KHO:2017:16

ELY-keskus oli pyytänyt joukkoliikennettä harjoittavalta A Oy:ltä selvitystä vero- ja ulosottoveloista selvityspyynnöllä, joka oli lähetetty yhtiölle tavallisena kirjeenä. Selvityspyynnön mukaan yhtiön oli 30 päivän kuluessa kirjeen tiedoksisaannista annettava ELY-keskukselle kirjallinen selvitys yhtiön vero- ja ulosottovelkatilanteesta. Jos erääntyneitä verovelkoja ja ulosottoperinnässä olleita velkoja ei ollut hoidettu kuuden kuukauden kuluessa selvityspyynnön tiedoksisaannista, ELY-keskus tuli peruuttamaan yhtiölle myönnetyt luvat. A Oy ei toimittanut ELY-keskukselle vaadittua selvitystä. ELY-keskus peruutti A Oy:n joukkoliikenneluvat.

Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys ensisijaisesti siitä, oliko selvityspyyntö voitu lähettää tavallisena kirjeenä vai olisiko asiassa tullut käyttää todisteellista tiedoksiantotapaa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että yhtiöllä oli ollut velvollisuus maksaa vero- ja ulosottovelkansa selvityspyynnöstä riippumatta eikä määräajan asettamista luvanhaltijalle vero- ja ulosottovelkoja koskevien laiminlyöntien korjaamiseksi ollut rinnastettava velvoittavaan päätökseen. ELY-keskus oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa, että saantitodistuksen käyttäminen ei ollut muutoinkaan tarpeen yhtiön oikeuksien turvaamiseksi. Selvityspyyntö oli voitu lähettää tavallisena kirjeenä.

Hallintolaki 59 § ja 60 § 1 momentti

Joukkoliikennelaki 35 § 2 momentti

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeus 23.11.2015 nro 15/0323/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 2.7.2014 tekemällään päätöksellä joukkoliikennelain 19 §:n, 30 a §:n ja 31 §:n nojalla pysyvästi peruuttanut A Oy:lle myönnetyt liikenneluvat. ELY-keskus on määrännyt päätöksen täytäntöönpantavaksi seitsemäntenä päivänä päätöksen tiedoksisaannista.

ELY-keskus on perustellut päätöstään muun ohella sillä, että A Oy:llä oli erääntynyttä verovelkaa, jonka määrä ennen päätöksentekoa oli 8 857 euroa, ja ulosottovelkaa 11 100 euroa. Ulosotossa luvanhaltija oli todettu varattomaksi ja velkoja oli palautettu varattomuusesteellä velkojille.

Luvanhaltijalle oli annettu tilaisuus kirjallisen vastineen antamiseen. Vastinetta ei toimitettu määräajassa tai sen jälkeen.

ELY-keskuksen päätös on annettu tiedoksi yleistiedoksiantona Virallisessa lehdessä.

A Oy on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut siltä osin kuin nyt on kysymys, että ELY-keskuksen päätös kumotaan. Valituksen perusteluina yhtiö on esittänyt muun ohella, että yhtiön velkojen määrä ei osoita sellaista vakavaraisuuden puutetta, jonka perusteella luvat voitaisiin peruuttaa.

ELY-keskus on lausunnossaan muun ohella esittänyt, että yhtiö on varaton. Yrityksellä ei ole ulosmittauskelpoista tuloa eikä omaisuutta.

A Oy on vastineessaan esittänyt muun ohella, ettei yhtiö ollut saanut kirjettä, jolla ELY-keskus oli pyytänyt yhtiötä esittämään selvitystä taloudellisesta tilanteestaan, joten vastinetta kirjeessä esitettyyn asiaan ei ollut voitu antaa. Kirje olisi joka tapauksessa tullut toimittaa kirjattuna tai saantitodistuksella asian tärkeyden vuoksi.

Yhtiö on saanut tiedon ELY-keskuksen 2.7.2014 tekemästä päätöksestä vasta, kun haastemieheltä tulleesta kirjeestä on ilmennyt, että päätöksen voi lukea Virallisesta lehdestä. Yhtiö ei ollut saanut ELY-keskuksesta tietoa asian käsittelystä tai kuuden kuukauden maksuajasta. Yhtiölle ei siten ollut annettu mahdollisuutta järjestellä rahoitusta.

ELY-keskus on A Oy:n vastineesta antamassaan lausunnossa esittänyt muun ohella toimineensa selvityspyyntövaiheessa hallintolain säännösten mukaisesti. Asiassa ei ole ollut ollut alun alkaenkaan syytä epäillä selvityspyynnön perille menemistä, koska 13.11.2013 lähetetty kirje ei ollut palautunut ELY-keskukselle. Valittaja on saanut joukkoliikenneluvan 7.6.2011. Hakemuksessa yrityksen osoitteeksi ilmoitettu osoite on tallennettu lupaa myönnettäessä valtakunnalliseen lupajärjestelmään, ja tähän osoitteeseen myös valvonta-aloite on toimitettu. Luvanhaltijan vastuulla on ilmoittaa 28 päivän kuluessa lupaviranomaiselle muutoksista, jotka koskevat muun muassa luvanhaltijan toimipaikan osoitetta.

A Oy on vielä antanut vastineen ELY-keskuksen antaman lausunnon johdosta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on A Oy:n valituksesta kumonnut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksen ja palauttanut asian perusteluista ilmenevistä syistä ELY-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on selostettuaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009 (liikenteenharjoittaja-asetus), joukkoliikennelain ja hallintolain säännökset soveltamiltaan osin sekä mainittujen lakien esitöitä perustellut päätöstään nyt kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:

Asian ratkaisemisen kannalta merkityksellinen selvitys

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on 2.7.2014 päätöksellään peruuttanut pysyvästi A Oy:lle myönnetyt joukkoliikenneluvat päätöksestä tarkemmin ilmenevin perustein. Päätöksessä on viitattu muun ohella liikenteenharjoittaja-asetuksen 7 artiklaan ja joukkoliikennelain 19 §:ään.

A Oy on valituksessaan vaatinut ELY-keskuksen päätöksen kumoamista. Antamassaan vastineessa yhtiö on muun ohella todennut, ettei yhtiö ole saanut ELY-keskuksen hallinto-oikeudelle annetussa lausunnossa mainittua 13.11.2013 lähetettyä kirjettä. Yhtiö on todennut, että jos kirje on lähetty, se olisi pitänyt toimittaa saantitodistuksella tai kirjattuna.

ELY-keskus on lisälausunnossaan 7.9.2015 todennut, että ELY-keskus on selvityspyyntövaiheessa käyttänyt tavallista tiedoksiantoa. Joukkoliikennelupaa koskeneessa hakemuksessa ilmoitettu osoite oli tallennettu valtakunnalliseen lupajärjestelmään. Kuulemiskirje lähetettiin tuohon osoitteeseen. Lähetetty kirje ei palautunut ELY-keskukselle, joten ei ollut aihetta epäillä sen perille menemistä.

ELY-keskuksen 13.11.2013 päivätyssä vastinepyynnössä on muun ohella varattu tilaisuus antaa kirjeessä esitettyjen seikkojen johdosta selvitys 30 päivän kuluessa kirjeen tiedoksisaannista. Edelleen kirjeessä on todettu, että jos erääntyneitä verovelkoja ja ulosottoperinnässä olevia velkoja ei ole hoidettu kuuden kuukauden kuluessa kirjeen tiedoksisaannista, ELY-keskus peruuttaa A Oy:lle myönnetyn joukkoliikenneluvan jäljennöksineen.

Asian oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on ensisijaisesti kysymys sen arvioimisesta, onko A Oy:lle varattu lainmukainen tilaisuus tulla kuulluksi ennen joukkoliikenneluvan peruuttamista ja korjata luvan myöntämisen edellytyksissä havaittu puute.

Liikenteenharjoittaja-asetukseen 13 artiklan 1 kohdan mukaan, jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että yksi tai useampi 3 artiklassa asetettu vaatimus ei enää täyty, se voi asettaa jonkin artiklassa asetetuista määräajoista tilanteen korjaamista varten. Vaikka artiklan sanamuoto ei ole velvoittava, on asetuksen johdanto-osan 12 kohta huomioon ottaen myös mainitun artiklan katsottava edellyttävän, että ennen luvan peruuttamista luvanhaltijalle varataan tilaisuus korjata havaittu puute.

Joukkoliikennelain 19, 31 ja 35 §:n perusteluista (HE 101/2011 vp) käy ilmi, että joukkoliikennelain 19 §:n 1 momentin 2–5 kohdat on annettu liikenteenharjoittaja-asetuksen 3 artiklan 2 kohdan nojalla. Tuossa artiklan kohdassa on jäsenvaltioille annettu mahdollisuus asettaa lisävaatimuksia, jotka yritysten on täytettävä, että ne saavat luvan harjoittaa maantieliikennettä. Joukkoliikennelain 35 §:n yksityiskohtaisista perusteluista käy ilmi se lainsäätäjän tarkoitus, että 35 §:n 2 momentissa tarkoitettua menettelyä sovelletaan silloin, kun lupa peruutetaan sen vuoksi, että 19 §:n 1 momentin 2–5 kohdissa tarkoitetun kansallisesti asetetun edellytyksen havaitaan puuttuvan. Mainitun 35 §:n 2 momentin sanamuoto on velvoittava ja siinä todetaan, että viranomaisen on ennen luvan peruuttamista annettava luvanhaltijalle mahdollisuus määräajassa korjata puute tai laiminlyönti. Määräaika ei saa olla lyhyempi kuin kolme kuukautta ja lupa voidaan peruuttaa, jos epäkohtaa ei ole määräajassa korjattu. Mainitussa kansallisessa säännöksessä siten edellytetään, että ennen luvan peruuttamista luvanhaltijalle varataan mahdollisuus korjata laiminlyönti tai puute.

Sekä liikenteenharjoittaja-asetuksessa että joukkoliikennelaissa on siten edellytetty, että ennen luvan peruuttamista luvanhaltijalle varataan tilaisuus korjata havaittu puute. Valituksenalaisen päätöksen perusteella on jossain määrin epäselvää, onko ELY-keskuksen päätös perustunut sekä liikenteenharjoittaja-asetukseen että joukkoliikennelakiin vai kumpaankin säädökseen. Kun otetaan huomioon liikenteenharjoittaja-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan alakohdassa c ja 7 artiklassa sekä joukkoliikennelain 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitut seikat, on päätös luvanhaltijan maksukyvystä esitetyt seikat huomioon ottaen lähtökohtaisesti voinut perustua kumpaankin mainituista säännöksistä. Liikenteenharjoittaja-asetuksesta johtuvaa estettä joukkoliikennelain 35 §:n 2 momentin soveltamiselle ei ole ollut, kun otetaan huomioon, että liikenteenharjoittaja-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa mainitut edellytykset vastaavat 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä, eikä liikenteenharjoittaja-asetuksessa siten ole tyhjentävästi tai kansallisen lainsäädännön kanssa ristiriitaisella tavalla säännelty siitä peruuttamismenettelystä, jota noudatetaan 3 artiklan 2 kohdan perusteella annettujen edellytysten puuttuessa.

Joukkoliikennelain mukaisen luvan peruuttaminen voi vaikuttaa olennaisesti luvanhaltijan elinkeinon harjoittamiseen. Näin ollen ja kun luvan myöntämisen edellytyksissä havaitun puutteen korjaamiseen varattava määräaika on liikenteenharjoittaja-asetuksen ja joukkoliikennelain säännökset huomioon ottaen edellytyksenä luvan peruuttamiselle, on määräajan asettamisessa tosiasiassa kysymys sellaisesta hallintolain 60 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua vastaanottajan oikeuteen olennaisesti vaikuttava määräaika. Tämän vuoksi ELY-keskuksen olisi tullut antaa edellä mainittu 13.11.2013 päivätty kirje tiedoksi A Oy:lle todisteellisesti hallintolain 60 §:ssä säädetyllä tavalla eikä hallintolain 59 §:n mukaisesti tavallisena tiedoksiantona. ELY-keskuksen päätös on näin ollen kumottava ja asia palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Marja Lampi, Pertti Piippo ja Arto Hietaniemi. Esittelijä Patrick Laaksoharju.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

ELY-keskus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ELY-keskuksen 2.7.2014 tekemä päätös saatetaan voimaan.

ELY-keskus on perustellut valitustaan muun ohella seuraavasti:

Hallintolain 59 §:n mukaan tavallinen tiedoksianto on toimitettava postitse kirjeellä vastaanottajalle. Lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu uudistuksen tavoitteeksi tavallisen tiedoksiannon laajempi käyttäminen, jolla voitaisiin paitsi tehostaa ja nopeuttaa hallinnon toimintaa myös vähentää tiedoksiannon kustannuksia. Tavallisen tiedoksiannon toimittaminen edellyttäisi hallituksen esityksen mukaan luonnollisesti sitä, että vastaanottajan postiosoite on viranomaisen tiedossa.

Liikenneluvanhaltijan vastuulla on liikenteenharjoittaja-asetuksen 11 artiklan 5 alakohdan mukaisesti ilmoittaa 28 päivän kuluessa lupaviranomaiselle muun muassa niistä muutoksista, jotka koskevat luvanhaltijan toimipaikan osoitetta. Tässä tapauksessa luvanhaltija on laiminlyönyt ilmoitusvelvoitteensa ja ELY-keskus on toimittanut aloite- ja vastinepyynnön siihen osoitteeseen, jonka luvanhaltija on ilmoittanut lupaa hakiessaan. Koska 23.11.2013 lähetetty kirje ei missään vaiheessa palautunut ELY-keskukselle, ei ole myöskään ollut syytä epäillä sen perille menemistä.

ELY-keskus on suorittanut tavara- ja joukkoliikenneluvanhaltijoiden lakisääteistä vuosivalvontaa vuodesta 2013 lähtien. Valvontakierrosten yhteydessä luvanhaltijoille on lähetetty tavallisena tiedoksiantona tähän mennessä yhteensä noin tuhat aloite- ja vastinepyyntöä, joissa puutteiden korjaamiselle on asetettu liikenteenharjoittaja-asetuksen säätämä määräaika silloin, kun kyseessä on ollut korjattavissa oleva puute.

Joukkoliikennelaki, kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annettu laki tai liikenteenharjoittaja-asetus eivät säädä siitä, että kysymyksessä oleva määräaika pitäisi määrätä valituskelpoisella päätöksellä. Tämä vaikuttaisikin koko lupahallinnon tehokkuuteen ja nopeuteen negatiivisesti, tiedoksiannon kustannusten huomattavasta kasvusta puhumattakaan.

ELY-keskukseen tulee vuosittain vireille noin 5 500‒6 000 joukko- ja tavaraliikennelupahakemusta, joista suurin osa koskee viisivuotisten liikennelupien uusintaa. Keskimäärin noin viidesosalle luvanhakijoista lähetetään kirjallinen selvitys- tai täydennyspyyntö, jossa asetetaan määräaika havaittujen puutteiden tai laiminlyöntien korjaamiseksi sillä uhalla, että hakemus muutoin hylätään. Kaikissa näissä tapauksissa lopputulema olisi sama, kuin jos liikennelupa peruutettaisiin. ELY-keskus lähettää hakemusprosessin aikana täydennys- ja vastinepyynnöt tavallisena tiedoksiantona. Hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan ELY-keskuksen olisi käytettävä näissäkin tapauksissa todisteellista tiedonantoa, koska kyseessä on luvanhaltijan oikeuteen olennaisesti vaikuttava määräaika.

ELY-keskuksen tekemistä joukko- tai tavaraliikennelupia koskevista peruutuspäätöksistä tai lupahakemuksen hylkäämistä koskevista päätöksistä on valitettu viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana verraten usein. Lausunnoissaan luvanhaltijan tai -hakijan kotipaikan mukaiselle hallinto-oikeudelle ELY-keskus on kuvannut kulloisenkin asian kulun tarkasti, päätöksen tiedoksiantovaiheessa suoritettu menettely mukaan lukien. Tähän mennessä yksikään hallinto-oikeus ei ole huomauttanut ELY-keskusta siitä, että menettely olisi ollut hallintolain vastainen.

A Oy:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen haastetiedoksiantona yhtiölle toimitetulla selityspyynnöllä. Selitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut ELY-keskuksen valituksen. Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös, jolla asia on hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista ilmenevästä syystä palautettu ELY-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi, kumotaan.

Korkein hallinto-oikeus ottaa asian A Oy:n hallinto-oikeudessa esittämien muiden valitusperusteiden osalta välittömästi tutkittavakseen sitä hallinto-oikeudelle palauttamatta. Yhtiön valitus hylätään. ELY-keskuksen päätös, jolla se on pysyvästi peruuttanut päätöksessä mainitut liikenneluvat, saatetaan voimaan ja määrätään heti täytäntöönpantavaksi.

Perustelut

Sovellettavat tiedoksiantoa koskevat säännökset

Hallintolain 55 §:n 1 momentin mukaan tiedoksianto toimitetaan tavallisena tai todisteellisena tiedoksiantona taikka, jos sitä ei voida edellä tarkoitetuin tavoin toimittaa, yleistiedoksiantona.

Lain 59 § koskee tavallista tiedoksiantoa. Pykälän 1 momentin mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Pykälän 2 momentin mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä.

Lain 60 § koskee todisteellista tiedoksiantoa. Pykälän 1 momentin mukaan tiedoksianto on toimitettava postitse saantitodistusta vastaan, jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Saantitodistusta voidaan käyttää myös, jos se on muusta syystä tarpeen asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi. Saantitodistuksesta on käytävä ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksisaannin ajankohta.

Sovellettavat joukkoliikennelain säännökset

Joukkoliikennelain 19 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan joukkoliikennelupa myönnetään hakijalle, jolla ei ole veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin taikka Tullin perimiin maksuihin liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä eikä muita ulosotossa olevia velkoja, jotka ovat hakijan maksukykyyn nähden vähäistä suurempia, eikä velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuustodistuksin.

Joukkoliikennelain 31 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan ELY-keskuksen on peruutettava joukkoliikennelupa ja sen oikeaksi todistetut jäljennökset määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei enää täytä 19 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjä luvan myöntämisen edellytyksiä.

Joukkoliikennelain 35 §:n 2 momentin mukaan, jollei EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 13 artiklasta muuta johdu ja jos liikenneluvan peruuttamisen tai varoituksen antamisen peruste on sellainen, että se voidaan korjata, viranomaisen on ennen luvan peruuttamista ja varoituksen antamista annettava luvanhaltijalle mahdollisuus määräajassa korjata puute tai laiminlyönti. Määräaika ei saa olla lyhyempi kuin kolme kuukautta. Lupa voidaan peruuttaa, jos epäkohtaa ei ole määräajassa korjattu.

Vastinepyynnön tiedoksianto ja sitä koskeva kysymyksenasettelu

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on joukkoliikenneluvan haltijoiden vuosivalvontaa suorittaessaan 13.11.2013 päivätyssä tavallisena kirjeenä lähettämässään vastinepyynnössä varannut A Oy:lle tilaisuuden antaa ELY-keskukselle kirjallinen selvitys yhtiön verovelka- ja ulosottovelkatilanteesta 30 päivän kuluessa kirjeen tiedoksisaannista. Vastinepyynnön mukaan, jos erääntyneitä verovelkoja ja ulosottoperinnässä olleita velkoja ei ollut hoidettu kuuden kuukauden kuluessa vastinepyyntökirjeen tiedoksisaannista, ELY-keskus tuli peruuttamaan yhtiölle myönnetyt luvat.

A Oy ei ole antanut pyydettyä vastinetta. Oman ilmoituksensa mukaan yhtiö ei ollut saanut kyseistä kirjettä.

ELY-keskus on peruuttanut yhtiön joukkoliikenneluvat.

Hallinto-oikeus on katsonut, että vastinepyyntö olisi tullut lähettää todisteellisesti saantitodistusta vastaan. Kun näin ei ollut menetelty, hallinto-oikeus on kumonnut ELY-keskuksen päätöksen ja palauttanut asian ELY-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Asiassa on ELY-keskuksen valituksen johdosta ensisijaisesti kysymys siitä, onko vastinepyyntö voitu lähettää tavallisena kirjeenä vai olisiko asiassa tullut käyttää todisteellista tiedoksiantotapaa.

Tiedoksiantoa koskeva oikeudellinen harkinta ja johtopäätös

Hallituksen esityksessä (HE 72/2002 vp) on hallintolain 60 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohessa, että uudistuksen tarkoituksena on rajoittaa todisteellisten tiedoksiantotapojen käyttöala mahdollisimman vähäiseksi. Yleisten oikeusturvaperiaatteiden kannalta todisteellisesta tiedoksiannosta ei kuitenkaan voida luopua. Saantitodistusta olisi käytettävä ainoastaan silloin, kun tiedoksianto koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Velvoittavia päätöksiä ovat kaikki sellaiset päätökset, joissa asetetaan jokin toiminnallinen velvoite. Tällainen voi olla maksuvelvoite tai esimerkiksi velvoite poistaa jokin rakennus. Velvoittavana päätöksenä ei sen sijaan pidettäisi esimerkiksi jonkin tuen tai avustuksen myöntävää päätöstä, joka sisältää merkittäviä omaisuuden käyttämistä koskevia ehtoja tai rajoituksia. Lähtökohtana olisi pääasiaratkaisun velvoittava luonne. Saantitodistusta voitaisiin viranomaisen harkinnan mukaan käyttää myös silloin, jos todisteellista tiedoksiantotapaa voidaan pitää muusta syystä tarpeellisena asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhtiöllä on ollut velvollisuus maksaa vero- ja ulosottovelkansa ELY-keskuksen tätä tarkoittavasta kehotuksesta riippumatta. Tähän nähden joukkoliikennelain 35 §:n 2 momentin mukaisen määräajan asettamista luvanhaltijalle vero- ja ulosottovelkoja koskevien laiminlyöntien korjaamiseksi ei ole rinnastettava hallintolain 60 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuun velvoittavaan päätökseen siitä huolimatta, että lupa voidaan peruuttaa, ellei laiminlyöntejä määräajassa korjata, ja määräajan asettaminen siis tällä tavoin vaikuttaa luvanhaltijan oikeuteen. ELY-keskuksella ei ole näin ollen ollut mainittuun lainkohtaan perustunutta velvollisuutta käyttää todisteellista tiedoksiantoa vastinepyynnön lähettäessään.

Luvanhaltijalla on liikenteenharjoittaja-asetukseen perustuva velvollisuus pitää yllä toimipaikkaa ja ilmoittaa sen muuttumisesta lupaviranomaiselle. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös hallintolain esitöistä ilmenevä tarkoitus rajoittaa todisteellisten tiedoksiantotapojen käyttöala mahdollisimman vähäiseksi ELY-keskus on voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa, että saantitodistuksen käyttäminen ei ole ollut hallintolain 60 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetulla tavalla muutoinkaan tarpeen yhtiön oikeuksien turvaamiseksi vaan että vastinepyyntö on voitu lähettää tavallisena kirjeenä.

Edellä olevan johdosta hallinto-oikeuden päätös on kumottava. Asian selvitettyyn tilaan nähden ja viivytyksen välttämiseksi on perusteltua ottaa yhtiön hallinto-oikeudelle tekemä valitus muiden valitusperusteiden osalta korkeimmassa hallinto-oikeudessa asiaa hallinto-oikeudelle palauttamatta välittömästi tutkittavaksi.

Lupien peruuttamista koskeva oikeudellinen harkinta

Saadun selvityksen mukaan A Oy:llä on maksamatonta verovelkaa, jonka määrää on pidettävä yhtiön maksukykyyn nähden vähäistä suurempana, sekä velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuustodistuksin. Yhtiölle on annettu mahdollisuus lainmukaisessa määräajassa korjata laiminlyönnit, mutta näin ei ole tapahtunut. ELY-keskuksen on siten tullut peruuttaa yhtiölle myönnetyt joukkoliikenneluvat. A Oy:n ELY-keskuksen päätöksestä hallinto-oikeudelle tekemä valitus on hylättävä ja ELY-keskuksen päätös saatettava voimaan päätöksen antamisesta jo kulunut aika huomioon ottaen niin, että päätös on heti täytäntöönpantavissa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Kari Nieminen.