KHO:2026:18

Yhteismetsä muodostui yhteen liitetyistä metsäkiinteistöistä ja oli osakkaistaan erillinen oikeushenkilö. Yhteismetsän ei katsottu suorittavan arvonlisäverolain soveltamisalaan kuuluvaa palvelua, kun yhteismetsään liitettiin uusia metsäkiinteistöjä yhteismetsän uusille osakkaille luovuttamia yhteismetsäosuuksia vastaan. Yhteismetsällä oli oikeus vähentää metsäkiinteistöjen hankkimiseen liittyvien kulujen sisältämät arvonlisäverot yleiskuluinaan.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu ajalle 29.1.2025-31.12.2026

Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta, 18 §, 102 § 1 momentti 1 kohta ja 2 momentti ja 117 §

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (arvonlisäverodirektiivi) 2 artikla 1 kohta a ja c alakohta, 9 artikla 1 kohta, 168 artikla a alakohta ja 173 artikla 2 kohta c alakohta

Yhteismetsälaki 1 § 1 momentti ja 3 § 1 momentti

Kiinteistönmuodostamislaki 96 §, 97 § 1 momentti ja 99 § 1 momentti

Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-442/01, KapHag (ECLI:EU:C:2003:381) ja C-465/03, Kretztechnik (ECLI:EU:C:2005:320)

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Keskusverolautakunta, 29.1.2025 nro 5/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

A Yhteismetsän valitus hyväksytään ja keskusverolautakunnan päätös kumotaan siltä osin kuin se koskee yhteismetsäosuuksien luovuttamiseen kohdistuvien kulujen vähennysoikeutta. Uutena ennakkoratkaisuna tältä osin lausutaan, että A Yhteismetsällä on oikeus vähentää yhteismetsäosuuksien luovuttamiseen liittyvien kulujen sisältämät arvonlisäverot yleiskuluinaan.

Asian tausta

Ennakkoratkaisuhakemus Keskusverolautakunnalle

(1) A Yhteismetsä on esittänyt ennakkoratkaisuhakemuksessaan ja lisäselvityksessään muun ohella seuraavaa:

(2) A Yhteismetsä on yhteismetsälain mukaan perustettu yhteismetsä, jonka tarkoituksena on kestävän metsätalouden harjoittaminen sen osakkaiden hyväksi. A Yhteismetsä muodostuu yhteen liitetyistä metsäkiinteistöistä. Sen osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat A Yhteismetsän osakaskunnan yhteismetsälaissa tarkoitetulla tavalla. Yhteismetsä on yksityisen metsänomistuksen muoto ja osakkaistaan erillinen oikeushenkilö. Kiinteistöoikeudellisesti yhteismetsä on kiinteistöjen yhteinen alue ja verrattavissa esimerkiksi yhteisiin vesialueisiin.

(3) A Yhteismetsä on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi alkutuottajana. A Yhteismetsän tulot muodostuvat tällä hetkellä lähes yksinomaan puun myynnistä saatavista tuloista. Yhteismetsän kulut aiheutuvat metsänhoidon toimenpiteistä. Kuluja aiheutuu lisäksi taloushallintopalveluista, yksityisteiden tiemaksuista, pankkikuluista sekä B Oy:lle maksettavista hallinnointipalkkioista, jotka liittyvät A Yhteismetsän toiminnan ja hallinnon järjestämiseen.

(4) Metsänomistajat liittyvät A Yhteismetsään pääsääntöisesti siten, että metsänomistaja liittää metsäkiinteistönsä osaksi yhteismetsää. Tällöin metsänomistajasta tulee yhteismetsän osakas ja yhteismetsä vastaa liitetyn metsäkiinteistön metsänhoidosta ja puukaupasta jatkossa. A Yhteismetsän osakkaaksi liittyvä saa liitettävän metsäkiinteistön liityntäarvoa vastaavasti osuuksia yhteismetsästä. Osuuksien luovutus tapahtuu kiinteistön kauppaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Metsäkiinteistön omistus siirtyy metsänomistajalta yhteismetsälle, kun kiinteistö liitetään osaksi yhteismetsää. Metsänomistajan omistus rajoittuu osakaskiinteistön kautta omistettuihin yhteismetsäosuuksiin. Yhteismetsän osakas voi myydä osakaskiinteistön yhteismetsäosuuksineen tai pelkät osakaskiinteistölle kuuluvat yhteismetsäosuudet. Yhteismetsään liitetyn metsäkiinteistön metsän käyttöä ja puun myyntiä koskeva päätöksenteko siirtyy metsänomistajalta yhteismetsän osakaskunnalle, ja metsästä saadut tulot kertyvät yhteismetsälle.

(5) A Yhteismetsän saamat varat käytetään ensisijaisesti sen metsätalousliiketoiminnan kehittämiseen ja metsäkiinteistöjen hoitamiseen metsäsuunnitelman mukaisesti. Yhteismetsä voi ohjesääntönsä perusteella kuitenkin jakaa osakkailleen ylijäämää, kun sen toimintaan, talouteen ja hallintoon liittyvät kulut on maksettu tai niihin on varattu varat. Yhteismetsä ei veloita osakkaitaan yhteismetsän tai sen osuuksien hallinnoinnista.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyt kysymykset

(6) A Yhteismetsä on ennakkoratkaisuhakemuksessaan kysynyt muun ohella:

Onko A Yhteismetsällä vähennysoikeus metsätalousliiketoimintaansa liittyvien hankintojen sisältämästä arvonlisäverosta?

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu 29.1.2025 ajalle 29.1.2025-31.12.2026

(7) Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisunaan:

A Yhteismetsällä on arvonlisäverolain 102 §:n nojalla oikeus vähentää arvonlisävero suoraan ja välittömästi verolliseen puunmyyntiin kohdistuvista kuluista.

A Yhteismetsällä ei ole oikeutta vähentää arvonlisäveroa kuluista, jotka kohdistuvat suoraan ja välittömästi yhteismetsäosuuksien luovuttamiseen eikä verottomaan kiinteistöjen myyntiin ja vuokraamiseen kohdistuvista kuluista.

A Yhteismetsällä on arvonlisäverolain 102 ja 117 §:n nojalla oikeus vähentää koko toimintaansa kohdistuviin yleiskuluihin sisältyvä arvonlisävero siltä osin kuin hyödykkeitä käytetään verollisessa liiketoiminnassa.

(8) Ennakkoratkaisun perusteluina on lausuttu muun ohella seuraavaa:

(9) Hakemuksen perusteella A Yhteismetsän luovuttamat yhteismetsäosuudet eivät oikeuta osuuden omistajaa hallitsemaan kiinteistöä. Yhteismetsäosuudessa ei siten voida katsoa olevan kysymys arvonlisäverolain 43 §:ssä tarkoitetusta arvopaperista, jonka myyntiin ja välitykseen sovelletaan arvonlisäverotuksessa kiinteistön myyntiä ja välitystä koskevia säännöksiä.

(10) Yhteismetsälain mukaisiin yhteismetsiin ei myöskään kohdistu valtion erityistä valvontaa. A Yhteismetsää ei voida näin ollen pitää arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuna erityisenä sijoitusrahastona, jonka hallinnointi on direktiivin mukaan vapautettava arvonlisäverosta.

(11) Arvonlisäverolain 42 §:n 3 momentin mukaan verottomalla arvopaperikaupalla tarkoitetaan osakkeiden ja muiden niihin verrattavien osuuksien myyntiä ja välitystä. Siltä osin kuin A Yhteismetsä luovuttaa osuuksia yhteismetsästä, kysymys on arvonlisäverolain 41 ja 42 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta arvopaperikaupasta eli verottomasta rahoituspalvelusta. A Yhteismetsällä ei ole arvonlisäverolain 102 §:n nojalla vähennysoikeutta suoraan ja välittömästi yhteismetsäosuuksien luovuttamiseen kohdistuvien kulujen sisältämästä arvonlisäverosta.

(12) Siltä osin kuin kysymys on A Yhteismetsälle yhteismetsän hallinnoinnista aiheutuvista kuluista, kuten osakaskokousten järjestämisestä aiheutuvista kuluista, kyse voidaan katsoa olevan A yhteismetsän koko toimintaan kohdistuvista yleiskuluista. Koska A Yhteismetsä harjoittaa sekä arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaa verollista liiketoimintaa että vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa, A Yhteismetsällä on koko toimintaansa kohdistuviin yleiskuluihin sisältyvistä arvonlisäveroista vähennysoikeus arvonlisäverolain 102 ja 117 §:n mukaisesti.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(13) A Yhteismetsä on valituksessaan vaatinut, että Keskusverolautakunnan päätös kumotaan siltä osin kuin osuuksien luovuttaminen yhteismetsästä on katsottu arvopaperikaupaksi, johon kohdistuvista kuluista A Yhteismetsällä ei ole arvonlisäverolain 102 §:ssä tarkoitettua vähennysoikeutta ja joka arvonlisäverottomana toimintana rajoittaa A Yhteismetsän yleiskulujen vähennysoikeutta arvonlisäverolain 117 §:n mukaisesti. Uutena ennakkoratkaisuna pyydetään lausumaan, että A Yhteismetsä ei harjoita arvonlisäverolain 41 ja 42 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua arvonlisäverotonta arvopaperikauppaa, kun se luovuttaa osuuksia yhteismetsästä metsänomistajille näiden liittäessä metsäkiinteistönsä yhteismetsään.

(14) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja osapuolten kannanotot

(15) Asiassa on ratkaistavana, miten yhteismetsäosuuden luovutusta yhteismetsään liittyvälle osakkaalle tulee arvonlisäverotuksessa arvioida ja mikä vaikutus yhteismetsäosuuksien luovuttamisella on yhteismetsän hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeuksiin.

(16) A Yhteismetsän mukaan yhteismetsäosuuksia koskevien liiketoimien arvioinnissa on otettava huomioon osakeyhtiön osakkeisiin liittyvät vakiintuneet tulkinnat ja asiaa on arvioitava samoista lähtökohdista, sillä yhteismetsälaissa ja osakeyhtiölaissa määritetyt toiminnan keskeiset lähtökohdat ovat yhteneväisiä. Molemmissa toiminnan tarkoituksena on harjoittaa taloudellista toimintaa osakkaiden yhteiseen lukuun.

(17) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (C-465/03, Kretztechnik) mukaan osakkeiden liikkeeseenlasku ei ole arvonlisäverodirektiivin soveltamisalaan kuuluva liiketoimi. Kun verovelvollinen suoritti tällaisen liiketoimen korottaakseen pääomaansa yleisen taloudellisen toimintansa hyväksi, olivat osakeannin toteuttamista varten ostetut palvelut osa verovelvollisen yleiskuluja, joiden sisältämän arvonlisäveron vähennysoikeuden laajuus määräytyi verovelvollisen harjoittaman toiminnan verollisuuden mukaan. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO 2023:33) mukaan pörssilistautumisen kulut olivat vähennyskelpoisia siltä osin kuin henkilöstöannilla kerättiin varoja yhtiön vähennykseen oikeuttavan toiminnan hyväksi.

(18) Nyt arvioitavana olevat liiketoimet eivät rinnastu osakkeilla käytävään kauppaan vaan uusien osakkeiden antamiseen. Jos yhteismetsän katsotaan luovuttavan arvopaperin eli yhteismetsäosuuden, on kysymys arvonlisäverolain soveltamisalaan kuulumattomasta toimesta. A Yhteismetsän arvonlisäverollinen toiminta perustuu siihen, että se hallinnoi yhteismetsää osakkaiden yhteiseen lukuun ja saa tästä toiminnasta arvonlisäverollista vastiketta puun myyntitulon muodossa. Yhteismetsä ei osuuksia luovuttaessaan harjoita arvonlisäverotonta arvopapereiden myyntiä, vaan edellä mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettua toimintaa sen oman verollisen toiminnan hyväksi.

(19) A Yhteismetsällä pitäisi olla oikeus vähentää nyt kysymyksessä oleviin liiketoimiin kohdistuva arvonlisävero arvonlisäverolain 102 §:n ja 117 §:n mukaisesti sen koko toimintaan kohdistuvina kuluina. Tämän yhteismetsäosuuksiin liittyvän toiminnan ei pitäisi itsessään rajoittaa yleiskulujen vähennysoikeuden laajuutta.

(20) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan yhteismetsäosuuksia koskevien liiketoimien arvioinnissa ei voida huomioida osakeyhtiön osakkeisiin liittyviä vakiintuneita tulkintoja eikä asiaa voida arvioida samoista lähtökohdista käsin. Yhteismetsän osakkaan liittyminen yhteismetsään rinnastuu kiinteistöapporttiin, jonka on tulkittu olevan arvonlisäverodirektiivin soveltamisalaan tuleva liiketoimi.

(21) Jotta yhteismetsäosuuden luovutus osakkaalle rinnastuisi osakeantiin, tulisi voida tulkita, että yhteismetsän alueen laajentaminen sopimalla alueen liittämisestä yhteismetsään rinnastuu pääoman hankintaan. Yhteismetsän tavoite on metsätalouden harjoittaminen yhteismetsän osakkaiden hyväksi. Yhteismetsä ei näin ollen ole vastaavassa tilanteessa kuin osakeyhtiö, joka korottaa omaa pääomaansa osakeannilla ja jonka ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Lisäksi unionin tuomioistuimen tulkinnan perusteella kiinteistöapportin ja tähän liittyvän osakkeiden luovutuksen välillä on suora yhteys. Yhteismetsäosuuden luovutus metsänomistajalle tämän liittäessä metsänsä yhteismetsään on vastikkeellinen arvonlisäveron soveltamisalaan tuleva liiketoimi.

(22) Kun A Yhteismetsä suorittaa liiketoimen, jossa se hyväksyy metsänomistajan liittävän metsäkiinteistönsä osaksi A Yhteismetsää ja luovuttaa tämän perusteella metsäomistajalle metsäkiinteistön liityntäarvoa vastaavan osuuden yhteismetsästä, tässä yhteismetsän liiketoimessa on kyse sellaisen oikeuden luovutuksesta, joka rinnastuu arvopaperiin. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa, siitä riippumatta kohdistuuko hankinta suoraan ja välittömästi verottomaan vai soveltamisalan ulkopuoliseen liiketoimeen, tällaisesta hankinnasta ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta.

Sovellettavat oikeusohjeet

(23) Arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.

(24) Arvonlisäverolain 18 §:n mukaan tavaran myynnillä tarkoitetaan tavaran omistusoikeuden vastikkeellista luovuttamista ja palvelun myynnillä tarkoitetaan palvelun suorittamista tai muuta luovuttamista vastiketta vastaan.

(25) Arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron taikka ostosta 8 a–8 d tai 9 §:n perusteella suoritettavan veron. Saman pykälän 2 momentin mukaan verollisella liiketoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka tämän lain mukaan aiheuttaa tavaran tai palvelun myyjälle verovelvollisuuden.

(26) Arvonlisäverolain 117 §:n mukaan tavarasta tai palvelusta, jonka verovelvollinen on hankkinut tai ottanut vain osittain vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, saadaan vähennys tehdä vain siltä osin kuin tavaraa tai palvelua käytetään tähän tarkoitukseen.

(27) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (arvonlisäverodirektiivi) 2 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan mukaan arvonlisäveroa on suoritettava verovelvollisen tässä ominaisuudessaan jäsenvaltion alueella suorittamasta vastikkeellisesta tavaroiden luovutuksesta ja palvelujen suorituksesta.

(28) Arvonlisäverodirektiivin 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan "verovelvollisella" tarkoitetaan jokaista, joka itsenäisesti missä tahansa harjoittaa liiketoimintaa, riippumatta tämän toiminnan tarkoituksesta tai tuloksesta. Toisen alakohdan mukaan liiketoimintana pidetään kaikkea tuottajan, kauppiaan tai palvelujen suorittajan harjoittamaa toimintaa, mukaan lukien kaivostoiminta, maataloustoiminta ja vapaa ammattitoiminta tai vastaava. Liiketoimintana pidetään erityisesti aineellisen tai aineettoman omaisuuden hyödyntämistä jatkuvaluontoisessa tulonsaantitarkoituksessa.

(29) Arvonlisäverodirektiivin 168 artiklan a alakohdan mukaan siltä osin kuin tavaroita ja palveluja käytetään verovelvollisen verollisiin liiketoimiin, verovelvollisella on oikeus siinä jäsenvaltiossa, jossa tämä suorittaa kyseiset liiketoimet, vähentää verosta, jonka tämä on velvollinen maksamaan, arvonlisäveron, joka on kyseisen jäsenvaltion alueella maksettava tai maksettu tavaroista tai palveluista, jotka toinen verovelvollinen on luovuttanut tai luovuttaa tälle.

(30) Arvonlisäverodirektiivin 173 artikla koskee sellaisia tavaroita ja palveluita, joita verovelvollinen käyttää sekä vähennykseen oikeuttaviin että vähennykseen oikeuttamattomiin liiketoimiin. Artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat oikeuttaa tai velvoittaa verovelvollisen tekemään vähennyksen tavaroiden ja palvelujen täyden tai osittaisen käytön perusteella.

(31) Yhteismetsälain 1 §:n 1 momentin mukaan yhteismetsällä tarkoitetaan tässä laissa kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi.

(32) Yhteismetsälain 2 §:n 1 momentin mukaan yhteismetsää tulee käyttää ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Saman pykälän 2 momentin mukaan yhteismetsään kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista.

(33) Yhteismetsälain 3 §:n 1 momentin mukaan yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan.

(34) Yhteismetsälain 4 §:n 1 momentin mukaan osakaskunta kantaa ja vastaa yhteismetsää koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi.

(35) Yhteismetsälain 35 §:n mukaan kiinteistön alueen tai sen osan liittämisestä yhteismetsään kiinteistölle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan säädetään tarkemmin kiinteistönmuodostamislain 10 luvussa.

(36) Kiinteistönmuodostamislain 10 luku koskee yhteismetsän muodostamista ja käsittää 96-100 §:n.

(37) Kiinteistönmuodostamislain 96 §:n mukaan, jos kiinteistöjen omistajat sopivat, yhteismetsälaissa tarkoitettu yhteismetsä voidaan muodostaa sellaisista metsätalouden harjoittamiseen käytettävistä tiluksista, jotka muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Yhteismetsään saadaan ottaa omistajien sopimuksesta myös sellaisia muita tiluksia, joiden käyttäminen muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen ei ole tärkeää ja joiden liittäminen yhteismetsään on tarpeen tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi.

(38) Kiinteistönmuodostamislain 97 §:n 1 momentin mukaan yhteismetsään otettavat tilukset jyvitetään 197 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Kukin kiinteistö saa yhteismetsään osuuden (yhteismetsäosuus), joka vastaa kiinteistön luovuttamien tilusten jyvitysarvon osuutta yhteismetsän kaikkien tilusten yhteenlasketusta jyvitysarvosta.

(39) Kiinteistönmuodostamislain 99 §:n 1 momentin mukaan ennestään olevaan yhteismetsään voidaan liittää uusia tiluksia antamalla tilusten luovuttajalle niitä vastaava osuus yhteismetsään, jos tilusten omistaja ja yhteismetsän osakaskunta siitä sopivat. Liittämisen edellytyksistä ja menettelystä on voimassa, mitä yhteismetsän muodostamisesta säädetään.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(40) Unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä on sinänsä todettu, että arvonlisäverodirektiivin 9 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan arvonlisäverolle erittäin laaja soveltamisala. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että kun henkilöyhtiö ottaa uuden yhtiömiehen rahapanosta vastaan, se ei suorita yhtiömiehelle vastikkeellista palvelua (tuomio asiassa C-442/01, KapHag). Unionin tuomioistuimen asiassa C‑465/03, Kretztechnik antaman tuomion perusteella myöskään uusien osakkeiden liikkeeseenlasku osakeyhtiön osakepääoman korottamisen yhteydessä ei ole sellainen liiketoimi, joka kuuluisi arvonlisäveron soveltamisalaan.

(41) Tilanne, jossa A Yhteismetsään liitetään uusia metsäkiinteistöjä ja jossa yhteismetsä luovuttaa uusille osakkaille yhteismetsäosuuksia, rinnastuu edellä mainittuihin tilanteisiin. Näin ollen yhteismetsä ei suorita vastikkeellista palvelua, kun se luovuttaa yhteismetsäosuuksia. Kysymys ei ole arvonlisäverolain 41 ja 42 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta arvonlisäverottoman rahoituspalvelun myynnistä vaan arvonlisäverolain soveltamisalaan kuulumattomasta liiketoimesta.

(42) Yhteismetsään liitettävät uudet metsäkiinteistöt tulevat kuitenkin yhteismetsän harjoittaman metsätalouden ja arvonlisäverollisen puun myyntitoiminnan piiriin. Näin ollen arvioitava toimi liittyy yhteismetsän metsätaloustoimintaan ja arvonlisäverolliseen liiketoimintaan siten, että metsäkiinteistöjen hankkimisesta aiheutuvilla kustannuksilla voidaan katsoa olevan suora ja välitön yhteys yhteismetsän koko liiketoimintaan. Nyt kysymyksessä olevat kulut ovat yhteismetsän yleiskuluja, joiden sisältämän arvonlisäveron A Yhteismetsä voi vähentää siltä osin kuin yhteismetsän toiminta on arvonlisäverollista.

(43) Edellä esitetyillä perusteluilla keskusverolautakunnan päätös on kumottava yhteismetsäosuuksien luovuttamiseen kohdistuvien kulujen vähennysoikeutta koskevilta osin ja uutena ennakkoratkaisuna tältä osin lausuttava edellä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Heidi Jääskeläinen.