KHO:2020:43
A oli 29.4.2013 ostanut kaikki B Oy:n 50 osaketta yhtiön aiemmalta osakkeenomistajalta 510 000 euron kauppahinnalla. A oli 18.6.2014 myynyt ostamistaan osakkeista kymmenen B Oy:lle 177 000 euron kauppahinnalla. A oli luovutusvoittolaskelmalla ilmoittanut muun ohella, että osakkeiden hankintamenoon oli luettava niitä hankittaessa maksettu varainsiirtovero. Verohallinto oli verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 ja 4 momentin nojalla katsonut, että A:n B Oy:ltä saama koko kauppahinta 177 000 euroa oli A:n saamaa peiteltyä osinkoa.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään verotusmenettelystä ja että verovelvollisuudesta ja tulon veronalaisuudesta säädetään tuloverolaissa. Tämän vuoksi A:n veronalaisiin tuloihin luettavan peitellyn osingon määrää ei voitu arvioida yksinomaan verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 4 momentin perusteella vaan huomioon oli otettava myös tuloverolain säännökset. Kun tuloverolaissa ei ollut peitellyn osingon määrää koskevaa erityissäännöstä, asiassa oli otettava huomioon, mitä tuloverolain 29 §:n 1 momentissa tulolla tarkoitetaan.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että nyt kysymyksessä olleessa osakkeiden omistusoikeuden luovutuksen sisältäneessä peitellyn osingon tilanteessa suoritus jäi tulokäsitteen ulkopuolelle siltä osin kuin verovelvolliselle ei kertynyt uutta tuloa, vaan verovelvolliselle palautui se rahamäärä, jonka hän oli luovuttamistaan osakkeista itse aikaisemmin maksanut. Tuloverolain 29 §:n 1 momentin tai tuloverotuksen nettotulon verottamisen periaatteen perusteella ei ollut kuitenkaan pääteltävissä, että peitellyn osingon kautta ansiotulona verotettavan määrän osalta olisi otettava huomioon kaikkia sellaisia eriä, jotka vastaisivat niitä verotuksellisia etuja, joita verovelvollinen olisi voinut saada, jos verotuksen perustana oleva oikeustoimi, eli tässä osakeyhtiön osakkeiden myynti, olisi toteutettu muutoin kuin peiteltynä osinkona pidettävänä toimena. Kun otettiin huomioon A:n myymistään B Oy:n osakkeista maksama määrä, A:lle oli kertynyt osakekaupassa rahanarvoista etuutta 75 000 euroa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n veronalaisiin tuloihin ollut luettava B Oy:n osakkeistaan maksaman kauppahinnan muodossa jakamana peiteltynä osinkona 75 000 euroa suurempaa määrää. Verovuosi 2014. Äänestys 3 – 2.
Laki verotusmenettelystä 1 § 1 ja 3 momentti ja 29 § 2, 4 ja 6 momentti
Tuloverolaki 1 § 1 momentti, 29 §:n 1 momentti ja 33 d § 1 momentti
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 9.3.2018 nro 18/0090/1
Asian aikaisemmat vaiheet
A on 29.4.2013 ostanut kaikki B Oy:n 50 osaketta 510 000 euron kauppahinnalla. A on 18.6.2014 myynyt B Oy:lle kymmenen kappaletta yhtiön omia osakkeita 177 000 euron kauppahinnalla.
A on verovuoden 2014 veroilmoituksessaan ilmoittanut B Oy:n osakkeiden luovutuksesta luovutusvoiton.
Verohallinto on poikennut toimitetussa verotuksessa A:n veroilmoituksesta siten, että B Oy:n osakkeista saatu koko kauppahinta 177 000 euroa on verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 ja 4 momentin nojalla katsottu peitellyksi osingoksi.
A on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut, että toimitettu verotus kumotaan peitellyn osingon osalta ja että B Oy:n omien osakkeiden hankintaan sovelletaan luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä.
Verotuksen oikaisulautakunta on 19.2.2016 hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen.
A on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että verotuksen oikaisulautakunnan päätös kumotaan peitellyn osingon osalta ja että B Oy:n omien osakkeiden hankintaan sovelletaan luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen.
Hallinto-oikeus on, selostettuaan verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 momentin ja 4 momentin, tuloverolain 33 b §:n 1 momentin ja 2 momentin ja 33 d §:n 1 momentin ja osakeyhtiölain 9 luvun 20 §:n 1 momentin säännökset sekä peitellyn osingon verotusta koskevien säännösten uudistamista koskevan hallituksen esityksen (HE 26/1998 vp) sisältöä, perustellut päätöstään peitellyn osingon määrän osalta seuraavasti:
Asiassa saatu selvitys
A on ostanut 29.4.2013 allekirjoitetulla kauppakirjalla B Oy:n koko osakekannan, 50 osaketta. Kauppahinta on ollut 10 200 euroa osakkeelta eli yhteensä 510 000 euroa.
Yhtiön ylimääräinen yhtiökokous 31.5.2014 on valtuuttanut yhtiön hallituksen hankkimaan verovelvolliselta yhtiön osakkeita 10 kappaletta hintaan 17 700 euroa/osake. Yhtiökokouksessa yhtiön voitonjakokelpoisiksi varoiksi per 31.5.2014 on todettu 504 085,58 euroa. Yhtiö on hankkinut osakkeet 18.6.2014. Omien osakkeiden hankinta on toteutettu käyttäen käypää arvoa.
Oikeudellinen arviointi
Jaettuja varoja on pidettävä verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 ja 4 momenteissa tarkoitettuna peiteltynä osinkona ja siten verovelvollisen ansiotulona luovutuksesta saatujen varojen osalta.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jorma Niemitalo, Jan-Erik Salo ja Anneli Järvenpää. Esittelijä Janne Kuutti.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan peitellyn osingon osalta ja B Oy:n omien osakkeiden hankintaan sovelletaan luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä. Peitellyn osingon verotus on poistettava kokonaisuudessaan.
Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:
Valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 13/1998 vp) mukaan koko saatua luovutushintaa ei voida katsoa peitellyksi osingoksi vaan peitellyksi osingoksi voidaan katsoa vain se osa luovutushinnasta, joka ylittää osakkeesta aikaisemmin maksetun määrän. Luovutusvoitto 73 368 euroa muodostuu luovutushinnan 177 000 euroa, hankintahinnan 102 000 euroa ja varainsiirtoveron 1 632 euroa erotuksesta.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:
Koska peitelty osinko on tuloverolain 33 d §:n 1 momentin nojalla osakkaan verotuksessa ansiotuloa, luovutushintaan ei voida soveltaa luovutusvoiton veronalaisuutta koskevaa sääntelyä luovutushinnasta vähennettävän hankintamenon tai voiton hankkimisesta aiheutuneiden menojen osalta. Asiassa on tulkinnanvaraista se, voidaanko luovutushinnasta kuitenkin vähentää osakkeista alun perin yhtiölle maksettu määrä, kuten osakkeiden alkuperäinen merkintähinta. Verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 ja 4 momentin soveltamistilanteissa luovutushinta on kokonaisuudessaan peiteltyä osinkoa. Myös verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 4 momentin sanamuoto tukee käsitystä siitä, että omia osakkeita hankkimalla jaetut varat tulee katsoa kokonaisuudessaan peitellyksi osingoksi. Nyt käsillä olevassa asiassa muutoksenhakija ei myöskään ollut sijoittanut yhtiöön osakepääomaa tai muutakaan pääomasijoitusta.
A on antanut vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella, että kysymys on kokonaisuudessaan luovutushinnasta, johon on sovellettava luovutusvoiton veronalaisuutta koskevia säännöksiä luovutushinnasta vähennettävän hankintamenon osalta. Vasta näiden erien erotus on peiteltyä osinkoa, johon sovelletaan tuloverolain 33 d §:n säännöstä ansiotulosta.
Vastaselitys on annettu tiedoksi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Valituslupahakemus hylätään peitellyn osingon jakamisen osalta. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen tältä osin.
2. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan peitellyn osingon määrän osalta ja tutkii asian tältä osin. Valitus hyväksytään peitellyn osingon määrän osalta osittain. Hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä toimitettu verotus kumotaan tältä osin ja A:n saaman peitellyn osingon määräksi vahvistetaan 75 000 euroa.
Verohallinto muuttaa A:n verotusta tämän päätöksen mukaisesti ja palauttaa takaisin liikaa maksetut verot laillisine korkoineen.
Perustelut
1. Peitellyn osingon jakaminen
Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta siltä osin kuin asiassa on kysymys siitä, onko A:lle jaettu peiteltyä osinkoa.
Sovellettu oikeusohje
Laki verotusmenettelystä 70 § 2 momentti (1558/1995)
2. Peitellyn osingon määrä
Sovellettavat säännökset ja niiden esitöitä
Verotusmenettelystä annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan sanotussa laissa säädetään verotusmenettelystä ja muutoksenhausta verotukseen.
Saman pykälän 3 momentin (875/2012) ensimmäisen virkkeen mukaan verovelvollisuudesta säädetään erikseen.
Verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja.
Saman pykälän 4 momentin mukaan, jos varojen jakaminen 2 momentissa tarkoitetussa muodossa on ilmeisesti tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi.
Saman pykälän 6 momentin mukaan peitellyn osingon tulolajista säädetään tuloverolaissa.
Hallituksen esityksessä peitellyn osingon verotusta koskevien säännösten uudistamisesta (HE 26/1998 vp, jakso 1.5 Peitellyn osingon seuraamukset) on todettu, ettei oikeuskäytännössä ole yksiselitteisesti ratkaistu sitä, miltä osin verotusmenettelylain 29 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa osakkaan saamat varat on katsottava peitellyksi osingoksi. Oikeuskirjallisuudessa on puollettu sekä koko lunastushinnan että lunastushinnan ja yhtiöön alunperin maksetun määrän erotuksen katsomista peitellyksi osingoksi.
Esitöissä (HE 26/1998 vp, jakso 2. Nykytilan arviointi) on edelleen todettu, että nykyoloissa peitellyn osingon verotusta koskevien säännösten tehtäväksi on nähtävä kahdenkertaisen verotuksen turvaamisen sijasta ennen kaikkea täydennysveron ja osingon ansiotulo-osuudesta menevän veron välttämisen estäminen. (---) Omien osakkeiden hankkiminen on peitellyn osingonjaon säännöstöä ajatellen rinnastettava osakepääomaa alentamatta tapahtuvaan varojen jakoon. Vararahaston ja ylikurssirahaston alentaminen on vastaavasti rinnastettavissa osakepääoman alentamiseen. Verotusmenettelylain 29 §:n 2 momentin soveltuvuudesta viimeksi mainittuihin varojen jakomuotoihin ei ole oikeuskäytäntöä.
Esitöissä (HE 26/1998 vp, yksityiskohtaiset perustelut) on vielä todettu, että jaetut varat katsottaisiin nykyiseen tapaan osakkaan veronalaiseksi tuloksi siltä osin kuin varojen jakaminen säännöksessä tarkoitetussa muodossa on ilmeisesti tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi. Ratkaisevaa olisi nykyiseen tapaan se, onko toimenpiteeseen ilmeisesti ryhdytty osingosta menevän veron välttämiseksi.
Valtiovarainvaliokunta on lausunut mietinnössään (VaVM 13/1998 vp) muun ohella, että ehdotetun verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 4 momentin mukaan muun muassa osakkeita lunastamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaetut varat on "tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi". Myös lunastustilanteita nykyisin koskevan 29 §:n 2 momentin mukaan "on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi". Näin ehdotus ei siten merkitse muutosta nykytilaan eikä 29 §:n 4 momentti puolla tulkintaa, jonka mukaan lunastushinta olisi kokonaisuudessaan peiteltyä osinkoa.
Tuloverolain 1 §:n 1 momentin mukaan ansiotulosta suoritetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle.
Tuloverolain 29 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan veronalaista tuloa ovat jäljempänä säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot.
Tuloverolain esitöiden (HE 200/1992 vp, yksityiskohtaiset perustelut) mukaan kuten voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain myös uuden tuloverolain tulokäsite olisi laaja. Verovelvollisen kaikki tulot ja hänen saamansa rahanarvoiset etuudet olisivat veronalaista tuloa, ellei laissa nimenomaisesti toisin säädetä tai ellei kysymyksessä ole sen tyyppinen etuus, jonka voidaan katsoa vakiintuneen oikeus- ja verotuskäytännön perusteella jäävän kokonaan tulokäsitteen ulkopuolelle. Samassa säännöksessä ilmaistaisiin myös nettotulon verottamisen periaate.
Tuloverolain 33 d §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 29 §:ssä tarkoitetusta peitellystä osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.
Tuloverolain esitöiden (HE 92/2004 vp, jakso 3.5.1 Peitellyn osingon verotus) mukaan esityksessä lähdetään siitä, että yksityishenkilön saamaa peiteltyä osinkoa on perusteltua verottaa jatkossakin ansiotulona. Ehdotettavassa järjestelmässä osinkojen verotus 70 prosenttisesti perustuu siihen, että yhtiö on yleensä erikseen maksanut jaettavasta voitosta veron. Peitelty osinko ei rajoitu jakokelpoisiin varoihin, eikä siihen enää liity täydennysverovelvollisuutta. Suoritus on verrattavissa mihin tahansa rahanarvoiseen etuuteen, jonka osakas saa yhtiöltä.
Asiassa saatu selvitys
A on ostanut 29.4.2013 allekirjoitetulla kauppakirjalla B Oy:n koko osakekannan eli 50 osaketta yhteensä 510 000 euron kauppahinnalla eli 10 200 eurolla osakkeelta. A on 18.6.2014 myynyt B Oy:lle kymmenen kappaletta sen omia osakkeita 177 000 euron kauppahinnalla.
A on verovuodelta 2014 antamassaan veroilmoituksessa ilmoittanut saaneensa osakeluovutuksesta luovutusvoittoa. Luovutusvoittolaskelmalla hän on muun ohella ilmoittanut, että osakkeiden hankintamenoon on luettava niitä hankittaessa maksettu varainsiirtovero. A:n verotus on osakkeiden myynnin osalta toimitettu siten, että hänen saamakseen peitellyksi osingoksi on katsottu kymmenestä osakkeesta saadun kauppahinnan koko määrä 177 000 euroa.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
Asiassa on ratkaistavana, minkä suuruiseksi A:n B Oy:n omista osakkeistaan maksaman kauppahinnan muodossa jakaman peitellyn osingon määrä on vahvistettava.
Verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 4 momentin mukaan, jos varojen jakaminen 2 momentissa tarkoitetussa muodossa on ilmeisesti tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi.
Verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 4 momentissa ei ole erikseen säädetty, minkä suuruiseksi peitellyn osingon määrä on vahvistettava tilanteessa, jossa peiteltyä osinkoa jaetaan osakeyhtiön omista osakkeistaan maksaman kauppahinnan muodossa sellaiselle osakkaalle, joka on hankkinut kyseessä olevat osakkeet osakeyhtiön aiemmalta osakkaalta ja joka ei ole tehnyt osakeyhtiöön pääomasijoituksia.
Jos peitelty osinko perustuisi nyt sovelletun verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 ja 4 momentin soveltamisen sijasta siihen, että osakkeita ostava yhtiö ja sen osakas olisivat saman pykälän 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti poikenneet keskinäisessä hinnoittelussaan tavanomaisesta hinnoittelusta, osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsottaisiin saman pykälän 3 momentin nojalla käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus. Tällaisessa tilanteessa osakkaan saamaa kauppahintaa ei siten lähtökohtaisesti katsota kokonaisuudessaan peitellyksi osingoksi. Verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n erilaisia peitellyn osingon tilanteita koskevien säännösten johdonmukainen tulkinta ja edellä selostettu valtiovarainvaliokunnan tulkintasuositus puoltavat sitä, ettei osakkaan tuloon nyt esillä olevan kaltaisessa 2 ja 4 momentin soveltamistilanteessakaan lueta koko hänen osakkeista saamaansa kauppahintaa.
Verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään verotusmenettelystä. Verovelvollisuudesta ja tulon veronalaisuudesta säädetään tuloverolaissa. Tämän vuoksi A:n veronalaisiin tuloihin luettavan peitellyn osingon määrää ei voida arvioida yksin verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 4 momentin perusteella vaan huomioon on otettava myös tuloverolain säännökset.
Tuloverolaissa on peitellystä osingosta säädetty erikseen 33 d §:ssä, jonka ensimmäisen virkkeen nojalla verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 29 §:ssä tarkoitetusta peitellystä osingosta on esillä olevassa tilanteessa 75 prosenttia ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Säännöksessä ei kuitenkaan ole säädetty peitellyn osingon määrästä. Tästä seikasta ei ole nimenomaisesti säädetty muussakaan tuloverolain säännöksessä.
Näin ollen asiassa on otettava huomioon, mitä tulolla tuloverolaissa tarkoitetaan. Tuloverolain 29 §:n 1 momentin perusteella tulolla tarkoitetaan sanotussa laissa säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamia tuloja. Edellä selostetulla tavalla tuloverolain esitöiden perusteella (HE 92/2004 vp) peiteltynä osinkona saatu suoritus on verrattavissa mihin tahansa rahanarvoiseen etuuteen, jonka osakas saa yhtiöltä.
Yhtiön ei ole väitettykään maksaneen ostamistaan osakkeista niiden käypää hintaa ylittävää määrää. Nyt kysymyksessä olevassa osakkeiden omistusoikeuden luovutuksen sisältävässä peitellyn osingon tilanteessa suorituksen on katsottava jäävän tulokäsitteen ulkopuolelle siltä osin kuin verovelvolliselle ei kerry uutta tuloa, vaan verovelvolliselle palautuu se rahamäärä, jonka hän on luovuttamistaan osakkeista itse aikaisemmin maksanut.
Tuloverolain 29 §:n 1 momentin tai tuloverotuksen nettotulon verottamisen periaatteen perusteella ei ole kuitenkaan pääteltävissä, että peitellyn osingon kautta ansiotulona verotettavan määrän osalta olisi otettava huomioon kaikkia sellaisia eriä, jotka määrältään vastaisivat niitä verotuksellisia etuja, joita verovelvollinen olisi voinut saada, jos verotuksen perustana oleva oikeustoimi, eli tässä osakeyhtiön osakkeiden myynti, olisi toteutettu muutoin kuin peiteltynä osinkona pidettävänä toimena. Se, että esimerkiksi pääomatulojen luovutusvoiton laskemisesta ja siinä huomioitavista voiton hankkimisesta aiheutuneina menoina tapahtuvista vähennyksistä ja ansiotulosta tehtävistä vähennyksistä säädetään tuloverolaissa nimenomaisin säännöksin, tukee osaltaan sitä, etteivät vastaavat erät vaikuta suoraan tulon käsitteen ja nettotulon verottamisen periaatteen kautta verotettavan tulon määrään peitellyn osingon osalta. Peitellyn osingon määrän osalta ei siten ole merkitystä sellaisilla erillä, jotka jossain toisessa tilanteessa olisivat voineet olla otettavissa huomioon pääomatulojen verotuksessa ja vähennettävissä voiton hankkimisesta aiheutuneina menoina.
A on ostanut B Oy:lle myymänsä osakkeet 102 000 eurolla ja hän on saanut osakkeista kauppahintana 177 000 euroa. A:lle on siten kertynyt osakekaupassa rahanarvoista etuutta 75 000 euroa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei A:n veronalaisiin tuloihin ole luettava B Oy:n osakkeistaan maksaman kauppahinnan muodossa jakamana peiteltynä osinkona 75 000 euroa suurempaa määrää.
Edellä selostetun perusteella hallinto-oikeuden, verotuksen oikaisulautakunnan ja Verohallinnon päätökset on kumottava peitellyn osingon määrän osalta ja peitellyn osingon määräksi on vahvistettava 75 000 euroa. Tästä määrästä veronalaista ansiotuloa on 56 250 euroa.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Katja Syväkangas.
Äänestyslausunto
Eri mieltä olleen oikeusneuvos Vesa-Pekka Nuotion äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Hannele Ranta-Lassila yhtyi:
"Olen valituslupahakemuksen osittaisen hylkäämisen osalta samaa mieltä kuin enemmistö.
Peitellyn osingon määrän osalta myönnän valitusluvan ja tutkin asian, kumoan hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä toimitetun verotuksen tältä osin ja vahvistan A:n saaman peitellyn osingon määräksi 73 368 euroa.
Perustelut
Tuloverotuksessa on kyse nettotulon verottamisesta. A on saanut B Oy:lle myymistään osakkeista kauppahintana 177 000 euroa. A on ostanut nämä osakkeet 102 000 eurolla, ja hänen on tullut maksaa osakkeiden hankinnan vuoksi varainsiirtoveroa 1 632 euroa. Kun A:n saaman kauppahinnan määrästä vähennetään luovutettujen osakkeiden edellä selostetulla tavalla kertynyt hankintameno, yhteensä 103 632 euroa, A:lle on osakekaupassa kertynyt rahanarvoista etuutta vain 73 368 euroa. Katson, ettei hänen saamansa peitellyn osingon määrää ole vahvistettava sanottua määrää suuremmaksi."
Asian esittelijän esittelijäneuvos Katja Syväkankaan esitys asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin oikeusneuvos Vesa-Pekka Nuotion äänestyslausunto.