KHO:2024:62

Valtioneuvosto oli myöntänyt yhtiölle lunastusluvan käyttöoikeuden saamiseksi yksityisen datakeskuksen sähköenergian tarvetta palvelevien maakaapeleiden asentamista varten tarvittaviin alueisiin. Koska lunastusluvan hakija, joka omisti maakaapelit ja vastasi niiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä kaapeleiden kautta toimitettavasta sähköenergiasta, huolehti myös toimittamansa sähköenergian käytöstä muodostuvan ylimääräisen lämpöenergian talteenotosta ja kierrättämisestä lämpöpumppukeskuksen kautta kaukolämpöverkkoon, lunastusta voitiin pitää yleisen tarpeen vaatimana.

Suomen perustuslaki 15 §

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettu laki 3 §, 4 § 1 ja 2 momentti, 5 § 1 momentti, 7 § 1 ja 2 momentti, 9 § 4 momentti (264/2017) ja 10 § 1 momentti (264/2017)

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki 8 § 1 momentti ja 13 § 1 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Valtioneuvosto 20.4.2023 nro VN/15245/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Rolate Oy:n vaatimus suullisesta käsittelystä hylätään.

Valitukset hylätään.

Rolate Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Valtioneuvoston päätös

(1) Valtioneuvosto on valituksenalaisella päätöksellään kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (lunastuslaki) 4 §:n nojalla antanut Fortum Power and Heat Oy:lle luvan hakemuksen ja siihen liitetyn kartan mukaisesti lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 2 x 400 kV:n sähkönsiirtokaapelia ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Espoon kaupungissa ja Kirkkonummen kunnassa. Lunastus alkaa Espoon kaupungissa sijaitsevalta kiinteistöltä Espoon muuntoasema 49-457-8-12 ja päättyy Kirkkonummen kunnassa sijaitsevalle kiinteistölle Södergård 257-483-2-12. Maakaapelin pituus on noin 8,5 kilometriä. Johtoaukean leveys on 8,2 metriä, ja kaapelien jatkoskohdilla leveys on 12 metriä.

(2) Johdon omistajalla on sähkön ja tiedon siirtämiseen tarpeellisten johtojen, pylväiden ja muiden laitteiden rakentamista, käyttöä, tarkastamista, kunnossapitoa, korjaamista ja uusimista varten oikeus:

1) asentaa ja pitää johtoalueella sähkönsiirtomaakaapelit suojaputkineen ja muine laitteineen sekä tiedonsiirtokaapeleineen ja niihin liittyvine laitteineen,

2) suorittaa tarpeellisia mittauksia johtoaukealla ja suorittaa mittauksia ja tarkastuksia, joista aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen maanomistajille,

3) pitää johtoaukea vapaana puista, vesoista ja rautatiealuetta lukuun ottamatta muista esineistä, jotka saattavat vaikuttaa häiritsevästi kaapelin käyttöön ja kunnossapitoon,

4) poistaa johtoaukealta rautatiealuetta lukuun ottamatta rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pitämisestä tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu,

5) sopivalla tavalla merkitä johtoaukean rajat niin, että ne ovat helposti havaittavissa sekä asentaa johtoalueelle pysyvät merkkipaalut kaapelin sijainnin osoittamiseksi.

6) Kaapelin omistajan lukuun työskentelevillä henkilöillä on oikeus jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin kulmapisteiltä toiselle. Hakijalla on oikeus tätä varten tehdä sinne rautatiealuetta lukuun ottamatta väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä sekä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla.

(3) Lunastettava käyttöoikeus rajoittaa omaisuuden luovuttajan oikeuksia seuraavasti:

1) Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea (3) metriä lähemmäksi kaapelikaivantoa tai kaapelin jatkoskohdan rakenteita. Etäisyys luetaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta.

2) Johtoalueella ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä rautatiealuetta lukuun ottamatta pitää rakennuksia eikä muitakaan rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta.

3) Johtoaukealla ja sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa aiheutua vaaraa kaapelin käytölle ja kunnossa pysymiselle. Työturvallisuuden varmistamiseksi tehtäessä töitä johtoalueen läheisyydessä kaapelin omistajaan on otettava yhteyttä ennen kaivutöiden aloittamista.

(4) Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 §:n nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi.

(5) Valtioneuvosto on todennut perusteluinaan, että hanke on yleisen tarpeen vaatima, että omaisuuden lunastus on tarpeen hankkeen toteuttamisessa ja että johtosuunta on tarkoituksenmukainen.

(6) Valtioneuvoston päätöksen kertoelmaosassa todetaan muun ohella, että hakija on sitoutunut yhdessä Espoon kaupungin kanssa tuottamaan Espoon kaukolämmön hiilineutraalisti 2020-luvulla. Kaupunkialueella datakeskusten hukkalämpöjen hyödyntäminen on Fortum Power and Heat Oy:n mukaan yksi ekologisimmista ja tehokkaimmista tavoista tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon, minkä vuoksi hakija on lähtenyt luomaan edellytyksiä merkittäville datakeskusinvestoinneille pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkoston alueelle. Kirkkonummen datakeskuksen hukkalämpöä hyödyntämällä voidaan tuottaa vuonna 2030 noin 20 prosenttia Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueen kaukolämmönkulutuksesta hiilineutraalisti. Tuotanto korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 200 000 tonnia vuodessa verrattuna nykytilanteeseen.

(7) Valtioneuvoston päätöksen kertoelmaosassa todetaan myös, että yhtiön mukaan datakeskusinvestointi on yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti merkittävä. Tyypillisesti suuri, noin 100 MW:n datakeskus työllistää suoraan 100–300 henkilöä eri koulutustaustoilla. Epäsuorat työpaikat sekä rakennus- ja korvausinvestoinnit huomioon ottaen uusien työpaikkojen määrä on moninkertainen. Jotta hanke realisoituu, tarvitaan datakeskukselle kuitenkin luotettavat ja kapasiteetiltaan riittävät sähköverkkoliitännät.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(8) Insinööritoimisto Jyrki Kekäläinen Oy, KP-Tekno Oy ja A ja B/Asunto Oy C ovat valituksessaan vaatineet, että valtioneuvoston päätös kumotaan. Muutoksenhakijat ovat perustelleet vaatimustaan seuraavasti:

(9) Lunastuslain 4 §:n mukaiset edellytykset lunastusoikeuden käyttämiselle eivät täyty. Fortum Power and Heat Oy:n (jäljempänä myös Fortum) hakemukseen ei ole sisältynyt selvitystä tutkituista reittivaihtoehdoista ja niiden vertailusta. Fortum ei ole hakemuksessaan myöskään perustellut suurjännitemaakaapelin yleistä tarvetta vaan ainoastaan Kolabackenin datakeskushankkeen yleishyödyllisyyttä.

(10) Kiinteistöjen omistajille esitetyistä kartoista ei ole selvinnyt, mihin osaan tontista käyttöoikeusrajoitukset kohdistuisivat tai miten lähelle asuinrakennuksia suurjännitekaapelit tulisivat, eikä lunastuksen kohteen yleispiirteistä osoittamista voida siksi pitää lunastuslain 10 §:n mukaisesti riittävänä.

(11) Asiassa on otettava huomioon suurjännitemaakaapelien aiheuttamat magneettikentät. Suurjännitemaakaapeleita ei suunnitellun mittaisina ja tehoisina ole asennettu Suomessa maahan, eikä Fortum ole esittänyt turvallisuusväitteidensä tueksi dokumentoituja laskentamenetelmiä.

(12) Fortumin järjestämässä kuulemiskokouksessa 24.11.2021 kirjallisille kommenteille varattu määräaika päättyi 31.12.2021, ennen kuin maanomistajille oli toimitettu oleellinen tekninen informaatio sekä terveys- ja turvallisuusselvitykset. Kuulemiskokous ei ole tämän vuoksi täyttänyt laissa säädettyä kuulemisvelvoitetta.

(13) Rolate Oy on valituksessaan vaatinut ensisijaisesti, että valtioneuvoston päätös kumotaan. Muutoksenhakija on vaatinut toissijaisesti, että valtioneuvoston päätös kumotaan ja asia palautetaan valtioneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi tai että valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu maakaapelin reitti muutetaan vastaamaan yhtiön valituksessa esitettyä. Muutoksenhakija on myös vaatinut, että korkein hallinto-oikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn ja että Suomen valtio määrätään korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Muutoksenhakija on perustellut vaatimuksiaan seuraavasti:

(14) Valtioneuvoston päätöksessä on menettelyvirhe. Päätöksen tekemiseen osallistuneet henkilöt ovat olleet esteellisiä hallintolain 28 §:n 1 momentin 3, 4 ja 7 kohdan perusteella, koska he ovat palvelussuhteessa Fortumin suurimpaan omistajaan ja asiassa asianosaiseen Suomen valtioon, jolle lunastusluvan myöntäminen tuo erityistä hyötyä.

(15) Valtioneuvoston päätös on lunastuslain 4 §:n vastainen, koska maakaapeli palvelisi Kirkkonummelle suunniteltua Microsoftin datakeskusta ja on siten suunniteltu ainoastaan ulkomaisen ohjelmistoyrityksen tarpeisiin. Fortum on pyrkinyt esittelemään hanketta niin, että se tuottaisi esimerkiksi datakeskuksen hukkalämmöllä suuria energiatehokkuusetuja, mutta ei ole kuitenkaan esittänyt perusteita sille, että tämä hyöty olisi vähäistä suurempaa taikka tarpeellista.

(16) Lunastuksen tarkoitus voitaisiin saavuttaa vähemmän haitallisilla reittivalinnoilla, joista muutoksenhakija on esittänyt neljä vaihtoehtoa. Muutoksenhakija on lisäksi esittänyt, että maakaapelin reitti siirrettäisiin yhtiön kiinteistön rajalla kulkevan Salmitien osuudella viisi metriä ulommaksi, jolloin lunastus ei lainkaan kohdistuisi kiinteistöön. Fortum ei ole käynyt muutoksenhakijan kanssa tosiasiallisia neuvotteluita lunastuksesta sopimiseksi vapaaehtoisin keinoin vaan ainoastaan toimittanut muutoksenhakijalle allekirjoitettavaksi vakiomuotoisen sopimuksen.

(17) Muutoksenhakija on aloittanut kiinteistön kehittämisen vuonna 2021 kerrostalojen rakentamiseksi. Maakaapelin sijoittaminen lunastuspäätöksen mukaisesti rajoittaisi merkittävästi kiinteistölle rakentamista, koska maakaapelireitin päälle tai sen läheisyyteen ei voisi rakentaa esimerkiksi väestönsuojia tai autohallia eikä tehdä ojituksia. Maakaapelista aiheutuvista terveyshaitoista asuintaajamassa, jollainen kiinteistöllä tulee olemaan, ei ole tehty riittävän perusteellista riskiarviota.

(18) Työ- ja elinkeinoministeriö on lausunnossaan todennut muun ohella, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lunastusta voidaan käyttää suoraan vapaaehtoisten sopimusten sijaan, kun lunastuksen kohteita ja siten myös asianosaisia on suuri määrä. Pelkkä palvelussuhde valtioon ei aiheuta esteellisyyttä ratkaista valtio-omisteisen yhtiön asiaa. Lisäksi valtioneuvoston yleisistunnon pöytäkirjan 29/2023 mukaan omistajaohjauksesta vastaava ministeri ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn vaan poistui istunnosta asian käsittelyn ajaksi.

(19) Fortum Power and Heat Oy on vastineessaan todennut muun ohella, että maakaapeleilla turvataan häiriötön sähkönsyöttö kriittisen infrastruktuurin datakeskukselle, joka tarjoaa yhteiskunnalle tietojenkäsittelykapasiteettia lisääntyvään datan varastointi-, käsittely- ja hallintatarpeeseen. Hanke on siten yleisen tarpeen vaatima. Lisäksi Suomeen rakennettavat datakeskukset mahdollistavat datan käsittelyn ja tallentamisen Suomen maaperällä, mikä on eräille toimijoille lakisääteinen edellytys. Datakeskuksen hukkalämpöä hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, ja maakaapeleiden kautta syötetään sähköä myös tätä varten tarvittavalle lämpöpumppulaitokselle

(20) Sähkönsiirtoreitin suunnittelua ovat ohjanneet maankäytölliset, ympäristölliset, arkeologiset ja tekniset seikat. Lopullinen maakaapelireitti on kompromissi, jossa yhdistyvät sähkönsiirron toimivuus sekä alueellinen kehittyminen ja maankäyttö tulevaisuudessa. Perusteet muiden reittivaihtoehtojen hylkäämiseksi on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa ympäristöselvityksessä.

(21) Maakaapelien aiheuttamien magneettikenttien laskennassa käytetyt menetelmät ja laskennan tulokset on esitetty hakemuksen liitteessä. Säteilyturvakeskuksen asiassa antamaa lausuntoa on pidettävä riittävänä selvityksenä siitä, etteivät maakaapelit aiheuta terveyshaittoja.

(22) Hakemuksen liitteenä oleva reittikartta on yksityiskohtainen, ja siinä on riittävällä tavalla näkyvillä, missä kohtaa kiinteistöjä maakaapelireitti kulkee. Lunastuksen kohde on siten yksilöity lunastusluvassa lunastuslain 10 §:n mukaisesti ja muutoinkin riittävän tarkasti kohteiden suuri määrä huomioon ottaen. Päätöksessä lunastuksen kohde on mainitun pykälän mukaisesti voitu jättää määritettäväksi yksityiskohtaisemmin lunastustoimituksen yhteydessä.

(23) Insinööritoimisto Jyrki Kekäläinen Oy ja A ovat antaneet vastaselityksen sekä toimittaneet lisäselvitystä.

(24) Rolate Oy on antanut vastaselityksen.

(25) Korkein hallinto-oikeus on ilmoittanut Rolate Oy:lle, ettei asiassa järjestetä suullista käsittelyä, ja varannut yhtiölle tilaisuuden esittää kirjallista lisäselvitystä. Lisäselvitystä ei ole esitetty.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Vaatimus suullisen käsittelyn järjestämisestä

(26) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena tai yksityinen asianosainen sitä vaatii. Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla asianosaista, päätöksen tehnyttä viranomaista, todistajia ja asiantuntijoita sekä ottaa vastaan muuta selvitystä. Mainitun pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan hallintotuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta huolimatta jättää suullisen käsittelyn järjestämättä, jos asian ratkaisemiseksi merkityksellisistä tosiseikoista on jo saatu riittävä selvitys, jonka perusteella asia voidaan ratkaista ilman, että tuomioistuimelle jää varteenotettavaa epäilystä tosiseikoista.

(27) Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys sekä Rolate Oy:n valituksessa esitetyt valitusperusteet, korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei suullisen käsittelyn järjestäminen ole asian selvittämiseksi tarpeen.

2. Pääasiaratkaisu

2.1 Kysymyksenasettelu

(28) Asiassa on Rolate Oy:n valituksesta ensin ratkaistava, ovatko päätöksen tekemiseen osallistuneet valtioneuvoston jäsenet olleet asiassa esteellisiä.

(29) Asiassa on tämän jälkeen muutoksenhakijoiden valituksista ratkaistava, onko valtioneuvoston päätös lainvastainen siltä osin kuin se koskee muutoksenhakijoiden kiinteistöihin kuuluvia alueita.

2.2 Esteellisyysperuste

(30) Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

(31) Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen: 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

(32) Rolate Oy:n mukaan lunastuslupapäätöksen tekemiseen osallistuneet valtioneuvoston jäsenet ovat olleet esteellisiä, koska he ovat palvelussuhteessa Suomen valtioon, joka on hakijayhtiön suurin omistaja ja asiassa asianosainen ja jolle lunastusluvan myöntäminen tuo erityistä hyötyä.

(33) Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei Rolate Oy ole valituksessaan esittänyt, että Fortum Power and Heat Oy:n lunastuslupahakemuksen ratkaisusta olisi odotettavissa hyötyä kenellekään asian käsittelyyn osallistuneelle valtioneuvoston jäsenelle tai tämän läheiselle henkilökohtaisesti. Rolate Oy ei ole myöskään esittänyt, että kukaan asian käsittelyyn osallistuneista valtioneuvoston jäsenistä tai heidän läheisistään olisi palvelussuhteessa mainittuun yhtiöön.

(34) Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei valtioneuvoston jäsenyyden voida yleisesti arvioiden katsoa johtavan sellaiseen lojaalisuussuhteeseen valtioon nähden, että valtioneuvoston jäsen olisi esteellinen käsittelemään esimerkiksi valtionyhtiöitä koskevia lupa-asioita. Korkein hallinto-oikeus lisäksi toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella valtion omistajaohjauksesta vastannut ministeri ei ole osallistunut asian käsittelyyn.

(35) Asiassa ei ole myöskään ilmennyt aihetta perusteltuun epäilyyn siitä, että lunastuslupahakemuksen käsittelyyn osallistuneiden valtioneuvoston jäsenten puolueettomuus olisi muulla tavalla vaarantunut esteellisyyden aiheuttavalla tavalla.

(36) Korkein hallinto-oikeus katsoo edellä lausutun perusteella, ettei valtioneuvoston päätös ole lainvastainen Rolate Oy:n valituksessa esitetyn esteellisyyttä koskevan valitusperusteen vuoksi.

2.3 Lunastusluvan myöntäminen

2.3.1 Sovellettavat oikeusohjeet

(37) Suomen perustuslain 15 §:n 1 momentin mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Pykälän 2 momentin mukaan omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

(38) Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (lunastuslaki) 3 §:n mukaan lunastamalla voidaan: 1) hankkia kiinteää omaisuutta taikka pysyvä tai määräaikainen erityinen oikeus; 2) rajoittaa pysyvästi tai määräajaksi oikeutta käyttää tai vallita kiinteää omaisuutta taikka erityistä oikeutta; sekä 3) lakkauttaa erityinen oikeus.

(39) Lunastuslain 4 §:n mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Pykälän 2 momentin mukaan lunastuksen hakija voi olla myös yksityisoikeudellinen yhteisö, joka osoittaa yleisen tarpeen vaativan lunastusta ja esittää luotettavan selvityksen siitä, että lunastettava omaisuus tullaan käyttämään aiottuun tarkoitukseen.

(40) Lunastuslain 5 §:n 1 momentin mukaan lunastusluvan antaa hakemuksesta valtioneuvosto yleisistunnossaan.

(41) Lunastuslain 7 §:n 1 momentin mukaan lunastuslupaa haettaessa on esitettävä selvitys, jonka nojalla voidaan arvioida lunastuksen tarpeellisuus tai todeta lunastusoikeuden olemassaolo. Pykälän 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä asianmukaiset kartat ja piirustukset, selvitys asianomaisista omistajista ja haltijoista sekä heidän osoitteistaan ja tarvittaessa tiedot alueen kaavoitustilanteesta.

(42) Lunastuslain 9 §:n 4 momentin (264/2017) mukaan, jos lunastus tapahtuu rautatien, voimansiirtolinjan, maakaasuverkoston tai muun näihin verrattavan yrityksen rakentamista varten, voidaan kiinteän omaisuuden omistajien ja käyttöoikeuden haltijain kuuleminen järjestää siten, että niille omistajille ja haltijoille, joiden etua ja oikeutta asia koskee, varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä hankkeesta hakijan toimesta kussakin kunnassa järjestettävässä kokouksessa. Jos hakemuksessa tarkoitettu yritys koskee jonkin kunnan aluetta vain vähäiseltä osin, voidaan tällaisessa kunnassa sijaitsevan kiinteän omaisuuden omistajien ja käyttöoikeuden haltijoiden kuuleminen kuitenkin järjestää samalla kertaa toisessa kunnassa järjestettävässä kokouksessa. Kokouksesta on annettava tieto sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kokouksen pöytäkirja on liitettävä lunastushakemukseen. Kuultavalle, joka haluaa liittää kirjallisen lausumansa pöytäkirjaan, on varattava siihen mahdollisuus kokouksessa, tai jos hän sitä vaatii, kokouksen jälkeen määräajassa, joka ei saa olla 14 päivää lyhyempi.

(43) Lunastuslain 10 §:n 1 momentin (264/2017) mukaan lunastusluvassa on mainittava, mitä omaisuutta lunastus koskee. Lunastuksen kohde voidaan kuitenkin vähemmän tärkeiltä osiltaan jättää lunastustoimituksessa määrättäväksi, kun lunastamalla hankitaan oikeus 9 §:n 4 momentissa tarkoitettua yritystä varten tarvittaviin alueisiin ja lunastuksen kohteen yleispiirteistä osoittamista voidaan pitää lunastuslupaa annettaessa riittävänä.

(44) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston yleisistunnon päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mainitun lain 13 §:n 1 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

2.3.2 Asiassa saatu selvitys

(45) Fortum Heat and Power Oy:n (jäljempänä myös hakija ja Fortum) tarkoituksena on rakentaa Kirkkonummelle suunnitteilla olevaa datakeskusta varten kaksi 400 kV:n sähkönsiirtokaapelia tiedonsiirtolaitteineen (jäljempänä maakaapelit).

(46) Fortum on sitoutunut yhdessä Espoon kaupungin kanssa tuottamaan Espoon kaukolämmön hiilineutraalisti 2020-luvulla. Yhtiön tarkoituksena on siksi hyödyntää datakeskuksen käytössä syntyvä hukkalämpö kaukolämmön tuottamiseksi. Jäähdytyksen sivutuotteena syntyy noin 30-asteista ilmaa, jonka lämpöenergia siirretään lämmönvaihtimien kautta veteen, joka puolestaan jatkojalostetaan lämpöpumpuilla noin 80-asteiseksi kaukolämpöverkostoon sopivaksi vedeksi. Hakemuksen mukaan datakeskuksen hukkalämmön avulla voidaan tuottaa vuonna 2030 noin 20 prosenttia Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueen kaukolämmönkulutuksesta, jolloin tuotanto vähentäisi hiilidioksidipäästöjä noin 200 000 tonnia vuodessa nykytilanteeseen verrattuna.

(47) Fortum on hakenut valtioneuvostolta lupaa hankkia lunastamalla käyttöoikeudet maakaapeleita varten tarvittaviin alueisiin 86 kiinteistöllä Espoossa ja Kirkkonummella.

(48) Hakemuksen liitteenä olevassa 31.3.2021 päivätyssä maakaapelireitin ympäristöselvityksessä on arvioitu kaapeleiden reittivaihtoehtoja VE1, VE2, VE3a–c ja VE4, joista toteutettavaksi on valittu paremman rakennettavuuden ja ympäristövaikutusten perusteella VE4. Perusteena muiden vaihtoehtojen hylkäämiselle on ollut reitin sijainti maakaasuputken rinnalla, alueen tuleva kehitys vireillä olevan kaavoituksen myötä tai Kehä III:n ja muiden tie- ja katualueiden toimintojen yhteensovittamistarpeet.

(49) Fortumin lunastuslupahakemukseen on liitetty muun ohella mittakaavaan 1:5000 laaditut kartat, joihin on merkitty 5–6 metrin syvyyteen asennettavien maakaapeleiden suunniteltu sijainti muutoksenhakijoiden kiinteistöillä.

(50) Fortum on toimittanut muutoksenhakijoille vakiomuotoiset luonnokset sopimukseksi, jonka tarkoituksena on ollut sopia maakaapeleiden sijoittamiseen liittyvistä yksityiskohdista tulevaa lunastusmenettelyä varten.

(51) Fortum on varannut kiinteistöjen omistajille mahdollisuuden lausua mielipiteensä hankkeesta Kirkkonummella 24.11.2021 ja Espoossa 25.11.2021 järjestetyissä kokouksissa sekä varannut mahdollisuuden liittää kirjalliset lausumat kokouksista laadittuihin pöytäkirjoihin viimeistään 31.12.2021.

(52) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut 30.9.2022 päivätyn lausunnon ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta maakaapelihankkeen toteuttamisessa. ELY-keskus on pyytänyt asiassa lausunnon muun muassa Säteilyturvallisuuskeskukselta. ELY-keskuksen lausuntoon sisältyvän yhteenvedon mukaan Säteilyturvallisuuskeskus on todennut, ettei maakaapelin aiheuttama magneettikenttä viimeisimmän suunnitelman perusteella tehdyn laskennan mukaan lähimmässäkään asuinrakennuksessa merkittävästi lisää sähkölaitteiden ja -johtojen aiheuttamaa magneettikenttää, eikä maakaapelin magneettikentästä siten ole terveydellistä haittaa alueen asukkaille.

2.3.3 Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Yleinen tarve

(53) Rolate Oy on katsonut, ettei ainoastaan ulkomaisen ohjelmistoyrityksen datakeskuksen tarpeita palveleva maakaapeli ole yleisen tarpeen vaatima. Hakija ei ole myöskään esittänyt perusteita sille, että datakeskuksen hukkalämmöstä saatava energiatehokkuushyöty olisi vähäistä suurempaa taikka tarpeellista.

(54) Korkein hallinto-oikeus toteaa lunastuslain 4 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin (HE 179/1975 II vp) viitaten, että mainitussa säännöksessä tarkoitetun yleisen tarpeen vaatimuksia on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen ottaen myös huomioon, että vaatimukset vaihtelevat eri aikoina ja eri olosuhteissa.

(55) Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei yksittäisen datakeskuksen sähköenergian saantia palvelevia maakaapeleita itsessään voida pitää yleisen tarpeen vaatimina. Nyt on kuitenkin kyse hankkeesta, jossa lunastusluvan hakija, joka omistaa maakaapelit ja vastaa niiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä kaapeleiden kautta toimitettavasta sähköenergiasta, huolehtii myös toimittamansa sähköenergian käytöstä muodostuvan ylimääräisen lämpöenergian talteenotosta ja kierrättämisestä lämpöpumppukeskuksen kautta kaukolämpöverkkoon Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella.

(56) Osa maakaapeleilla toimitettavasta sähköenergiasta muuntuu datakeskuksen laitteistojen jäähdytyksessä lämpöenergiaksi, jota yritys ei itse ainakaan kokonaan hyödynnä. Hakemuksen mukaan hakija pystyy hyödyntämään näin muodostuvan ylimääräisen lämpöenergian kaukolämmön tuotannossaan niin, että vuonna 2030 sen avulla voidaan kattaa noin 20 prosenttia Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueen kaukolämmönkulutuksesta, mikä hakemuksen mukaan vähentäisi kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 200 000 tonnilla vuodessa nykytilanteeseen verrattuna.

(57) Hukkalämmön talteenotto ja käyttäminen kaukolämmön tuotannossa edistävät yhteiskunnan kestävälle kehitykselle tärkeää kiertotaloutta, jossa raaka-aineiden käyttöä tehostetaan muun muassa hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja ja minimoimalla tuotannon aikaista häviötä. Hukkalämpöä hyödyntämällä hakija pystyy lisäksi vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sen myötä hiilidioksidipäästöjä kaukolämmön tuotannossaan. Ottaen huomioon hiilidioksidipäästöjen vähennyksen suurehkon määrän, päästövähennys tukee myös Suomea sitovien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Korkein hallinto-oikeus katsoo tämän vuoksi, että maakaapeleita, joiden pääasiallisena tarkoituksena on johtaa sähköenergiaa datakeskuksen käyttöön, on tässä tapauksessa pidettävä yleisen tarpeen vaatimina.

(58) Hakija on perustellut maakaapelihankkeen yleistä tarvetta myös datakeskuksen yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti merkittävillä välittömillä ja välillisillä työllisyyttä lisäävillä vaikutuksilla. Hakija on lisäksi valituksista antamassaan vastineessa pitänyt maakaapelihanketta yleisen tarpeen vaatimana, koska hankkeen avulla turvataan sähkönsyöttö myös yhteiskunnan kannalta kriittiselle datan varastointia ja käsittelyä palvelevalle infrastruktuurille.

(59) Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei hakija ole esittänyt datakeskuksen työllisyyttä lisäävistä vaikutuksista sellaista selvitystä, joka voitaisiin ottaa huomioon maakaapelihankkeen yleistä tarvetta arvioitaessa.

(60) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, onko valtioneuvoston valituksenalainen päätös lainvastainen. Siltä osin kuin päätöksen perusteluissa ei ole käsitelty jotakin asian myöhemmässä käsittelyssä päätöksen tueksi esitettyä seikkaa, on tapauskohtaisesti arvioitava tällaisen seikan merkitys päätöksen perusteiden kannalta. Kun datakeskuksen merkitystä datainfrastruktuurille ei ole käsitelty valtioneuvoston päätöksessä eikä se ole ollut päätösharkinnan perusteena, ei hankkeen merkitystä kriittiselle datainfrastruktuurille voida ottaa huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa yleistä tarvetta osoittavana tai sitä tukevana seikkana.

Muut valitusperusteet

(61) Maakaapeleiden suunnitellut reitit muutoksenhakijoiden kiinteistöillä on osoitettu riittävällä tarkkuudella mittakaavaan 1:5000 laadituissa hakemuksen liitteinä olleissa kartoissa. Korkein hallinto-oikeus katsoo asiassa saadun selvityksen osoittavan, että hakija on myös riittävästi selvittänyt reittivaihtoehtoja maakaapelien sijoittamiseksi ja esittänyt toteutettavan reitin tueksi asianmukaiset perusteet.

(62) Rolate Oy:n mukaan Fortum ei ole käynyt yhtiön kanssa tosiasiallisia neuvotteluja tarvittavien oikeuksien saamiseksi kiinteistöön vapaaehtoisesti. Asiassa saadun selvityksen mukaan Fortum on lähettänyt yhtiölle vakiosopimuksen sisältävän sopimusluonnoksen käyttöoikeuksien järjestämiseksi. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Fortum on riittävällä tavalla tehnyt yhtiölle aloitteen neuvotellakseen käyttöoikeuksien hankkimisesta vapaaehtoisesti siinä tapauksessa, että yhtiö vastaa aloitteeseen.

(63) Säteilyturvakeskus on antanut maakaapelien aiheuttamasta sähkömagneettisesta säteilystä lausunnon, joka sisältyy Uudenmaan ELY-keskuksen 30.9.2022 päivättyyn maakaapelin ympäristövaikutusten arviointitarvetta koskevaan lausuntoon. Korkein hallinto-oikeus pitää Säteilyturvakeskuksen lausunnon perusteella selvitettynä, ettei maakaapeleiden sähkömagneettisesta säteilystä aiheudu muutoksenhakijoiden kiinteistöillä terveys- tai muutakaan haittaa.

(64) Saadun selvityksen mukaan Säteilyturvakeskuksen edellä mainittu lausunto tai Uudenmaan ELY-keskuksen siitä esittämä selostus eivät ole olleet muutoksenhakijoiden käytettävissä heidän esittäessään muistutuksia lunastuslupahakemuksesta. Koska muutoksenhakijat ovat kuitenkin voineet esittää asiaa koskevat vaatimuksensa korkeimmassa hallinto-oikeudessa valtioneuvoston päätöksestä valittaessaan, korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei valtioneuvoston päätös tällä perusteella ole kumottavissa lainvastaisena.

(65) Korkein hallinto-oikeus toteaa Rolate Oy:n esittämästä valitusperusteesta, joka koskee maakaapelin mahdollisimman haitatonta sijoittamista yhtiön kiinteistön alueelle, että valtioneuvoston päätöksen mukaan lunastuksen kohde on jätetty lunastuslain 10 §:n (264/2017) 1 momentin nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi.

(66) Korkein hallinto-oikeus katsoo edellä esitetyin perustein, ettei lunastuksesta muutoksenhakijoiden yksityiselle edulle koituvaa haittaa ole pidettävä suurempana kuin siitä yleiselle edulle saatavaa hyötyä.

2.3.4 Johtopäätös

(67) Edellä lausuttu huomioon ottaen lunastuslain 4 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset ovat olleet olemassa, eikä valtioneuvoston päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 1 momentti, valitukset on hylättävä.

3. Oikeudenkäyntikulut

(68) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, Rolate Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi, oikeusneuvokset Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Pekka Kemppainen.