KHO:2026:2

Ammattikorkeakoulu oli päättänyt opiskelijan ammattikorkeakoululain mukaiseen tilauskoulutukseen perustuvan opiskeluoikeuden, koska ammattikorkeakoulu ei ollut saanut opiskelijan lukukausimaksua määräpäivään mennessä.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että tilauskoulutukseen perustuvan opiskeluoikeuden päättämisessä sopimusrikkomuksen perusteella oli kysymys yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen liittyvästä toimesta, jota koskevien vaatimusten tutkiminen ei kuulunut hallintotuomioistuimen toimivaltaan. Hallinto-oikeuden oli tullut jättää tutkimatta opiskelijan valitus ammattikorkeakoulun päätöksestä.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 § 1 momentti
Ammattikorkeakoululaki 13 § (1368/2018) 1, 2 ja 3 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 20.5.2025 nro 3361/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian tausta

(1) Ammattikorkeakoulun rehtori on 3.9.2024 päättänyt, että muutoksenhakijan ammattikorkeakoululain mukaiseen tilauskoulutukseen perustuva opiskeluoikeus päättyy 3.9.2024, koska ammattikorkeakoulu ei ollut saanut muutoksenhakijan lukukausimaksua määräpäivään 18.8.2024 mennessä.

(2) Hallinto-oikeus on poistanut rehtorin päätökseen liitetyn valitusosoituksen ja jättänyt valituksen tutkimatta sekä hylännyt muutoksenhakijan ja ammattikorkeakoulun vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Päätöksen perustelujen mukaan opiskeluoikeuden päättämisessä lukukausimaksujen suorittamatta jättämisen perusteella on kysymys sopimussuhteeseen perustuvasta yksityisoikeudellisesta asiasta, jota koskevien vaatimusten tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan. Asiaa kokonaisuutena arvioiden ei ole kohtuutonta, että muutoksenhakija joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan, vaikka rehtorin päätökseen on liitetty virheellinen valitusosoitus.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenetTaina Hakkarainen, Anni Tuomaala (eri mieltä) ja Andreas Byggmästar. Esittelijä Heli Tikkanen (eri mieltä).

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(3) Muutoksenhakija on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan, valitus tutkitaan ja muutoksenhakijalle palautetaan hänen opiskeluoikeutensa. Hän on myös vaatinut, että rehtorin päätöksen täytäntöönpano kielletään. Lisäksi muutoksenhakija on vaatinut, että ammattikorkeakoulu velvoitetaan korvaamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa siellä vaaditun mukaisesti.

(4) Ammattikorkeakoulun rehtori on vaatinut, että valitus hylätään.

Välipäätös

(5) Korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 16.6.2025 taltionumero 1387 hylännyt täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Pääasia

Kysymyksenasettelu

(6) Muutoksenhakijan opiskelu ammattikorkeakoulussa on perustunut ammattikorkeakoululain 13 §:n mukaiseen tilauskoulutukseen.

(7) Asiassa on ratkaistavana, onko muutoksenhakijan tilauskoulutukseen perustuvan opiskeluoikeuden päättämisessä ollut kyse sellaisesta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (hallintoprosessilaki) 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta viranomaisen hallintoasiassa tekemästä päätöksestä, johon saa valittamalla hakea muutosta.

Sovellettavat oikeusohjeet esitöineen

(8) Hallintoprosessilain 6 §:n 1 momentin mukaan valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta.

(9) Ammattikorkeakoululain 13 §:n (1368/2018) 1 momentin mukaan ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus). Pykälän 2 momentin mukaan tilauskoulutukseen osallistuvaan opiskelijaan sovelletaan mainitun lain 25–27, 33–40 ja 57–61 §:ää.

(10) Saman pykälän 3 momentin mukaan ammattikorkeakoulun on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja.

(11) Ammattikorkeakoululain muuttamiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 152/2018 vp) yleisperusteluissa todetaan muun ohella, että korkeakouluilla ei ole velvoitetta tilauskoulutuksen järjestämiseen. Tilauskoulutuksen opetuksen on liityttävä korkeakoulun koulutustehtävään ja tutkinnonanto-oikeuteen, eikä se saa heikentää korkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Tilauskoulutus on siten toissijaista suhteessa korkeakoulujen perustehtävien mukaiseen perus- ja jatkokoulutukseen. Tilauskoulutus on korkeakoulujen liiketoimintaa, mutta muodostaa vain pienen osan korkeakoulujen koulutusliiketoiminnasta.

(12) Ammattikorkeakoululain 13 §:n yksityiskohtaisten perustelujen (HE 152/2018 vp) mukaan tilauskoulutuksen osallistujien olisi täytettävä aiemman koulutuksensa puolesta samat kelpoisuusehdot kuin muiden tutkinto-opiskelijoiden, mutta he eivät kävisi muuten läpi opiskelijavalintaa, vaan tilaaja ilmoittaisi ammattikorkeakoululle kelpoisuusehdot täyttävät osallistujat. Tilauskoulutuksen osallistujiin sovellettaisiin kuten nykyäänkin ns. SORA-säännöksiä opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja opiskeluoikeuden peruuttamisesta sekä säännöksiä kurinpidosta. Osallistujilla olisi myös oikeus hakea muutosta opintosuorituksen arvosteluun samoin kuin muilla opiskelijoilla. Muilta osin tilauskoulutuksen osallistujiin ei sovellettaisi ammattikorkeakoululain opiskelijoita koskevia pykäliä, vaan heidän asemansa määräytyisi toisaalta tilaajan ja korkeakoulun välisen sopimuksen perusteella, toisaalta tilaajan ja tilauskoulutuksen osallistujan välisen sopimuksen perusteella. Osallistujalla ei esimerkiksi olisi itsenäistä oikeutta jatkaa tilauskoulutuksessa aloitettuja opintoja, jos tilaaja tulisi maksukyvyttömäksi. Myös tutkinnon suorittamisen enimmäisaika määriteltäisiin sopimuksin. Tilauskoulutuksena suoritettu tutkinto olisi ammattikorkeakoulun tutkintoja koskevien määräysten mukainen ja antaisi samat oikeudet ja saman kelpoisuuden kuin muussa ammattikorkeakoulun tutkintokoulutuksessa suoritettu vastaava tutkinto.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(13) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ammattikorkeakoulun järjestämässä tilauskoulutuksessa on kysymys korkeakoulujen perustehtävien mukaiseen perus- ja jatkokoulutukseen nähden erillisestä koulutusliiketoiminnasta, jonka järjestämiseen ammattikorkeakouluilla ei ole velvollisuutta. Tilaus-koulutukseen osallistuvien opiskeluoikeus ei perustu ammattikorkeakoululain 28 §:ssä tarkoitettuun ammattikorkeakoulun suorittamaan opiskelijavalintaan vaan koulutuksen tilaajan, ammattikorkeakoulun ja opiskelijan välisiin sopimuksiin sekä tilaajan ilmoitukseen kelpoisuusehdot täyttävistä opiskelijoista.

(14) Asiassa saadun selvityksen mukaan muutoksenhakijan opiskelu ammattikorkeakoulussa on perustunut ammattikorkeakoululain 13 §:n mukaiseen tilauskoulutukseen. Muutoksenhakijan ja tilauskoulutuksen tilaajan välisen sopimuksen mukaan lukukausimaksujen maksamatta jättäminen määräajassa voi johtaa muutoksenhakijan opiskeluoikeuden päättymiseen. Lisäksi sopimuksessa on todettu, että tilauskoulutusopiskelijan asema on eri kuin tutkinto-opiskelijan ja että maksukyvyttömyys tai muu tilaajan sopimusrikkomus voi päättää opiskelijan opiskeluoikeuden.

(15) Edellä mainittuun nähden opiskeluoikeus, joka perustuu toisaalta tilaajan ja opiskelijan ja toisaalta tilaajan ja ammattikorkeakoulun välisiin tilauskoulutusta koskeviin sopimuksiin, ei luo opiskelijalle sellaista ammattikorkeakoululain tai muunkaan julkisoikeudellisen lainsäädännön perusteella suojattavaa oikeusasemaa, jonka perusteella opiskeluoikeuden päättämisessä sopimusrikkomuksen perusteella olisi kysymys viranomaisen hallintoasiassa tekemästä päätöksestä. Päättäessään opiskeluoikeuden sopimusrikkomuksen perusteella ammattikorkeakoulu ei toimi viranomaisena vaan yksityisoikeudellisen sopimussuhteen osapuolena siitä huolimatta, että opiskelijan ja ammattikorkeakoulun välillä ei ole omaa erillistä sopimusta. Esillä olevassa asiassa ei ole kysymys päätöksenteosta, joka perustuisi niihin ammattikorkeakoululain säännöksiin, joita lain 13 §:n 2 momentin mukaan sovelletaan myös tilauskoulutukseen osallistuvaan opiskelijaan. Muutoksenhakijan opiskeluoikeuden päättämisessä ei ole ollut kyse ns. SORA-säännösten mukaisesta opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä tai opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä eikä kurinpidosta.

(16) Tilauskoulutukseen perustuvan opiskeluoikeuden päättämisessä sopimusrikkomuksen perusteella on kysymys yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen liittyvästä toimesta, jota koskevien vaatimusten tutkiminen ei kuulu hallintotuomioistuimen toimivaltaan. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole pääasian osalta perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

(17) Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Petri Helander, Taina Pyysaari, Robert Utter ja Emil Waris. Asian esittelijä Anne Rautiainen.