Muu päätös 1027/2015

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Oy Alholmens Kraft Ab

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 14.10.2013 nro 13/0433/3

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 14.2.2012 nro 14/2012/1 myöntänyt Oy Alholmens Kraft Ab:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan Teerinevan turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Evijärven kunnassa Kruunupyynjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn, 1.7.2011 aluehallintovirastoon toimitetun muutetun suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 38 ha. Päätökseen on liitetty lupamääräykset 1–16. Lupamääräykset 1, 2, 6 ja 7 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava 1.7.2011 aluehallintovirastoon toimitetun suunnitelman liitteenä 1 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Iisakin valtaojaan.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 1 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma ja tutkimuspisteet" mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein, mikä riippuu kentän kaltevuudesta.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

= = =

Päästöt ilmaan ja melu

6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

Tuotantoalueen koillisosassa olevan asutuksen ja tuotantoalueen välisen suojavyöhykkeen puusto on säilytettävä.

7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (L_Aeq) klo 7–22 eikä 50 dB (L_Aeq) klo 22 –7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (L_Aeq) klo 7–22 eikä 40 dB (L_Aeq) klo 22–7.

= = =

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n valituksista kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt hakemuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.

Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa 1 kohdan mukaan toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää muun muassa, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa mainitussa momentissa tarkoitettuja seurauksia. Sanottuihin kiellettyihin seurauksiin kuuluu momentin 1 kohdan mukaan terveyshaitta, 2 kohdan mukaan merkittävä muu ympäristön pilaantuminen tai sen vaara ja 5 kohdan mukaan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu kohtuuton rasitus.

Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoittamisessa on lisäksi noudatettava muun muassa, mitä 6 §:ssä säädetään.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on pilaantumisen ehkäisemiseksi annettava tarpeelliset lupamääräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista.

Asiassa saatu selvitys

Teerinevan suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Evijärven taajamasta noin 10 kilometriä luoteeseen. Lähin asutus sijaitsee hakemuksen mukaan 315 ja 350 metrin etäisyydellä Teerinevan koillispuolella. Väliin jäävä alue on peltoa ja aiotulla pintavalutuskentällä ja suojavyöhykkeellä on harvaa suomännikköä. Vajaan kilometrin päässä hankealueesta sijaitsee merikotkan pesä. Lähialueella on turkistuotantoa. Etäisyys lähimpään turkistarhaan on noin 350 metriä. Tuotantoalueen kokonaispinta-ala on noin 38 hehtaaria. Alue on uusi tuotantoalue ja osaksi ojittamaton. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet puhdistetaan ympäri vuoden toimivalla pintavalutuskentällä ja johdetaan pelto-ojaan, joka laskee Iisakin valtaojan ja Storbäckenin kautta Kruunupyynjokeen. Tuotannon on arvioitu kestävän noin 25 vuotta.

Alueella tuotetaan jyrsinturvetta imuvaunu- tai hakumenetelmällä, ja tuotantopäiviä on noin 40 vuodessa. Hakijan mukaan meluavimmat jyrsinturpeen tuotantovaiheet voivat aiheuttaa 55 dB:n melutason ylittymisen 100–150 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Pölystä aiheutuva haitta voi ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueen reunasta.

Johtopäätös

Hallinto-oikeus arvioi turvetuotantoalueen ja lähimmän asutuksen etäisyyden sekä niiden välisen maaston ja toiminnan keston perusteella, että hakemuksen mukainen turvetuotanto aiheuttaisi ajoittain kohtuuttoman melu- ja pölyhaitan lähimmille asukkaille sekä turvepaloriskin vaaraa lähistöllä olevalle turkistarhaukselle. Turvetuotanto voisi vaarantaa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun merikotkan pesinnän turvetuotantoalueen lähistöllä. Turvepöly voi pilata tuotantoalueen lähellä sijaitsevan eläinten rehuksi käytettävän nurmen käyttökelvottomaksi tarkoitukseensa. Hallinto-oikeus katsoo, että kyse on eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaisesta kohtuuttomasta rasituksesta ja ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesta merkittävästä ympäristön pilaantumisesta tai sen vaarasta. Suunnitellusta turvetuotantotoiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulain 42 §:n mukainen luvanmyöntämiseste, jota ei asetettavissa olevilla lupamääräyksillä voitaisi poistaa. Näin ollen toiminta ei ympäristönsuojelulain 2 ja 5 kohta, oikeastaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 ja 5 kohta, huomioon ottaen täytä ympäristöluvan myöntämiselle laissa asetettuja edellytyksiä. Ympäristölupaviraston päätös on siten kumottava ja yhtiön hakemus hylättävä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 § 1 momentti ja 42 § 1 momentti 2 ja 5 kohta

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti

Luonnonsuojelulaki 39 § 2 momentti

Luonnonsuojeluasetus 19 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Oy Alholmens Kraft Ab on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätös saatetaan voimaan lupamääräyksen 6 osalta seuraavasti muutettuna:

"6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.

Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty alle 500 metrin etäisyydellä, kun tuulee lännen ja etelän väliltä. Tuotannon rajoitusalue on esitetty korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitetussa piirustuksessa 1745-3-05A. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari."

Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätös saatetaan voimaan valituksen liitteenä olevan suunnitelman (piirustus 1745-3-105A) mukaisesti tuotantoalueen asutukseen nähden sijoittumisen, suojavyöhykkeiden, tiestön ja aumojen osalta tarkistettuna. Näin ollen lupamääräyksen 1 ensimmäinen kappale ja lupamääräyksen 2 ensimmäinen kappale on korvattava esimerkiksi seuraavilla lupamääräyksillä:

"1. Turvetta saa ottaa enintään 29 hehtaarin alueelta. Tuotantoalueen vedet on johdettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimitetun suunnitelmapiirustuksen 1745-3-105A mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Iisakin valtaojaan.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä lupamääräyksessä 1 mainitun suunnitelmapiirustuksen mukaisesti salaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta."

Yhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Teerinevan tuotantoalueesta ei aiheudu kohtuutonta melu- ja pölyhaittaa asutukselle. Tuotantoalue sijaitsee lähes kokonaisuudessaan yli 400 metrin päässä asutuksesta. Kun toiminta tuotantoalueella tuulen käydessä lännen ja etelän väliltä rajoitetaan vähintään 500 metrin päähän asutuksesta, vaaraa pöly- ja meluhaitasta ei ole. Turvetuotannon pölynä ilmenevä vaikutus vähenee jo alle 100 metrin päässä tuotantoalueen reunasta, vaikka maasto olisi avoin, ja 250 metrin päässä vaikutus on vähäinen. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan toimintaa on harjoitettava mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä aiheuttavia koneita ja laitteita käyttäen. Tuotantoalueen ja asutuksen väliin on jätettävä suojavyöhyke. Suojavyöhyke on hakijan hallussa, ja hakija sitoutuu säilyttämään suojavyöhykkeellä olevan puuston. Aluehallintoviraston päätös on pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämisen kannalta riittävä.

Etäisyyden vuoksi turvetuotannosta aiheutuva pöly ei voi tehdä eläinten rehuksi käytettävästä nurmesta tarkoitukseensa kelpaamatonta. Tuotantoalueen ja pellon väliin jäävä alue on lisäksi edellä mainittua puustoista suojavyöhykettä, joka on hakijan hallussa.

Tulipalon vaaraa ei aiheudu. Tuotantoalueen ja turkistarhan välissä on suoalue, metsäinen mäki ja yleinen tie. Merikotkan pesäpuu on kaukana tuotantoalueesta. Pesäpuun ympärillä olevat pellot ja jätealtaat huomioon ottaen alueen merikotkat ovat tottuneet ihmistoimintaan. Suomessa on noin 1 500 merikotkaa. Vuonna 2013 tehdyssä laskennassa löydettiin 410 poikasta. Lintuatlaksen mukaan merikotkan tulevaisuus vaikuttaa valoisalta.

Yhtiön toissijaisen vaatimuksen yhteydessä mainitun suunnitelman mukaan tuotantoalue sijoitettaisiin yli 450 metrin päähän asutuksesta. Tuotantoalueen ja asutuksen väliin jäävä alue olisi suojavyöhykettä, jossa puusto säilytettäisiin. Toiminnan painopiste olisi tuotantoalueen kaakkoisosassa, kauempana asutuksesta. Tuotantolohkojen sarat olisivat kaakko–luode-suuntaisia, joten tuotannossa käytettävät koneet eivät kulkisi kohti asutusta, vaan siihen nähden sivuttain, mikä vähentäisi toiminnasta aiheutuvaa pölypäästöä. Kuljetukset eivät tapahtuisi lähimmän asutuksen ja turkistarhojen viereisellä tiellä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen lausunnon mukaan valittajan ensisijainen tuotantorajoitukseen perustuva vaihtoehto poikkeaa lupakäytännöstä, jonka mukaan uusi turvetuotantoalue tarvittaessa rajataan niin, et³tä suojaetäisyys asutukseen on riittävä. Tuulensuuntiin perustuvat rajoitukset on katsottu pääsääntöisesti riittäviksi, kun tuotanto alueella on jo aloitettu. Lisäksi lausunnossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Aluehallintoviraston päätöksen antamisen jälkeen julkaistun turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2/2013) mukaan 500 metrin etäisyys asutukseen on pääsääntöisesti riittävä. Avonaisilla alueilla etäisyyden olisi oltava suurempi. Ojitetulle alueelle sijoitettavan pintavalutuskentän tulisi laajuudeltaan olla vähintään viisi prosenttia valuma-alueestaan. Näin ollen ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen ainakin valittajan toissijainen vaatimus olisi hyväksyttävissä, jos kolmen hehtaarin kokoinen lohko 2 rajattaisiin tuotantoalueen ulkopuolelle. Kaksi sarkaa lohkolla 1 olisi alle 500 mutta kuitenkin yli 450 metrin päässä asutuksesta. Rajauksen jälkeen lounaistuulten haitalliset vaikutukset jäisivät niin vähäisiksi, ettei lohkon 1 mainittujen sarkojen rajaamisella tuotantoalueen ulkopuolelle saavutettaisi sanottavaa lisähyötyä. Arviota tukee tuotantoalueen kapeus lounaistuulten suuntaan nähden.

Lähes tuhannen metrin etäisyyttä merikotkan pesään nähden voidaan pitää riittävänä.

Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu haittaa tien toisella puolella sijaitsevalle turkistarhalle. Etäisyys huomioon ottaen haitta peltoviljelylle vältetään.

Jos katsotaan, että lupa voidaan myöntää, aluehallintoviraston päätös tulisi saattaa voimaan siten muutettuna, että tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 26 hehtaaria ja että lupamääräys 1 sekä lupamääräysten 2 ja 6 ensimmäiset kappaleet kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):

1. Tuotantoalueen vedet on johdettava suunnitelmapiirustuksen1745-3-105A mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Iisakin valtaojaan.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä suunnitelmapiirustuksen 1745-3-105A "Tuotantosuunnitelma" mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein, mikä riippuu kentän kaltevuudesta.

Evijärven tekninen lautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen, jossa on esitetty, että valitus hylätään.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä.

Kruunupyyn ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen.

Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto Evijärven kunnan terveydensuojeluviranomaisena on antanut valituksen johdosta selityksen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksen, lausuntojen ja selitysten johdosta antamassaan selityksessä vaatineet, että valitus hylätään.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Oy Alholmens Kraft Ab on antanut lausuntojen ja selitysten johdosta vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n valituksista kumonnut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt Oy Alholmens Kraft Ab:n Teerinevan uutta turvetuotantoaluetta koskevan lupahakemuksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun muassa lyhyellä etäisyydellä lähimpään asutukseen sekä ajoittain kohtuuttomilla pöly- ja meluhaitoilla. Hakemuksen mukaan lähin asutus olisi 315 ja 350 metrin päässä Teerinevan koillispuolella. Kun otetaan huomioon toiminnan luonne ja käytettävissä olevat ympäristönsuojelutoimenpiteet melun ja pölyn leviämisen ehkäisemiseksi sekä häiriintyvien kohteiden sijainti, toiminnasta saattaa aiheutua ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, jota ei voida ehkäistä myöskään yhtiön valituksessa ensisijaisesti esitetyllä lupamääräyksen muuttamisella.

Yhtiö on valituksessaan toissijaisesti vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätös saatetaan voimaan valituksessa esitetyillä tavoilla muutettuna. Yhtiö on muun ohella esittänyt tuotantoalueen rajaamista uudelleen niin, että etäisyys lähimpään asutukseen on pitempi kuin se aluehallintoviraston päätöksen mukaan olisi. Turvetta saisi ottaa alle 30 hehtaarin alueelta.

Tuotantoalueen rajaaminen edellä mainituin tavoin uudelleen merkitsee olennaista muutosta asiassa aikaisemmin tarkasteltavana olleeseen hakemukseen. Muutos on esitetty vasta valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Korkein hallinto-oikeus ei ota ensi asteena arvioitavakseen, voidaanko ympäristölupa myöntää muun muassa edellä mainituin tavoin muutetun hakemuksen perusteella.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Petri Leinonen.