KHO:2025:78
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana, oliko Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutilla (Krimo) oikeus saada poliisiasiain tietojärjestelmästä muun ohella eräät rikosilmoitustiedot. Kysymys oli erityisesti siitä, oliko tietopyyntöä arvioitava Krimon tiedonsaantioikeutta koskevan erityissäännöksen lisäksi Poliisihallituksen viittaamien henkilötietojen luovuttamista tai käsittelyä koskevien muiden säännösten perusteella.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Krimon tiedonsaantioikeutta koskevalla erityissäännöksellä oli kattavasti järjestetty siinä mainittuja tietoja koskeva tiedonsaantioikeus ja vastaavasti tiedot luovuttavan viranomaisen velvollisuus niiden luovuttamiseen. Poliisihallituksen viittaamat säännökset eivät tulleet asiassa sovellettaviksi, eikä henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö ollut muutoinkaan esteenä tietojen luovuttamiselle. Myöskään yksityiselämän suojan ei ollut katsottava muodostuvan esteeksi erityissäännökseen perustuvan, sinänsä poikkeuksellisen laajana pidettävän tiedonsaantioikeuden soveltamiselle tässä asiassa.
Kun tiedonsaantioikeus perustui suoraan erityissäännökseen, Krimon ei ollut tarpeen saada Poliisihallituksen lupaa tietojen saamiseen. Poliisihallitus ei siten ollut voinut käsitellä ja ratkaista Krimon rikosilmoitustietoja koskevaa tietopyyntöä tietolupa-asiana, jossa annettuun päätökseen oli sisällytetty ehtoja, rajoituksia ja määräyksiä.
Laki Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista 4 a § 1 momentti 8 kohta
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Helsingin hallinto-oikeus 6.11.2023 nro 6293/2023
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää Poliisihallitukselle valitusluvan ja tutkii asian.
Valitus hylätään siltä osin kuin asia koskee rikosilmoitustietoja. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei tältä osin muuteta.
Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin asia koskee esitutkintapöytäkirjoja ja kuolemansyynselvityksiä. Poliisihallituksen päätös, jolla tietopyyntö on näiltä osin hylätty, saatetaan voimaan.
Poliisihallituksen sekä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
Asian tausta
(1) Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on pyytänyt Poliisihallitukselta rikosten ja seuraamusten tutkimusrekisterin päivitystä varten poliisiasiain tietojärjestelmän rikosilmoitustiedot koskien ilmoitettuja rikoksia, epäiltyjä ja asianomistajia, mukaan lukien selosteosat ja teontarkenteet. Täytetyistä henkirikoksista on pyydetty lisäksi esitutkintapöytäkirjat ja kuolemansyynselvitykset. Pyyntö on kohdistunut vuosiin 2017–2020 ja koskenut siinä tarkemmin mainittuja rikoslajeja. Pyyntöön on sisällytetty henkilötietojen käsittelyä ja suojausta koskevaa selvitystä.
(2) Poliisihallitus on 5.4.2022 tehnyt ”tietoluvaksi” ja ”lupapäätökseksi” luonnehtimansa päätöksen. Päätöksen mukaan Krimolle luovutetaan laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten poliisiasiain tietojärjestelmästä tietojoukkona ja muun esitutkintaan liittyvän aineiston osalta erikseen esitettyjen asiakirjapyyntöjen perusteella poliisin henkilötietolain 5–6 §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja päätöksessä mainituin ehdoin ja rajoituksin. Ehdot ja rajoitukset ovat koskeneet muun ohella luovutettavien tietojen laajuutta ja sisältöä, tietoluvan esittämistä, henkilötietojen suojaamista koskevan selvityksen esittämistä, tietojen käsittelyssä noudatettavia vaatimuksia, tietojen käsittelyyn liittyvän koulutuksen järjestämistä, tietojen hävittämistä ja tietojen luovuttamiseen liittyvistä kustannuksista vastaamista.
(3) Poliisihallituksen päätöksessä on todettu, että esitutkintapöytäkirjoihin liittyvät tietopyynnöt tulee osoittaa sille poliisiyksikölle, joka on vastannut rikosasian tutkinnasta. Asiakirjan antamisesta päättää se poliisiyksikkö, joka on laatinut asiakirjan tai jonka hallussa se on.
(4) Hallinto-oikeus on kumonnut Poliisihallituksen päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on velvoittanut Poliisihallituksen antamaan pyydetyt tiedot Krimolle ilman erillistä tietolupapäätöstä ja siihen liitettyjä määräyksiä, rajoituksia ja ehtoja.
(5) Hallinto-oikeus on todennut, että Krimon tiedonsaantioikeus perustuu nimenomaiseen erityislain säännökseen. Krimon lakisääteisten tutkimus- ja seurantatehtävien suorittamiseksi annettavien tietojen saamisen edellytykseksi ei voida asettaa julkisuuslain 28 §:n 2 momentissa tarkoitettuja määräyksiä tai päätöksen voimassaoloa ja sen muuttamista koskevia ehtoja. Myöskään esitutkintavaihetta koskevien tietojen saaminen ei edellytä tutkimusluvan hakemista tai tietoluvan esittämistä. Siltä osin kuin esitutkintapöytäkirjoja ja määrättyjä muita esitutkintaan liittyviä asiakirjoja ei talleteta poliisiasiain tietojärjestelmään, vaan niitä käsitellään ja säilytetään yksinomaan viranomaisen asiakirjoina esi- ja poliisitutkinnasta vastanneessa poliisiyksikössä ennen tietoaineiston arkistointia, Poliisihallitus voi ohjeistaa alaisiaan poliisiyksiköitä Krimolle lakisääteisesti kuuluvan tiedonsaannin toteutumiseksi.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaana Moilanen, Petteri Leppikorpi ja Nina Tuominen, joka on myös esitellyt asian.
Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(6) Poliisihallitus on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Poliisihallituksen päätös saatetaan voimaan. Lisäksi on vaadittu, että Krimo velvoitetaan korvaamaan Poliisihallituksen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen.
(7) Poliisihallituksen mukaan hallinto-oikeus on virheellisesti arvioinut tietojen luovuttamista vain Krimoa koskevan erityislain ja julkisuuslain näkökulmasta. Asiassa olisi tullut soveltaa lisäksi henkilötietojen käsittelyä poliisissa koskevia säädöksiä eli muun ohella lakia henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa, lakia henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä sekä lakia julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Myös Euroopan unionin tietosuojasääntelyn keskeiset periaatteet on sivuutettu.
(8) Poliisihallituksen mukaan tietojen luovuttamisen edellytysten täyttymistä on arvioitava tietojen alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen sovellettavan lainsäädännön näkökulmasta. Krimoa koskevalla erityislailla ei voida rajata poliisin toimintaa koskevan sääntelyn soveltamista. Krimon toimintaa ja tehtäviä koskeva sääntely ei ole kaikkien käsittelytoimien osalta kattavaa, eikä siinä oteta huomioon kaikkia henkilötietojen käsittelyyn liittyviä näkökohtia. Hallinto-oikeuden päätöksen soveltaminen johtaisi käytännössä siihen, että Poliisihallitus ei voisi täyttää sille lainsäädännöstä seuraavia velvoitteita.
(9) Poliisihallituksen mukaan Krimon tietopyyntö on koskenut instituutin lakisääteisiä tutkimus- ja seurantatehtäviä. Pyydetty tietoaineisto sisältää huomattavasti salassa pidettäviä ja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia arkaluontoisia tietoja. Poliisihallituksen tulee voida varmistua siitä, että tiedot suojataan ja niitä käsitellään asianmukaisesti. Lisäksi tutkinnan turvaamiseksi on välttämätöntä, että tietoja ei luovuteta tutkinnan ollessa kesken. Luovuttaa ei voida myöskään tutkinnallisista syistä salattuja ilmoitustietoja.
(10) Krimo on vaatinut, että valituslupahakemus, valitus ja vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään. Lisäksi on vaadittu, että Poliisihallitus velvoitetaan korvaamaan Krimon oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen.
(11) Krimon mukaan laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa ei sovellu Krimon lakisääteiseen tiedonsaantioikeuteen eikä Poliisihallitus voi rajoittaa Krimon tiedonsaantia. Krimoa koskeva laki on tiedonsaannin kannalta erityislaki, joka syrjäyttää muut tietojen saantia koskevat rajoitukset. Lainsäätäjän tarkoitus on ollut, että kyseisessä laissa mainitut viranomaiset luovuttavat tiedonsaantioikeuteen sisältyvät tiedot ilman lupaharkintaa.
(12) Krimon mukaan myöskään tietosuojalainsäädännöstä ei seuraa oikeutta tai velvollisuutta asettaa Krimolle lupavaatimuksia. Krimolla on yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain mukaiset lakisääteiset velvoitteet tietojen suojaamiseen. Tiedonhallintalaki ei sovellu Krimon tiedonsaantioikeuden toteuttamiseen, koska Krimo ei ole pyytänyt, että tiedot luovutettaisiin teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden välityksellä. Poliisihallituksella on velvollisuus antaa Krimolle tiedot myös asioista, joissa esitutkinta on kesken.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
Arvioinnin lähtökohta ja kysymyksenasettelu
(13) Poliisihallituksen tietopyyntöön antaman päätöksen perusteella Krimolta on edellytetty erillisten tietopyyntöjen tekemistä, ehtojen noudattamista tai muiden päätöksessä viitattujen edellytysten täyttämistä ennen tietojen luovuttamista. Krimon ei voida todeta saaneen suoraan päätöksen nojalla mitään tietoja. Tietopyynnön on siten katsottava tulleen päätöksellä tosiasiallisesti hylätyksi.
(14) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on näin ollen ratkaistavana, onko Poliisihallitus voinut hylätä tietopyynnön vai onko Krimolla oikeus saada poliisiasiain tietojärjestelmästä pyytämänsä tiedot. Kysymys on erityisesti siitä, onko tietopyyntöä arvioitava Krimon tiedonsaantioikeutta koskevan Krimo-lain 4 a §:n 1 momentin 8 kohdan lisäksi Poliisihallituksen viittaamien henkilötietojen luovuttamista tai käsittelyä koskevien muiden säännösten perusteella. Tästä arvioinnista riippuu myös se, onko Poliisihallitus voinut ratkaista tietopyynnön tietolupa-asiana, jossa annettuun päätökseen on sisällytetty ehtoja, rajoituksia ja määräyksiä.
Keskeiset sovellettavat tai muutoin huomioon otettavat oikeusohjeet
Laki Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista (Krimo-laki)
(15) Krimo-lain 1 §:n 1 momentin mukaan Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Pykälän 2 momentin mukaan instituutin tehtävänä on: 1) harjoittaa riippumatonta kriminologista ja muuta oikeuspoliittista tutkimusta ottaen huomioon oikeusministeriön ja yhteiskunnan tietotarpeet; 2) seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännön vaikutuksia sekä raportoida niiden kehityspiirteistä; ja 3) ylläpitää rikosten ja seuraamusten tutkimusrekisteriä sekä muita sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarvittavia tutkimusrekistereitä. Pykälän 3 momentin mukaan instituutti on tutkimusrekistereihin sisältyvien henkilötietojen rekisterinpitäjä.
(16) Lain 4 a §:ssä säädetään instituutin tiedonsaantioikeudesta. Pykälän 1 momentin 8 kohdan mukaan instituutilla on salassapitosäännösten ja tuomioistuinten antamien salassapitomääräysten sekä muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus pyynnöstä saada maksutta instituutin tutkimus- ja seurantatehtävien toteuttamiseksi tarpeellisia tietoja seuraavasti: poliisiasiain tietojärjestelmästä ja rajavartiolaitoksen toiminnallisen tietojärjestelmän tutkinta- ja virka-apurekisteristä tiedot rikosten kohteeksi joutumisesta, lähestymiskielloista, tehdyistä rikosilmoituksista, rikosasioiden esitutkinnasta ja käytetyistä pakkokeinoista lukuun ottamatta tietolähdetietoja ja salaisia pakkokeinoja koskevia tietoja.
(17) Lain 4 a §:n 3 momentin mukaan tiedonsaantioikeus ei koske valtion ulkoisen turvallisuuden tai kansainvälisten suhteiden kannalta salassa pidettäviä tietoja. Pykälän 4 momentin mukaan mainitun pykälän nojalla annettavat tiedot voidaan luovuttaa myös sähköisessä muodossa.
(18) Lain 4 b §:ssä säädetään tietojen käsittelystä ja salassapidosta.
(19) Krimo-lain 4 a §:n säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä (HE 184/2012 vp) ilmenee, että pykälän säätämisen taustalla on ollut tarkoitus muuttaa esityksessä tarkemmin kuvattua tilannetta, jossa silloisen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keskeinen tiedonsaanti perustui eri viranomaisten yksittäisiä hankkeita koskeviin erityislupiin. Tuolloisessa tilanteessa tutkimuslaitos ei aina saanut viranomaisilta kaikkia sen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta välttämättömiä tietoja.
(20) Hallituksen esityksen mukaan 4 a §:n 1 momentin 8 kohdassa on käytännössä kysymys esitutkintaviranomaisten poliisiasiain tietojärjestelmään kirjaamista rikosilmoituksista sekä tutkinta- ja virka-apujärjestelmään tallennetuista tiedoista. Tiedonsaantioikeus koskisi esimerkiksi tutkintailmoitusta, esitutkintapöytäkirjaa ja tutkinnan päätöksiä. Rikollisuustilanteen seurantatehtävän vuoksi tutkimuslaitoksella olisi oikeus saada tiedot myös rikoksista ja pakkokeinoista, joihin liittyvä esitutkinta on yhä vireillä.
(21) Krimo-lakia on vuonna 2020 muutettu Euroopan unionin tietosuojalainsäädännön johdosta. Tätä koskevan hallituksen esityksen (HE 2/2020 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu muun ohella, että Krimon tutkimukseen käytettävät ja siihen liittyviin rekistereihin talletettavat tiedot voivat olla peräisin lähteistä, jotka kuuluvat alkuperäisen henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen osalta joko yleisen tietosuoja-asetuksen tai rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalaan. Hallituksen esityksen mukaan instituutin suorittama henkilötietojen käsittely olisi suhteessa näihin alkuperäisiin käsittelytarkoituksiin tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 89 artiklassa sekä rikosasioiden tietosuojalain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua, alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen nähden yhteensopivaa henkilötietojen käsittelyä. Krimon harjoittamaan tutkimustoimintaan liittyvään henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan kaikilta osin yleistä tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki)
(22) Julkisuuslain 13 §:n 2 momentin mukaan pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.
(23) Lain 14 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on, jollei 15 §:n 3 momentissa tai muualla laissa toisin säädetä.
(24) Lain 16 §:n 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.
(25) Lain 24 §:ssä säädetään siitä, mitkä viranomaisen asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Lain 28 §:ssä säädetään viranomaisen luvasta salassa pidettävän asiakirjan antamiseen ja lain 29 §:ssä salassa pidettävien tietojen antamisesta toiselle viranomaiselle.
(26) Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan lain 13 §:n 2 momentti koskee niitä erityistilanteita, joissa tietoja pyytävällä on velvollisuus antaa selvitys pyyntönsä perusteeksi. Säännökset ovat toissijaisia. Erityislainsäädännössä voidaan esimerkiksi toiselle viranomaiselle säätää oikeus saada tietoja salassa pidettävistä asiakirjoista. Lain 16 §:n osalta on todettu muun ohella, että pykälässä määritellään, miten asiakirjan julkisuus käytännössä toteutetaan. Kun tietojen saaminen perustuu muuhun lakiin, noudatetaan erityislaissa mahdollisesti olevia tietojen antamistapaa koskevia säännöksiä.
Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (poliisin henkilötietolaki)
(27) Poliisin henkilötietolain 1 §:n 1 momentin mukaan, jollei muualla laissa toisin säädetä, tätä lakia sovelletaan poliisilain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen poliisille kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tarpeellisten henkilötietojen käsittelyyn, jos: 1) käsittely on kokonaan tai osittain automaattista; tai 2) henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.
(28) Lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan, jollei mainitussa laissa toisin säädetä, oikeuteen saada tieto ja muuhun henkilötietojen luovuttamiseen viranomaisen henkilörekisteristä sovelletaan, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetään. Lisäksi henkilötietojen käsittelystä säädetään pykälän 2 momentin mukaan yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä tietosuojalaissa.
(29) Lain 22 §:n 3 momentin mukaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, poliisi saa perustellusta syystä luovuttaa salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona viranomaiselle henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä viranomaisen laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi. Pykälän 4 momentin mukaan ennen henkilötietojen luovuttamista niiden vastaanottajan on esitettävä rekisterinpitäjälle luotettava selvitys henkilötietojen asianmukaisesta suojaamisesta.
(30) Lain 32 §:n 1 momentin mukaan oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekisterin tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona sekä 3 luvussa tarkoitettujen viranomaisten oikeudesta luovuttaa tietoja poliisin tietojärjestelmään tietojoukkona tai teknisen käyttöyhteyden avulla päättää rekisterinpitäjä tai rekisterinpitäjän tähän tehtävään määräämä muu poliisiyksikkö. Pykälän 2 momentin mukaan luovuttamisesta päätettäessä on rekisteröidyn tietosuojan ja tietoturvan varmistamiseksi otettava huomioon luovutettavien tietojen laatu.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset
Rikosilmoitustiedot
(31) Krimon tietopyynnössä tarkoitetut poliisiasiain tietojärjestelmään sisältyvät rikosilmoitustiedot voivat käsittää tietoja, jotka julkisuuslain 24 §:n perusteella ovat salassa pidettäviä. Krimon oikeus saada näitä salassa pidettäviä tietoja edellyttää, että sen tiedonsaantioikeudesta on laissa säädetty.
(32) Krimo-laki sisältää säännöksiä Krimon oikeudesta saada tutkimus- ja seurantatehtäviensä toteuttamiseksi tarpeellisia tietoja eri viranomaisilta. Tiedonsaantioikeudesta poliisiasiain tietojärjestelmän tietoihin on säädetty lain 4 a §:n 1 momentin 8 kohdassa. Säännöksen mukaan Krimolla on näitä tietoja koskeva tiedonsaantioikeus salassapitosäännösten, tuomioistuinten antamien salassapitomääräysten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä.
(33) Krimon tietopyynnön kohteena olevat rikosilmoitustiedot ovat Krimo-lain 4 a §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Tietoja on saadun selvityksen perusteella pyydetty säännöksen mukaisessa tarkoituksessa. Kysymys on siten lähtökohtaisesti tiedoista, jotka Krimolla on säännöksen nojalla oikeus saada.
(34) Krimo-lain 4 a §:n 1 momentin 8 kohta on Krimon tiedonsaantioikeuden perusteiden osalta täsmällinen ja tarkkarajainen. Tiedonsaantioikeuden kohde ja laajuus on säännöksessä yksityiskohtaisesti määritelty. Säännöksellä on myös katsottava ratkaistun kysymys siitä, mitkä poliisiasiain tietojärjestelmään sisältyvistä tiedoista ovat Krimon tutkimus- ja seurantatehtävien toteuttamiseksi tarpeellisia.
(35) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Krimo-lain 4 a §:n 1 momentin 8 kohdan säännöksellä on kattavasti järjestetty siinä mainittuja tietoja koskeva Krimon tiedonsaantioikeus ja vastaavasti tiedot luovuttavan viranomaisen velvollisuus niiden luovuttamiseen. Tällainen erityissäännös lähtökohtaisesti syrjäyttää näiden tietojen saamisen ja luovuttamisen edellytyksiä koskevat yleisemmät säännökset.
(36) Poliisihallituksen viittaamat poliisin henkilötietolain 22 §:n 3 ja 4 momentti sekä 32 §:n 2 momentti sisältävät henkilötietojen luovuttamisen edellytyksiin poliisissa vaikuttavia säännöksiä. Kun kuitenkin otetaan huomioon edellä todettu ja vielä se, että poliisin henkilötietolain soveltamisalaa koskevan 1 §:n perusteella lakia sovelletaan siinä tarkoitettuun henkilötietojen käsittelyyn, jollei muualla laissa toisin säädetä, poliisin henkilötietolain säännökset eivät tule sovellettaviksi Krimon pyytämien rikosilmoitustietojen luovuttamisen edellytyksiä arvioitaessa. Myöskään muiden henkilötietojen käsittelyä koskevien säädösten ei voida katsoa olevan esteenä tietojen luovuttamiselle Krimolle, kun tietojen luovutus tapahtuu edellä mainitun Krimo-lain erityissäännöksen nojalla ja säädetyssä tarkoituksessa. Henkilötietojen käsittelyyn Krimossa sovelletaan sitä koskevaa lainsäädäntöä.
(37) Tietojen luovuttamisen edellytyksiä ei ole arvioitava toisin julkisuuslain 13 §:n 2 momentin perusteella. Krimon tietopyynnöstä ovat ilmenneet seikat, jotka ovat olleet tarpeen tietojen saamiseksi Krimo-lain nojalla, eikä julkisuuslain 13 §:n 2 momenttia ole sen edellä viitatut esityötkin huomioon ottaen sovellettava tässä tilanteessa, jossa oikeudesta tiedon saamiseen on erityislainsäädännössä kattavasti säädetty. Julkisuuslain 16 §:n 3 momentissa säädetty ei myöskään ole esteenä erityissäännökseen perustuvalle tietojen luovuttamiselle.
(38) Poliisihallituksen viittaamassa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa ei ole säädetty tiedonsaantioikeudesta viranomaisen asiakirjoihin eikä salassa pidettävien asiakirjojen luovuttamisen perusteista. Kyseisestä laista ei voi johtua rajoituksia Krimo-laissa säädetylle tiedonsaantioikeudelle ja sitä vastaavalle velvollisuudelle tietojen luovuttamiseen, eikä tähän vaikuta se, toteutetaanko tietojen luovuttaminen käytännössä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 22 §:ssä tarkoitetun rajapinnan avulla vai ei. Lain 23 §:ssä tarkoitetun katseluyhteyden avaamisesta ei ole tässä asiassa kysymys.
(39) Edellä todettuun nähden Krimon tiedonsaantioikeutta on arvioitava vain sitä koskevan erityissäännöksen perusteella. Arviointia yksittäistapauksessa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon, että kysymys on monin osin yksityiselämän ydinalueelle kuuluviin tietoihin kohdistuvasta ja poikkeuksellisen laajana pidettävästä oikeudesta. Krimon tiedonsaantioikeus mahdollistaa useiden eri viranomaisten tiedoista koostuvien huomattavan laajojen tietoaineistojen muodostamisen. Tähän voi liittyä perus- ja ihmisoikeutena turvatun yksityiselämän suojan kanssa vaikeasti yhteensovitettavia kysymyksiä.
(40) Krimon tiedonsaantioikeus palvelee kuitenkin samalla erittäin tärkeänä pidettävää tutkimuksellista tarkoitusta. Siihen liittyy myös huomattavan painavia poliisin ja muiden oikeushallinnon alan viranomaisten valvontaan sekä kriminaalipoliittisten ratkaisujen arviointiin liittyviä elementtejä. Tähän nähden ja asiaa kokonaisuutena arvioiden yksityiselämän suojan ei ole katsottava muodostuvan esteeksi Krimo-lain 4 a §:n 1 momentin 8 kohdassa säädetyn tiedonsaantioikeuden soveltamiselle nyt käsillä olevassa asiassa.
(41) Tämän vuoksi ja kun muutakaan estettä tietojen antamiselle ei ole tullut esiin, Krimolla on oikeus saada Poliisihallitukselta pyytämänsä rikosilmoitustiedot Krimo-lain 4 a §:n 1 momentin 8 kohdan nojalla. Mainitun lainkohdan mukaan tiedot on annettava maksutta.
(42) Kun tiedonsaantioikeus perustuu suoraan edellä mainittuun säännökseen, Krimon ei ole ollut tarpeen saada julkisuuslain 28 §:ssä tarkoitettua lupaa tietojen saamiseen poliisiasiain tietojärjestelmästä säännöksen mukaisessa tarkoituksessa ja laajuudessa. Poliisihallitus ei siten ole voinut käsitellä ja ratkaista Krimon rikosilmoitustietoja koskevaa tietopyyntöä tietolupa-asiana, jossa annettuun päätökseen on sisällytetty ehtoja, rajoituksia ja määräyksiä.
(43) Edellä lausutun vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita siltä osin kuin kysymys on rikosilmoitustiedoista.
(44) Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus toteaa, että Krimolla on oikeus saada poliisiasiain tietojärjestelmästä rikosilmoitustiedot myös rikoksista ja pakkokeinoista, joihin liittyvä esitutkinta on yhä vireillä, kuten Krimo-lain 4 a §:n edellä viitatuista esitöistä nimenomaisesti ilmenee. Krimolla ei sitä vastoin ole oikeutta saada tietojärjestelmään sisältyviä rikosilmoitustietoja siltä osin kuin ne mahdollisesti sisältävät tietolähdetietoja, salaisia pakkokeinoja koskevia tietoja tai valtion ulkoisen turvallisuuden tai kansainvälisten suhteiden kannalta salassa pidettäviä tietoja.
Esitutkintapöytäkirjat
(45) Krimon tietopyyntö on koskenut poliisiasiain tietojärjestelmän tietoja myös eräiden esitutkintapöytäkirjojen osalta. Kun otetaan huomioon Krimo-lain 4 a §:n 1 momentin 8 kohta ja sen edellä viitatut esityöt, kysymys on lähtökohtaisesti tiedoista, jotka Krimolla on poliisiasiain tietojärjestelmästä oikeus saada lukuun ottamatta tietolähdetietoja, salaisia pakkokeinoja koskevia tietoja ja valtion ulkoisen turvallisuuden tai kansainvälisten suhteiden kannalta salassa pidettäviä tietoja.
(46) Poliisihallitus on kuitenkin esittänyt, että esitutkintapöytäkirjoja ei tällä hetkellä talleteta poliisiasiain tietojärjestelmään, vaan niitä käsitellään ja säilytetään esitutkinnasta vastanneessa poliisiyksikössä ennen tietoaineiston arkistointia. Poliisihallituksen ilmoituksen oikeellisuutta ei ole ilmennyt aihetta epäillä.
(47) Viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää julkisuuslain 14 §:n 1 momentin mukaan se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on. Poliisihallitus on näin ollen voinut päätöksessään edellyttää, että Krimon tulee esittää esitutkintapöytäkirjoihin liittyvät tietopyynnöt sille poliisiyksikölle, joka on vastannut rikosasian tutkinnasta ja jonka hallussa sitä koskeva esitutkintapöytäkirja on.
(48) Edellä lausutun vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin Poliisihallituksen päätös on kumottu ja asia on palautettu sille uudelleen käsiteltäväksi esitutkintapöytäkirjojen antamiseksi Krimolle. Poliisihallituksen päätös, jolla tietopyyntö on näiltä osin hylätty, on saatettava voimaan.
Kuolemansyynselvitykset
(49) Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 15 §:n 1 momentin perusteella salassa pidettäviä. Krimon oikeus saada näitä salassa pidettäviä tietoja edellyttää, että sen tiedonsaantioikeudesta on laissa säädetty.
(50) Krimo-lain 4 a §:n 1 momentin 8 kohdan mukainen tiedonsaantioikeus poliisiasiain tietojärjestelmästä koskee kyseisessä lainkohdassa mainittuja tietoja ja asiakirjoja. Kysymyksessä on salassa pidettävän aineiston saamiseen oikeuttava erityissäännös, jota ei voida soveltaa säännöksen sanamuotoa laajentaen.
(51) Kun kuolemansyynselvityksiä ei ole Krimo-lain 4 a §:n 1 momentin 8 kohdassa mainittu, Krimolla ei ole oikeutta saada niitä poliisiasiain tietojärjestelmästä sanotun lainkohdan perusteella. Asiassa ei ole esitetty, että Krimolla olisi oikeus saada kyseiset selvitykset muullakaan perusteella.
(52) Edellä lausutun vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin Poliisihallituksen päätös on kumottu ja asia on palautettu sille uudelleen käsiteltäväksi kuolemansyynselvitysten antamiseksi Krimolle. Poliisihallituksen päätös, jolla tietopyyntö on näiltä osin hylätty, on saatettava voimaan.
Oikeudenkäyntikulut
(53) Asian näin päättyessä ja sen laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, Poliisihallitukselle tai Krimolle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Tuomas Kuokkanen, Toni Kaarresalo, Emil Waris ja Antti Belinskij. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.