KHO:2015:141

Kaupungille oli myönnetty rakennuslupa paloaseman, ulkovaraston, autokatoksen ja jätevaraston sekä harjoitustornin rakentamiseen kiinteistölle, joka sijaitsi tärkeällä pohjavesialueella. Kuntayhtymän vedenottamo sijaitsi kulmittain vastapäätä sanotun kiinteistön kanssa siten, että välissä oli tiealue. Lisäksi kuntayhtymän käytössä oli rasitteen perusteella viereisellä tilalla sijaitseva vedenottokaivo. Rakennuspaikka sijaitsi vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä.

Kun otettiin huomioon rakennuslupaan liitetyt ehdot ja asiakirjoissa oleva selvitys kysymyksessä olevasta rakennushankkeesta sekä kuntayhtymän vedenottamon sijainnista, toiminnasta ja suojamääräyksistä, rakennusluvan myöntäminen voi olennaisesti vaikuttaa kuntayhtymän vedenottamoon ja vedenottokaivoon. Kuntayhtymä oli katsottava maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi vastapäätä olevan alueen omistajaksi ja haltijaksi sekä 2 kohdassa tarkoitetun sellaisen kiinteistön omistajaksi tai haltijaksi, jonka käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa. Kuntayhtymällä oli valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 192 § 1 momentti 1 ja 2 kohta

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 12.5.2014 nro 14/0348/5

Asian aikaisempi käsittely

Järvenpään johtava rakennustarkastaja on 5.4.2013 tekemällään päätöksellä (§ 12) myöntänyt Järvenpään kaupungin Toimitilapalvelut / Tilakeskukselle rakennusluvan kerrosalaltaan 2 311 neliömetrin suuruisen paloaseman, ulkovaraston, autokatoksen, jätevaraston sekä harjoitustornin rakentamiseen Järvenpään 12. kaupunginosan korttelissa 1281 sijaitsevalle tontille 9. Lupa on myönnetty muun muassa seuraavin ehdoin:

Pohjaveden pilaantumis- ja muuttumisvaara tulee ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti erityissuunnitelmia laadittaessa. Suunnitelmista ja työn suorituksesta tulee tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 151 §:n 4 momentin mukainen ulkopuolinen tarkastus. Tarkastuksen tekijä ja sen sisältö tulee ennalta hyväksyttää rakennusvalvonnassa, Järvenpään vesilaitoksella ja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymällä.

Rakennuspaikalle tulee välittömästi asentaa asianmukainen pohjaveden havaintoputki pohjaveden korkeuden ja laadun seuraamista varten. Putken sijoittamisesta tulee sopia Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän kanssa.

Järvenpään kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto on 29.5.2013 tekemällään päätöksellä (§ 10) hylännyt muun ohella Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän oikaisuvaatimuksen johtavan rakennustarkastajan päätöksestä. Lupajaosto on samalla myöntänyt luvan aloittaa rakennustyöt ennen luvan lainvoimaisuutta.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä on valittanut lupajaoston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että lupajaoston ja johtavan rakennustarkastajan päätökset kumotaan, rakennuslupahakemus hylätään ja rakennustarkastajan päätöksen täytäntöönpano kielletään.

Hanke on asemakaavan vastainen. Hanke sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, jolle hankkeen toteuttaminen aiheuttaa merkittäviä riskejä. Pohjavesiolosuhteita ei ole riittävästi selvitetty. Luvan ehdot ovat riittämättömät sen turvaamiseksi, että pelastuslaitoksen rakentaminen tai sen käyttö ei aiheuta pohjaveden muuttumisen tai pilaantumisen vaaraa. Hakemuksessa ja päätöksessä ei ole esitetty mitään rakenteellisia pohjaveden suojaustoimenpiteitä. Paloasemarakennuksen perustamiseen liittyvä paaluttaminen aiheuttaa riskin pohjavedelle. Myös palolaitoksen toiminta aiheuttaa merkittävän riskin pohjavedelle, koska paloasemalla varastoidaan merkittävässä määrin erilaisia kemikaaleja. Pelastusajoneuvojen säilyttäminen laitoksen alueella merkitsee satojen litrojen polttoainevarastointia alueella. Lisäksi laitoksessa säilytetään sammutustyössä käytettäviä kemikaaleja. Alueelle on tarkoitus sijoittaa myös kaluston pesuhalli. Rakennuspaikalle on myös suunniteltu varavoimakatos, joka tarkoittanee polttoainesäiliön rakentamista, huoltotoimenpiteitä ja testikäyttöä.

Hakija on toimittanut oikaisuvaatimuksen käsittelyyn liittyen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n antaman lausunnon, joka koskee paloaseman paalutuksen vaikutusta maaperän kerrosjärjestykseen. Vesilaitos kuntayhtymä on pyytänyt Pöyry Finland Oy:ltä asiantuntijalausunnon koskien paalutuksen pohjavesivaikutuksia. Lausunnossa todetaan, että paalutuksella on vaikutuksia pohjaveden laatuun vähintään paikallisesti. Paaluttamisen seurauksena voi olla, että pohjaveden pinta nousee. Rakennuspaikalle rakennettavat asfalttipinnoitteet vähentävät pohjaveden muodostumista ja saattavat vaikuttaa pohjaveden happitilanteeseen haitallisesti. Rakennuspaikka sijaitsee Vähänummen vesilaitoksen lähisuojavyöhykkeellä.

Järvenpään kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto on antanut lausunnon.

Rakennusvalvontaviranomainen on rakennuslupaharkinnassa sidottu ainoastaan maankäyttö- ja rakennuslakiin. Rakennuslupa ei ole riippuvainen ympäristönsuojelulain mukaisesta luvasta tai vesilain mukaisesta luvasta. Tästä huolimatta on selvää, että hankkeen toteuttaminen on mahdollista ainoastaan silloin kun yksikään säännös ei aseta hankkeelle estettä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole viranomaista välittömästi velvoittavaa viittausta vesilakiin tai ympäristönsuojelulakiin, minkä vuoksi velvollisuus huolehtia siitä, ettei hanketta aloiteta ennen kuin eri luvat ovat olemassa, on toiminnanharjoittajalla itsellään.

Asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Kyseinen lainvoimainen kaava on perustunut riittäviin selvityksiin.

Järvenpään kaupungin Toimitilapalvelut / Tilakeskukselle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta muun ohella Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän valituksen kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään valituksenalaiselta osalta seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin mukaan valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä on: 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; sekä 4) kunnalla.

----------------

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

---------------

Asiaa koskevaa selvitystä

Rakennuslupa on myönnetty paloaseman, ulkovaraston, autokatoksen, jätevaraston sekä harjoitustornin rakentamiseen Järvenpään 12. kaupunginosan korttelissa 1281 sijaitsevalle tontille 9. Rakennuspaikka sijaitsee Nummenkylän tärkeällä pohjavesialueella Vähänummen vesilaitoksen lähisuojavyöhykkeellä. Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntayhtymällä on Vähänummen vesilaitoksen vedenottokaivo noin 130 metrin päässä suunnitellusta rakennuksesta.

Alueella on voimassa 27.8.2007 hyväksytty asemakaava, jossa rakennuspaikka on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-14). Kaavamääräysten mukaan alueelle saa sijoittaa pelastusaseman ja muita julkisia tai julkisluontoisia palvelurakennuksia. Rakennuspaikkaa koskee kaavamerkintä /pvs-1, jonka mukaan alue sijaitsee pohjavedenottamon suoja-alueella, joka on vesioikeuden vahvistama (Länsi-Suomen vesioikeus 89/1980A, 7.11.1980 ja Korkein hallinto-oikeus 5812, 9.12.1981). Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka voivat huonontaa pohjavettä. Rakentamisessa on otettava huomioon pohjaveden suojelun asettamat erityisvaatimukset sekä suojatoimet raadonkaasua vastaan. Asemakaavan pvp-merkintä osoittaa, että tontin ne pinnat, joiden kohdalle ei sijoiteta rakennuksia tai pysäköinti- ym. ajoneuvokenttiä, tulee käsitellä siten, ettei pohjaveden muodostuminen esty.

Geohorisontti Oy on suorittanut maaliskuussa 2012 pohjatutkimuksen kysymyksessä olevalla tontilla tarkoituksena selvittää tontille rakennettavan uuden paloaseman perustamisolosuhteet. Suunnitellulla rakennuspaikalla on tehty painokairauksia 25 mm:n kairatangoin yhteensä 10 pisteessä, jotka on esitetty selostuksen liitekartassa. Pohjatutkimusselostuksen mukaan kairaukset päättyivät 6-15 m syvyydellä maanpinnasta joko kiveen, kallioon tai tiiviiseen moreeniin. Pohjavettä ei havaittu. Paloasema ehdotetaan perustettavaksi kovaan pohjaan lyötävien teräsputkipaalujen varaan.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on antanut 13.5.2013 päivätyn lausunnon, joka koskee muun muassa suunnitellun paloaseman hoikilla teräsputkipaaluilla tehtävän paalutuksen vaikutusta maaperän kerrosjärjestykseen. Lausunnon yhteenvetona on todettu, ettei paalutuksella sekoiteta maaperän kerrosjärjestystä, ei muuteta pohjaveden virtausolosuhteita eikä aiheuteta pohjaveden samentumista rakennuspaikan ympäristössä.

Pöyry Finland Oy:n 17.6.2013 päivätyssä lausunnossa todetaan, ettei paalutuksella sekoiteta maaperän kerrosjärjestystä eikä muuteta pohjaveden virtausolosuhteita. Paalujen hapettumisen (ruostuminen, korroosio) todetaan kuitenkin vaikuttavan ainakin paikallisesti pohjaveden laatuun.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan alaisuudessa toimiva Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on 31.5.2013 antanut kehotuksen, jonka mukaan Järvenpään kaupunki ei saa ryhtyä sellaisiin rakentamistoimenpiteisiin, joihin liittyy maaperään kajoamista kysymyksessä olevalla rakennuspaikalla. Savipatjaan ei saa kajota, eli kohteessa ei saa tehdä mitään maankaivutoimenpiteitä toistaiseksi. Kehotus on voimassa niin kauan, kunnes Järvenpään uuden paloaseman rakentamishankkeella on lainvoimainen vesilain mukainen lupa tai se pystytään toteuttamaan vesilain valvontaviranomaisen vesilain mukaiseksi katsomalla tavalla.

Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä 7.11.1980 ja sitä koskeneella korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.12.1981 on annettu muun ohella seuraavat lähisuojavyöhykettä koskevat määräykset: b) Vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa mainitun tehtaan ja laitoksen, jätevedenpuhdistamon, kaatopaikan ja hautausmaan perustaminen on kielletty, g) Pohjaveden laadulle vaarallisten aineiden varastojen pitäminen, lukuun ottamatta kiinteistökohtaisia öljy- ja polttoainesäiliöitä, on kielletty. (---)

Oikeudellinen arviointi

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentissa tarkoitettu viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja tai haltija eikä sellaisen kiinteistön omistaja tai haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voisi olennaisesti vaikuttaa. Päätös ei myöskään vaikuta välittömästi vesilaitos kuntayhtymän oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun.

Päätöstä ei ole hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaisesti kohdistettu kuntayhtymään eikä se välittömästi vaikuta kuntayhtymän oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Vesilaitoskuntayhtymä ei ole myöskään mainitun pykälän 2 momentin mukainen viranomainen.

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymällä ei näin ollen ole oikeutta valittaa rakennuslupapäätöksestä. Sen valitus on jätettävä tutkimatta.

---------------

Ympäristölautakunnalla ja ELY-keskuksella on vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisina valvontaviranomaisina mahdollisuus puuttua pohjaveden laatua vaarantaviin toimenpiteisiin. Tässä asiassa valvontaan on ryhdyttykin edellä selostetulla Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen rakennusluvan hakijalle antamalla kehotuksella. Rakennushankkeelle mahdollisesti tarvittava vesilain mukainen lupa ei ole rakennusluvan myöntämisen edellytys. ---------------

--------------

Hallinto-oikeus toteaa, että paloaseman rakentaminen rakennuspaikalle on alueen asemakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaista. Paloasemaa ei ole pidettävä asemakaavamääräyksissä viitatun Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen kohdassa b tarkoitettuna tehtaana tai laitoksena, jonka perustaminen alueelle on kielletty. Rakennusluvassa ei ratkaista sitä, minkälaisia aineita paloasemalla saadaan säilyttää tai varastoida eikä muitakaan palolaitoksen toimintaa koskevia seikkoja, joten valituksissa esitetyillä näihin liittyvillä perusteilla ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko rakennusluvan myöntäminen edellyttänyt poikkeamista asemakaavasta. Asiassa ei ole ilmennyt, että rakennussuunnitelma olisi vastoin asemakaavan pvp-määräystä, jolla pyritään turvaamaan pohjaveden muodostumista.

Hakijan esittämän FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n tekemän selvityksen mukaan rakennuksen suunniteltu perustamistapa hoikilla teräspaaluilla ei sekoita maaperän kerrosjärjestystä, ei muuta pohjaveden virtausolosuhteita eikä aiheuta pohjaveden samentumista rakennuspaikan ympäristössä. Maaperän kerrosjärjestyksen ja pohjaveden virtausolosuhteiden osalta samaan on päädytty Pöyry Finland Oy:n selvityksessä, mutta siinä on arvioitu paalujen ruostumisen vaikuttavan ainakin paikallisesti pohjaveden laatuun.

Hallinto-oikeus toteaa, että esitettyjen selvitysten perusteella rakennusluvan mukaisesta rakentamisesta siten, että rakennus perustetaan teräspaalutukselle, aiheutuvaa riskiä pohjaveden laadulle voidaan pitää vähäisenä ja ainoastaan paikallisena. Riskiä pohjaveden määrälle ei näiden selvitysten perusteella voida katsoa aiheutuvan. Kun lisäksi otetaan huomioon rakennusluvassa asetettu ehto pohjaveden pilaantumis- ja muuttumisvaaran huomioon ottamisesta erityissuunnitelmia laadittaessa ja suunnitelmia ja työn suorittamista koskevista tarkastuksista, voidaan katsoa, että rakennuslupapäätös ei ole vastoin asemakaavan pvs-1 -määräystä.

-----------

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Ilkka Hartikainen ja Tuula Pääkkönen, joka on myös esitellyt asian.

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden, lupajaoston ja johtavan rakennustarkastajan päätökset kumotaan sekä rakennuslupahakemus hylätään. Toissijaisesti kuntayhtymä on vaatinut, että asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Kuntayhtymän vedenottamo sijaitsee valituksen kohteena olevan kiinteistön naapurikiinteistöllä. Kuntayhtymän tehtävänä on yhteiskunnallisen vedenhankinnan järjestäminen ja turvaaminen. Tämän velvoitteen täyttämiseksi kuntayhtymällä täytyy olla mahdollisuus käyttää puhevaltaa asiassa.

Kuntayhtymä on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen KHO 2008:51, jossa valitusoikeutta myönnettäessä on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että suunnitellulla laitoksella on arvioitu olevan vaikutuksia asutukseen ja ympäristöön, ja että lupapäätös vaikuttaa välittömästi laitoksen lähiympäristössä vapaa-ajan kiinteistön omistavan tahon oikeuteen ja etuun hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi valitusoikeuden laajentavaa merkitystä on päätöksessä arvioitu olevan erityisesti sillä, että lupaa edellyttävä rakentaminen tyypillisesti aiheuttaa ympäristöriskejä.

Asian käsittelyssä hallinto-oikeudessa on jäänyt huomaamatta, että kuntayhtymän pohjavedenottamoon liittyvät rakenteet sijaitsevat valituksenalaisen kiinteistön naapurikiinteistöllä. Kuntayhtymän vedenottamo sijaitsee Järvenpään kaupungin Järvenpään kylässä Pumppuaseman tilalla RN:o 13:291. Kiinteistö sijaitsee kulmittain rakennuslupahakemuksen kohteena olevan kiinteistön kanssa. Välissä on tiealue. Lisäksi kuntayhtymän käytössä on vedenottokaivo, joka sijaitsee viereisellä Vähänummen tilalla RN:o 40:2. Tilan kiinteistörekisteriotteesta ilmenee, että kuntayhtymän hyväksi on Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä (7.12.1980/89/1980/A) perustettu rasite "Nummenkylän pohjavedenottamo."

Kuntayhtymä on katsottava sellaiseksi kiinteistönomistajaksi ja -haltijaksi, joka sijaitsee rakennuslupapäätöksessä tarkoitetun kiinteistön vieressä. Lisäksi rakentaminen vaikuttaa kiinteistön käyttöön, koska kuntayhtymä joutuu ottamaan rakennettavan palolaitoksen huomioon toiminnassaan. Rakennuslupapäätöksellä on välitön ja huomattava vaikutus kuntayhtymän toimintaan, koska pohjaveden pilaantuminen vaarantaisi vedenottotoiminnan.

Myönnetyn rakennusluvan mukaan palolaitos rakennetaan 130 metrin etäisyydelle pohjavesikaivosta vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle.

Kuntayhtymän Vähänummen vesilaitos tuottaa vettä keskimäärin 1 400 kuutiometriä vuorokaudessa ja huolehtii noin 14 000 asukkaan vedensaannista. Vähänummen vesilaitos sijaitsee Nummenkylän pohjavesialueella (n:o 0118651), jonka kokonaispinta-ala on 3,58 neliökilometriä, ja se ulottuu Tuusulan kunnan ja Järvenpään kaupungin alueille. Pohjaveden muodostumispinta-ala on 1,11 neliökilometriä. Muodostuvan pohjaveden kokonaismääräksi on arvioitu 2 200 kuutiometriä vuorokaudessa. Alueella on kolme vedenottamoa: Sairaalan, Kaunisnummen ja Vä-hänummen vedenottamot. Nummenkylän pohjavesialue on luokiteltu sekä määrälliseltä että kemialliselta tilaltaan hyväksi. Hankealueella on voimassa Siirtolan alueen asemakaava, jossa on alueen pohjavedenottamoa koskeva kaavamerkintä (/pvs-1) kaavamääräyksineen. Hanke on kaavan vastainen.

Pöyry Finland Oy:n kuntayhtymälle 17.6.2013 antaman asiantuntijalausunnon mukaan paalutuksella on vaikutuksia pohjaveden laatuun vähintään paikallisesti.

Alueen pohjavesi on todettu paineelliseksi, mutta tätä seikkaa ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon hankkeen suunnittelussa. Paaluttamisen seurauksena voi olla, että pohjaveden pinta nousee.

Rakennuspaikalle rakennettavilla asfalttipinnoitteilla on vaikutusta pohjaveden muodostumiseen. Ne vähentävät pohjaveden muodostumista ja saattavat vaikuttaa pohjaveden happitilanteeseen haitallisesti. Rakennuspaikan maaperän puhtautta ei ole selvitetty. Pohjavesiolosuhteisiin liittyvät tutkimukset on tehty puutteellisin menetelmin. Lupapäätöksellä määräyksineen ei ole varmistettu, ettei pelastuslaitoksen rakentaminen ja käyttö aiheuta vaaraa pohjavedelle.

Näillä perusteilla kuntayhtymä on katsonut, että hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää sen valitusta tutkimatta.

Korkeimman hallinto-oikeuden pyydettyä asiassa Järvenpään kaupungin Toimitilapalvelut / Tilakeskuksen selityksen Järvenpään kaupunki on toimittanut tänne lupajaoston lausunnon, jossa on viitattu hallinto-oikeuden ratkaisuun ja sen perusteluihin sekä todettu, ettei lupajaostolla ole asiasta lausuttavaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen siltä osalta kuin hallinto-oikeus on jättänyt kuntayhtymän valituksen tutkimatta. Asia palautetaan kuntayhtymän valituksen tutkimiseksi hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

1. Ratkaistavana oleva oikeuskysymys

Asiassa on kuntayhtymän valituksesta ratkaistava, onko hallinto-oikeuden tullut jättää kuntayhtymän valitus kysymyksessä olevassa rakennuslupa-asiassa tutkimatta, kun otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentti sekä kuntayhtymän vedenottamon sijainti ja rakennushankkeen vaikutus kuntayhtymän vedenottamoon.

Sovelletut oikeusohjeet esitöineen

Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998 vp) todetaan lain 192 §:n 1 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa seuraavaa:

"Rakennus- ja toimenpidelupapäätöksistä valitusoikeus on ehdotetussa 1 momentissa tarkoitetuilla asianosaisilla ja kunnalla. Asiallisesti säännöksen asianosaiskäsite vastaa hallintolainkäyttölain ja rakennuslain 138 §:n 2 momentin asianosaiskäsitettä. Asianosaisten piiri on rajallisin juuri rakennus- ja toimenpidelupa-asioissa.

Viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija on aina katsottava asianosaiseksi. Sama koskee myös sellaisen kiinteistön, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa, omistajaa tai haltijaa. Milloin tällaiset olennaiset vaikutukset ovat käsillä, ratkaistaan yksittäistapauksellisesti, mutta vaikutusten tulee olla olennaisia. Muun käyttämisen piiriin voidaan säännöksessä lukea myös alueen suojelu ja säilyttäminen ennallaan.

Asianosainen on luonnollisestikin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Luvan hakija kuuluu näiden asianosaisten ryhmään. Myös muulla taholla voisi olla valitusoikeus tällä perusteella."

Tosiseikat

Kysymyksessä oleva rakennuspaikka, jolle on myönnetty rakennuslupa paloaseman, ulkovaraston, autokatoksen, jätevaraston sekä harjoitustornin rakentamiseen, sijaitsee Nummenkylän tärkeällä pohjavesialueella Vähänummen vesilaitoksen lähisuojavyöhykkeellä. Kuntayhtymän vedenottamo sijaitsee Pumppuaseman tilalla RN:o 13:291, joka sijaitsee kulmittain rakennuslupahakemuksen kohteena olevaan kiinteistöön nähden Vanhan Valtatien ja Vähänummentien risteyksen toisella puolella. Lisäksi kuntayhtymän käytössä on vedenottokaivo, joka sijaitsee Vähänummentien pohjoispuolella sijaitsevalla Järvenpään kaupungin omistamalla Vähänummen tilalla RN:o 40:2. Kuntayhtymällä on mainittuun tilaan rasiteoikeus. Vähänummen vesilaitoksen vedenottokaivo on noin 130 metrin päässä suunnitellusta rakennuksesta.

Alueella voimassa olevassa asemakaavassa rakennuspaikkaa koskee kaavamerkintä /pvs-1, jonka mukaan alue sijaitsee pohjavedenottamon suoja-alueella. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka voivat huonontaa pohjavettä. Rakentamisessa on otettava huomioon pohjaveden suojelun asettamat erityisvaatimukset sekä suojatoimet raadonkaasua vastaan. Asemakaavan pvp-merkintä osoittaa, että tontin ne pinnat, joiden kohdalle ei sijoiteta rakennuksia tai pysäköinti- ym. ajoneuvokenttiä, tulee käsitellä siten, ettei pohjaveden muodostuminen esty.

Paloaseman paalutuksen vaikutuksia koskevan Pöyry Finland Oy:n 17.6.2013 päivätyn lausunnon mukaan paalujen hapettuminen vaikuttaa ainakin paikallisesti pohjaveden laatuun.

Valituksenalaisessa rakennusluvassa on asetettu ehtoja hankkeen pohjavesivaikutusten hallitsemiseksi.

Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä 7.11.1980 ja sitä koskeneella korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.12.1981 on annettu muun ohella edellä hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa selostetut määräykset.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Rakennuslupamenettelyssä ratkaistaan rakentamisen edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla. Myös valitusoikeutta on lähtökohtaisesti arvioitava itse rakentamisen, kuten perustustöiden ja paalutuksen, eikä paloasemakiinteistöllä harjoitettavan toiminnan vaikutusten perusteella. Sen ratkaiseminen, antavatko paloaseman toiminnan pohjaveteen ja vedenottamoon kohdistuvat vaikutukset aihetta muihin toimenpiteisiin, kuuluu ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa tarkoitetuille valvontaviranomaisille.

Kuntayhtymän vedenottamo sijaitsee sen omistamalla kiinteistöllä, joka sijaitsee kulmittain vastapäätä rakennuslupahakemuksen kohteena olevaa kiinteistöä. Kiinteistöjen välissä on tiealue. Kuntayhtymällä on tämän seurauksena asiassa valitusoikeus maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla. Lisäksi kuntayhtymän käytössä on vedenottokaivo, joka sijaitsee hakemuksen kohteena olevan kiinteistön viereisellä kiinteistöllä. Tilan kiinteistörekisteriotteesta ilmenee, että kuntayhtymän hyväksi on Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä (7.12.1980/89/1980/A) perustettu rasite "Nummenkylän pohjavedenottamo." Kun otetaan huomioon rakennuslupaan liitetyt ehdot ja asiakirjoissa oleva selvitys kysymyksessä olevasta rakennushankkeesta sekä kuntayhtymän vedenottamon sijainnista, toiminnasta ja suojamääräyksistä, rakennusluvan myöntäminen paloaseman ja muiden rakennusluvassa mainittujen rakennusten rakentamiseen voi olennaisesti vaikuttaa Pumppuaseman tilalla RN:o 13:291 sijaitsevaan kuntayhtymän vedenottamoon ja Vähänummen tilalla RN:o 40:2 sijaitsevaan vedenottokaivoon. Kuntayhtymällä on tämän seurauksena asiassa valitusoikeus maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla.

Kuntayhtymä on edellä esitetyn mukaisesti katsottava maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi vastapäätä olevan alueen omistajaksi tai haltijaksi sekä 2 kohdassa tarkoitetun sellaisen kiinteistön omistajaksi tai haltijaksi, jonka käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa. Kuntayhtymällä on näin ollen valitusoikeus puheena olevasta paloaseman ja eräiden muiden rakennusten rakentamista koskevasta rakennuslupapäätöksestä.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osalta kuin hallinto-oikeus on jättänyt kuntayhtymän valituksen tutkimatta, ja asia on palautettava tältä osalta hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Leo Kaasinen.