KHO:2021:118

ELY-keskus oli havainnut nautaeläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnassa 2.11.2015, että maatalousyhtymän A osakkaat eivät olleet ilmoittaneet 19.11. ja 15.12.2014 tapahtuneista eläinten poistoista säädetyn seitsemän päivän ilmoittamisajan kuluessa. Havainnon perusteella maatalousyhtymälle vuodelta 2015 myönnettyyn luonnonhaittakorvaukseen, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotukseen, nuoren viljelijän tukeen, perustukeen ja viherryttämistukeen sekä peltokasvipalkkioon oli tehty täydentävien ehtojen sääntöjen noudattamatta jättämisen johdosta yhden prosentin suuruinen vähennys.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti tapahtuu silloin, kun ilmoituksen tekemiselle säädetty määräaika on kulunut umpeen ilman, että ilmoitusta on tehty. Näin ollen ilmoitustapahtumien 19.11. ja 15.12.2014 osalta laiminlyönnit olivat tapahtuneet vuoden 2014 aikana.

Korkein hallinto-oikeus totesi lisäksi unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön viitaten, että vuonna 2014 tapahtuneiden laiminlyöntien johdosta määrättäviin seuraamuksiin oli sovellettava vuonna 2014 voimassa olleita säännöksiä ja että seuraamuksen määrä oli laskettava vuodelle 2014 maksettujen tukien perusteella, vaikka seuraamus voitiin ottaa huomioon vähentämällä laiminlyöntien havaintovuodelta eli vuodelta 2015 maksettavaksi tulevia tukia. Koska maatalousyhtymälle vuoden 2014 laiminlyöntien perusteella määrätty vähennys oli laskettu vuodelta 2015 maksettavien tukien ja vuonna 2015 noudatettavien säännösten perusteella, asia palautettiin maaseutuelinkeinoviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 91 artikla 1 kohta, 93 artikla 1 kohta, 97 artikla 1 kohta, 99 artikla 1 ja 2 kohta

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014 39 artikla 1 kohta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 7 artikla 1 kohta

Laki eläintunnistusjärjestelmästä (238/2010) 12 § 1 momentti ja 13 § 1 momentti

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä (1391/2006) 15 § 1 ja 2 momentti

Unionin tuomioistuimen asioissa C-239/17 Teglgaard ja Fløjstrupgård (EU:C:2018:597) sekä C-361/19 De Ruiter (EU:C:2021:71) antamat tuomiot

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 18.9.2019 nro 19/0869/1

Asian aikaisempi käsittely

Seinäjoen yhteistoiminta-alueen maaseutuelinkeinoviranomainen on 1.12.2015, 13.1.2016 ja 7.6.2016 tekemillään päätöksillä vähentänyt yhdellä prosentilla maatalousyhtymälle A vuodelta 2015 myönnettyä luonnonhaittakorvausta, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotusta, nuoren viljelijän tukea, perustukea ja viherryttämistukea sekä peltokasvipalkkiota täydentävien ehtojen noudattamisessa havaittujen puutteiden vuoksi.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 4.6.2018 tekemillään päätöksillä hylännyt maatalousyhtymän A oikaisuvaatimukset Seinäjoen yhteistoiminta-alueen maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksistä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, jättänyt maatalousyhtymän A osakkaiden vaatimuksen takaisin perityn tuen palauttamisesta tutkimatta ja muilta osin hylännyt valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

1. Tutkimatta jättäminen

Tuomioistuinlain 4 luvun 1 §:n mukaan hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai muussa laissa.

Hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta.

Hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin mukaan, jos asiassa esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on este, vaatimus jätetään tutkimatta.

Valituksenalaiset ELY-keskuksen päätökset koskevat edellä tässä päätöksessä tarkemmin yksilöityjen vuoden 2015 maataloustukien myöntämistä ja asiassa on kysymys täydentävien ehtojen valvonnan vaikutuksista myönnettyjen tukien määriin. Valituksenalaiset ELY-keskuksen ja maaseutuelinkeinoviranomaisen päätökset eivät sisällä hallintolainkäyttölain 5 §:ssä tarkoitettua ratkaisua tukien takaisinperimisestä. Tämän vuoksi vaatimus takaisinperityn summan palauttamisesta on jätettävä tutkimatta.

2. Pääasia

Hallinto-oikeus on selostettuaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (horisontaaliasetus) 91 artiklan 1 kohdan, 93 artiklan 1 kohdan, 99 artiklan 1 ja 2 kohdan, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 (hallintoasetus) 39 artiklan 1 kohdan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 7 artiklan 1 kohdan, eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 12 §:n 1 momentin ja 13 §:n 1 momentin ja nautaeläinten tunnistamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (326/2015) 3 §:n säännökset sekä asiassa saatua selvitystä perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa on riidatonta, että tilan seitsemän naudan poisto ja kahden naudan syntymä on ilmoitettu eläinrekisteriin myöhässä valvonnassa 2.11.2015 todetuin tavoin. Kyseessä on ollut nyt puheena olevien tukien edellytyksenä olevien täydentävien ehtojen tuottamuksellinen laiminlyönti, nautarekisteriin tehtävien tapahtumailmoitusten viivästyminen. Teurastamolle tehdyillä ilmoituksilla ei tätä eläinten pitäjän ilmoitusvelvollisuutta ole täytetty, vaan muutoksenhakijoiden olisi eläinten pitäjinä tullut tehdä ilmoitukset eläinrekisteriin säännöksissä edellytetyssä määräajassa. Ehtojen noudattamatta jättämisestä määrättyä 1 prosentin leikkausta kysymyksessä oleviin vuoden 2015 tukiin ei ole yllä lausuttu huomioon ottaen syytä poistaa tai alentaa valituksessa mainituilla perusteilla. Tukiin tehdyn leikkauksen toimeenpanoa ei myöskään ole osoitettu virheelliseksi.

Selitykseen liitetyt kaksi Seinäjoen yhteistoiminta-alueen maaseutuelinkeinoviranomaisen takaisinperintäpäätöstä 24.9.2015 ja 29.2.2016 ovat koskeneet vuoden 2014 EU:n nautapalkkiota, eikä niillä ole vaikutusta nyt käsiteltävinä olevien vuoden 2015 tukiasioiden ratkaisun kannalta. Valituksenalaisia päätöksiä tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksiä ei ole näin ollen syytä muuttaa. [---]

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 91, 92, 93 artiklat, 97 artiklan 1 kohta, 99 ja 101 artiklat sekä II liite (hoitovaatimus 7)

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta 38 ja 39 artiklat

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta 73 ja 74 artiklat

Laki eläintunnistusjärjestelmästä (238/2010) 13 §, 19 § ja 21 §

Laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle (193/2013) 1 §, 2 §,

Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 4 §, 8 § 2 mom, 9 §, 25 § 2 mom ja 3 mom sekä 29 §

Laki eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista (1360/2014) 1 §, 3 §, 4 §, 6 § ja 15 §

Valtioneuvoston asetus (7/2015) täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta 2 § ja liite 2

[---]

Hallinto-oikeuden päätöksessä olevan muutoksenhakuohjauksen mukaan päätökseen saa maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 54 §:n 4 momentin mukaan hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Mia Ekman, Jyri Vesanto ja Jukka Anttila, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Maatalousyhtymän A osakkaat ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Maatalousyhtymä A ei ole aiheuttanut vaaraa kansanterveydelle taikka eläinten ja kasvien terveydelle.

Täydentävien ehtojen rikkomuksiin liittyvä seuraamusjärjestelmä asettaa viljelijät eriarvoiseen asemaan, sillä tilat, joilla on vähän eläimiä suhteessa peltoalaan kärsivät sanktioista enemmän. Lain tulisi perustuslain nojalla olla yhdenmukainen jokaiselle kansalaiselle.

Hallinto-oikeus on jättänyt virheellisesti tutkimatta vaatimuksen takaisinperityn tuen palauttamisesta. Asiassa on kyse joulukuussa 2014 alkaneesta ilmoitusviiveestä. Myös vuodelta 2014 on peritty takaisin tukia. Asiassa on riidatonta ainoastaan se, että maatalousyhtymän A ilmoitukset ovat olleet myöhässä.

ELY-keskuksen ja hallinto-oikeudet päätökset ovat yleisen oikeustajun vastaisia, eikä niissä vahvistettu seuraamus ole oikeassa suhteessa ilmoitusvelvollisuuden tuottamukselliseen laiminlyöntiin. Maatalousyhtymä on tehnyt eläinten siirroista ilmoituksen teurastamon järjestelmässä. Ilmoitukset eivät ole siirtyneet kyseisestä järjestelmästä viranomaiselle, sillä teurastamo ei ole aktivoinut järjestelmänsä yhteyttä viranomaisen järjestelmään. Maatalousyhtymä A on luottanut teurastamon järjestelmään eikä sen menettelyä voida pitää rikoslaissa tarkoitettuna törkeänä huolimattomuutena.

Hallintolain mukaan asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Nyt käsillä olevan asian käsittelyyn on valituksentekohetkellä kulunut lähes kuusi vuotta ensimmäisestä ilmoitusvirheestä vuonna 2014.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Valituksenalaisissa päätöksissä kyseessä olevat tukien vähennykset ovat seurausta muutoksenhakijoiden tilalle 2.11.2015 tehdystä valvonnasta, jonka yhteydessä on havaittu rekisteri-ilmoitusten pitkäaikaisia laiminlyöntejä ajalla 19.11.2014–28.4.2015. Laiminlyöntien seurauksena tilalle on määrätty yhden prosentin tukien vähennys täydentävien ehtojen rikkomuksen perusteella.

Vuoden 2015 tukeen tulee kohdistaa yhden prosentin vähennys riippumatta siitä, ovatko laiminlyönnit tapahtuneet pelkästään vuoden 2015 tai osittain vuoden 2014 aikana. Laiminlyönti ajoittuu suurimmaksi osaksi havaintovuodelle 2015. Jo pelkästään vuoden 2015 laiminlyönnit antavat aihetta seuraamuksen määräämiseen. Vähennys on laskettava vuonna 2015 tapahtuneiden laiminlyöntien osalta vuoden 2015 tukien perusteella. Myöhässä tehtyjen ilmoitusten osuus kaikista tehdyistä ilmoituksista on ollut niin suuri, että vähennys on tullut määrätä. Yhden prosenttiyksikön vähennys on alhaisin seuraamus, jota laiminlyöntitapauksissa voidaan käyttää.

Muutoksenhakijat ovat antaneet vastaselityksen, joka on annettu tiedoksi ELY-keskukselle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeuden päätöksen muutoksenhakuohjaus

Korkein hallinto-oikeus oikaisee hallinto-oikeuden päätöksessä olevan muutoksenhakuohjauksen vuonna 2014 tapahtuneiden ilmoituslaiminlyöntien osalta kuulumaan siten, että tältä osin päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Perustelut

Maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 54 §:n 4 momentin (76/2014) mukaan Hämeenlinnan hallinto-oikeuden, Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätökseen, joka koskee tuen takaisinperintää, saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muutoin hallinto-oikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Unionin tuomioistuimen jäljempänä selostetun oikeuskäytännön mukaan vuonna 2014 tapahtuneista ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönneistä seuraamus on määrättävä vuonna 2014 sovellettujen säännösten mukaisesti ja seuraamuksen määrä on laskettava vuodelta 2014 maksettujen tukien perusteella. Tällöin on asiallisesti kysymys vuodelta 2014 maksettujen tukien takaisinperinnästä, vaikka laiminlyönneistä määrätty seuraamus on voitu ottaa huomioon alentamalla vuodelta 2015 maksettavaa tukea. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei oikeus muutoksenhakuun riipu siitä, toimitetaanko takaisinperintä maksuunpanopäätöksellä vai otetaanko se huomioon myöhemmältä vuodelta maksettavan tuen alennuksena. Näin ollen vuonna 2014 tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi määrätyistä seuraamuksista voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupaa pyytämättä.

Hallinto-oikeuden tutkimatta jättämispäätös

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt muutoksenhakijoiden valituksen takaisinperityn tuen palauttamisesta tutkimatta vuonna 2014 tapahtuneiden ilmoituslaiminlyöntien osalta. Asiaa ei ole tämän johdosta syytä palauttaa hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

Edellä ja jäljempänä esitetyillä perusteilla vuonna 2014 tapahtuneiden ilmoituslaiminlyöntien osalta määrätyissä seuraamuksissa on kysymys vuodelta 2014 maksettujen tukien takaisinperinnästä. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ei olisi tullut tältä osin jättää tutkimatta muutoksenhakijoiden takaisinperinnän kumoamista koskevaa vaatimusta.

Pääasiaratkaisu

Korkein hallinto-oikeus tutkii asian vuonna 2014 tapahtuneiden ilmoituslaiminlyöntien osalta sekä myöntää valitusluvan ja tutkii asian vuonna 2015 tapahtuneiden ilmoituslaiminlyöntien osalta. Hallinto-oikeuden, ELY-keskuksen ja Seinäjoen yhteistoiminta-alueen maaseutuelinkeinoviranomaisen päätökset kumotaan ja asia palautetaan maaseutuelinkeinoviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

1. Keskeiset sovellettavat säännökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (horisontaaliasetus) 91 artiklan 1 kohdan mukaan, jos 92 artiklassa tarkoitettu tuensaaja ei noudata 93 artiklassa vahvistettuja täydentävien ehtojen sääntöjä, kyseiselle tuensaajalle on määrättävä hallinnollinen seuraamus.

Horisontaaliasetuksen 93 artiklan 1 kohdan mukaan täydentävien ehtojen säännöt ovat kansallisella tasolla vahvistetut liitteessä II luetellut unionin lainsäädännön mukaiset lakisääteiset hoitovaatimukset ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset seuraavilla aloilla:

a) ympäristö, ilmastonmuutos ja maan hyvä maatalouskunto;

b) kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys;

c) eläinten hyvinvointi.

Horisontaaliasetuksen 97 artiklan 1 kohdan mukaan asetuksen 91 artiklassa tarkoitettua hallinnollista seuraamusta on sovellettava, jos täydentävien ehtojen sääntöjä ei noudateta milloin tahansa tietyn kalenterivuoden aikana (”kyseinen kalenterivuosi”), ja niiden noudattamatta jättäminen johtuu suoraan tukihakemuksen tai maksupyynnön kyseisenä kalenterivuonna jättäneestä tuensaajasta.

Horisontaaliasetuksen 99 artiklan 1 kohdan mukaan edellä 91 artiklassa tarkoitettua hallinnollista seuraamusta sovelletaan vähentämällä kyseiselle tuensaajalle niiden tukihakemusten, jotka hän on jättänyt tai tulee jättämään havainnon tekemisen kalenterivuonna, osalta myönnettyjen ja myönnettävien 92 artiklassa lueteltujen tukien kokonaismäärää tai sulkemalla määrä tuen ulkopuolelle.

Saman artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaan, jos kyseessä on laiminlyönnistä johtuva noudattamatta jättäminen, vähennys voi olla enintään 5 prosenttia, ja jos kyseessä on toistuva noudattamatta jättäminen, enintään 15 prosenttia.

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 (hallintoasetus) 39 artiklan 1 kohdan mukaan, jos havaittu noudattamatta jättäminen johtuu tuensaajan laiminlyönnistä, on sovellettava vähennystä. Vähennyksen on pääsääntöisesti oltava kolme prosenttia asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa ilmoitettujen tukien ja vuosittaisten palkkioiden kokonaismäärästä. Maksajavirasto voi kuitenkin toimivaltaisen valvontaviranomaisen tarkastuskertomuksen arviointiosassa esittämän noudattamatta jättämisen merkittävyyttä koskevan arvion perusteella, ottaen huomioon 38 artiklan 1–4 kohdassa tarkoitetut perusteet, päättää joko alentaa kyseisen prosenttiosuuden yhteen prosenttiin tai korottaa sen viiteen prosenttiin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta kokonaismäärästä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 (tunnistusasetus) 7 artiklan 1 kohdan mukaan kunkin eläinten pitäjän, paitsi niitä kuljettavan, on (---) ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki eläinten siirrot tilalle ja tilalta sekä kaikki tilalla tapahtuvat eläinten syntymät ja kuolemat sekä näiden tapahtumien päivämäärät asianomaisen jäsenvaltion vahvistamassa määräajassa; tämän määräajan on oltava vähintään kolme päivää ja enintään seitsemän päivää ajankohdasta, jona jokin näistä tapahtumista tapahtui; (---).

Eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 12 §:n mukaan eläinrekisteriin talletetaan seuraavat tiedot:

---

2) eläimen tunnistuskoodi, tunnistin, tunnistamiseen liittyvä asiakirja ja muut eläimen tunnistamisen kannalta oleelliset tiedot;

3) eläimen syntymä (---);

---

5) eläimen eläinlaji sekä käyttötarkoitus tai tuotantomuoto;

6) eläimen pitopaikka;

7) eläimen omistuksen ja hallinnan sekä pitopaikan muutokset;

---

9) eläimen kuolema ja hävitystapa;

10) eläimen teurastaminen ja siihen liittyvät oleelliset tiedot;

(---).

Saman lain 13 §:n 1 momentin mukaan eläimistä vastuussa oleva toimija on velvollinen ilmoittamaan eläinrekisteriin merkittäviksi 12 §:n 1–10 kohdassa tarkoitetut tiedot. Pykälän 3 momentin mukaan eläinlajeista, jotka kuuluvat 1 ja 2 momentissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden piiriin, sekä ilmoituksen määräajasta säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1391/2006) 15 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan eläintenpitäjän on ilmoitettava nautarekisteriin tämän asetuksen liitteen taulukossa 1 luetellut tapahtumat ja tiedot. Asetuksen 15 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tapahtumien ilmoittamisajasta on säädetty tunnistusasetuksen 7 artiklassa. Asetuksen 1 §:n 2 kohdan mukaan tunnistusasetuksella tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1760/2000.

2. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä

Unionin tuomioistuin on asiassa C-239/17, Teglgaard ja Fløjstrupgård, antamassaan tuomiossa todennut muun ohella, että täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen takia tehtävien suorien tukien vähennysten määrittämiseen on sovellettava unionin sitä lainsäädäntöä, jota sovellettiin sinä ajankohtana, jona kyseiset noudattamatta jättämiset tapahtuivat (tuomion 62 kohta). Lisäksi tuomion mukaan asetuksen N:o 1782/2003 6 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen johdosta tehtävät suorien tukien vähennykset on laskettava sen kalenterivuoden osalta myönnettyjen tai myönnettävien suorien tukien perusteella, jona täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen tapahtuu. Asetuksen N:o 796/2004 66 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa näin lasketut vähennykset tehdään sen kalenterivuoden osalta myönnetyistä tai myönnettävistä suorista tuista, jona noudattamatta jättäminen havaitaan (tuomion 54 kohta).

Unionin tuomioistuimen nykyisin voimassa olevaa horisontaaliasetusta koskevan asiassa C-361/19, De Ruiter, antaman tuomion mukaan asetuksen 1306/2013 97 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ja 99 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ja täytäntöönpanoasetuksen N:o 809/2014 73 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että suoriin tukiin täydentävien ehtojen sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi tehtävät vähennykset on laskettava sen vuoden osalta myönnettyjen tai myönnettävien tukien perusteella, jona tällainen noudattamatta jättäminen tapahtuu (tuomion 61 kohta).

3. Asiassa saatu selvitys

ELY-keskuksen nautaeläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnassa 2.11.2015 on todettu, että muutoksenhakijat eivät ole ilmoittaneet 19.11.2014 ja 15.12.2014 tapahtuneita eläinten poistoja eli siirtoa teurastamolle eläinrekisteriin säädetyssä 7 päivän määräajassa. Kuuden eläimen osalta viivepäiviä on ollut 127 ja yhden eläimen osalta 153. Lisäksi valvonnassa on vuoden 2015 osalta todettu, että kahden 8.2.2015 syntyneen vasikan osalta syntymiä ei ole ilmoitettu eläinrekisteriin säädetyssä seitsemän päivän määräajassa. Näiden osalta viivepäiviä on ollut yksi.

Seinäjoen yhteistoiminta-alueen maaseutuelinkeinoviranomainen on vähentänyt vuodelta 2015 maksettavia nyt kysymyksessä olevia tukia eli luonnonhaittakorvausta, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotusta, nuoren viljelijän tukea, perustukea ja viherryttämistukea sekä peltokasvipalkkiota yhdellä prosentilla täydentävien ehtojen noudattamisessa havaittujen puutteiden vuoksi. Vähennyksen laskentaperusteena on käytetty vuodelle 2015 maksettavia tukia.

Asiassa ei ole arvioitavana muutoksenhakijoille vuodelta 2014 maksetun EU:n nautapalkkion takaisinperintä.

4. Oikeudellinen arviointi

4.1 Vuonna 2014 tapahtuneet ilmoituslaiminlyönnit

Muutoksenhakijat ovat edellä kuvatusti laiminlyöneet ilmoittaa eläinrekisteriin usean naudan siirron teurastamolle. Eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan eläimistä vastuussa oleva toimija on velvollinen tekemään ilmoitukset eläinrekisteriin. Näin ollen kysymys on ollut EU:n horisontaaliasetuksen (1306/2013) 91 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta tuensaajasta suoraan johtuvasta laiminlyönnistä. Teurastamon järjestelmän toiminnasta esitetty selvitys ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Tämän vuoksi muutoksenhakijoille on voitu määrätä laiminlyönneistä seuraamus.

Ilmoitusvelvollisuuksien laiminlyönnin tapahtuma-ajankohdan osalta korkein hallinto-oikeus toteaa, että laiminlyönti tapahtuu sinä hetkenä, jona ilmoituksen tekemiselle säädetty määräaika on kulunut umpeen ilman, että ilmoitusta on tehty. Näin ollen 19.11. ja 15.12.2014 tapahtuneiden eläinrekisteriin merkittävien tapahtumien osalta laiminlyöntien on katsottava tapahtuneen 26.11. ja 22.12.2014.

Asiakirjojen mukaan laiminlyöntien johdosta määrätty 1 prosentin suuruinen vähennys on toteutettu siten, että vähennyksen laskentaperusteena on käytetty vuodelta 2015 maksettavia tukia. Unionin tuomioistuimen edellä selostetun oikeuskäytännön mukaan horisontaaliasetuksen 1306/2013 97 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ja 99 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava siten, että täydentävien ehtojen sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi tehtävät vähennykset on laskettava sen vuoden osalta myönnettyjen tai myönnettävien tukien perusteella, jona tällainen noudattamatta jättäminen tapahtuu (asiassa C-239/17 annetun tuomion 54 kohta ja asiassa C-361/19 annetun tuomion 61 kohta). Oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi, että vähennysten määrittämiseen on sovellettava unionin sitä lainsäädäntöä, jota sovellettiin sinä ajankohtana, jolloin täydentävien ehtojen noudattamatta jättäminen tapahtui (asiassa C-239/17 annetun tuomion 62 kohta).

Näin ollen eläinrekisteriin tehtyjen ilmoitusten vuonna 2014 tapahtuneiden laiminlyöntien johdosta määrättävä tukien vähennyksen määrä olisi tullut laskea vuodelle 2014 maksetuista tuista ja noudattaen vuonna 2014 voimassa olleita säännöksiä.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan näin laskettu vähennys voidaan ottaa huomioon laiminlyöntien havaitsemisvuodelta myönnettävissä tuissa (asiassa C-239/17 annetun tuomion 54 kohta). Tämän vuoksi edellä esitetyin tavoin laskettu seuraamus voidaan ottaa huomioon vähentämällä laiminlyöntien havaintovuodelta eli vuodelta 2015 maksettavia tukia.

Edellä esitetystä seuraa myös, että vuonna 2014 tapahtuneiden laiminlyöntien johdosta määrättävän seuraamuksen arvioinnissa ei ole voitu ottaa huomioon vuonna 2015 tapahtuneita laiminlyöntejä.

4.2 Vuonna 2015 tapahtuneet ilmoituslaiminlyönnit

Edellä kuvatusti muutoksenhakijat ovat vuonna 2015 laiminlyöneet kahden vasikan syntymän ilmoittamisen eläinrekisteriin säädetyssä seitsemän päivän määräajassa viiveen ollessa yksi päivä.

Näistä vuonna 2015 tapahtuneista laiminlyönneistä mahdollisesti määrättävä seuraamus tulee arvioida vuonna 2014 tapahtuneista laiminlyönneistä erillisenä ja ottaa huomioon vuodelta 2015 maksettavissa tuissa käyttäen vähennyksen määrän perusteena vuodelta 2015 maksettavia tukia ja noudattaen vuonna 2015 voimassa olleita säännöksiä.

4.3 Johtopäätökset

Edellä esitetyillä perusteilla valituksenalaiset hallinto-oikeuden, ELY-keskuksen ja Seinäjoen yhteistoiminta-alueen maaseutuelinkeinoviranomaisen päätökset on kumottava ja asia palautettava maaseutuelinkeinoviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.

Asiaa uudelleen käsitellessään maaseutuelinkeinoviranomaisen tulee 19.11. ja 15.12.2014 tapahtuneita eläinten poistoja koskevien ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntien johdosta määrätä seuraamus soveltaen vuonna 2014 voimassa olleita säännöksiä ja laskea seuraamuksen määrä vuodelta 2014 maksettujen tukien perusteella. Vuonna 2015 eli 8.2.2015 tapahtuneiden laiminlyöntien perusteella mahdollinen seuraamus tulee määrätä käyttäen vähennyksen määrän perusteena vuodelta 2015 maksettavia tukia ja soveltaen vuonna 2015 voimassa olleita säännöksiä ja seuraamus tulee ottaa huomioon vuodelta 2015 maksettavissa tuissa.

Asiaa uudelleen käsitellessään muutoksenhakijoiden valituksesta maaseutuelinkeinoviranomainen ei voi määrätä euromääräisesti tai muutoinkaan ankarampia seuraamuksia kuin mitä muutoksenhakijoille on valituksenalaisissa päätöksissä määrätty.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Tero Leskinen ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Mirka Kuisma.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Hannele Ranta-Lassilan äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Irma Telivuo yhtyi:

”En oikaise hallinto-oikeuden muutoksenhakuohjausta miltään osin. Myönnän valitusluvan ja tutkin asian. Hylkään valituksen siltä osin kuin kysymys on hallinto-oikeuden tutkimatta jättämispäätöksestä. En muuta hallinto-oikeuden päätöstä tältä osin. Muutoin olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Perustelut

Maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 54 §:n 4 momentin (192/2013) mukaan Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee tuen takaisinperintää, saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muutoin hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Asiassa on kysymys vuodelta 2015 myönnetystä tuista ja maatalousyhtymän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntien vaikutuksesta tukien määrään. Vuonna 2014 tapahtuneet ilmoituslaiminlyönnit on otettu huomioon vuoden 2015 tukien määrässä, eikä tukia ei ole miltään osin peritty takaisin. Kysymys on siten vuodelta 2015 myönnettyjen tukien määrästä eikä vuodelta 2014 myönnettyjen tukien takaisinperinnästä. Näin ollen valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa myös vuonna 2014 tapahtuneiden ilmoituslaiminlyöntien osalta.

Koska kysymys ei ole vuodelta 2014 myönnettyjen tukien takaisinperinnästä, hallinto-oikeuden on tullut mainitsemillaan perusteilla jättää vaatimus takaisin perityn tuen palauttamisesta tutkimatta.”