KHO:2026:27

Somaliasta kotoisin oleva muutoksenhakija oli turvapaikkaperusteena vedonnut Suomessa syntyneeseen tyttäreensä kohdistuvaan sukuelinten silpomisen uhkaan. Korkein hallinto-oikeus totesi, että tyttären turvapaikkaperusteen arvioinnissa oli tällöin otettava huomioon tyttöjen sukuelinten silpomisen yleisyys Somaliassa sekä muutoksenhakijan ja hänen tyttärensä henkilökohtaiset olosuhteet, erityisesti mahdollisuus estää silpominen kotimaahan palautettaessa.

Ajantasaisen maatiedon perusteella sukuelinten silpominen on Somaliassa erittäin yleinen käytäntö, joka koskettaa lähes kaikkia tyttöjä ja naisia. Päätökseen tyttöjen sukuelinten silpomisesta vaikuttavat äidin lisäksi suvun tai klaanin jäsenet sekä vahva kulttuurinen perinne.

Korkein hallinto-oikeus katsoi muutoksenhakijan olosuhteista saadun selvityksen perusteella olevan ilmeistä, ettei muutoksenhakijalla ole edellytyksiä tehokkaasti vastustaa ympäröivän yhteisön asettamia paineita ja odotuksia. Hänellä ei myöskään ole kotimaassaan sellaista turvaverkkoa, jonka avulla hän pystyisi estämään tyttärensä sukuelinten silpomisen. Näissä olosuhteissa äidin tahdon vastustaa silpomista ei katsottu riittävällä varmuudella muodostavan tytärtä suojaavaa tekijää.

Ajantasaisen maatiedon ja henkilökohtaisista olosuhteista saadun selvityksen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että muutoksenhakijan tyttärellä on kotimaahansa palautettaessa perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa johdosta. Asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle turvapaikan antamiseksi muutoksenhakijan tyttärelle.

Euroopan ihmisoikeussopimus 3 artikla

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Euroopan neuvoston yleissopimus 3, 38 ja 61 artikla

YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus 3 ja 19 artikla

Ulkomaalaislaki 6 § 1 momentti, 87 § 1 momentti, 87 a § 1 momentti, 87 b § 1 ja 3 momentti, 88 c §, 88 d §, 88 e § ja 147 §

Ks. KHO 2019:93

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 8.5.2025 nro 1033/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian tausta

(1) A (jäljempänä muutoksenhakija) on hakenut kansainvälistä suojelua saapuessaan Suomeen ja vedonnut hakemuksensa perusteena tuolloin vielä syntymättömän lapsensa isän perheen taholta aiheutuvaan uhkaan. Muutoksenhakijalle on Suomessa syntynyt tyttölapsi. Lapsen syntymän jälkeen muutoksenhakija on turvapaikkapuhuttelussa vedonnut myös lapseen kohdistuvaan sukuelinten silpomisen uhkaan.

(2) Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 31.7.2024 hylännyt muutoksenhakijan ja hänen lapsensa turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää heidät Somaliaan.

(3) Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään hylännyt muutoksenhakijan valituksen.

(4) Hallinto-oikeus on katsonut, että muutoksenhakijan kertomus tyttäreensä kohdistuvasta ympärileikkauksen uhasta on jäänyt pintapuoliseksi ja täsmentymättömäksi. Asiassa ei ole ilmennyt perusteltua aihetta pelätä muutoksenhakijan tyttären joutuvan ympärileikatuksi kotimaahan palatessaan. Maahanmuuttovirasto on voinut hylätä muutoksenhakijan ja hänen lapsensa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ja käännyttää heidät Somaliaan. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin hallinto-oikeudelle esitetyn selvityksen perusteella.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anni Mikkonen ja Laura Niemi, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(5) Muutoksenhakija on omasta ja alaikäisen tyttärensä puolesta pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan.

(6) Asiassa on kuultu Maahanmuuttovirastoa ja muutoksenhakijaa.

Välipäätös

(7) Korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 9.10.2025 taltionumero 2311/2025 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(8) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, muodostaako sukuelinten silpomisen uhka perusteen myöntää muutoksenhakijan tyttärelle kansainvälistä suojelua.

Kansainväliset sopimusmääräykset

(9) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

(10) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) 3 artiklan määritelmän mukaan "naisiin kohdistuva väkivalta" tarkoittaa naisiin kohdistuvaa ihmisoikeusloukkausta ja yhtä syrjinnän muotoa, ja se käsittää kaikki sellaiset sukupuoleen perustuvat väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä. Yleissopimuksen 38 artiklassa on määräyksiä osapuolten velvollisuudesta säätää rangaistavaksi naisen sukuelinten silpominen, mukaan lukien tytön kehottaminen, pakottaminen tai järjestäminen alistumaan sukuelimen silpomiseen. Yleissopimuksen 61 artiklan 2 kohdan mukaan osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, ettei suojelua tarvitsevia naisiin kohdistuvan väkivallan uhreja asemastaan tai kotipaikastaan riippumatta missään olosuhteissa palauteta maahan, jossa heidän henkensä vaarantuisi tai heitä saatettaisiin kiduttaa tai kohdella tai rangaista epäinhimillisesti tai halventavasti.

(11) YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Artiklan 2 kohdan mukaan sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet.

(12) Mainitun sopimuksen 19 artiklan mukaan lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä, välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä.

Ulkomaalaislain säännökset

(13) Ulkomaalaislain 6 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa, joka koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta, on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin.

(14) Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

(15) Ulkomaalaislain 87 a §:n 1 momentin mukaan vainoksi katsotaan muun muassa teot, jotka ovat laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi sellaisia, että ne loukkaavat vakavasti perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Saman pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan vainoksi katsottavia tekoja voivat olla luonteeltaan sukupuoleen tai lapsiin kohdistuva teko.

(16) Ulkomaalaislain 87 b §:n 1 momentin mukaan vainon syitä arvioitaessa otetaan huomioon ainakin alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen ja poliittiseen mielipiteeseen sekä tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen liittyvät tekijät. Saman pykälän 3 momentin 2 kohdan mukaan vainon syitä arvioitaessa tiettynä yhteiskunnallisena ryhmänä voidaan pitää ryhmää, jonka ympäröivä yhteiskunta mieltää muusta yhteiskunnasta erottuvaksi.

(17) Ulkomaalaislain 88 c §:n mukaan vainoa harjoittavia tai vakavaa haittaa aiheuttavia toimijoita voivat olla muut kuin valtiolliset toimijat, jos voidaan osoittaa, että 88 d §:n mukaiset suojelun tarjoajat ovat kykenemättömiä tai haluttomia tarjoamaan suojelua vainoa tai vakavaa haittaa vastaan.

(18) Ulkomaalaislain 88 d §:n mukaan suojelun tarjoaja voi olla sellainen valtio tai valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävä kansainvälinen järjestö, joka on halukas ja kykenevä tarjoamaan suojelua. Suojelun on oltava tehokasta ja luonteeltaan pysyvää.

(19) Ulkomaalaislain 88 e §:n 1 momentin mukaan turvapaikka tai 88 ja 88 a §:ssä tarkoitettu oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä ulkomaalaiselle, jos hänellä ei ole jossain kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa osassa perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai todellista vaaraa joutua kärsimään vakavaa haittaa tai jos hänellä on jossain kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa osassa mahdollisuus saada suojelua 88 d §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lisäksi hänen on voitava turvallisesti ja laillisesti päästä maan kyseiseen osaan ja hänen on voitava kohtuudella edellyttää oleskelevan siellä. Saman pykälän 2 momentin mukaan arvioitaessa, onko osa maata 1 momentin mukainen, huomiota on kiinnitettävä kyseisessä osassa vallitseviin yleisiin olosuhteisiin ja hakijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin.

(20) Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Tyttöjen sukuelinten silpomista Somaliassa koskevaa maatietoa

(21) Naisten sukuelinten silpominen on erittäin yleistä Somaliassa. Vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan somalialaisista tytöistä ja naisista 99,2 % oli käynyt läpi silpomisen, eikä viime vuosina ole raportoitu merkittävää muutosta tilanteessa. Vaikka silpominen on kielletty perustuslaissa, Somaliassa ei ole kansallista lainsäädäntöä, joka kriminalisoisi naisten sukuelinten silpomisen. Naisten sukuelinten silpomista pidetään laajalti välttämättömänä sosiaalisen hyväksynnän, avioliittomahdollisuuksien ja uskonnollisten velvoitteiden kannalta. Käytännön jatkumista selittävät ennen kaikkea perinteet, uskonnolliset käsitykset, sosiaalinen paine ja hyväksyntä, taloudelliset kannustimet sekä uskomus siitä, että käytäntö suojelee tyttöjä (EUAA Country Guidance 2025: Somalia).

(22) Jos tyttöä ei ole silvottu, se voi aiheuttaa pitkäaikaisen stigman niin leikkaamattomalle tytölle kuin hänen perheelleen, joka voidaan sulkea yhteisön ulkopuolelle (Danish Immigration Service (DIS) 2016: Thematic Paper: South Central Somalia - Female Genital Mutilation/Cutting; Gele, A., Bente P. Bø, ja Sundby, J.: Attitudes toward Female Circumcision among Men and Women in Two Districts in Somalia: Is It Time to Rethink Our Eradication Strategy in Somalia? Obstetrics and Gynecology International. Volume 2013; Orchid Project and Ifrah Foundation 12/2023. Legislative and Policy Framework options for Somalia; UNICEF 06/2021. Case study on ending female genital mutilation in the Federal Republic of Somalia).

(23) Arviot siitä, minkä ikäisenä tyttöjen sukuelinten silpominen tehdään, vaihtelevat. Joidenkin arvioiden mukaan se tehdään yleensä 4–10 vuoden iässä (DIS 2/2021: Somalia: Female Genital Mutilation (FGM); Lifos 2019: Lifosrapport: Somalia – Kvinnlig könsstympning). Vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan 15–19 vuotiaista tytöistä 73 % prosenttia oli käynyt läpi silpomisen 5–9-vuotiaana. (Somalia National Bureau of Statistics & Federal Government of Somalia 2020). Erään toisen tutkimuksen mukaan toimenpide tehdään nykyään yleisesti hieman myöhemmin, kymmenen ikävuoden jälkeen, vaikka se voidaan tehdä myös tätä ennen (Federal Government of Somalia & Directorate of National Statistics 4/2020: The Somali Health and Demographic Survey 2020). Somalimaassa silpominen suoritetaan 3–5 vuoden iässä (Maahanmuuttovirasto 2018: Somalia. Tiedonhankintamatka Mogadishuun ja Nairobiin tammikuussa 2018).

(24) Perheen ja lähisuvun taholta kohdistuu voimakas paine sukuelinten silpomisen suorittamiseksi, mikä tekee sen välttämisestä vaikeaa (DIS 2/2021, Landinfo – Norwegian Country of Origin Information Centre 2021: Somalia Kjønnslemlestelse av kvinner). Leikkausta on helpompi välttää, jos äidin lisäksi myös isä vastustaa leikkausta (Maahanmuuttovirasto 2018). Pystyäkseen vastustamaan lähipiiristä tulevaa painetta viedä tyttö silvottavaksi perheen pitää olla koulutettu, sillä tulee olla yleisesti ottaen hyvät resurssit sekä samoin ajatteleva, silpomista vastustava sosiaalinen verkosto (DIS 2/2021, Landinfo 2021). Siitäkin huolimatta, että vanhemmat ovat leikkausta vastaan, voivat perheen muut jäsenet ja sukulaiset järjestää tytön silpomisen. Usein erityisesti tytön isoäiti voi kokea sukuelinten silpomisen niin tärkeäksi, että hän saattaa viedä tytön silvottavaksi ilman vanhempien lupaa (DIS 2/2021).

Muutoksenhakijan olosuhteista saatu selvitys

(25) Muutoksenhakija on kotoisin Hargeisasta Somalimaasta ja kuuluu syrjittyyn Gaboye-vähemmistöklaaniin. Hän on kouluttamaton ja eronnut yksinhuoltajaäiti. Muutoksenhakija on kertonut asuneensa ennen Suomeen saapumistaan tuolloin alle 10-vuotiaan vanhemman tyttärensä kanssa oman äitinsä luona. Tytär on jäänyt isoäitinsä luo asumaan muutoksenhakijan lähdettyä Suomeen.

(26) Muutoksenhakija on hakenut turvapaikkaa ollessaan raskaana avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Ensimmäisessä turvapaikkapuhuttelussa hän on vedonnut tuolloin syntymättömän lapsensa isän perheen taholta tulleeseen uhkaan. Toisessa turvapaikkapuhuttelussa, joka on pidetty hänen synnytettyään Suomessa tyttölapsen, hän on lisäksi vedonnut tyttärensä silpomisuhkaan. Muutoksenhakija on kertonut vastustavansa tyttärensä sukuelinten silpomista.

(27) Maahanmuuttovirasto on katsonut selvitetyksi, että muutoksenhakijan on kotimaassaan katsottu tuoneen suvulleen häpeää avioliiton ulkopuolisen raskauden vuoksi. Se on myös katsonut selvitetyksi, ettei tuolloin vielä syntymättömän lapsen isän perhe ollut hyväksynyt muutoksenhakijan avioliittoaikeita tämän vähemmistöklaaniin kuulumisen vuoksi.

(28) Muutoksenhakijalle itselleen on tehty sukuelinten silpominen hänen ollessaan noin 10-vuotias. Hän on turvapaikkapuhuttelussa kertonut tarkemmin hänelle tehdyn toimenpiteen laajuudesta sekä siitä, että hänen isänsä oli päättänyt silpomisesta.

(29) Muutoksenhakijan vanhemmalle tyttärelle, jolla on eri isä kuin Suomessa oleskelevalla tyttärellä, ei ollut tehty sukuelinten silpomista muutoksenhakijan asuessa kotimaassaan. Tyttären perhe isän puolelta oli halunnut silpomista, mutta muutoksenhakijan äiti oli pyytänyt odottamaan. Muutoksenhakija on kertonut hallinto-oikeudelle saaneensa tiedon siitä, että tyttären isän perhe olisi sittemmin järjestänyt toimenpiteen vanhemmalle tyttärelle.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

(30) Asiassa on arvioitavana, muodostaako sukuelinten silpomisen uhka perusteen antaa muutoksenhakijan tyttärelle kansainvälistä suojelua. Arvioinnissa on erityisesti otettava huomioon tyttöjen sukuelinten silpomisen yleisyys Somaliassa sekä muutoksenhakijan ja hänen tyttärensä henkilökohtaiset olosuhteet, erityisesti mahdollisuus estää silpominen kotimaahan palautettaessa.

(31) Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus ovat katsoneet, että muutoksenhakijan kertomus hänen tyttäreensä kohdistuvasta sukuelinten silpomisen uhasta on jäänyt pintapuoliseksi ja täsmentymättömäksi. Asian arvioinnissa on lisäksi kiinnitetty huomiota siihen, että muutoksenhakija ja hänen äitinsä ovat vastustaneet sukuelinten silpomista ja muutoksenhakijan äiti on pystynyt estämään muutoksenhakijan nuorimman sisaren sekä muutoksenhakijan vanhemman lapsen silpomisen. Maahanmuuttoviraston mukaan asiassa ei ole esitetty uskottavia viitteitä siitä, että muutoksenhakijan lapsen isän suku olisi vaikuttamassa lapsen sukuelinten silpomiseen tai että lapsen isä vaatisi silpomista. Hallinto-oikeus on lisäksi todennut, että muutoksenhakijan lapsen isän perhe on sanonut kieltävänsä lapsen, ja hallinto-oikeudelle toimitetun lisäselvityksen mukaan lapsen isä on kokonaan lopettanut yhteydenpidon muutoksenhakijaan.

(32) Kokonaisarvionaan Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus ovat katsoneet, ettei asiassa ole esitetty perusteita uskoa, että muutoksenhakijan tytär joutuisi silpomisen kohteeksi kotimaahan palatessaan. Hallinto-oikeus on lisäksi todennut, että siltä osin kuin muutoksenhakija on valitusvaiheessa toimitetussa lisäselvityksessä kertonut Somaliassa asuvan tyttärensä joutuneen sittemmin silvotuksi, kertomus on jäänyt lähinnä toteamukseksi eikä kertomuksesta ilmene tarkempia yksityiskohtia tapahtuneesta. Hallinto-oikeus on katsonut, ettei uhkaa ole arvioitava toisin yksinomaan valitusvaiheessa esitetyn selvityksen perusteella.

(33) Edellä olevasta ajantasaisesta maatiedosta ilmenee, että Somalian perustuslakiin kirjatusta sukuelinten silpomisen kiellosta huolimatta Somaliassa lähes kaikille tytöille tehdään tämä toimenpide. Äidin vastustamisella on maatiedon mukaan merkitystä tyttöjen sukuelinten silpomista koskevassa päätöksenteossa. Päätökseen tyttöjen sukuelinten silpomisesta vaikuttavat lisäksi muut suvun tai klaanin jäsenet sekä vahva kulttuurinen perinne. Erityisesti perheen ja lähisuvun taholta aiheutuva paine tekee silpomisen välttämisestä vaikeaa. Äidin tahto ei siten yksinään ole ratkaiseva tekijä tyttöjen sukuelinten silpomisen riskiä arvioitaessa. Äidin tahto on Somaliaa koskevan maatiedon mukaan merkityksellinen erityisesti tilanteissa, joissa hän kuuluu yhteisöön, jossa ei harjoiteta sukuelinten silpomista tai hänen voidaan muutoin koulutuksensa tai muiden olosuhteidensa vuoksi katsoa olevan asemassa, jossa hänen on mahdollista puolustaa ja ylläpitää kielteistä kantaansa silpomiseen. Merkitystä on myös sillä, onko äidillä samoin ajatteleva, silpomista vastustava sosiaalinen verkosto.

(34) Muutoksenhakija on kertonut vastustavansa tyttärensä sukuelinten silpomista. Myös hänen oma äitinsä on pyrkinyt estämään muutoksenhakijan Somaliaan jääneen tyttären silpomisen tai ainakin viivästyttämään sitä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että muutoksenhakija on hallinto-oikeudelle antamassaan selvityksessä kertonut aiempaan turvapaikkapuhutteluun nähden riittävän johdonmukaisesti myös siitä, että hänen vanhempi tyttärensä on sittemmin joutunut silpomisen kohteeksi tyttären isän perheen tahdon mukaisesti.

(35) Muutoksenhakija on kertonut nuoremman lapsen isän perheen kieltäneen lapsen, ja lapsen isän nyttemmin lopettaneen yhteydenpidon muutoksenhakijaan. Saadun selvityksen perusteella ei ole pidettävä todennäköisenä, että lapsen isän tai isän perheen taholta tyttäreen ainakaan välittömästi kohdistuisi sukuelinten silpomisen uhka. Toisaalta näissä olosuhteissa tyttären isä ei myöskään muodosta tytärtä suojaavaa turvaverkkoa.

(36) Muutoksenhakija on syrjittyyn vähemmistöklaaniin kuuluva kouluttamaton yksinhuoltaja, jolla on avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi. Hänellä on aiheuttamansa häpeän vuoksi haasteelliset suhteet omaan perheeseensä ja sukuunsa. Hänen oma äitinsä ei ole pystynyt estämään muutoksenhakijan vanhemman tyttären sukupuolielinten silpomista Somaliassa. On ilmeistä, ettei muutoksenhakijalla ole koulutuksensa tai tiettyyn yhteisöön kuulumisen vuoksi edellytyksiä tehokkaasti vastustaa ympäröivän yhteisön asettamia paineita ja odotuksia. Hänellä ei saadun selvityksen perusteella myöskään ole kotimaassaan sellaista turvaverkkoa, jonka avulla hän pystyisi estämään tyttärensä sukuelinten silpomisen. Kun kysymyksessä on mahdollinen lapseen kohdistuva uhka, on henkilökohtaisia olosuhteita maatiedon valossa arvioitaessa otettava huomioon myös lapsen etu. Muutoksenhakijan tyttären on pienenä tyttölapsena katsottava olevan erityisen haavoittuvassa asemassa.

(37) Edellä mainitut yksilölliset olosuhteet huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei äidin tahto vastustaa sukuelinten silpomista tässä tapauksessa riittävällä varmuudella muodosta tytärtä suojaavaa tekijää. Sillä seikalla, ettei muutoksenhakija ole selkeästi kyennyt osoittamaan yhtä tahoa, joka tekisi päätöksen hänen tyttärensä silpomisesta, ei samoista syistä ole asiassa ratkaisevaa merkitystä.

(38) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tytöt, joiden sukuelimiä ei ole silvottu, muodostavat Somaliassa ulkomaalaislain 87 b §:ssä tarkoitetun yhteiskunnallisen ryhmän, jonka ympäröivä yhteiskunta mieltää muusta yhteiskunnasta erottuvaksi. Kun otetaan huomioon ajantasaisesta maatiedosta ilmenevä tyttöjen sukupuolielinten silpomisen yleisyys Somaliassa sekä muutoksenhakijan ja hänen tyttärensä henkilökohtaisista olosuhteista kokonaisuudessaan saatu selvitys, korkein hallinto-oikeus katsoo, että muutoksenhakijan tyttärellä on kotimaahansa palautettaessa perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa johdosta. Muutoksenhakijan kotivaltio ei esitetyn maatiedon valossa ole halukas eikä kykenevä tarjoamaan muutoksenhakijan tyttärelle tehokasta suojelua silpomista vastaan. Asian olosuhteissa muutoksenhakijan ja hänen tyttärensä ei myöskään voida edellyttää turvautuvan sisäiseen pakoon.

(39) Edellä lausuttuun nähden Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset on kumottava ja asia palautettava Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetun turvapaikan antamiseksi muutoksenhakijan tyttärelle, ja muutoksenhakijan osalta kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen uudelleen arvioimiseksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Monica Gullans, Emil Waris ja Päivi Pietarinen. Asian esittelijä Marja Huilla.