ei siten aiheudu vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä myöskään vesialueen omistajalle.

Hankkeesta ei aiheudu yleiseen etuun kohdistuvia edunmenetyksiä eikä alueella ole Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan suojeltavia lajeja.

Ruostejärveä ei ole vesienhoidon toimenpideohjelmassa (Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015) luokiteltu. Ruostejärven alapuoliset Tapolanjärvi ja Liesjärvi ovat pintavesien ekologisen tilan ja yleisluokituksen perusteella hyvässä tilassa. Liesjärvi on arvioitu silmälläpidettäväksi kohteeksi. Sen tila saattaa heikentyä vuoteen 2015 mennessä. Hankkeella ei kuitenkaan ole vaikutusta edellä mainittuun tilaan.

Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen. Lupa myönnetään vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentin perusteella.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan saajilla on käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan alueeseen, koska hankkeessa on vesialueen ruoppaamisen lisäksi kyse myös soistumisen seurauksena osittain vesijättöalueeksi muuttuneen ja vesilain 1 luvun 6 §:n mukaiseksi maa-alueeksi katsottavan alueen muuttamisesta kaivamalla takaisin vesialueeksi.

Oikeus hankkeen toteuttamista varten tarvittavaan alueeseen voidaan myöntää, sillä hakijoiden omistamien kiinteistöjen osuudet yhteisestä vesialueesta ja vesijätöstä (kiinteistötunnus 834-420-876-5) ja myös Ruostejärvessä olevasta osakaskunnan yhteisen vesialueen ja vesijätön osasta ovat suuremmat kuin hanketta varten tarvittava alue.

Hanketta varten tarvittava alue on noin 0,4 hehtaaria. Uudistalojen 11–12 yhteisen vesialueen ja vesijätön (kiinteistötunnus 834-420-876-5) osakasluettelon mukaan hakijoiden omistaman Aittalan kiinteistön (kiinteistötunnus 834-420-11-6) osuus yhteisen vesialueen ja vesijätön 100,51 hehtaarin pinta-alasta on 2,05 hehtaaria ja hakijoiden omistaman Eerolan kiinteistön (kiinteistötunnus 834-420-11-63) osuus 0,241 hehtaaria eli hakijoiden osuudet yhteisen vesialueen ja vesijätön kokonaispinta-alasta ovat yhteensä 2,29 hehtaaria. Yhteiseen vesialueeseen ja vesijättöön kuuluvan Ruostejärven osan pinta-ala on noin 67 hehtaaria.

Hanketta varten tarvittava alue ei ole siten suurempi hakijan osuutta vastaavaa osaa yhteisestä vesialueesta ja vesijätöstä (kiinteistötunnus 834-420-876-5) eikä alue ole myöskään suurempi hakijan osuutta vastaavaa osaa yhteiseen vesialueeseen ja vesijättöalueeseen kuuluvasta Ruostejärvessä olevasta alueesta.

Oikeudesta alueen käyttöön ei ole määrätty maksettavaksi korvausta, koska siitä ei aiheudu Letkun yhteisen vesialueen Uudistalojen 11–12 yhteisen vesialueen ja vesijätön osakaskunnalle vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Alueella ei ole soistuneena alueena käyttöarvoa.

Sovelletut lainkohdat

Vesilain (264/1961) 2 luvun 1 a §, 4 §, 6 §:n 2 momentti, 7 §:n 1 momentti, 11 §, 11 a § ja 14 a §

Aluehallintoviraston päätöksen lausunto muistutuksista ja vaatimuksista

Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on tarkkaillut Ruostejärven veden laatua Eerikkilän urheiluopiston velvoitetarkkailuna ja ottanut ajoittain vesinäytteitä myös järven lahtialueilta Ruostejärven suojelu³yhdistys ry:n toimeksiannosta. Luvan saajat on lupamääräyksissä velvoitettu tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia Toralahden veden laatuun.

Muistutukset ja mielipiteet on muilta osin otettu huomioon perusteluista ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Asian käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa

C:n ja D:n kuolinpesien osakkaat ovat vaatineet, että aluehallintoviraston päätös kumotaan ja että A:n ja B:n lupahakemus hylätään.

Vaatimuksensa tueksi he ovat esittäneet seuraavaa:

Kiinteistöjen Aittala ja Suontausta raja ja rantaviivan kulku on epäselvä. Ruopattava alue on lähes kokonaan suota ja vain pieneltä osin avovettä. Suo on ollut olemassa nykyisessä laajuudessaan rantaviivoineen satoja vuosia. Maisemakokonaisuus muuttuu olennaisesti, jos suoalue poistetaan. Tällä on merkittävä vaikutus alueen linnustoon ja kasvillisuuteen. Tammelan kunnan kaavaehdotuksessa kyseinen alue on luokiteltu luonnon monimuotoisuuden tai maiseman kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi.

Pienimuotoinen ruoppaus on riittävä, jos ruopattava alue tulee yksityiseen perhekäyttöön. Toralahdessa on paikoin mutaa useita metrejä. Veden syvyydeksi on hakemuksessa merkitty 0,3 metriä. Tuskin 0,9 metrin ruoppaus riittää tekemään rantaa esimerkiksi uimakelpoiseksi, vaan tämä vaatisi merkittäviä jatkotoimenpiteitä. On otettava huomioon edellä mainittu osayleiskaavaehdotus, jossa Aittalan kiinteistölle on esitetty kaavoitettavaksi pientalovaltainen asuntoalue ja matkailupalvelujen alue. Ruoppaushankkeen laajuus liittyy loma-asutusalueen virkistyskäyttöön.

Muutoksenhakijat ovat toissijaisesti vaatineet, että jos ruoppaus sallitaan, niin lupamääräykset on muutettava niin, että ajankohdat ovat nykyistä lyhyemmät. Lupamääräyksiin on myös lisättävä määräys veden laadun tarkkailusta ennen kaivuutyötä, kaivuun aikana ja sen jälkeen ulkopuolisen tahon toimesta A ja B:n kustannuksella. Mikäli kaivuutyöstä aiheutuu rannan virkistyskäytölle haittaa, niin ranta on saatettava ennalleen A:n ja B:n kustannuksella.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on antanut vastineen valituksen johdosta ja todennut, ettei sillä kalatalousetua valvovana viranomaisena ole lisättävää aiemmin lausuttuun.

Tammelan kunnan ympäristölautakunta on antanut vastineen valituksen johdosta. Ruostejärven itäosan osayleiskaavan toisessa luonnosvaiheessa kyseinen alue on merkitty luontoselvityksen perusteella luonnon monimuotoisuuden tai maiseman kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Alueella on voimassa rakentamisrajoitus. Ruostejärven osayleiskaavan käsittely on viivästynyt.

A ja B ovat antaneet vastineen valituksen johdosta. Kyse ei ole vanhasta suoalueesta, vaan maarekisterikartan mukaan ruopattava alue on kauan ollut vettä. Turvetta ei ole suunnitellulta ruoppausalueelta nostettu.

Tulevassa Ruostejärven itäosan osayleiskaavassa ruopattava alue on otettu huomioon, mutta se ei ole luonnon monimuotoisuuden tai maiseman kannalta erityisen tärkeää aluetta. Osayleiskaavaluonnoksessa olevat kaava-alueet rakentamiselle eivät ole mökin pihapiirissä, vaan Aittalan tilan muilla alueilla.

Pienimuotoinen ruoppaus ei ole riittävä toimenpide rannan kuntoon saattamiseksi. Toralahdessa on paljon kaislikkoista ja suopohjaista pesimäaluetta kyseisen rannan lisäksi. Hankkeella ei ole vaikutusta alueen kasvillisuuteen.

Tilojen rajoissa ei ole epäselvyyksiä. Hämeen maanmittaustoimisto on 30.10.2008 todennut rajapyykkien olevan paikallaan. Ruoppauslupaa ei ole haettu puustoiselle kiinteälle maalle. Työn suorittaminen tapahtuisi lintujen pesinnän ja rantojen virkistyskäytön ulkopuolella.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon valituksen ja vastineiden johdosta ja todennut, ettei niissä ole esitetty mitään, mikä vaikuttaisi asian ratkaisuun.

C:n ja D:n kuolinpesien osakkaat ovat antaneet vastaselityksen vastineiden ja lausunnon johdosta. Jos ruoppaus sallitaan, lupamääräykset on muutettava niin, että työ on tehtävä 1.10.–31.3. välisenä aikana lintujen pesinnän vuoksi. Veden laadun tarkkailu on tehtävä vuosittain ja vähintään kahdesta pisteestä erikseen sovittuna aikana. Ainakin muutoksenhakijoiden rannat on tarkistettava ennen töiden aloittamista. Haitta-arvioiden tekeminen ei saa jäädä hakijoiden tehtäväksi. Päätös, ettei vesijättöä tarvitse lunastaa on tarkistettava.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään C:n ja D:n kuolinpesien osakkaiden E:n, F:n, G:n, H:n, I:n ja J:n aluehallintoviraston päätöksestä tekemästä valituksesta kumonnut Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt A:n ja B:n lupahakemuksen.

Hallinto-oikeus on perustelut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Uusi vesilaki (587/2011) on tullut voimaan 1.1.2012. Sillä on kumottu vanha vesilaki (264/1961). Uuden vesilain 19 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei mainitussa luvussa muuta säädetä.

Vanhan vesilain (264/1961) 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten:

1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle;

2) ettei kalakantaa vahingoiteta;

3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä:

a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön järjestelyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoittamista, maan kuivattamista, veden johtamista nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista;

b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toimintaa;

c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön;

d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka

e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua; sekä

4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mahdollisimman vähäisessä määrin supistettuina.

Saman lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan, jos rakentaminen, ottamalla huomioon, mitä 2 luvun 3 §:ssä ja 2 luvussa jäljempänä on säädetty, ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten.

Vanhan vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan, jos rakentamisesta edellä mainittujen säännösten mukaisesti toteutettuna aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on, jollei 2 luvun 5 §:stä muuta johdu, luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyöty on määrättävä siten kuin tämän 2 luvun 11 §:ssä säädetään ja, jos hakijalle samalla myönnetään 2 luvun 7–9 §:ssä tarkoitettu oikeus, on oikeuden myöntämisestä saatava hyöty ja aiheutuva edunmenetys myös otettava huomioon.

Edellä mainitun lain 2 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan rakentamisesta johtuvana hyötynä on pidettävä yrityksen tuottamien yleisten etujen lisäksi maa- tai vesialueen tahi muun omaisuuden tuottavuuden parantumisesta tai omaisuuden hyödyksikäyttöä vaikeuttavan esteen tai haitan poistamisesta aiheutuvaa omaisuuden käyttöarvon lisääntymistä samoin kuin muutakin etua, joka yrityksen toteuttamisesta välittömästi voidaan saada.

Saman pykälän 2 momentin mukaan rakentamisesta johtuvana vahinkona, haittana ja muuna edunmenetyksenä otetaan huomioon sekä yleistä etua koskevat että yritykseen osallistumattoman henkilön omaisuudelle aiheutettavat sanotunlaiset seuraukset, niihin luettuna myös se, että luvan hakija saa oikeuden käyttää tiettyä rakennelmaa, aluetta tai muuta omaisuutta hyväkseen taikka lunastaa sen itselleen.

Asiassa saatu selvitys

Kiinteistö Aittala on kiinteistötietojärjestelmän mukaan siirtynyt hakijoiden omistukseen vuonna 2003. Ruopattava alue on jakotoimituskartassa vuodelta 1921 merkitty vesialueeksi. Asiakirjoista päätellen vesialue on vuosikymmenten aikana kasvanut rannanmyötäisesti umpeen ja muuttunut laajaksi vesijätöksi Aittalan kiinteistön ja Ruostejärven vapaan vesipinnan väliin. Aittalan kiinteistö ulottuu edelleen osaksi vesialueelle tai hyvin lähelle sitä ja hakijoilla on tilan rannassa laituri.

Ruoppauksen tarkoitus on hakemuksen mukaan parantaa rantaa virkistyskäyttöön sopivaksi. Ruopattavan alueen koko on noin 4 100 m² ja ruoppauksen syvyys noin 90 cm. Ruoppausmassoja arvellaan kertyvän noin 3 920 m³³. Massat on tarkoitus läjittää luvan hakijoiden kiinteistölle kolmelle läjitysalueelle, joiden pinta-ala on yhteensä noin 1,5 hehtaaria. Eteläisimmältä läjitysalueelta tulevat valumavedet johdetaan ojan ja kahden noin 15 m²:n kokoisen selkeytysaltaan kautta Ruostejärveen. Muilta läjitysalueilta tulevat valumavedet johdetaan ojan ja kahden noin 10 m³³:n kokoisen selkeytysaltaan kautta Ruostejärveen.

Oikeudellinen arviointi

Hankkeen tarkoitus on edistää tai mahdollistaa tilan rannan tavanomaista virkistyskäyttöä. Hallinto-oikeus on katsonut, että suunnitelman mukaisessa laajuudessa ruoppaus ei ole vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla tarpeen kiinteistön järkiperäistä käyttöä varten. Hakijoilla on Ruostejärven rannassa käyttöranta laitureineen. Rannan mahdollinen kunnostus uintia, veneenpitoa ja muuta virkistyskäyttöä varten ei edellytä laajamittaista ruoppausta. Tämän takia hankkeelle ei voi myöntää lupaa vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla.

Hallinto-oikeus on katsonut, ettei työtä voida suorittaa hakemuksessa ehdotetulla tavalla aiheuttamatta vanhan vesilain 2 luvun 3 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtien mukaisia haittavaikutuksia. Toimenpiteellä muutetaan vahingollisesti vesiluontoa ja sen toimintaa enemmän kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Laajamuotoinen ruoppaus aiheuttaa veden samentumista, mikä huonontaa vesiympäristöä. Näin ollen ruoppauksesta aiheutuu myös vältettävissä olevaa vahinkoa ja haittaa vesialueen omistajalle sekä jossain määrin naapuritilan omistajille. Hallinto-oikeus on katsonut, ettei Letkun osakaskunnan suostumuksella hankkeen toteuttamiseen ole asiassa oikeudellisesti ratkaisevaa merkitystä.

Hanke palvelee ainoastaan A:n ja B:n omistaman tilan kiinteistötaloudellista käyttöä. Tarkoitukseensa nähden liian laajamittaisesta hankkeesta mahdollisesti koituvaa hyötyä ei voida pitää vanhan vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisena, niin kutsutussa intressivertailussa huomioon otettavana, hankkeen toteuttamista puoltavana perusteena. Hallinto-oikeus on katsonut huomioiden, etteivät hankkeessa luvan myöntämisen edellytykset täyty vanhan vesilain 2 luvun 3 §:n mukaan, että saman lain 2 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu intressivertailu hankkeen hyötyjen ja haittojen kesken ei lain 2 luvun 11 § huomioon ottaen voi johtaa luvan myöntämiseen.

Hallinto-oikeus on tämän takia kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt A:n sekä B:n hakemuksen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 § 1 momentti

Vanha vesilaki (264/1961) 2 luku 3 § 1 momentti, 6 § 1–2 momentti ja 11 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Jan Eklund ja Yrjänä Honkavaara. Esittelijä Sandra Wallin.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös saatetaan voimaan.

Vaatimuksensa tueksi he ovat esittäneet seuraavaa:

Vaasan hallinto-oikeus ei ole käynyt paikalla ennen päätöksen tekemistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston asiantuntijat suorittivat paikan päällä katselmuksen 21.9.2010. Paikalla olivat aluehallintoviraston edustajien lisäksi Tammelan kunnan ympäristösihteeri sekä Hämeen ELY-keskuksen, osakaskunnan ja suojeluyhdistyksen edustajat ja C:n ja D:n perikunnan jäseniä. Mukana olleilla asianosaisilla ei ollut huomautettavaa.

Ruostejärven itäosan osayleiskaavan viimeisessä esityksessä, jota on käsitelty kunnanhallituksessa 17.9.2012, kysymyksessä olevalta alueelta on kaavasta poistettu luo l -merkintä. Kaava hyväksyttäneen tammikuussa 2013. Hämeen ELY-keskus on heinäkuussa 2012 ilmoittanut, että sillä ei ole alueelle mitään erityisvaatimuksia. Ruoppauksesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan haittaan. Kun osayleiskaava hyväksytään, vapaa-ajan rakennusoikeus Aittalan tilalla lisääntyy huomattavasti. Siten rannan kunnostus on välttämätöntä. Samoin virkistyskäyttöarvo moninkertaistuu.

Hallinto-oikeuden päätöksessä mainittu käyttöranta laitureineen ei ole sellaisessa kunnossa, että sitä voitaisiin käyttää virkistyskäyttöön ilman laajamittaista ruoppausta. Kaavaan merkityn venevalkaman toteuttaminen vaatisi myös laajan ruoppauksen.

Kysymyksessä olevasta ruoppaustoimenpiteestä ei aiheudu laajaa veden samentumista, koska avoveden puolelle tulisi suunnitelman mukainen suojaus ja työ aloitettaisiin kiinteän maan puolelta. Viimeisenä työvaiheena on "puhkaisu" avoveteen. Toralahden muilla rannoilla suoritettujen ruoppausten jälkeen vesi on selkeytynyt muutamassa päivässä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on lausuttu muun ohella seuraavaa:

Aluehallintovirasto on päätöksessään todennut, että hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain eikä ympäristönsuojelulain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Aluehallintovirasto on todennut päätöksessään, että Aittalan tilan RN:o 11:6 rannan edusta on soistunut siten, että vesistön virkistyskäyttö ei ole mahdollista. Hanke on siten tarpeen kiinteistön hyväksikäyttöä varten. Hanke lisää kiinteistön virkistyskäyttöarvoa eikä siitä aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäytölle eikä vesialueen käytölle tai naapurikiinteistöille. Koska vesialueen samentumishaitat ovat paikallisia ja ohimeneviä, hankkeesta ei aiheudu vahinkoa, haittaa tai edun menetystä myöskään vesialueen omistajalle. Hankkeesta ei ai³heudu myöskään yleiseen etuun kohdistuvia edunmenetyksiä. Aluehallintovirasto on tehnyt paikan päällä tarkastuksen. Vaasan hallinto-oikeus ei ole käynyt paikan päällä. Kiinteistön Aittala rannan virkistyskäyttö ei ole aluehallintoviraston tekemien havaintojen mukaan mahdollista toteuttamatta hanketta.

Aluehallintoviraston luparatkaisu on tehty vesilain (264/1961) 2 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisen intressivertailun perusteella. Vesilain 2 luvun 3 § on otettu huomioon töiden suorittamista koskevissa lupamääräyksissä 2–5. Intressivertailussa otetaan huomioon ainoastaan hankkeesta saatava hyöty ja siitä aiheutuvat vahingot, jotka arvioidaan vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisesti. Hallinto-oikeuden päätöksessä mainittu kiinteistötaloudellinen hyöty on juuri vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitettua maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden parantumisesta tai omaisuuden hyödyksikäyttöä vaikeuttavan esteen tai haitan poistamisesta aiheutuvaa omaisuuden käyttöarvon lisääntymistä, joka otetaan huomioon intressivertailussa. Koska yrityksestä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa kenellekään eikä muuta kuin tilapäistä veden samenemista ja mahdollisesti tilapäistä haittaa naapurikiinteistölle, luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Yksityiselle edulle aiheutuvat haitalliset vaikutukset kohdistuvat vesialueen omistajaan. Tältä osin vesialuetta hallinnoiva osakaskunta on antanut suostumuksensa. Toisin kuin hallinto-oikeus on katsonut, tällä on asiassa oikeudellisesti ratkaiseva merkitys.

Edellä mainituin ja valituksessa esitetyin perustein aluehallintovirasto on esittänyt Vaasan hallinto-oikeuden valituksenalaisen päätöksen kumoamista ja aluehallintoviraston päätöksen saattamista voimaan.

C:n ja D:n kuolinpesien osakkaat ovat antaneet valituksen johdosta selityksen.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

A ja B ovat vielä toimittaneet tänne jäljennöksen Tammelan kunnanvaltuuston 15.4.2013 tekemästä päätöksestä, jolla on päätetty hyväksyä Ruostejärven itäosan osayleiskaava oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi, sekä 8.10.2012 päivätyn kaavakartan. Pöytäkirjasta ja kaavakartasta ilmenee, että tilan Aittala RN:o 11:6 luo 1 -merkintä eli luonnon monimuotoisuuden tai maiseman kannalta erityisen tärkeä alue rannan soistuman kohdalta on poistettu. Sama merkintä on poistettu myös tilan Suontausta RN:o 11:98 alueelta. Mainitussa osayleiskaavassa kysymyksessä oleva ranta-alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Valtuuston päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle muun ohella siltä osin kuin luontomerkintä on poistettu Aittalan tilan RN:o 11:6 kohdalta. Pöytäkirjan 15.4.2013 esittelyosassa on todettu, että kaavoittaja on tarkistanut luontomerkinnän tarpeellisuuden myös Hämeen ELY-keskuksen ympäristöpuolelta, jonka mukaan soistumalla ei ole seudullista merkitystä, eikä ELY-keskuksen mukaan sen osoittaminen kaavakartassa ole välttämätöntä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat säännökset ja niiden esitöitä

1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle;

2) ettei kalakantaa vahingoiteta;

3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä:

b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toimintaa;

c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön;

d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka

e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua; sekä

4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mahdollisimman vähäisessä määrin supistettuina.

Mainitun lain 2 luvun 4 §:n mukaan harkittaessa rakentamisen edellytyksiä on asemakaava otettava huomioon. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Lupaa harkittaessa on myös katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista.

Vanhan vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan, jos rakentaminen, ottamalla huomioon, mitä 2 luvun 3 §:ssä ja 2 luvussa jäljempänä on säädetty, ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järki³peräistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten.

Mainitun lain 2 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan, jos rakentamisesta edellä mainittujen säännösten mukaisesti toteutettuna aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on, jollei 2 luvun 5 §:stä muuta johdu, luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyöty on määrättävä siten kuin tämän 2 luvun 11 §:ssä säädetään ja, jos hakijalle samalla myönnetään 2 luvun 7–9 §:ssä tarkoitettu oikeus, on oikeuden myöntämisestä saatava hyöty ja aiheutuva edunmenetys myös otettava huomioon.

Vesilain 2 luvun 4 §:ää koskevissa esitöissä (hallituksen esitys rakennuslainsäädännön uudistamiseksi, HE 101/1998 vp) on todettu seuraavaa: "Ehdotuksen johdosta rakentamista koskevaa lupaa myönnettäessä olisi otettava huomioon asemakaava sekä maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutukset. Mainitut kaavat määräyksineen olisivat siis eräs lupaharkinnassa huomioon otettava tekijä. Asemakaavan osalta säännös kaavan huomioon ottamisesta merkitsisi kaavan luonteen mukaisesti suhteellisen tarkkaa noudattamista.

Säännösehdotus ei ilmeisesti merkitsisi kovinkaan suurta muutosta nykyiseen lupakäytäntöön, sillä nykyisinkin kaavoituksessa osoitetulla käyttötarkoituksella on merkitystä lupaharkinnassa. Ehdotus ei merkitsisi kaavasta ja sen määräyksistä johtuvaa ehdotonta luvanmyöntämis³estettä. Kuitenkin esimerkiksi asemakaavassa vesialueeksi merkityn alueen täyttäminen tai kuivattaminen olisi kaavan noudattamatta jättämistä. Luvan myöntäminen ei myöskään saisi johtaa loma-asutukseen asemakaavoitetun alueen käyttökelvottomuuteen esimerkiksi rantaviivan siirtymisen vuoksi.

Luvan myöntäminen ei saisi myöskään merkittävästi vaikeuttaa kaavan laatimista. Säännös tulisi sovellettavaksi tilanteissa, joissa kaava on laadittavana tai sen laatimisesta on päätetty. Kaavan laadinnan merkittävästä vaikeuttamisesta voisi olla kysymys, kun vesilain mukaista lupaa (esimerkiksi sillan rakentamiseksi) on haettu silloin, kun siltaratkaisua ohjaava kaava on vasta laadittavana."

Asiassa saatu selvitys

Aittalan tila RN:o 11:6 on kiinteistötietojärjestelmän mukaan siirtynyt hakijoiden omistukseen vuonna 2003. Lupahakemuksen kohteena oleva alue on jakotoimituskartassa vuodelta 1921 merkitty vesialueeksi. Asiakirjojen mukaan vesialue on vuosikymmenten aikana kasvanut rannanmyötäisesti umpeen ja muuttunut laajaksi vesijätöksi Aittalan tilan ja Ruostejärven vapaan vesipinnan väliin. Mainittu vesijättöalue kuuluu pääosin Letkun Ruostejärven osakaskunnan omistamaan yhteiseen alueeseen (834-420-876-5) ja sitä hallitsee Ruostejärven hoitokunta. Aittalan tila ulottuu edelleen osaksi vesialueelle tai hyvin lähelle sitä ja hakijoilla on tilan rannassa laituri.

Lupahakemuksen mukaan tarkoitus on kaivulla ja ruoppauksella laajentaa vesialuetta ja siten parantaa rantaa tilan omaan virkistyskäyttöön sopivaksi. Toimenpiteen kohteena olevan alueen koko on noin 4 100 m² ja syntyvä vesisyvyys noin 90 cm. Massoja on arvioitu kertyvän noin 3 920 m³³. Massat on tarkoitus läjittää luvan hakijoiden kiinteistölle kolmelle läjitysalueelle, joiden pinta-ala on yhteensä noin 1,5 hehtaaria. Eteläisimmältä läjitysalueelta tulevat valumavedet johdetaan ojan ja kahden noin 15 m²:n kokoisen selkeytysaltaan kautta Ruostejärveen. Muilta läjitysalueilta tulevat valumavedet johdetaan ojan ja kahden noin 10 m²:n kokoisen selkeytysaltaan kautta Ruostejärveen.

Lupahakemuksen tekoaikaan Tammelan kunnassa on ollut valmisteilla nyt kysymyksessä olevaa ruoppausaluettakin koskeva Ruostejärven itäosan osayleiskaava. Kaavaselostuksen mukaan nyt kysymyksessä oleva ruoppausalue on luhtareunaista rantasoistumaa. Kaavavalmistelun yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan kaava-alueella on paikallisesti huomionarvoisia elinympäristöjä muun ohella Toralahden länsirannalla. Kaavaselostuksen mukaan luonto- ja maisemaselvityksessä tunnistetut tärkeät alueet on esitetty merkinnällä (luo). Sekä kaavaselostuksen kaavakartassa että kaavaehdotuksessa 30.3.2012 myös ruoppausalueen kohdalla on ollut tällainen merkintä. Hyväksytyssä kaavassa tätä merkintää ei ole, mutta ruoppausalue on Tammelan kunnanvaltuuston päätöksellä 15.4.2013 hyväksytyssä kaavassa kuitenkin osoitettu MY-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja).

Osayleiskaavan tavoitteena on kaavaselostuksen mukaan maakuntakaavan mukaisen vapaa-ajan- ja vihervyöhykkeen kokonaisratkaisu. Alueella sijaitsevat pysyvässä asuinkäytössä olevat tilat on esitetty pientalovaltaisina asuntoalueina (AP). Osayleiskaavan ei kokonaisuutena ole tarkoitettu lisäävän alueen rantarakentamista merkittävästi ja Toralahden länsirannalla sen on ajateltu vahvistavan jo olemassa olevan rakennustilanteen. Aittalan tilalle kaavassa osoitettu AP-alue ei ulotu valituksen kohteena olevalle alueelle saakka. Toralahden MY-alue on kaavaselostuksen mukaan kooltaan kaikkiaan 9,41 hehtaaria eli 3,41 prosenttia koko 275,63 hehtaarin suuruisesta kaava-alueesta.

Oikeudellinen arvio

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on A:n ja B:n valituksesta ratkaistavana kysymys siitä, onko Vaasan hallinto-oikeus voinut kumota Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen sillä perusteella, että siinä tarkoitetun luvan myöntämiselle ei ole vesilain (264/1961) 2 luvun 6 §:n 1 ja 2 momentin mukaisia edellytyksiä. Harkinnassa tulee ottaa huomioon myös mainitun lain 2 luvun 4 §:n kaavallisia edellytyksiä koskeva säännös.

Ruoppaushankkeen tarkoituksena on edistää Aittalan tilan virkistyskäyttöä. A:lla ja B:llä on Ruostejärven rannassa käyttöranta laitureineen. Tähän nähden, kuten hallinto-oikeuskin päätöksessään toteaa, hakemuksen mukainen ruoppaushanke on Ruostejärven olosuhteissa huomattavan laajamittainen pelkästään yhden tilan virkistyskäyttöä varten eikä lupaa vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla voida myöntää.

Arvioitaessa luvan edellytyksiä muutoin on vesilain 2 luvun 4 §:n nojalla muun ohella katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista. Alueelle on jo hyväksytty Ruostejärven itäosan osayleiskaava, joka ei kuitenkaan valitusten vuoksi ole saanut lainvoimaa. Osayleiskaavan tavoitteena on ollut luoda Toralahden länsirannalle yhtenäinen rakentamaton luonnontilainen alue, jolla alueen ympäristöarvot voidaan säilyttää. Osayleiskaavan tarkoituksena ei ole ollut lisätä Toralahden länsirannalla omarantaista rakentamista. Tässä tapauksessa ruoppaushankkeen seurauksena Aittalan tilan ja Toralahden välinen alue muuttuisi luonteeltaan merkittävästi eikä vastaisi enää kaavassa alueelle suunniteltua käyttötarkoitusta. Aittalan tilalle on osayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikka, joka on tarkoitettu pysyvään asumiseen. Tähän nähden kiinteistön edustan muokkaaminen nykyistä suuremmalta osin järven rantaan rajautuvaksi ei ole myöskään kaavan toteuttamisen kannalta perusteltua. Hanke vaikeuttaa näin ollen merkittävästi osayleiskaavan laatimista.

Näin ollen ja kun otetaan huomioon myös se, mitä hallinto-oikeuden päätöksessä on lausuttu intressivertailussa huomioon otettavasta hyödystä ja hankkeen vesilain 2 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisista haittavaikutuksista, hankkeelle ei vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun intressivertailunkaan perusteella voida myöntää lupaa.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.