KHO:2015:138

Yleiskaava mahdollisti yhdeksän kokonaiskorkeudeltaan enintään 325 metrin korkuisen tuulivoimalan rakentamisen. Kaavaa laadittaessa saatu selvitys osoitti, että tuulivoimaloiden toteuttaminen vaikuttaisi puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän suorituskykyyn.

Yleiskaavaa saatiin käyttää rakennusluvan myöntämisperusteena. Kaavamääräys, jossa edellytettiin puolustusvoimien ilmavalvontaan kohdistuvien vaikutusten selvittämistä ennen tuulivoimaloiden toteuttamista, ei maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n 1 kohdassa edellytetyllä tavalla riittävästi ohjannut rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kaava-alueella. Kaavaa laadittaessa ei näin ollen myöskään ollut riittävästi otettu huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeita eikä turvattu riittävästi niiden toimintamahdollisuuksia siten kuin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentti huomioon ottaen edellytettiin.

Sillä, että kaava-alueelle voitaisiin mahdollisesti ilman edellä mainittuja vaikutuksia rakentaa kaavan sallimaa enimmäismäärää vähemmän tai sallittua pienempiä tuulivoimaloita, ei ollut oikeudellista merkitystä arvioitaessa kaavaratkaisun lainmukaisuutta.

Maakäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 24 § 2 momentti, 35 § 1 ja 2 momentti, 39 § 2, 3 ja 4 momentti, 41 § 1 momentti, 77 a § ja 77 b §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 momentti

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kohta 4.2

Päätös, josta valitetaan

Itä-Suomen hallinto-oikeus 25.6.2014 nro 14/5107/3

Asian aikaisempi käsittely

Ruokolahden kunnanvaltuusto on 22.10.2012 tekemällään päätöksellä (§ 43) hyväksynyt Ruokolahden luoteisen alueen tuulivoimayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta C:n ja D:n vastineessa esitetyn ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan vaatimuksen ja hylännyt E:n ja hänen asiakumppaneidensa, C:n ja D:n, A:n ja B:n sekä Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry:n ja Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry:n sekä Pääesikunnan valitukset kunnanvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut seuraavaa:

Tutkimatta jättäminen

(- - - )

C ja hänen asiakumppaninsa, oikeastaan C ja D, ovat hallinto-oikeuteen 6.3.2013 saapuneessa vastineessaan esittäneet ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan vaatimuksen. Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan valituksen perusteet on esitettävä valitusajassa. Koska mainittu vaatimus on tehty vasta valitusajan jälkeen annetussa vastineessa, hallinto-oikeuden on jätettävä se tutkimatta.

Kaavan ja kaava-alueen kuvaus

Kaavaselostuksen mukaan yleiskaavalla osoitetaan yhdeksän 3 megawatin tuulivoimalaa Tornator Oy:n omistamille alueille Ruokolahden kunnan luoteisosaan Suur-Saimaan alueelle. Ruokolahden keskustaan on matkaa noin 25 kilometriä. Alueen etäisyys valtakunnan rajaan on noin 45 kilometriä. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Kaava-alueen eteläpuolella on itä-länsi -suuntainen Käkövesi ja idässä pohjois-etelä -suuntainen Riistavesi. Seutu on vesireittien ja mäkisten metsämaiden muodostamaa labyrinttiä. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole haja-asutusta tai vapaa-ajanasuntoja.

Kaavamääräyksen mukaan yleiskaavalla on maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaiset oikeusvaikutukset ja yleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena.

Tuulivoimarakentamista sisältävän yleiskaavan sisältövaatimuksia koskevia oikeusohjeita

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella yhdyskuntarakenteen toimivuus, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Nämä seikat on saman pykälän 3 momentin mukaan selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Kuuleminen ja vuorovaikutus (C:n ja hänen asiakumppaneidensa valitus)

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä tarkoituksessa kaavaehdotus laitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaisesti yleisesti nähtäville ja kunnan jäsenille ja osallisille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).

Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 6.2.–6.3.2012. Luonnosta ja siinä esitettyjä kannanottoja on esitelty yleisötilaisuuksissa 15.2.2012 ja 16.4.2012. Yleiskaavaehdotus on ollut maakäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisesti nähtävillä 20.6.–10.8.2012. Kaavasta jätettiin 10 muistutusta ja saatiin 11 viranomaislausuntoa.

Muutoksenhakijat ovat tehneet kaavaluonnoksesta 10.8.2012 päivätyn muistutuksen, joka on käsitelty kunnanhallituksessa 1.10.2012 § 303.

Tuulivoimaloiden maisemavaikutus ulottuu varsin laajalle alueelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikille sellaisille maanomistajil³le, joiden kiinteistöille tuulivoimalat saattavat näkyä, tulisi erikseen kirjeellä varata tilaisuus mielipiteen esittämiseen. Vuorovaikutus on valituksenalaisessa yleiskaavassa järjestetty maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetulla tavalla niin, että maanomistajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, on varattu riittävä mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Vuorovaikutusmenettelyn lainmukaisuuden edellytyksenä ei maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ole, että yleiskaava laaditaan asianosaisten muistutuksissa tai esitetyissä mielipiteissä vaaditulla tavalla tai että siihen tai kaavoitusmenettelyyn tehdään muistutuksissa tai mielipiteissä vaaditut muutokset.

Päätös ei ole osallisten kuulemisen tai vuorovaikutuksen osalta syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Sillä seikalla, nimitetäänkö hyväksyttyä yleiskaavaa tuulivoimaosayleiskaavaksi vai tuulivoimayleiskaavaksi ei ole merkitystä päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa.

Kaavoitettavan alueen laajuus (Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry:n ja Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry:n valitus)

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla.

Asiassa on kyse tuulivoimaloiden sijoittamisesta kolmelle eri alueelle Ruokolahden kunnassa. Kun otetaan huomioon, että maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavaa koskevat selvitykset on kuntarajoista riippumatta tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia ja että maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan, jos olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan, yleiskaava ei ole lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että kaava-alueen olisi tullut käsittää laajempi, kuntarajat ylittävä alue.

Maakuntakaavan huomioon ottaminen ja tuulivoimarakentamiseen oikeuttava yleiskaava (C:n ja hänen asiakumppaneidensa valitus)

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Alueella voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole tuulivoimarakentamista osoittavaa merkintää. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n 4 momentin mukaan maakuntakaavassa aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.

Tuulivoimalarakentamisen suunnittelua koskevassa ympäristöministeriön oppaassa 4/2012 todetaan, että maakuntakaavoissa osoitettavien tuulivoima-alueiden vähimmäiskoko tuulivoimaloiden lukumäärällä mitattuna voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Harkittaessa maakuntakaavoissa osoitettavien tuulivoima-alueiden vähimmäiskokoa, tulee ottaa huomioon maakuntakaavan tehtävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttajana ja merkitykseltään seudullisten alueidenkäyttökysymysten ratkaisijana sekä maakuntakaavan muu sisältö ja esitystapa. Vähimmäiskoon määrittely tehdään tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttavat alueen ominaispiirteet ja seudullisen ohjauksen tarve. Maakuntakaavoissa ei osoiteta paikallisia alueidenkäyttötarpeita. Tuulivoima-alueiden osoittamista maakuntakaavoissa edellytetään alueiden olosuhteiden erilaisuus huomioon ottaen pääsääntöisesti vähintään 8–10 tuulivoimalan kokonaisuuksilta. Tämän kokoisilla tuulivoima-alueilla on yleensä seudullista merkitystä.

Maakunnan suunnittelusta vastaava Etelä-Karjalan liitto on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa 3.7.2012 katsonut, että kaavaan liittyvät selvitykset on laadittu huolella ja kaava-asiakirjoissa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain keskeiset sisältövaatimukset. Liitolla ei ole ollut huomautettavaa yleiskaavaehdotuksesta.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tavoitteen 4.5 (Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto) erityistavoitteen mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Lähtökohtaisesti maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää tuulivoimarakentamista ei voida osoittaa ilman maakuntakaavan tuulivoiman rakentamiseen ohjaavaa varausta.

Valituksenalaisella yleiskaavalla osoitetaan yhteensä enintään yhdeksän tuulivoimalaa seitsemälle eri osa-alueelle. Suunnittelualue on kaavaselostuksen mukaan pääosin metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen välittömässä lähietäisyydessä ei sijaitse haja-asutusta tai vapaa-ajan asutusta eikä maankäytön suunnittelun kannalta merkittäviä kohteita, kuten esimerkiksi Natura 2000 -alueita. Hallinto-oikeus katsoo, ettei alueen olosuhteet huomioon ottaen nyt kyseessä olevassa yleiskaavassa osoiteta sellaista seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävää tuulivoimarakentamista, että yleiskaavan laillisuuden edellytyksenä olisi, että alue olisi tullut osoittaa tuulivoimarakentamiseen maakunnallista suunnittelua koskevassa maakuntakaavassa. Päätös ei ole lainvastainen maakuntakaavan ohjausvaikutukseen liittyvän valitusperusteen johdosta.

Riittävät selvitykset

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon.

Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä selvitysten riittävyys liittyy olennaisena osana kaavan sisältövaatimusten täyttymisen arviointiin. Selvitysten riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että asiakirjoissa on riittävän laajasti selvitetty alueen olosuhteet niin, että voidaan arvioida, täyttääkö valittu kaavaratkaisu siltä maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyt sisältövaatimukset. Jäljempänä on yleiskaavan sisältövaatimuksista lausuttujen perustelujen yhteydessä arvioitu myös selvitysten riittävyyttä.

Maisemavaikutukset

Tuulivoimayleiskaavaa laadittaessa on tehty maisemaselvitys (Pöyry Finland Oy 4.1.2012). Maisemaa on selvitetty kartta-analyyseillä ja marraskuussa 2011 suoritetuilla maastokäynneillä. Selvityksessä on huomioitu valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kansallismaisemat, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, muinaismuistoalueet ja luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet 0–5 kilometrin etäisyydellä kaavoituskohteesta (lähietäisyys). Lisäksi valtakunnalliset ja maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt on huomioitu noin 10 kilometrin etäisyydelle (kaukoetäisyys) kaavoitettavasta kohteesta ulottuvalla alueella.

Maisemaselvityksessä annetaan yksityiskohtaisia suosituksia tuulivoimaloiden sijoittamisesta muun ohella niin, että vältetään selänteiden korkeimpia lakialueita, sijoitetaan voimala selänteen rinneosaan ja oletetun yleisimmän näkymissuunnan suhteen rinteen taustasivulle siten, että voimala nousee mäen harjanteen takaa eikä sen edestä. Myllyt tulisi sijoittaa samansuuntaisiin selännejaksoihin.

Kaava-alue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja sen sisällä Suur-Saimaan maisema-alueeseen. Seudun maiseman ominaispiirteisiin kuuluvat kallioperän ruhjelaaksoihin sijoittuneet sokkeloiset vesistöt ja vaihtelevat maastonmuodot. Maisemakuvaa leimaavat saarimaiset kallioselänteet ja jyrkänteet, kallioperän murroksien synnyttämät pitkät ja kapeat laaksot, laajat deltaharjut ja vesistöt. Pitkiä useiden kilometrien pituisia kaukonäkymiä ei juurikaan avaudu kuin Saimaan rannalla. Musta ja Valkia Ruokojärvien rannoilta avautuu näkymät lähimaisemaan, kangasmaastossa tehdyt hakkuut avaavat näkyvyyttä edelleen. Murroslaaksoissa ja mäkien juurilla maisematilat ovat sulkeutuneita ja rajautuvat selkeästi korkeina nouseviin selänteisiin ja rinteiden puustoon. Tiheä kasvillisuus peittää pienten lampien ja soiden muodostamat avoimet tilat siten, että niiden havaitseminen korkeammilta maastokohdilta on monin paikoin vaikeaa.

Maisemaselvityksessä todetaan, että tuulivoimapuisto muuttaa sekä kaukomaisemaa että lähiympäristöä. Vaikutukset kohdentuvat erityisesti visuaalisesti havaittaviin maisemanäkymiin, kun taas vaikutukset elolliseen ja elottomaan luonnonympäristöön jäävät vähäisemmiksi. Tuulivoimalayksiköiden vaikutukset näkymissä ulottuvat useiden kilometrien päähän ja ovat selvimmin havaittavissa vesistöstä ja korkeilta maastokohdilta. Uusien voimalinjojen ja huoltoteiden vaikutukset kohdistuvat suoremmin maiseman fyysisiin tekijöihin, kuten kasvillisuuteen, pintavesien virtaamiin, maastonmuotoihin ja maaperän pintakerroksen käsittelyyn. Energian siirron ja huoltoteiden vaatimien rakenteiden rakentamisen vaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen paikallisia, sillä huoltoteiden pohjana voidaan pitkälti käyttää olemassa olevaa metsätieverkostoa.

Muuramäen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä kaava-alueen pohjoispuolella Tetrinselän ja Tuomilahden rannalla. Kaavaselostuksen vaikutusarvioinnin mukaan Muuramäeltä avautuvat kaukonäkymät jatkuvat pääasiallisesti kohti pohjoista. Voimalat sijaitsevat puolestaan kylän kaakkoispuolella. Voimalat eivät sijoitu Muuramäen kulttuurimaisema-alueelle tai välittömästi sitä rajaaville metsäalueille, vaan kulttuurimaiseman ja voimaloiden väliin jää metsäalueita. Vaikutusarvioinnin mukaan hanke ei muodostu maisemakuvaa hallitsevaksi.

Toinen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Haukkavuori sijaitsee noin 40 kilometrin etäisyydellä Ruokolahden Sarajärven rannalla ja lähin kansallismaisema Imatrankoski sijaitsee noin 30 kilometrin etäisyydellä. Näihin hankkeella ei ole vaikutusta.

Lähietäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsevat Käyhkään kanavan ja Puumalantien Salpalinjan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Kaukoetäisyydellä sijaitsevat seuraavat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristö: Suvorovin sotakanavat (Kukonharjun kanava) ja Syyspohjan ja Eräjärven Salpalinja-kohteet.

Kaavaselostuksen mukaan voimalat sijoittuvat selännealueelle, jota Käyhkään ja Kukonharjun kanavien yhdistämät vesistöreitit kiertävät. Vesistöreiteille voimalat näyttäytyvät 90 asteen kulmassa eri suunnista. Vaikutusarvioinnin mukaan hankkeen maisemavaikutus on vesistöreittien varrella kohtalainen, mutta ei hallitseva. Käyhkään ja Kukonharjun kanavien kulttuurihistoriallisiin arvoihin hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta. Salpalinjan osalta hankkeen vaikutukset ovat vähäisiä ja kohdistuvat vain pieneen osaan Salpalinjojen puolustusjärjestelmää.

Voimalat sijoittuvat maakunnallisesti merkittävää Valkinhovin rakennettua kulttuuriympäristöä ympäröiville laajoille metsäalueille. Hankkeella on kohtalaista, mutta ei hallitsevaa vaikutusta Valkinhovin miljöökokonaisuuteen.

Muita maisemaselvityksen mukaan arvokkaita tai herkkiä kohteita ovat Tiitanjoenkankaan, Palokankaan ja Akokankaan harjudeltat ja Suuri Haukkalammen, Haukkavuoren ja Aittavuoren metsä- ja kallioalueet sekä Kerimäen laki- ja rinnemetsät. Metsäisten harjudeltojen geologisiin arvoihin hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta. Tiitanjoen ja Palokankaan virkistysarvoihin hanke vaikuttaa kohtalaisesti. Suuri Haukkalammen, Haukkavuoren ja Aittavuoren metsä- ja kallioalueisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia, sillä voimalat on sijoitettu kalliojyrkänteiden ja rantametsien ulko- ja taustapuolelle, mutta koska voimalat sijaitsevat kohteiden lähietäisyydellä, maisemavaikutukset ovat kohteen kannalta hallitsevia. Kerimäen osalta vaikutukset ovat vaikutusarvioinnin mukaan kohtalaisia, mutta eivät ylitä kohteen sietokykyä.

Laajamittaisimmat kaukoetäisyydellä sijaitsevat luonnonsuojelukohteet ovat Katosselän ja Muikunselän rantojensuojelualueet. Vaikutusarvioinnin mukaan erämaakokemukset ovat herkimpiä muutoksille. Korkeimpien mäkialueiden lakialueilta avautuvissa näkymissä vaikutukset ovat vaikutusarvioinnin mukaan kohtalaisia. Etäisyyden kasvaessa yli 10 kilometriin vaikutukset lievenevät.

Vaikutuksia Saimaan järvimaisemiin on myös arvioitu. Käkövedellä hankkeen vaikutukset ovat arvioinnin mukaan kohtalaiset, mutta eivät hallitsevat. Etäisyyden kasvaessa yli 10 kilometriin vaikutukset lievenevät. Toisen Salpausselän geologisesti merkittävään kohteeseen hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.

Maisemaselvityksen mukaisiin rakennettuihin ympäristöihin Kelkanmäkeen ja Hauklappiin (viljely- ja kylämaisemia) hankkeella on kohtalaista, mutta ei hallitsevaa vaikutusta.

Hanke sijoittuu valtatie, oikeastaan kantatie, 62:n varteen. Tiemaisemaan hankkeella on vain vähän vaikutusta.

Yleiskaavassa osoitetaan harmaalla ympyrämerkinnällä tuulivoimalan likimääräinen sijoittuminen. Tämä rajoittaa maisema- ja näkymävaikutusten arviointia tehtyjä selvityksiä enempää. Kaavamääräyksellä on rajoitettu kunkin tuulivoimalan kokonaiskorkeus enintään 325 metriin merenpinnasta. Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimalan ja asutuksen välimatkan on oltava vähintään 500 metriä.

Hallinto-oikeus katsoo, että hankkeen vaikutukset maisemaan on selvitetty ja arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä edellytetyssä laajuudessa siitä huolimatta, ettei tuulivoimaloiden sijoittumisen vaikutuksia maisemaan ole arvioitu kaavaselostuksessa visualisointikuvien avulla. Selvitystä ja sen pohjalta tehtyä vaikutusarviointia edellä selostettuihin arvokkaaksi luokiteltuihin maisemallisesti tai rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittäviksi luokiteltuihin alueisiin voidaan hallinto-oikeuden käsityksen mukaan pitää luotettavana ja oikeana. Vaikutukset mainittuihin luokiteltuihin alueisiin tai kohteisiin ovat korkeintaan kohtalaisia. Alueen asutus sijoittuu pääosin yli kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta. Kun otetaan huomioon alueen asutuksesta ja maisema-arvoista saatu selvitys, maisemalliset tekijät eivät ole olleet esteenä yleiskaavan hyväksymiselle. Sen, että tuulivoimalat näkyvät korkeutensa vuoksi valituksissa esitetyllä tavalla loma-asunnon järvimaisemassa, ei voida katsoa aiheuttavan maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Valituksenalainen päätöksessä on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 8 kohdassa ja 77 b §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla maiseman vaaliminen ja suunnitellun maankäytön maisemaan ja ympäristöön sopiminen.

Melu ja välke

Turbiinien varjo- ja äänivaikutuksia on selvitetty melu- ja varjostusmallinnuksen avulla (TuuliSaimaa Oy 12.4.2012). Kaavaselostuksen mukaan meluselvityksessä ja meluvaikutusten arvioinnissa on käytetty laskentamallia, joka huomioi äänen taajuusriippuvuuden, maaston muodot, heijastukset ja vaimenemiset, tuulivoimalan käyntiajan ja melupäästön suuntaavuudet sekä säätiedot. Turbiinien äänivaikutus on laskettu ISO-standardin 9613 mukaisella oktaavikohtaisella mallilla. Laskentaan on käytetty WindFarmer-ohjelmistoa (versio 4.2.18.0). Lähtötietoina on käytetty äänenpaineen yhden turbiinivalmistajan mittatietoja 3 MW turbiinista 110 metrin roottorilla. Voimala vastaa toteutukseltaan tyypillistä nykyaikaista kolmen megawatin voimalaa. Kokonaislähtötaso on noin 105,5 dB (A) voimalan nasellin kohdalla. Ilmakehän vaimennuskertoimet vastaavat sääoloja 10 celsius-asteen lämpötilaa ja 70 % suhteellista kosteutta. Maan akustista kovuutta kuvaava ground factor on asetettu turbiinien lähialueilla arvoon 0,5 ja muualla arvoon 0,7. Ground factor arvo 0 kuvaa kovaa maata, kuten betonia. Arvo 1 kuvaa pehmeää maata, kuten metsää. Arvot tällä välillä kuvaavat näiden kahden maatyypin suhteellisia osuuksia.

Meluselvityksen mukaan mallinnettu arvo vastaa äänivaikutusta, joka saavutetaan tuulennopeuden ollessa vähintään 11 m/s turbiinin napakorkeudessa. Tätä alhaisemmilla tuulennopeuksilla on äänivaikutus pienempi. Keskimääräinen tuulennopeus alueella on alle 8 m/s. Melutason ohjearvoissa käytetty ekvivalenttitaso L_aeq jää näin ollen pienemmäksi kuin mallinnuksessa laskettu maksimiteho.

Kaavan lähialueilla on vain muutama vakituinen asuinrakennus ja loma-asunto, jotka sijoittuvat vesistöjen äärelle. Tuulivoimalat puolestaan sijoitetaan mäkien lakialueille. Lähin vakituisessa käytössä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 800 metrin päässä tuulivoimalasta ja lähin rakentamaton loma-asunnon rakennuspaikka noin 600 metrin päässä. Välissä on metsää.

Melutason ohjearvoista on annettu valtioneuvoston päätös 993/1992. Päätöksen 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Valtioneuvoston päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Asuinhuoneistoissa ohjeena on, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso ei saa sisällä ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_aeq) päiväohjearvon (klo 7–22) 35 dB ja yöohjearvon (klo 22–7) 30 dB.

Ympäristönhallinnon ohjeissa Tuulivoimarakentamisen suunnittelusta 4/2012 on esitetty tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoiksi taajamien ulkopuolella päiväajalle 40 dB ja yöajalle 35 dB.

Valtioneuvoston päätös ja ympäristöhallinnon ohje eivät ole oikeudellisesti sitovia. Päätös ja ohje perustuvat kuitenkin tutkimuksiin ja selvityksiin melutasoista, jotka yleensä alentavat ympäristön viihtyisyyttä. Selvitykset voidaan ottaa huomioon arvioitaessa yleiskaavan terveellistä ympäristöä koskevan sisältövaatimuksen täyttymistä.

Melumallinnuksen mukaan yli 45 dBA:n suuruinen melutaso on tuulivoimalan lähialueella, noin 280 metrin päässä tuulivoimalasta. Asumisen kannalta merkittävät meluarvot (55/50 dBA) ylittyvät vain tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä. Yksi vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus sijaitsee 35–40 dBA:n vyöhykkeen reuna-alueella. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 35 dBA vyöhykkeen ulkopuolelle. Tuulivoimalat eivät aiheuta raja-arvoja ylittäviä meluhaittoja olemassa olevilla asuinpaikoilla.

Lähimmät loma-asunnot sijoittuvat 35–40 dBA -vyöhykkeelle. Kolmen loma-asunnon osalta loma-asumisessa merkittävä melun yötaso 35–40 dBL_aeq voi hetkellisesti ylittyä vaikkakin pääosin melu pysyy maksimissaan 40 dBA:ssa. Kun otetaan huomioon, että melumallinnuksen laskelmissa on käytetty maksimitehoa, melutason ohjearvoissa käytetty ekvivalenttitaso L_aeq jää pienemmäksi kuin mallinnuksessa laskettuun maksimitehoon perustuva arvo.

Kaavan meluvaikutusten selvittäminen ei edellytä C:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksessa esitetyllä tavalla hiljaisten alueiden selvittämistä.

Kun aurinko paistaa tuulivoimalan takaa, siitä voi aiheutua häiritsevää valon ja varjon vilkkumista (välke). Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon, joka voi tuulivoimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta riippuen ulottua jopa 1–3 kilometrin päähän tuulivoimalasta.

Kaavaselostuksen mukaan välkettä on mallinnettu WindFarmer-ohjelmistolla (versio 4.2.18.0). Laskennassa aurinko on mallinnettu pistemäisenä valonlähteenä. Jokaisesta laskentapisteestä on vedetty suora viiva valonlähdettä kohti. Jos turbiinin roottori, joka on mallinnettu pallomaisena, osuu laskentapisteen ja valonlähteen välille, syntyy varjo. Laskennassa ei ole otettu huomioon kasvillisuutta tai rakennuksia, jotka voivat peittää varjon näkyvyyden. Tämän vaikutuksen jälkeen on laskettu säätilan vaikutus varjojen syntymiseen. Laskennassa on oletettu, että suurikokoisten ja häiritsevien varjojen syntymiseen riittävän aurinkoista säätä on 45 % ajasta ja että turbiini pyörii 85 % ajasta. Laskennalliseksi varjovaikutukseksi on saatu noin 38 % teoreettisesta maksimista. Arvioiden lähteinä on käytetty Ilmatieteenlaitoksen säätilastoja ja TuuliSaimaa Oy:n alueelta mittaamia tuulisuustietoja.

Varjomallinnuksen mukaan tuulivoimalat voivat aiheuttaa välkevaikutusta kolmelle asuintalolle ja kahdelle loma-asunnolle vuodessa 10–20 tuntia. Tuulivoimaloiden välkevaikutus olemassa oleville rakennuksille on vaikutusarvioinnin mukaan vuositasolla varsin vähäinen. Kaavaselostuksessa on todettu, että välkevaikutuksen lieventämiseksi tuulivoimalat voidaan ohjelmoida pysähtymään välkkeen kannalta kriittisiksi ajoiksi.

Hallinto-oikeus toteaa, että edellä melusta ja välkkeestä saatu luotettavana pidettävä selvitys huomioon ottaen valituksenalaisessa päätöksessä on otettu huomioon mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön. Valituksenalaista päätöstä ei näiltä osin voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa sanottujen yleiskaavan sisältövaatimusten vastaisena.

Kaakkuri ja muut luontoarvot

Kaava-alueen luontoarvoja on selvitetty luontoselvityksessä Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 (T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen), joka sisältää kasvillisuusselvityksen, luontotyyppiselvityksen, liito-oravaselvityksen, muuttolintuselvityksen ja pesimälinnustoselvityksen. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on laadittu lisäksi lepakoita koskeva esiselvitys.

Muuttolintuselvitystä varten havainnointiin kevätmuuttoa 6.4.–29.5.2011 yhteensä 22 päivänä huhtikuussa klo 5.20–15.20 ja toukokuussa klo 4.45–21.30. Syysmuuttoa havainnoitiin 26.8.–14.10.2011 yhteensä 21 päivänä elokuussa klo 10.45–15.00, syyskuussa klo 6.00–18.00 ja lokakuussa klo 6.45–17.10. Pesimälinnustoselvitys tehtiin maastotyönä kolmella koko alueen kattavalla laskentakierroksella. Pesimälinnustoselvitystä on täydennetty eräiden tikkalajien ja kehrääjien kartoituksella. Lisäksi Luonnontieteen keskusmuseo luovutti selvityksen käyttöön suunnittelualueen ja sen lähiympäristön petolintujen pesäpaikkoja koskevia havaintoja vuosilta 2000–2010.

E:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksessa on mainittu, että alue on joutsenten pesimäaluetta. Linnustoselvityksen mukaan kuitenkaan lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluvasta laulujoutsenesta selvitysalueelta ei tehty sen pesintään viittaavia havaintoja. Kevätmuuton seurannassa ja pesimälinnustokartoituksessa tehtiin useita havaintoja todennäköisesti lähialueilla pesivistä tai pesimättömistä laulujoutsenista, jotka liikkuivat ajoittain selvitysalueen ilmatilassa.

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry:n ja Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry:n sekä E:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksessa mainittu kaakkuri on lintudirektiivin (2009/147/EY) liitteessä I mainittu laji. Direktiivin 4 artiklan mukaan liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueilla. Suomessa tämä suojelu on toteutettu Natura 2000 -verkostoa koskevilla säännöksillä. Kaava-alueella ei ole Natura 2000 -verkostoon sisältyviä kohteita.

Linnustoselvityksen mukaan BirdLife Suomi ry:n vuoden 2010 selvityksessä kaakkurin koko Suomen kannaksi arvioitiin 600–750 paria. Samassa selvityksessä Etelä-Karjalan kannaksi arvioitiin 30 paria. Etelä-Karjalan kahdesta merkittävästä pesimäalueesta toinen sijaitsee Ruokolahdella Hauklapin ympäristössä.

Yhdistysten valituksessa on viitattu siihen, että alue olisi niin sanottu Suomen tärkeä lintualue, erityisesti huomioon ottaen kaakkurialueen ulottumisen Puumalan puolelle. Asiassa ei ole kuitenkaan osoitettu, että nyt kysymyksessä oleva alue laajemminkaan tarkasteltuna olisi BirdLife Suomi ry:n tärkeäksi lintualueeksi (FINIBA) luokittelema alue tai täyttäisi sellaisen alueen linnustolliset kriteerit.

Linnustoselvityksen mukaan tuulivoimarakentamisen pesimälinnustovaikutukset voidaan jakaa linnustoselvityksen mukaan kolmeen ryhmään: rakentamisesta johtuvaan elinympäristön tuhoutumiseen, törmäyksistä aiheutuvaan kuolleisuuteen ja häiriövaikutukseen. Linnustoselvityksen mukaan, mikäli tuulivoimapuiston rakentamisessa pystytään tehokkaasti hyödyntämään olemassa olevia teitä, varsinainen rakentamisesta aiheutuva elinympäristön tuhoutuminen on suhteellisen vähäistä. Kaakkurin on selvityksessä arvioitu olevan altis turbiinien aiheuttamalle häiriölle.

Kaakkuri on pesimäaikana hyvin liikkuva. Kaakkuri ruokkii poikasiaan kaloilla, jotka se hakee jopa kymmenien kilometrien etäisyydellä pesimälammelta sijaitsevilta saalistuspaikoilta. Lisäksi parit lentelevät ennen haudonnan käynnistymistä pesimäpaikkansa ympäristössä ja lähekkäisten pesimälampien yksilöiden välillä on sosiaalista kanssakäymistä, joka ilmenee eri lampien välisinä vierailuina.

Selvityksessä todetaan, että kirjallisuuden perusteella arvioituna kaakkureiden törmääminen turbiineihin on varsin epätodennäköistä, sillä lintujen on havaittu ja uskotaan yleisesti ottaen kykenevän välttämään kohtaamiset. Turbiinien määrä on Ruokolahden tapauksessa törmäysriskin näkökulmasta suhteellisen vähäinen. Törmäysriskin merkitystä arvioitaessa on kuitenkin syytä huomata, että kaakkurin kaltaisella hitaasti lisääntyvällä ja pitkäikäisellä lajilla yksilön suhteellinen merkitys populaation osana on suurempi kuin runsaslukuisilla, nopeasti lisääntyvillä ja lyhytikäisillä lajeilla. Turbiinien olemassaolosta, toiminnasta, rakentamisesta ja huoltamisesta aiheutuva häiriö kuitenkin todennäköisesti heikentää kaakkurin pesimäympäristön laatua. Muun muassa vesilintujen, kahlaajien ja petolintujen on useissa tutkimuksissa todettu välttävän alueita, joille turbiineja on sijoitettu.

Luontoselvityksen selvitysalue on pesimälinnuston tutkimiseksi käsittänyt suunniteltujen voimaloiden lähiympäristössä olevat kahdeksan kartoitusruutua (800 metriä x 800 metriä). Selvityksessä on kaakkurin osalta todettu lisäksi, että Hauklapin ympäristössä on eri vuosina käytössä olleita pesimälampia kymmenen. Lisäksi seitsemän pesimäpaikkaa sijaitsee Puumalan ja Hauklapin rajalta Hauklapin eteläpuolitse Akkalan eteläpuolelle ulottavana vyönä. Tutkimusmenetelmiin on pesimälinnustoselvityksen lisäksi kuulunut muuttolintuselvitys, jonka tarkoituksena on ollut suunnittelualueen ylittävien eri linturyhmien kevätmuuton runsauden ja lentokorkeuksien selvittäminen sekä selvitysalueen ympäristössä mahdollisesti pesivien muun muassa vesilintujen liikkeiden havainnointi alueen ilmatilassa. Kaakkureita on havaittu yhteensä 27 yksilöä. Myös muita lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja on havaittu. Lisäksi selvityksessä on arvioitu muuttoreittien sijoittumista Hauklapin ympäristössä kolmella alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävällä reitillä.

Varsinainen selvitysalue pesimälinnuston osalta ei siten ole ollut erityisen laaja. Selvityksessä on kuitenkin otettu huomioon kaakkurin osalta muutkin pesimäalueet kuin varsinaisella selvitysalueella olevat. Lisäksi kaakkureiden määrää on havainnoitu muuttolintuselvityksessä. Näistä seikoista ja selvityksessä esiin tuoduista kaakkurin liikkuvista elintavoista huolimatta selvityksessä on päädytty siihen johtopäätökseen, että kaakkureiden törmäysriski on tutkimusten perusteella ja suunniteltujen turbiinien määrän perusteella suhteellisen vähäinen. Kuitenkin turbiinien olemassaolosta, rakentamisesta ja huoltamisesta aiheutuva häiriö todennäköisesti heikentää pesintäympäristön laatua. Näistä seikoista on pääteltävissä, että merkittävin vaikutus kaakkurille aiheutuu nimenomaan selvitysalueen ympäristössä heikentäen pesimäympäristön laatua.

Luontoselvitys on linnuston osalta kattava. Selvityksessä esitetyt johtopäätökset perustuvat paitsi havaintoihin myös tutkimustietoon. Selvityksessä on tuotu esiin myös siihen liittyviä puutteita, kuten yömuuttoa koskevien havaintojen puuttuminen. Edellä selostetut selvitysmenetelmät huomioon ottaen selvitystä on siinä sanotuista puutteista huolimatta pidettävä riittävänä ja luotettavana selvityksenä kaakkurille aiheutuvista vaikutuksista.

Selvityksen perusteella on pääteltävissä, että suunniteltu hanke todennäköisesti heikentää kaakkurin pesimäympäristön laatua. Kun merkittävimmän vaikutuksen, eli pesimäympäristön laadun heikkenemisen, voidaan arvioida rajoittuvan selvitysalueen lähiympäristöön, on valituksenalaisessa kaavassa otettu riittävästi huomioon luonnonarvojen vaaliminen.

Hallinto-oikeus katsoo, että hankkeen vaikutukset linnustoon ja muutoinkin luontoarvoihin on selvitetty ja arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä edellytetyssä laajuudessa. Kun otetaan huomioon kaavan vaikutuksista linnustoon saatu selvitys, valituksenalainen kaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n vastainen.

Tutkavaikutukset (Pääesikunnan valitus)

Pääesikunnan valituksessa on katsottu, ettei valituksenalaisen päätöksen valmistelussa ole riittävällä tavalla selvitetty ja huomioitu tuulivoimakaavan vaikutuksia maanpuolustuksen toimintaedellytyksiin. Päätös aiheuttaa haittaa maanpuolustuksen toimintaedellytyksille häiritsemällä puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän suorituskykyä.

Ruokolahden kunnanhallitus on lausunnossaan esittänyt, että yleiskaavaprosessin aikana puolustusvoimilta on pyydetty selvityksiä maanpuolustukseen liittyvistä yksityiskohdista, jotta kaavoittaja voisi laatia vaihtoehtoja uusiutuvaa energiaa ja maanpuolustusta koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittamisesta. Puolustusvoimien hyvin yleisellä tasolla annettujen lausuntojen perusteella ei ole voitu suunnitella ja arvioida muita mahdollisia toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja.

TuuliSaimaa Oy on toimittanut hallinto-oikeudelle valituksenalaisen päätöksen jälkeen 31.1.2013 laaditun puolustus- ja turvallisuusteollisuuden alalla toimivan konsulttiyrityksen EOU-palveluiden laatiman asiantuntijalausunnon tuulivoimapuiston vaikutuksista tutkavalvonnalle. Lopputuloksena lausunnossa todetaan, että suunnitellulla hankkeella on todennäköisesti korkeintaan vähän käytännön haittavaikutuksia. Mahdolliset katveet on kompensoitavissa tutkien samanaikaisella käytöllä.

Pääesikunta on vastineessaan katsonut, että TuuliSaimaa Oy:n toimittama selvitys on jätettävä huomioon ottamatta, koska puolustusvoimat edellyttää, että selvityksen tekee VTT. Mainitun laitoksen aikaisemmin tekemän tutkavaikutusselvityksen perusteella on todettu, että haitta puolustusvoimien ilmavalvonnalle on merkittävä.

Asiakirjoista ilmenee, että Pääesikunnan operatiivinen osasto on antanut 6.9.2011 päivätyn lausunnon valituksenalaisen kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunnossa on katsottu, että kaavan vaikutusten arvioinnissa on selvitettävä muun muassa tuulivoimaloiden haittavaikutukset ilmavalvontatutkiin. Vaikutukset tulee selvittää puolustusvoimien hyväksymällä tavalla. Pääesikunnan operatiivisen osaston 9.2.2012 päivätyssä lausunnossa on todettu, että tutkavaikutusselvitys on valmistunut. Lausunnossa on todettu, että tuulivoimaloilla arvioidaan olevan huomattavia vaikutuksia puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän suorituskykyyn. Pääesikunnan logistiikkaosaston 18.9.2012 päivätyssä lausunnossa on edellä mainitun arvion lisäksi todettu, ettei tuulivoimaloita voida toteuttaa suunnitellusti.

Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelussa 10.1.2012 on siitä laaditun muistion mukaan ollut paikalla Karjalan Lennoston edustaja. Asiakirjoista ilmenee, että TuuliSaimaa Oy:n edustaja on sopinut 19.3.2012 pidettäväksi neuvottelun puolustusvoimien kanssa lisäselvityksen saamiseksi puolustusvoimien kielteisestä kannasta. Ehdotusvaiheen jälkeisessä 12.9.2012 pidetyssä viranomaisneuvottelussa on ollut läsnä Karjalan Lennoston edustaja. Muistioon on merkitty puolustusvoimien esittämäksi kannanotoksi, että kaavamääräyksiin lisätään teksti: vaikutukset ilmavalvontaan selvitettävä rakennusluvan yhteydessä.

Puolustusvoimat on edellä selostetuin tavoin osallistunut hankkeen valmisteluun. Hallinto-oikeus toteaa, että asiassa on jäänyt epäselväksi, millä tavalla valituksenalaisessa kaavassa osoitetut tuulivoimalat tai jotkut niistä aiheuttaisivat haittaa puolustusvoimien suorittamalle ilmavalvonnalle ja minkä tasoista mahdollinen haitta on. Yleiskaavassa on kuitenkin määrätty, että vaikutukset ilmavalvontaan on selvitettävä ennen tuulivoimapuiston toteuttamista. Yleiskaavassa on määrätty tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus enimmäiskorkeutena ja niiden sijainti on osoitettu likimääräisenä. Myös tielinjaukset ja sähkönsiirtoyhteydet on osoitettu ohjeellisina. Kaava mahdollistaa näin ollen matalampienkin tuulivoimaloiden rakentamisen eikä myllyjen sijaintia ole tarkasti määritelty. Nämä seikat mahdollistavat ilmavalvonnalle aiheutuvan haitan tarkemman selvittämisen vasta siinä vaiheessa, kun rakennuslupaa haetaan. Kun otetaan huomioon, että valituksenalaisessa kaavassa on edellä mainituin tavoin kaavamääräyksellä nimenomaisesti edellytetty puolustusvoimien ilmavalvonnalle aiheutuvien vaikutusten selvittämistä ennen tuulipuiston toteuttamista, ei yleiskaavan hyväksymispäätöksestä voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta haittaa puolustusvoimien toiminnalle.

Yhteenveto

Valituksenalainen päätös ei ole valituksissa esitettyjen valitusperusteiden johdosta lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 22 § ja 24 §

Luonnonsuojelulaki 64 § 1 momentti ja 68 §

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Helena Asikainen, Jaana Malinen ja Terhi Helttunen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös ja kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä kumotaan.

A ja B ovat valituksensa perusteluissa esittäneet muun ohella, että tuulivoiman aiheuttama jatkuva matalataajuinen melu aiheuttaa useita haittoja alueella vakituisesti asuville ja kesäasukkaille.

2) C ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä kumotaan.

C ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksensa perusteluissa esittäneet muun ohella, että valittajat eivät ole hallinto-oikeudelle antamassaan vastaselityksissä esittäneet uusia valitusperusteita, vaan tuoneet esiin lisäperusteita lainvastaisuutta koskevan väitteensä tueksi.

Tuulivoiman rakentamiseen soveltuvat alueet päätetään maakuntakaavatasolla. Näiden alueiden tulee täyttää tuulivoimalle parhaiten soveltuvien alueiden tunnusmerkit. Nyt kysymyksessä alue ei täytä näitä kriteereitä. Kaavan laatimisessa noudatettu vuorovaikutus on ollut puutteellista ja yksipuolista sekä ainoastaan kunnan tavoitteita edistävää.

Selvitykset ovat olleet riittämättömät.

3) Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry ja Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös ja kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä kumotaan.

Yhdistykset ovat valituksensa perusteluissa uudistaneet aiemmin lausumansa sekä esittäneet muun ohella, että hallinto-oikeuden tulkinta johtaisi siihen, että uusilla, ajantasaisemmilla selvityksillä ei olisi merkitystä, jos aiempina vuosikymmeninä alueelta ei ole satuttu tekemään selvityksiä Natura 2000 -verkostoa varten. Uusien, ajantasaisten selvitysten mukaan Hauklapin tuulivoima-alueen vaikutuspiirin kaakkurikanta ylittää selvästi Suomen tärkeiden lintualueiden (FINIBA) kriteerit. Tätä kaakkureiden elinympäristöä on suojeltava erityistoimin kaakkurin eloonjäämisen ja lisääntymisen varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.

4) Pääesikunta on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Kaava on palautettava uudelleen valmisteltavaksi.

Pääesikunta on valituksensa perusteluissa uudistanut aiemmin lausumansa sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Ruokolahden luoteisen alueen yleiskaavan vaikutuksia ei ole selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämällä tavalla, koska yleiskaavan vaikutuksia ilmavalvontatutkien havainnointikykyyn ei ole otettu asianmukaisesti huomioon yleiskaavan valmistelussa.

Yleiskaava ei ole myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukainen, koska yleiskaava ei turvaa maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksia, eikä sotilasilmailun tarpeita valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimalla tavalla.

Maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeiden ja toimintamahdollisuuksien huomioon ottaminen edellyttäisi, että yleiskaavaan lisätään määräys, joka mukaan 1) alueelle saadaan rakentaa kokonaiskorkeudeltaan enintään 50 metriä korkeita voimaloita tai 2) tuulivoimayksikön rakennusluvan edellytyksenä on puolustusvoimilta saatava hyväksyntä. Mikäli kaavaan ei tehdä vaadittuja muutoksia, yleiskaavaa aiheuttaa puolustusvoimille kohtuutonta haittaa.

Puolustusvoimat on tuulivoimahankkeissa edellyttänyt hankkeiden tutkavaikutusselvitysten teettämistä Teknologian tutkimuskeskuksella (jäljempänä VTT). Menettely on tuulivoimatoimijoiden hyväksymä ja kohtelee tasapuolisesti kaikkia alan toimijoita sekä tuulivoimahankkeita. Yleisesti ottaen yksittäisen tuulivoimahankkeen hyväksyttävyyteen vaikuttaa VTT:n tekemän tutkavaikutusselvityksen ohella muun muassa, mille alueelle häiriötekijät kohdistuvat sekä niiden yhteisvaikutukset mahdollisten aikaisemmin hyväksyttyjen tuulivoimahankkeiden kanssa. Eri tuulivoimahankkeiden häiriövaikutusten kohdentuminen samalle alueelle aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia ilmavalvontatutkien suorituskykyyn, mikä on yksi tärkeä tekijä yksittäistä hanketta koskevassa hyväksyttävyysarvioinnissa.

Ainoastaan VTT:llä on tiedossa ilmavalvontatutkien tekniset tiedot, mistä johtuen vain VTT:n tekemä tutkavaikutusten arviointi on relevantti. Edellä mainitun perusteella TuuliSaimaa Oy:n T:mi EOU-palveluilla teettämä tutkavaikutusselvitystä ei voida käyttää edes suuntaa-antavana vertailukohtana VTT:n selvitykselle, koska tutkavaikutuksia ei voida arvioida ilman ilmavalvontatutkien suorituskykyyn ja käyttöön liittyviä salaisia teknisiä tietoja.

VTT:n tuulivoimahanketta koskeva selvitys on valmistunut lokakuussa 2011. Selvityksen perusteella suunnitellun tuulivoimahankkeen tutkavaikutukset puolustusvoimien ilmavalvontatutkien suorituskykyyn ovat merkittävät. VTT:n selvityksen valmistuttua puolustusvoimat on maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi vastustanut tuulivoimahanketta ja tuonut tämän esille kaikissa VTT:n selvityksen valmistumisen jälkeisissä lausunnoissaan. Toissijaisesti puolustusvoimat on vaatinut yleiskaavaan kaavamääräystä, joka turvaisi maanpuolustuksen toimintamahdollisuudet.

Yleiskaavan mukaisen tuulivoimahankkeen toteuttamisesta aiheutuisi haittaa puolustusvoimien ilmavalvontatutkien suorituskykyyn muun muassa niiden maksimihavaintoetäisyyden lyhentymisenä, tarkkuuden ja maalissapysymisen heikkenemisenä sekä harhamaaleina. Ilmavoimien VTT:n tutkavaikutusselvitykseen perustuvan analyysin mukaan yleiskaavan mukaisen tuulivoimahankkeen aiheuttamat negatiiviset tutkavaikutukset ilmavalvontatutkien suorituskykyyn ja käyttöön olisivat merkittäviä. Ilmavalvonnan kannalta esimerkiksi ilmavalvontatutkan maksimihavaintoetäisyyden lyhentyminen vaikuttaa merkittävästi ilmavoimien kykyyn reagoida ilmatilaloukkaukseen.

Hallinto-oikeus on todennut, että asiassa on jäänyt epäselväksi, minkälaista ja minkä tasoista haittaa yleiskaavassa osoitetut tuulivoimalat aiheuttaisivat puolustusvoimien suorittamalle ilmavalvonnalle. Puolustusvoimien ilmavalvonnan suorituskyky on erittäin tärkeään julkiseen etuun luokiteltavaa salassa pidettävää tietoa. Puolustusvoimat on tuulivoimahankkeita koskevan yleisen käytäntönsä mukaisesti toimittanut hankkeen valmistelijoille VTT:n selvitykseen perustuvan julkisen lausunnon. Tuulivoimahanketta koskeva lausunto on laadittu nimenomaisesti VTT:n tutkavaikutusselvityksen perusteella, ei puolustusvoimien subjektiiviseen käsitykseen pohjautuen.

Pelkkä tuulivoimahankkeen vaikutusten selvittäminen ei riitä turvaamaan maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksia, vaan ratkaisevaa on vaikutusten selvittämisestä saatu lopputulos ja sen nojalla tehtävä johtopäätös hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta.

Yleiskaava ei nykyisessä muodossaan turvaa puolustusvoimien ja rajavalvonnan toimintaedellytyksiä, koska käytännössä tuulivoimapuiston toteuttamisen edellytyksenä on ainoastaan tutkavaikutusten selvittäminen. Rakennuslupaa myönnettäessä edellytettävät selvitykset eivät edes yhdessä valitusoikeuden kanssa riitä turvaamaan puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Rakennuslupavaiheessa kyse on enää yksittäistä tuulivoimalaa koskevasta tapauskohtaisesta lupaharkinnasta vaikutusarviointeineen. Puolustusvoimilla ei tosiasiallisesti enää rakennuslupavaiheessa ole mahdollisuutta vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen.

Turun hallinto-oikeus on tuulivoimaloiden rakennuslupaa koskevassa asiassa 17.4.2013 antamassaan päätöksessä nro 13/0089/1 todennut muun ohella, että rakennusluvan myöntämisen edellytysten täyttyminen on selvitettävä ennen luvan myöntämistä. Rakennuslupaa ei siten ole voitu myöntää ehdolla, jossa luvan ehdoksi on asetettu luvan myöntämisen edellytyksen selvittäminen. Valituksenalaisessa yleiskaavassa oleva kaavamääräys tuulivoimapuiston vaikutusten selvittämisestä ilmavalvontaan ennen hankkeen toteuttamista on riittämätön.

Ruokolahden kunnanhallitus on selityksessään lausunut, että kaavaprosessi ja vuorovaikutus on hoidettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Lisäksi puolustusvoimat on hyväksynyt kaavan ehdotusvaiheen jälkeisessä viranomaisneuvottelussa. Puolustusvoimille ei aiheudu kohtuutonta haittaa, koska puolustusvoimien ilmavalvonnan vaikutukset selvitetään kaavamääräysten mukaan ennen tuulivoimapuiston toteuttamista. Kaava ei aiheuta selvitysten ja vaikutusarviointien mukaan kohtuutonta haittaa muille valittajille.

Lisäksi kunnanhallitus on esittänyt Pääesikunnan valituksen johdosta muun ohella seuraavaa:

Pelkästään se, että jonkin viranomaisen lausuntoa ei ole täysimääräisesti otettu huomioon kaavaratkaisussa, ei tarkoita, että kaavan hyväksymispäätös perustuisi puutteelliseen selvitykseen tai olisi muutoin virheellinen. Kunta on voinut maankäyttö- ja rakennuslaissa annetun harkintavaltansa puitteissa arvioida, mikä merkitys puolustusvoimien kannanotoille asiassa annetaan sekä päätyä ratkaisuun, joka riittävällä tavalla turvaa puolustusvoimien toimintaedellytykset. Lisäksi on huomattava, että puolustusvoimien omaksuma linja asioiden salassapidosta ei sovi yhteen kunnalle maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kuuluvien kaavoitusvelvoitteiden suorittamisen kanssa.

Väite siitä, että T:mi EOU-palveluiden teettämät tutkavaikutusselvitykset on jätettävä kokonaan huomioon ottamatta, on lakiin perustumaton. Oikeudellisesti ei ole estettä ottaa myös muiden ilmavalvontaan perehtyneiden tahojen kuin VTT:n näkemyksiä huomioon. EOU-palvelut on 3.9.2014 päivittänyt lausuntoaan valitusprosessia varten. Lausunnon yhteenvedon mukaan aikaisempi kanta, jonka mukaan suunnitellulla tuulipuistolla on vähäinen haittavaikutus puolustusvoimien suorittamaan ilmavalvontaan ja tätä haittaa voidaan entisestään saada vähäisemmäksi käyttämällä tutkia samanaikaisesti, on edelleen voimassa. Lisäksi lausunnosta ilmenee tutkavaikutusten arviointiin liittyvän kysymyksenasettelun monitahoisuus ja se, että myös puolustusvoimien valituksessa viitattujen VTT:n tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden vaikutus ei ole aina haitallinen, vaan voimaloiden aiheuttamat säteen taipumat voivat myös vahvistaa kenttää ja siten käytännössä parantaa kohteiden havaittavuutta tuulivoimapuiston takana. Hallinto-oikeudelle toimitetusta lausunnosta ilmenee myös, että käytännössä erilaisilla sääilmiöillä, kuten rankkasateilla, voi olla nyt puheena olevaa tuulipuistoa suurempi vaikutus ilmavalvonnan suorittamisedellytyksiin.

Kunta on pyrkinyt kaavoituksen eri vaiheissa lausuntomenettelyin ja neuvotteluin selvittämään puolustusvoimille mahdollisesti aiheutuvan haitan määrää. Kaavoitusprosessin lopputuloksena kaavamääräyksiin on lisätty vaatimus tuulivoimaloiden vaikutusten selvittämisestä ennen tuulipuiston toteuttamista. Kaavamääräys tutkavaikutusten myöhemmästä selvittämisestä ennen tuulivoimapuiston toteuttamista on paitsi lainmukainen myös käytännön tasolla tarkoituksenmukainen. Kaavamääräys sisältää mahdollisuuden arvioida tutkakysymystä uudelleen esimerkiksi tuulivoimaloiden teknisen kehityksen edistyessä sekä antaa kunnalle ja tuulivoimahankkeen toteuttajalle liikkumavaraa hankkeen jatkosuunnittelussa.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

C ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry ja Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry ovat antaneet vastaselityksen.

Pääesikunta on antanut vastaselityksen.

H on omasta aloitteestaan toimittanut kirjoituksen, jossa on muun ohella esitetty, että uudet liikuteltavat tutkat, joiden hankinnasta on jo tehty päätös, poistavat tuulivoimaloiden ilmavalvonnalle aiheuttamat haitat.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus kumoaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen ja Ruokolahden kunnanvaltuuston päätöksen Pääesikunnan valituksesta.

Lausuminen A:n ja B:n, C:n ja hänen asiakumppaniensa sekä Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry:n ja Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry:n valituksista raukeaa.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä säädetään vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa. Pykälän mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.2 (Toimiva aluerakenne) erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset.

Kaavan sisältö ja keskeiset kaavamääräykset

Yleiskaava-alue muodostuu kolmesta osa-alueesta, joille on osoitettu yhteensä seitsemän tuulivoimala-aluetta, jolle tuulivoimala on sijoitettava (tv). Tuulivoimaloita voidaan kaavamerkintöjen mukaan sijoittaa näille tv-alueille yhteensä yhdeksän.

Yleiskaavassa on määrätty, että sillä on maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaiset oikeusvaikutukset. Yleiskaavaa saadaan siten käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Yleiskaavan yleisten määräysten mukaan tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 325 metriä merenpinnasta. Lisäksi on määrätty, että vaikutukset puolustusvoimien ilmavalvontaan on selvitettävä ennen tuulivoimapuiston toteuttamista.

Yleiskaavan osa-alueet sijaitsevat lähimmillään noin 45 kilometrin etäisyydellä valtakunnan rajasta. Alue on pääosin metsätalouskäytössä.

Tutkavaikutuksia koskeva selvitys

Asiakirjoista ilmenee, että pääesikunnan operatiivinen osasto on antanut 6.9.2011 päivätyn lausunnon valituksenalaisen kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunnossa on katsottu, että kaavan vaikutusten arvioinnissa on selvitettävä muun muassa tuulivoimaloiden haittavaikutukset ilmavalvontatutkiin ja että vaikutukset tulee selvittää puolustusvoimien hyväksymällä tavalla. Lausunnon yhteenvedossa todetaan muun ohella, että tutkavaikutusten arviointi tulee tilata VTT:lta. Edelleen lausunnossa on todettu, että asia voidaan ottaa huomioon tuulivoimayleiskaavassa siten, "että rakentamista koskevissa suunnittelumääräyksissä tai lupaehdoissa edellytetään tutkavaikutusten selvittämistä ja puolustusvoimien hyväksyntää ennen tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista/pystyttämistä."

Pääesikunnan operatiivisen osaston 9.2.2012 päivätyn lausunnon mukaan tutkavaikutusselvitys on valmistunut. Lausunnossa on lisäksi todettu muun ohella, että "tuulivoimaloilla arvioidaan olevan huomattavia vaikutuksia puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän suorituskykyyn. Toteutuessaan tuulivoimapuisto vaikuttaisi merkittävästi Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan. Maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi puolustusvoimat vastustaa suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Ruokolahden luoteispuolelle Muuramäen ja Hauklapin alueelle."

Pääesikunnan logistiikkaosaston 18.9.2012 päivätyssä lausunnossa on viitattu aiempiin lausuntoihin sekä todettu muun ohella, että "koska Ruokolahden luoteisen Muuramäen ja Hauklapin alueelle suunnitellulla tuulivoimapuistolla on arvioitu olevan huomattavia vaikutuksia puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän suorituskykyyn, ei ko. tuulivoimaloita voida toteuttaa suunnitellusti."

Lausunnosta ilmenee, että arvio perustuu tehtyihin tutkavaikutusselvityksiin.

TuuliSaimaa Oy on toimittanut hallinto-oikeudelle valituksenalaisen päätöksen jälkeen 31.1.2013 laaditun puolustus- ja turvallisuusteolli³suuden alalla toimivan konsulttiyrityksen EOU-palveluiden laatiman asiantuntijalausunnon tuulivoimapuiston vaikutuksista tutkavalvonnalle. Lausunnossa todetaan muun ohella, että suunnitellulla hankkeella on todennäköisesti korkeintaan vähän käytännön haittavaikutuksia ja että mahdolliset katveet on kompensoitavissa tutkien samanaikaisella käytöllä. Lausuntoa on päivitetty 3.9.2014.

Oikeudellinen arviointi

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että: 1) rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset; 2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut mainitun lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakentaminen täyttää 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset; 4) teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia; sekä 5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon. Näiden edellytysten täyttyessä rakennuslupa on lain mukaan myönnettävä.

Valituksen kohteena olevan tuulivoimayleiskaavan yleisten määräysten mukaan "vaikutukset puolustusvoimien ilmavalvontaan on selvitettävä ennen tuulivoimapuiston toteuttamista." Edellä kohdassa "Tutkavaikutuksia koskeva selvitys" on kuvattu niitä selvityksiä, joita kaavaa laadittaessa on tehty.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoituksena on mahdollistaa rakennusluvan myöntäminen yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloille ilman edeltävää asemakaavoitusta tai erillisiä suunnittelutarveratkaisuja. Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n 1 kohdan mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella.

Edellä kuvattu kaavamääräys tarkoittaa sitä, että tuulivoimaloiden rakentamisen puolustusvoimien ilmavalvontaan kohdistuvat vaikutukset selvitettäisiin rakennuslupamenettelyssä.

Kaava-alue sijaitsee valtakunnan rajan läheisyydessä. Kaavaa laadittaessa puolustusvoimat on edellä selostetuilla tavoilla VTT:n suorittamiin tutkavaikutusselvityksiin perustuen vastustanut kaavan hyväksymistä sen sisältöisenä kuin kunnanvaltuuston hyväksymästä kaavaratkaisusta ilmenee. Kaavaa laadittaessa saatu selvitys osoittaa, että kaavan mahdollistama yhdeksän kokonaiskorkeudeltaan enintään 325 metrin korkuisen tuulivoimalan rakentaminen vaikuttaisi puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän suorituskykyyn.

Kaavamääräys, jossa edellytetään vain puolustusvoimien ilmavalvontaan kohdistuvien vaikutusten selvittämistä, ei maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n 1 kohdassa edellytetyllä tavalla riittävästi ohjaa rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kaava-alueella. Kaavaa laadittaessa ei näin ollen myöskään ole riittävästi otettu huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeita eikä turvattu riittävästi niiden toimintamahdollisuuksia, siten kuin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentti huomioon ottaen edellytetään.

Sillä, että kaava-alueelle voitaisiin mahdollisesti ilman edellä mainittuja vaikutuksia rakentaa kaavan sallimaa enimmäismäärää vähemmän tai sallittua pienempiä tuulivoimaloita, ei ole oikeudellista merkitystä arvioitaessa nyt kysymyksessä olevan kaavaratkaisun lainmukaisuutta.

Lopputulos

Kun otetaan huomioon edellä lausuttu, kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä on ollut Pääesikunnan valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset on näin ollen kumottava.

Kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen tultua edellä mainitulla perusteella kumotuksi A:n ja B:n, C:n ja hänen asiakumppaniensa sekä Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry:n ja Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry:n valituksista ei ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.