KHO:2024:54

Hallinto-oikeus oli päättänyt lapsen huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta sille tehdyn hakemuksen mukaisesti. Asiassa oli ratkaistavana, oliko päätös sijaishuoltopaikan osalta virheellinen sen vuoksi, että myös sijaishuoltopaikasta oli päätetty hakemuksen mukaisesti, vaikka lapsen sijaishuoltopaikkaa oli kiireellisen sijoituksen aikana muutettu ennen hallinto-oikeuden päätöksen antamista. Hallinto-oikeudelle tehtyä hakemusta ei ollut sijaishuoltopaikan osalta muutettu, ja lastensuojelulaissa viranomaiselle säädetty velvollisuus ilmoittaa sijaishuoltopaikan muuttamisesta hallinto-oikeudelle oli laiminlyöty. Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen viranhaltija oli tehnyt uuden päätöksen sijaishuoltopaikan muuttamisesta.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että sijaishuoltopaikkaa koskeva kysymys oli hallinto-oikeuden päätöksellä tullut asianmukaisesti ratkaistuksi, kun hallinto-oikeus oli perustanut ratkaisunsa hakijan esittämään vaatimukseen ja oli arvioinut hakemuksessa esitetyn sijaishuoltopaikan soveltuvuutta. Lapsen sijaishuoltopaikan muuttamisella kiireellisen sijoituksen aikana ei ollut välitöntä merkitystä sen kannalta, mihin lapsi sijoitetaan huostaanoton vahvistamisen jälkeen. Hallinto-oikeuden päätös ei ollut lainvastainen. Tässä yhteydessä ei voitu tutkia hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen tehdyn sijaishuoltopaikan muuttamista koskevan viranhaltijapäätöksen laillisuutta. Siihen oli voinut hakea erikseen muutosta.

Lastensuojelulaki 25 d § 2 momentti, 40 §, 44 § 1 momentti 5 kohta ja 50 §

Ks. ja vrt. KHO 8.5.2018 t 2090 ja KHO 21.12.2020 t H1071

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 29.6.2023 nro 3897/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian tausta

(1) Espoon kaupungin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö (sittemmin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityön palveluyksikköpäällikkö) on hakemuksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että B:n ja C:n lapsi, 11.2.2008 syntynyt A otetaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon X:ään.

(2) Hallinto-oikeus on valituksen kohteena olevalla päätöksellä hyväksynyt hakemuksen A:n ottamisesta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen huostaan ja hänen sijoittamisestaan sijaishuoltoon X:ään. Hallinto-oikeus on määrännyt, että päätös pannaan täytäntöön heti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Sovellettuina oikeusohjeina on viitattu lastensuojelulain 4, 40 ja 50 §:ään sekä 7 lukuun.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden lainoppineet jäsenet Annina Nieminen ja Bettina Kermann sekä asiantuntijajäsen Anja Ojuva. Esittelijä Aliisa Takanen.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(3) A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja huostaanottohakemus hylätään.

(4) Muutoksenhakija on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella, että hallinto-oikeus on arvioinut saamaansa selvitystä virheellisesti eikä huostaanotolle ole lain mukaisia edellytyksiä. Hallinto-oikeus ei myöskään ole arvioinut nykyisen sijaishuoltopaikan soveltuvuutta. Sijaishuoltopaikkaa oli muutettu kuukausi ennen hallinto-oikeuden päätöstä, mutta hallinto-oikeus on vahvistanut sijaishuoltopaikaksi aiemman sijaishuoltopaikan. Muutoksenhakija oli vastustanut sijaishuoltopaikan muuttamista. Sijoittaminen kauas läheisistä oli virhe. Muutoksenhakija ei viihdy uudessa sijaishuoltopaikassa eikä saa siellä tarvitsemaansa tukea.

(5) Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä on antanut selityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

(6) A sijoitettiin kiireellisesti keväällä 2022 kotoa karkailun vuoksi. Hänet koekotiutettiin jouluna 2022, mutta hänen karattuaan koekotiutuksen aikana toisen kerran hänet sijoitettiin X:ään. Karkailu jatkui myös nuorisokodissa. A kertoi nuorisokodissa, että hän oli käyttänyt koekotiutuksen aikana päivittäin kannabista. Karkailu on jatkunut myös uudessa sijaishuoltopaikassa, samoin kannabiksen käyttö.

(7) X oli väliaikainen sijaishuoltopaikka. Päätös siirtymisestä A:lle sopivaan pitkäaikaiseen sijaishuoltopaikkaan tehtiin toukokuussa 2023. Lastensuojeluviranomaisen virheen takia hallinto-oikeudelle ei ilmoitettu sijaishuoltopaikan muuttumisesta ennen hallinto-oikeuden päätöksen antamista, eikä kysymystä lapsen sijaishuoltopaikasta siten ole hallinto-oikeudessa ratkaistu asianmukaisesti, vaan ratkaisu on perustunut erehdykseen. Tilanteen korjaamiseksi toimivaltainen viranhaltija on asianosaisia kuultuaan tehnyt 11.8.2023 valituskelpoisen päätöksen sijaishuoltopaikan muuttamisesta.

(8) B, C ja D eivät ole käyttäneet heille varattua tilaisuutta selityksen antamiseen.

(9) Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(10) Asiassa on ratkaistavana, onko hallinto-oikeus voinut hyväksyä hakemuksen muutoksenhakijan huostaanottamisesta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta. Huostaanoton edellytysten täyttymisen ohella asiassa on erityisesti kysymys siitä, onko hallinto-oikeuden päätös kumottava virheellisenä sen vuoksi, että hallinto-oikeus on määrännyt sijaishuoltopaikan viranomaisen hakemuksen mukaisesti ja siten myös arvioinut sijaishuoltopaikan lapsen edun mukaisuutta tästä lähtökohdasta, vaikka sijaishuoltopaikkaa oli viranhaltijan päätöksellä muutettu ennen hallinto-oikeuden päätöksen antamista.

Huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen edellytykset

(11) Hallinto-oikeus on katsonut, että A vaarantaa omaehtoisella ja rajattomalla käyttäytymisellään vakavasti omaa terveyttään ja kehitystään ja että hän tarvitsee ammatillista tukea tilanteensa ja psyykkisen vointinsa parantamiseen. Tätä tukea ei voida järjestää yksinomaan avohuollon tukitoimin, koska A on toistuvasti luvattomasti poissa kotoa eikä asetu kotona äidin ja äidin puolison asettamiin A:n terveyttä ja kehitystä turvaaviin rajoihin. Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen on siten välttämätöntä A:n terveyden ja kehityksen turvaamiseksi ja se on myös hänen etunsa mukaista.

(12) Muutoksenhakija katsoo, että kiireellisen sijoituksen aikaisen koekotiutumisen epäonnistumisessa on ollut kysymys yksittäisestä virhearvioinnista. Jos muutoksenhakija saisi palata kotiin, hän olisi sitoutunut perheen sääntöihin eikä karkaisi.

(13) Korkein hallinto-oikeus katsoo samoin kuin hallinto-oikeus hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että lastensuojelulain mukaiset edellytykset huostaanotolle ja sijaishuoltoon sijoittamiselle täyttyvät. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja saatu selvitys eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Hallinto-oikeuden päätös sijaishuoltopaikasta

Sovellettavat oikeusohjeet

(14) Lastensuojelulain 44 §:ssä säädetään hallinto-oikeudelle tehtävästä huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevasta hakemuksesta. Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan hakemuksen tulee sisältää selvitys sijaishuoltopaikasta. Sijaishuoltopaikan valinnassa huomioon otettavista tekijöistä säädetään lain 50 §:ssä.

(15) Lastensuojelulain 25 d §:ssä säädetään lastensuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta. Pykälän 2 momentin mukaan, kun kiireellistä sijoitusta tai sijaishuoltopaikan muuttamista koskeva päätös tehdään lapsen huostaanottoa tai sijaishuoltoa koskevan asian ollessa vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on päätöksentekijän ilmoitettava tekemästään päätöksestä välittömästi hallinto-oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Oikeudellinen arviointi

(16) Hallinto-oikeuden päätöksellä A:n sijaishuoltopaikaksi on vahvistettu X, mikä vastaa huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa hakemuksessa vaadittua. Hallinto-oikeuden päätös on määrätty välittömästi täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.

(17) Hallinto-oikeuden antaessa päätöksensä A on jo kuukauden ajan ollut kiireellisesti sijoitettuna Y:hyn. Hyvinvointialueen päätöksentekijä on laiminlyönyt lastensuojelulain 25 d §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa ilmoittaa sijaishuoltopaikan muuttamisesta hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeudelle tehtyä hakemusta ei myöskään ole muutettu.

(18) Hyvinvointialue ei ole pannut hallinto-oikeuden päätöstä sijaishuoltopaikan osalta täytäntöön, vaan A on jatkanut asumista Y:ssä. Hyvinvointialueen viranhaltija on sen sijaan hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen tehnyt uuden päätöksen, jolla A:n sijaishuoltopaikka on muutettu Y:hyn.

(19) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että sijaishuoltopaikkaa koskeva kysymys on hallinto-oikeuden päätöksellä tullut asianmukaisesti ratkaistuksi. Hallinto-oikeus on perustanut ratkaisunsa hakijan esittämään vaatimukseen ja on arvioinut esitetyn sijaishuoltopaikan soveltuvuutta lastensuojelulain 50 §:n mukaisesti. Lapsen sijaishuoltopaikan muuttaminen kiireellisen sijoituksen aikana on huostaanottoa koskevasta hakemusasiasta erillinen ratkaisu, jolla ei ole välitöntä merkitystä sen kannalta, mihin lapsi sijoitetaan huostaanoton vahvistamisen jälkeen.

(20) Esillä olevassa asiassa, toisin kuin korkeimman hallinto-oikeuden lyhyenä ratkaisuselosteena julkaistussa ratkaisussa KHO 8.5.2018 taltionumero 2090, lapsen sijaishuoltopaikasta on hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen tehty uusi valituskelpoinen päätös. Tuon päätöksen jälkeen sijaishuoltopaikka on määräytynyt mainitun päätöksen perusteella, eikä lapsen tosiasiallinen sijaishuoltopaikka ole enää poikennut päätösten mukaisesta.

(21) Korkein hallinto-oikeus toteaa edelleen, että sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on päättänyt lapsen huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta, toimivalta päättää sijaishuoltopaikan muuttamisesta kuuluu lastensuojelulain 13 §:n 2 momentin perusteella säännöksessä tarkoitetulle sosiaalihuollon viranhaltijalle. Esillä olevassa asiassa on kysymys muutoksenhausta hallinto-oikeuden huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevaan päätökseen. Tässä yhteydessä ei voida tutkia sijaishuoltopaikan muuttamista koskevan viranhaltijapäätöksen laillisuutta. Siihen on voinut hakea erikseen muutosta.

(22) Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvastainen eikä perustu erehdykseen myöskään sijaishuoltopaikan osalta.

Johtopäätös

(23) Edeltä ilmenevillä perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Janne Aer, Monica Gullans, Juha Lavapuro ja Robert Utter. Asian esittelijä Kristina Björkvall.