KHO:2014:46

A oli vuonna 2011 hakenut X:n kunnalta asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetussa laissa tarkoitettua avustusta lomakkeella ARA 36d/11, jolla haettiin avustusta pientalojen energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon. Avustuksen saaminen edellytti ruokakunnan pienituloisuutta. Mainittua lakia oli 1.1.2011 lukien muutettu siten, ettei uusiutuvan energian käyttöönottoa tukeviin toimiin tietyin edellytyksin myönnettävältä avustukselta enää edellytetty hakijan ruokakunnan pienituloisuutta. Viimeksi mainittua avustusta haettiin lomakkeella ARA 37a/11. A:n hakemus oli kunnassa muutettu koskemaan viimeksi mainittua avustusta ja avustus oli hänelle myönnetty. Kunnan viranhaltija oli sittemmin antamallaan päätöksellä peruuttanut A:lle myönnetyn avustuksen, koska A oli aloittanut työt jo vuonna 2010 eikä viimeksi mainittua avustusta voitu myöntää, jos työt oli aloitettu ennen 1.1.2011.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko kunnan viranhaltijalla oikeus hallintolain 50 §:n nojalla korjata tekemäänsä päätöstä asianosaisen vahingoksi ilman asianosaisen antamaa suostumusta. Kysymyksen ei katsottu olevan valtionavustuslain 5 luvussa tarkoitetusta avustuksen takaisinperinnästä. Kun otettiin huomioon se, että A:lle oli myönnetty eri avustus kuin mitä hän oli hakenut, se, että töiden alkamisajankohtaa ei hänen täyttämällään ja allekirjoittamallaan lomakkeella ollut kysytty, se, että A oli liittänyt hakemukseensa laskuja, joista oli voitu päätellä töiden alkaneen ennen 1.1.2011 ja ennen avustuspäätöksen tekemistä, sekä se, että viranomainen ei ollut avustushakemusta toiseksi muuttaessaan selvittänyt töiden alkamisajankohtaa, avustuspäätöksessä mahdollisesti olleen virheen ei ollut katsottava johtuneen hallintolain 50 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla asianosaisen omasta menettelystä. Näin ollen viranomainen ei ollut voinut korjata päätöstään A:n vahingoksi ilman hänen suostumustaan.

Hallintolaki 31 § ja 50 §

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 12.4.2013 nro 13/0259/5

Asian aikaisempi käsittely

X:n kaupungin tekninen johtaja oli päätöksellään 22.6.2011 § 34 myöntänyt A:lle enintään 8 518 euron suuruisen energia-avustuksen hänen 8.4.2011 kuntaan saapuneen hakemuksensa perusteella.

Tekninen johtaja oli päätöksellään 6.10.2011 § 64 perunut A:lle myönnetyn energia-avustuksen. Hakemuksesta ei ole ilmennyt, että työ on suoritettu vuonna 2010. Energia-avustuksia uusiutuvan energian käyttöönottoon ei lain voimaantulosäännöksen mukaan voi myöntää lämmitystapamuutokseen silloin, kun toimenpiteet työmaalla on aloitettu ennen lain voimaantuloa 1.1.2011.

X:n ympäristölautakunta on päätöksellään 10.5.2012 § 45 hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen. Päätöksen perustelujen mukaan A:lle on myönnetty 23.6.2010 rakennuslupa, joka on käsittänyt myös vanhan lämmitysjärjestelmän muuttamisen. A:ta on rakennusvalvonnasta ohjeistettu, ettei työtä saa aloittaa ennen avustuspäätöksen myöntämistä. Mikäli hakijalla on pakottava syy työn aloittamiselle, tulee hakijan dokumentoida hankkeen välttämättömyys ja tarpeellisuus. Rakennusvalvonta ei ollut tietoinen ennakkoon korjausavustuslain muutoksen sisällöstä. A on toteuttanut työt vuoden 2010 aikana ja hakenut avustusta vuonna 2011. A:lle ei ollut myönnetty kirjallista ennakkoaloituslupaa. Mikäli kirjallinen aloituslupa hankkeen toteuttamiseksi ennakkoon olisi myönnetty, ei avustusta olisi ollut siinäkään tapauksessa mahdollista myöntää korjausavustuslain muutoksesta johtuen. Avustuspäätöksen peruminen perustuu korjausavustuslain muutokseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hylännyt A:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (korjausavustuslaki) 1 §:n 2 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään, jollei jäljempänä toisin säädetä. Saman lain 4 §:n 2 momentin mukaan avustusta voidaan myöntää vain sellaisiin toimenpiteisiin, joita ei ole aloitettu ennen kuin valtionapuviranomainen on myöntänyt avustuksen tai hyväksynyt toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden. Muussa tapauksessa avustusta voidaan myöntää vain erityisestä syystä.

Hallintolain 50 §:n 1 momentin mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos 2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Asian oikeudellinen arviointi

Kun otetaan huomioon edellä selostettu hallintolain 50 § asiavirheen korjaamisesta sekä hallintolain 34 § asianosaisen kuulemisesta, olisi A:ta tullut kuulla ennen energia-avustuksen peruuttamista koskevan päätöksen 6.10.2011 § 64 tekemistä. Asiassa on siten tapahtunut kuulemisvirhe.

Kun kuitenkin otetaan huomioon päätöksessä 22.6.2010 § 34 ollut ilmeisen väärään lain soveltamiseen perustuva virhe sekä valtionavustuslain 20 § virheellisesti saadun valtionavustuksen palauttamisesta, ei kuulemisvirhe ole sellainen, jonka vuoksi X:n kaupungin ympäristölautakunnan ja teknisen johtajan päätökset olisi kumottava.

A on hakenut 8.4.2011 uusiutuvan energian käyttöönottoon tarkoitettua energia-avustusta maalämpöpumppujärjestelmän rakentamiseen. Öljy- tai sähkölämmityksen korvaamiseen myönnettävää energia-avustusta koskeva valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista ja sen 23 c § (21.12.2010/1255) on tullut voimaan 1.1.2011, eikä tukea ole voinut myöntää tätä ennen aloitettuihin toimenpiteisiin. A on saadun selvityksen mukaan aloittanut rakentamista koskevat toimenpiteet marraskuussa 2010 ilman ennakkoaloituslupaa. Koska korjausavustuslain 4 §:n 2 momentissa mainittu erityinen syy ei ole antanut aihetta arvioida asiaa toisin, X:n teknisen johtajan on tullut perua A:lle myönnetty energia-avustus. Rakennustarkastajan suullisesti mahdollisesti antamilla tiedoilla ei ole merkitystä asian lopputuloksen kannalta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja valtionavustuslaki 10 § ja 21 § 1 momentti 3 kohta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jaana Moilanen ja Minna Ruuskanen (eri mieltä). Asian esittelijä Vesa Manninen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset sekä teknisen johtajan avustuksen peruuttamista koskeva päätös kumotaan ja avustus maksetaan teknisen johtajan 22.6.2011 tekemän päätöksen mukaisesti.

X:n ympäristölautakunta on antanut selityksen.

A:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset sekä viranhaltijan tekemä avustuksen peruuttamista koskeva päätös kumotaan.

Perustelut

Säännökset

Hallintolain 50 §:n 1 momentin mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos

1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutenkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.

Tosiseikat

Asiakirjojen mukaan A on 6.4.2011 allekirjoittanut täyttämänsä hakemuslomakkeen Pientalojen energia-avustushakemus. Hakemus on koskenut avustuksen saamista lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen maalämpöpumppujärjestelmään. Hakemus on tehty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vahvistamalle lomakkeelle 36d/11, jolla voitiin hakea korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005, korjausavustuslaki) 2 §:n 6 kohdassa tarkoitettua tarveharkintaista avustusta pientalojen energiatalouden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön ottamiseen. A on liittänyt hakemukseensa kaksi materiaalilaskua, joista toinen on päivätty marraskuulle 2010 ja toinen tammikuulle 2011. Korjausavustuslain 4 §:n 2 momentin mukaan avustusta voidaan myöntää vain sellaisiin toimenpiteisiin, joita ei ole aloitettu ennen kuin valtionapuviranomainen on myöntänyt avustuksen tai hyväksynyt toimenpiteen. Lain 5 §:n 3 momentin (1059/2008) mukaan myönnettäessä avustusta 2 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla ruokakunnan tulee olla pienituloinen. Edellä mainitussa lomakkeessa ARA 36d/11 ei ole kohtaa, jossa kysyttäisiin töiden aloittamisajankohtaa.

Asiassa on kiistatonta se, että A:lla ei ollut kirjallista lupaa töiden aloittamiseen ennen avustuspäätöksen tekemistä, sekä se, että A on kunnan viranhaltijan kanssa keskustellut tarpeestaan aloittaa työt vanhan lämmitysjärjestelmän rikkoutumisen vuoksi jo vuoden 2010 puolella.

Asiakirjoista ilmenee edelleen, että A:n täyttämän hakemuksen tiedot on kunnassa siirretty lomakkeelta ARA 36d/11 lomakkeelle ARA 37a/11 ja hakemus on käsitelty kunnassa tämän lomakkeen mukaisena avustushakemuksena. A ei ole allekirjoittanut mainittua lomaketta eikä hänelle ole annettu tilaisuutta lausua hakemuksen muuttamisesta toiseksi. Lomakkeella ARA 37a/11 haettiin avustusta öljy- tai sähkölämmityksen korvaamiseen pääasiallisesti uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä päälämmitysjärjestelmällä. Tätä avustusta, joka ei korjausavustuslain muutetun, 1.1.2011 voimaan tulleen 5 §:n 3 momentin (1254/2010) mukaan edellyttänyt hakijan ruokakunnan pienituloisuutta, ei voitu myöntää ennen lainmuutosten 1254/2010 voimaantuloa 1.1.2011 aloitettuihin töihin. Mainitussa lomakkeessa ARA 37a/11 on kohta, jossa kysytään töiden aloittamisajankohtaa, mutta tätä kohtaa ei kunnan toimesta ole täytetty.

X:n kaupungin viranhaltijan A:lle 22.6.2011 antama myönteinen avustuspäätös on otsikoitu uusiutuvan energia-avustuksen myöntämistä koskevaksi päätökseksi. Viranhaltijan A:lle 6.10.2011 antaman uusiutuvan energia-avustuksen peruuttamista koskevan päätöksen perusteluissa on todettu, että hakemuksesta ei ilmene, että työ on suoritettu vuonna 2010. Uudet säännökset tulivat voimaan 1.1.2011. Perusteluissa todetaan edelleen, että energia-avustuksia uusiutuvan energian käyttöönottoon ei lain voimaantulosäännöksen mukaan voi myöntää lämmitystapamuutokseen silloin, kun toimenpiteet työmaalla on aloitettu ennen lain voimaantuloa. A:ta ei ole kuultu ennen mainitun peruuttamispäätöksen tekemistä.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa on kysymys siitä, onko kunnan viranhaltijalla ollut oikeus omasta aloitteestaan peruuttaa A:lle aiemmin myönnetty avustus. Asiassa ei ole kysymys valtionavustuslain 5 luvussa tarkoitetusta avustuksen takaisinperinnästä.

Hallintolain 50 §:n 2 momentin mukaan päätöksen korjaaminen pykälän 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa ei ole edes väitetty, että A:lta olisi pyydetty mainittua suostumusta tai että hän olisi suostumuksen antanut. Näin ollen päätöksen korjaaminen tulee lainkohdan mukaan kysymykseen vain, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Viranhaltijan päätöksen mukaan avustus on peruutettu, koska A:n tekemästä hakemuksesta ei ilmennyt, että työt oli tehty jo vuonna 2010. Arvioitaessa tämän seikan merkitystä päätöksen korjaamisen edellytysten kannalta on todettava, että A on tehnyt hakemuksensa ARA:n vahvistamalle lomakkeelle, jossa ei ole kysytty töiden alkamis- tai suorittamisajankohtaa. A:n on katsottava täyttäneen oman selvitysvelvollisuutensa hallintolain 31 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmoittamalla lomakkeessa kysytyt tiedot. Kun hakemus on kunnan viranhaltijan toimesta muutettu koskemaan toista avustusta, viranomaisen olisi hallintolain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tullut selvittää, täyttyvätkö avustuksen edellytykset tämän toisen avustuksen osalta.

Kun otetaan huomioon se, että A:lle on myönnetty eri avustus kuin mitä hän on hakenut, se, että töiden alkamisajankohtaa ei hänen täyttämällään ja allekirjoittamallaan lomakkeella ole kysytty, se, että A on liittänyt hakemukseensa laskuja, joista on voinut päätellä töiden alkaminen ennen 1.1.2011 ja ennen avustuspäätöksen tekemistä, sekä se, että viranomainen ei ole avustushakemusta toiseksi muuttaessaan selvittänyt töiden alkamisajankohtaa, avustuspäätöksessä mahdollisesti olleen virheen ei ole katsottava johtuneen hallintolain 50 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla asianosaisen omasta menettelystä. Näin ollen viranomainen ei ole voinut korjata päätöstään A:n vahingoksi ilman tämän suostumusta.

Edellä esitetyillä perusteilla hallinto-oikeuden päätös, X:n ympäristölautakunnan oikaisuasiassa antama päätös sekä X:n kaupungin teknisen johtajan 6.10.2011 tekemä avustuksen peruuttamispäätös on kumottava. X:n kaupungin viranhaltijan 22.6.2011 tekemä avustuspäätös jää siten voimaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Eila Rother, Hannele Ranta-Lassila, Timo Viherkenttä ja Leena Äärilä. Asian esittelijä Kari Nieminen.

Asian esittelijän oikeussihteeri Kari Niemisen eriävä mielipide:

"Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallin³to-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallin³to-oi³keuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita."