KHO:2026:28

Seurakuntavaalien äänioikeutta koskevasta kirjekuoresta oli ollut pääteltävissä, että kirjeen vastaanottaja on evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Hallinto-oikeus oli kirkon jäsenen valituksesta katsonut, että uskonnollista vakaumusta koskevan tiedon ilmaiseminen kirjekuoressa ei ollut välttämätöntä ja että tietoa oli käsitelty yleisen tietosuoja-asetuksen vastaisesti.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kirjekuoresta ilmennyttä tietoa oli sinänsä pidettävä yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuna erityisiä henkilötietoryhmiä koskevana tietona. Arvioitaessa sitä, oliko tietoa käsitelty asianmukaisin suojatoimin ja muutoin asetuksessa edellytetyllä tavalla, oli otettava huomioon muun ohella tiedon luonne sekä sen käsittelyn tapa ja tarkoitus.

Tieto evankelisluterilaisen kirkon jäsenyydestä ei Suomessa rinnastunut arkaluontoisuuden asteeltaan esimerkiksi uskonnollisen vakaumuksen välittömästi ilmaiseviin näkemyksiin tai toimintatapoihin. Tiedon käsittely ei näin ollen merkinnyt yhtä vakavaa puuttumista rekisteröidyn oikeuksiin kuin erityisiä henkilötietoryhmiä koskevan tiedon käsittely tyypillisesti merkitsi. Tietoa oli käsitelty toimitettaessa seurakuntavaaleja, joiden tarkoituksena oli toteuttaa kirkollista demokratiaa ja kirkollista itsehallintoa. Käsittelyn tarkoituksen kannalta tieto oli olennainen ja tarpeellinen. Tietoa oli käsitelty vastaanottajalle osoitetussa kirjekuoressa, eikä se ollut vapaasti ulkopuolisten saatavilla.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kokonaisuutena arvioiden tietoa oli käsitelty asianmukaisin suojatoimin. Käsittely ei ollut asiassa esitetyillä perusteilla yleisen tietosuoja-asetuksen vastaista.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) 9 artikla 1 kohta ja 2 kohta d alakohta

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 11.2.2025 nro 827/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Järvenpään seurakunnalle valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Apulaistietosuojavaltuutetun päätös 12.12.2023 saatetaan voimaan.

A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

(1) A (jäljempänä myös rekisteröity) on saattanut tietosuojavaltuutetun toimiston käsiteltäväksi kysymyksen siitä, onko Järvenpään seurakunta (jäljempänä myös rekisterinpitäjä) syyllistynyt tietosuojaloukkaukseen lähettäessään seurakuntavaalien äänioikeutta koskevan tiedon kirjekuoressa, jonka päälle painetusta tekstistä on voinut päätellä vastaanottajan olevan evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Rekisteröidyn mukaan postinkantajan lisäksi ainakin hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa on pystynyt kirjeen perusteella tekemään tällaisen päätelmän.

(2) Seurakunnan lähettämä kirje on ollut suljettuna kuoreen, jonka ikkunasta on näkynyt vastaanottajan nimi ja osoite. Kirjekuoresta on ilmennyt, että kirjeen lähettäjä on Järvenpään seurakunta, minkä lisäksi kirjekuoressa on ollut seuraava teksti:

”uskottu toivottu rakastettu
Äänestä sellaisena kuin olet.
Ennakkoäänestys 8.–12.11.2022.
Vaalipäivä 20.11.2022.
#Seurakuntavaalit Suomen ev.lut. kirkko 
Jarvenpaanseurakunta.fi/seurakuntavaalit.”

(3) Apulaistietosuojavaltuutettu on päätöksessään 12.12.2023 katsonut, ettei rekisterinpitäjä ole käsitellyt yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen ilmentäviä tietoja mainitun asetuksen vastaisesti. Päätöksen mukaan seurakunnalla on ollut lainmukainen peruste kirkon jäsenen henkilötietojen käsittelyyn lähettäessään hänelle tiedon äänioikeudesta. Vaalikuorien jakelun on hoitanut henkilötietojen käsittelijän ominaisuudessa Posti, jonka työntekijöillä on ollut salassapitovelvollisuus. Seurakuntavaaleissa äänestäminen on kirkon jäsenelle kuuluva olennainen oikeus, ja seurakunnalla on ollut velvollisuus varmistua siitä, että tieto äänioikeudesta tavoittaa tämän tosiasiallisesti. Rekisteripitäjän voidaan katsoa toteuttaneen asianmukaiset suojatoimet uskonnollisen vakaumuksen ilmaisevan henkilötiedon käsittelyssä.

(4) Hallinto-oikeus on rekisteröidyn valituksesta, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, kumonnut apulaistietosuojavaltuutetun päätöksen ja palauttanut asian tietosuojavaltuutetun toimistolle uudelleen käsiteltäväksi.

(5) Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan seurakunnan kirjekuoresta on ollut pääteltävissä, että kirjeen vastaanottaja on kirkon jäsen. Tällaista välillisesti ilmenevää tietoa uskonnollisesta vakaumuksesta on pidettävä yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna tietona. Seurakuntavaaleja koskevan tiedon ilmaiseminen kirjekuoren ulkopuolella on saattanut parantaa vaalien näkyvyyttä ja lisätä jäsenten tietoisuutta vaaleista, mitä voidaan pitää käsittelyn tarkoituksen kannalta hyödyllisenä. Se ei kuitenkaan ole ollut välttämätöntä käsittelyn tarkoituksen toteuttamiseksi.

(6) Hallinto-oikeuden mukaan on ollut mahdollista, että kirkon jäsenyyttä koskeva tieto on päätynyt seurakunnan ja sen lukuun toimivan henkilötietojen käsittelijän eli postiyrityksen ulkopuolelle, kuten vastaanottajan kanssa samassa taloudessa asuvien saataville. Tämä olisi voitu tehokkaasti estää ilmaisemalla vaaleja koskeva tieto ainoastaan kirjekuoreen suljettuna.

(7) Hallinto-oikeus on näistä syistä katsonut, ettei seurakunta ole noudattanut henkilötietojen käsittelyssä yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa tarkoitettua minimointiperiaatetta ja 9 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädettyjä edellytyksiä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Viima, Petteri Leppikorpi ja Liisa Selvenius-Hurme, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(8) Järvenpään seurakunta on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

(9) Apulaistietosuojavaltuutettu on puoltanut valitusluvan myöntämistä.

(10) Rekisteröidyn on katsottava vaatineen, että valitus hylätään ja seurakunta velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(11) Asiassa on kysymys siitä, onko Järvenpään seurakunta menetellyt yleisen tietosuoja-asetuksen vastaisesti seurakuntavaalien äänioikeutta koskevan tiedon äänioikeutetuille lähettäessään. Täällä esitetyn perusteella ratkaistavaksi tulee erityisesti se, onko kirkon jäsenille lähetetystä kirjekuoresta ilmennyt asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu erityisiä henkilötietoryhmiä koskeva tieto, ja mikäli näin on, onko kyseistä tietoa voitu tällä tavoin käsitellä.

Keskeiset sovellettavat oikeusohjeet

(12) Yleisen tietosuoja-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta) 9 artiklan 1 kohdan mukaan sellaisten henkilötietojen käsittely, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys sekä geneettisten tietojen käsittely, biometristen tietojen käsittely henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten tai terveyttä koskevien tietojen taikka luonnollisen henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevien tietojen käsittely on kiellettyä.

(13) Saman artiklan 2 kohdan mukaan artiklan 1 kohtaa ei sovelleta muun ohella, jos käsittely suoritetaan poliittisen, filosofisen, uskonnollisen tai ammattiliittotoimintaan liittyvän säätiön, yhdistyksen tai muun voittoa tavoittelemattoman yhteisön laillisen toiminnan yhteydessä ja asianmukaisin suojatoimin, sillä edellytyksellä, että käsittely koskee ainoastaan näiden yhteisöjen jäseniä tai entisiä jäseniä tai henkilöitä, joilla on yhteisöihin säännölliset, yhteisöjen tarkoituksiin liittyvät yhteydet, ja että henkilötietoja ei luovuteta yhteisön ulkopuolelle ilman rekisteröidyn suostumusta (d alakohta).

(14) Asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa säädetään henkilötietojen käsittelyä koskevista periaatteista ja niiden suhteen noudatettavista vaatimuksista. Kohdan mukaan henkilötietojen suhteen on noudatettava seuraavia vaatimuksia: a) niitä on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi (”lainmukaisuus, kohtuullisuus ja läpinäkyvyys”); (– –) c) niiden on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään (”tietojen minimointi”); (– –) f) niitä on käsiteltävä tavalla, jolla varmistetaan henkilötietojen asianmukainen turvallisuus, mukaan lukien suojaaminen luvattomalta ja lainvastaiselta käsittelyltä sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta käyttäen asianmukaisia teknisiä tai organisatorisia toimia (”eheys ja luottamuksellisuus”).

(15) Asetuksen johdanto-osan neljännen perustelukappaleen mukaan oikeus henkilötietojen suojaan ei ole absoluuttinen; sitä on tarkasteltava suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa ja sen on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oltava oikeassa suhteessa muihin perusoikeuksiin.

(16) Johdanto-osan 39 perustelukappaleessa on todettu muun ohella, että henkilötietojen olisi oltava riittäviä ja olennaisia sekä rajoituttava siihen, mikä on välttämätöntä niiden käsittelyn tarkoitusten kannalta. Henkilötietoja olisi käsiteltävä vain, jos käsittelyn tarkoitusta ei voida kohtuullisesti saavuttaa muilla keinoin. Henkilötietoja olisi käsiteltävä siten, että varmistetaan henkilötietojen asianmukainen turvallisuus ja luottamuksellisuus, millä muun muassa ehkäistään luvaton pääsy henkilötietoihin tai niiden käsittelyyn käytettyihin laitteistoihin sekä tällaisten tietojen tai laitteistojen luvaton käyttö.

(17) Johdanto-osan 51 perustelukappaleen mukaan henkilötietoja, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien ja -vapauksien kannalta, on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittelyn asiayhteys voisi aiheuttaa huomattavia riskejä perusoikeuksille ja -vapauksille. Olisi kuitenkin nimenomaisesti säädettävä poikkeuksista yleiseen kieltoon, joka koskee erityisiin henkilötietojen ryhmiin kuuluvien tietojen käsittelyä, muun muassa silloin, kun rekisteröity antaa nimenomaisen suostumuksensa tai silloin, kun kyseisten tietojen käsittely suoritetaan tiettyjen yhdistysten tai säätiöiden sellaisen oikeutetun toiminnan yhteydessä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa perusvapauksien toteutuminen.

Osapuolten keskeiset kannat

(18) Järvenpään seurakunnan mukaan pelkästään siitä, että seurakuntavaaleja koskeva kirjekuori on sisältänyt vaaleja koskevaa materiaalia, ei ole yhdessä vastaanottajan tunnistetietojen kanssa ollut yksiselitteisesti pääteltävissä vastaanottajan olevan seurakunnan jäsen. Joka tapauksessa uskonnollisen viestinnän vapauden vahva suoja koskee myös seurakunnan vaaliviestintää, eikä yleisen tietosuoja-asetuksen 5 tai 9 artikla ole ollut esteenä ilmaista seurakuntavaaleja koskevaa tietoa kirjekuoren ulkopuolella.

(19) Seurakunta on viitannut myös siihen, että apulaisoikeusasiamies on ratkaisukäytännössään pitänyt seurakuntalehtien jakelussa hyvän hallinnon näkökulmasta parhaana vaihtoehtona osoitteellista jakelua vain seurakunnan jäsenille. Kuitenkin myös seurakuntalehtien osoitteellisessa jakelussa on vastaanottajan tunnistetiedoista pääteltävissä vastaanottajan jäsenyys seurakunnassa.

(20) Seurakunta on rekisterinpitäjänä pyrkinyt ottamaan huomioon hyvän hallinnon vaatimukset ja toisaalta varmistamaan, että seurakunnan jäsen voi tosiasiallisesti käyttää oikeuksiaan vaaleissa. Seurakunta on toteuttanut vaalikirjeisiin sisältyneen tiedon käsittelyssä asianmukaiset suojatoimet.

(21) Apulaistietosuojavaltuutettu on viitannut tekemäänsä päätökseen mutta todennut, että myös hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevälle kannalle voidaan löytää perusteita. Uskonnollisilla yhdyskunnilla on vahva uskonnollisen ja muun viestinnän vapaus.

(22) Rekisteröidyn mukaan seurakunnan olisi tullut ottaa huomioon yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu tietojen minimointiperiaate ja noudattaa 9 artiklan 2 kohdassa viitattuja asianmukaisia suojatoimia. Seurakunta olisi voinut toteuttaa äänioikeudesta tiedottamiseen liittyvän henkilötietojen käsittelyn rekisteröidyn kannalta vähemmän riskialttiilla tavalla.

(23) Rekisteröity on esittänyt, että seurakunta olisi voinut toimittaa kirjeen valkoisessa kirjekuoressa. Uskonnollisen yhteisön tiedot olisivat voineet olla kirjekuoressa näkyvillä, jos siinä ei olisi ollut muuta tietoa, joka olisi osoittanut kirjeen olevan osoitettu vain yhteisön jäsenille. Vaihtoehtoisesti kirjekuoressa olisi voinut olla viittaus äänioikeuteen, mutta tällöin muista tiedoista ei olisi tullut voida tulkita sen liittyvän uskonnolliseen yhteisöön. Seurakunnan menettelytapa on johtanut henkilötietojen suojan vaarantumiseen. Hallinto-oikeuden päätös on oikea.

Oikeudellinen arviointi

Erityisiä henkilötietoryhmiä koskeva tieto

(24) Järvenpään seurakunnan lähettämästä seurakuntavaaleja koskevasta kirjekuoresta ovat ilmenneet vastaanottajan nimi- ja osoitetiedot sekä tieto siitä, että kirjeen lähettäjä on Järvenpään seurakunta. Lisäksi kirjekuoreen painetusta seurakuntavaaleja koskevasta tekstistä on tosiasiassa käynyt ilmi, että kirje koskee vastaanottajan äänioikeutta kyseisissä vaaleissa.

(25) Äänioikeus seurakuntavaaleissa perustuu kirkon jäsenyyteen. Tähän nähden kirjekuoresta ilmenneistä tiedoista on ollut pääteltävissä, että kirjeen vastaanottaja on kirkon jäsen.

(26) Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään tulkinnut yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua erityisten henkilötietoryhmien käsitettä laajasti. Tuomioistuimen mukaan säännöstä ei voida tulkita siten, että sellaisten henkilötietojen käsittely, joista voi selvitä epäsuorasti luonnollista henkilöä koskevia arkaluonteisia tietoja, jää mainitussa säännöksessä säädetyn tehostetun suojajärjestelmän ulkopuolelle (esim. asia C-184/20, Vyriausioji tarnybinės jaikos komisija, tuomion 125 ja 127–128 kohdat sekä asia C-21/23, Lindenapotheke, tuomion 81–82 kohdat). Artiklassa tarkoitettuina tietoina on pidetty myös sellaisia tietoja, jotka koskivat rekisteröityä vain tietyllä todennäköisyydellä mutta ei ehdottomalla varmuudella (asia C-21/23, Lindenapotheke, tuomion 90 kohta).

(27) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että seurakunnan lähettämästä kirjekuoresta epäsuorasti ilmennyttä tietoa evankelisluterilaisen kirkon jäsenyydestä ei Suomessa voida pitää sellaisenaan erityisenä osoituksena henkilön uskonnollisesta vakaumuksesta. Kyseistä tietoa ei toisaalta voida pitää uskonnollisen vakaumuksen kannalta myöskään merkityksettömänä tietona, ja se voi mahdollistaa henkilön uskonnollista vakaumusta koskevien päätelmien tekemisen. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon edellä todettu unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, seurakunnan kirjekuoresta ilmennyttä tietoa kirkon jäsenyydestä on pidettävä yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna erityisiä henkilötietoryhmiä koskevana tietona.

Tiedon käsittelyn lainmukaisuus

(28) Erityisiä henkilötietoryhmiä koskevien tietojen käsittely on yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan d alakohdan perusteella mahdollista muun ohella silloin, kun käsittely suoritetaan uskonnollisen yhteisön laillisen toiminnan yhteydessä ja asianmukaisin suojatoimin, sillä edellytyksellä, että käsittely koskee ainoastaan näiden yhteisöjen jäseniä tai entisiä jäseniä tai henkilöitä, joilla on yhteisöihin säännölliset, yhteisöjen tarkoituksiin liittyvät yhteydet, ja että henkilötietoja ei luovuteta yhteisön ulkopuolelle ilman rekisteröidyn suostumusta.

(29) Esillä olevassa asiassa kirkon jäsenyyttä koskevaa tietoa on käsitelty kirkkolaissa säädettyjen seurakuntavaalien toteuttamiseksi. Asiassa ei ole ilmennyt, että käsittely olisi koskenut muita kuin kirkon jäseniä. Käsittelyn voidaan siten katsoa tapahtuneen edellä mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla uskonnollisen yhteisön laillisen toiminnan yhteydessä ja koskeneen ainoastaan säännöksessä tarkoitettuja henkilöitä.

(30) Arvioitaessa sitä, onko tiedon käsittely suoritettu asianmukaisin suojatoimin ja muutoin yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla, on otettava huomioon muun ohella tiedon luonne sekä sen käsittelyn tapa ja tarkoitus.

(31) Yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan tarkoituksena on varmistaa parempi suoja sellaista henkilötietojen käsittelyä vastaan, joka sen kohteena olevien tietojen erityisen arkaluontoisuuden vuoksi voi merkitä erityisen vakavaa puuttumista yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin perusoikeuksiin (esim. asia C-21/23, Lindenapotheke, tuomion 89 kohta). Arvioitaessa säännöksessä tarkoitetun tiedon käsittelyä on siten aiheellista kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka vakavaa perusoikeuksiin puuttumista tiedon käsittely voi merkitä, kun otetaan huomioon tiedon luonne ja sen käsittelyn olosuhteet kokonaisuudessaan.

(32) Seurakuntavaaleja koskevasta kirjekuoresta ilmennyt tieto evankelisluterilaisen kirkon jäsenyydestä on sinänsä yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tieto ja siten säännöksen mukaisen suojan piirissä. Edellä todetulla tavalla kyse on kuitenkin tiedosta, jota ei sellaisenaan voida pitää erityisenä osoituksena henkilön uskonnollisesta vakaumuksesta. Tietoa ei myöskään yleisesti mielletä luonteeltaan samalla tavalla korostetun henkilökohtaiseksi kuin esimerkiksi uskonnollisen vakaumuksen välittömästi ilmaisevia näkemyksiä tai toimintatapoja, eikä se arkaluonteisuuden asteeltaan rinnastu tällaisiin tietoihin. Tiedon käsittely ei näin ollen merkitse yhtä vakavaa puuttumista rekisteröidyn oikeuksiin kuin yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen käsittely tyypillisesti merkitsee.

(33) Kirkon jäsenyyttä koskevaa tietoa on esillä olevassa asiassa käsitelty seurakuntavaalien toimittamiseksi. Seurakuntien päättävien elinten valitsemiseksi järjestettävien vaalien tarkoituksena on toteuttaa kirkollista demokratiaa ja kirkollista itsehallintoa. Vaaleista tiedottaminen tavalla, joka tukee äänioikeutta koskevan tiedon tosiasiallista tulemista kirkon jäsenten tietoon, edistää tämän tarkoituksen toteutumista.

(34) Esillä olevassa asiassa tiedon käsittelyn on katsottava tapahtuneen edellä mainitussa tarkoituksessa. Kirjekuoresta jo päällepäin ilmennyt tieto siitä, että kirje liittyy äänioikeuteen seurakuntavaaleissa, edistää äänioikeutta koskevan tiedon erottumista ja siten sen tosiasiallista tulemista äänioikeutetulle henkilökohtaisesti tiedoksi. Vastaavanlaista menettelyä on käytetty muidenkin kuin seurakuntavaalien yhteydessä. Menettely on toteuttanut myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 20 §:n 2 momentista ilmeneviä periaatteita vastaavaa seurakunnan velvollisuutta tiedottaa kirkon jäsenille äänioikeudesta.

(35) Kirjekuoresta ilmennyt tieto on ollut sen käsittelyn tarkoituksen kannalta olennainen ja tarpeellinen. Asiassa ei ole todettavissa, että edellä mainittu käsittelyn tarkoitus olisi ollut kohtuullisesti saavutettavissa rekisteröidyn esittämin tavoin kirjekuorella, jossa ei olisi ilmaistu seurakuntaan tai äänioikeuteen viittaavaa, kirjeen erottumisen kannalta merkityksellistä tietoa. Asiassa ei ole myöskään todettavissa, että tietoa olisi käsitelty laajemmin kuin tämän tarkoituksen kannalta on ollut tarpeen tai muutoin tietojen minimoinnin periaatteen vastaisesti.

(36) Kirjekuori on ollut osoitettu vain vastaanottajalle, eikä siitä ilmennyt tieto ole ollut vapaasti ulkopuolisten saatavilla. Postitse paperimuodossa lähetetyn tiedon ei voida katsoa olleen muutoinkaan erityisen altis päätymään muille kuin kirjeen vastaanottajalle tai joutumaan myöhemminkään luvattoman käytön kohteeksi. Seurakunnan toimeksiannosta ja lukuun kirjekuoren jakelusta vastanneen postiyrityksen ja sen palveluksessa olevan velvollisuudesta turvata luottamuksellisen viestin salaisuus ja vaitiolovelvollisuudesta säädetään erikseen postilain 62–63 §:ssä.

(37) Hallinto-oikeuden toteamalla tavalla kirjekuori on sinänsä voinut päätyä vastaanottajan kanssa samassa taloudessa asuvien saataville. Kun kuitenkin otetaan huomioon nyt kyseessä olevan tiedon luonteesta sekä käsittelyn tarkoituksesta edellä todettu, tämä seikka, johon kirjeen vastaanottaja on voinut myös omalla toiminnallaan vaikuttaa, ei ole sellaisenaan riittävä peruste katsoa, että äänioikeutta koskeva tieto olisi tullut toimittaa hallinto-oikeuden viittaamin tavoin ainoastaan kirjekuoreen suljettuna.

(38) Edellä olevan perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että kirkon jäsenyyttä koskevaa tietoa on tässä asiassa kokonaisuutena arvioiden käsitelty yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla asianmukaisin suojatoimin eikä käsittely ole johtanut tiedon luovuttamiseen säännöksen vastaisesti ulkopuolisille. Tiedon käsittely ei ole ollut asiassa esitetyillä perusteilla muutoinkaan yleisen tietosuoja-asetuksen vastaista.

(39) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja apulaistietosuojavaltuutetun päätös on saatettava voimaan.

Oikeudenkäyntikulut

(40) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, rekisteröidylle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Elina Ranz.