Muu päätös 2436/2020

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Kuntien Tiera Oy

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 1.3.2018 nro 113/18

Asian aikaisempi käsittely

Kuntien Tiera Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 13.12.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 11.1.2017 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta laitteiden ja ohjelmistojen verkkokaupan ja lähitukipalvelun toimittamista koskevasta hankinnasta 36 kuukauden sopimuskaudelle ja mahdolliselle 12 kuukauden optiokaudelle.

Kuntien Tiera Oy:n toimitusjohtaja on 17.2.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Atea Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 200 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Dustin Finland Oy on ollut valittajana, Kuntien Tiera Oy vastapuolena ja Atea Finland Oy kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään Dustin Finland Oy:n valituksesta kumonnut Kuntien Tiera Oy:n toimitusjohtajan päätöksen 17.2.2017 ja kieltänyt asettamansa 5 000 000 euron sakon uhalla Kuntien Tiera Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön. Markkinaoikeus on lisäksi velvoittanut Kuntien Tiera Oy:n korvaamaan Dustin Finland Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.112,50 eurolla viivästyskorkoineen ja hylännyt Kuntien Tiera Oy:n ja Atea Finland Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Ennakkoratkaisun pyytäminen

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu muun ohella perussopimuksen ja unionin toimielimen säädöksen tulkinnasta. Jos tällainen kysymys tulee esille jäsenvaltion tuomioistuimessa, tämä tuomioistuin voi, jos se katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen, pyytää unionin tuomioistuinta ratkaisemaan sen.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että velvollisuutta tehdä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklassa tarkoitettu ennakkoratkaisupyyntö ei ole silloin, jos kansallisessa tuomioistuimessa ei esiinny todellista epäilyä unionin tuomioistuimen olemassa olevan oikeuskäytännön soveltamismahdollisuudesta asiaan tai jos on täysin selvää, miten unionin oikeutta on kyseisessä tilanteessa asianmukaisesti sovellettava.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole ratkaistavana sellaisia kysymyksiä, joiden selvittämiseksi ennakkoratkaisun pyytäminen unionin tuomioistuimelta olisi käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi tarpeen. Näin ollen markkinaoikeus hylkää Kuntien Tiera Oy:n pyynnön ennakkoratkaisupyynnön tekemisestä unionin tuomioistuimelle.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 15 kohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät.

Hankintalain 31 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Hankintayksikkö voi valita puitejärjestelyn toimittajat myös mainitun lain 25 §:ssä säädetyin edellytyksin neuvottelumenettelyllä tai tekemällä lain 27 §:ssä säädetyin edellytyksin suorahankinnan. Puitejärjestelyyn otettavien toimittajien valinnassa on noudatettava, mitä sanotun lain 8 luvussa säädetään. Hankintalain 31 §:n 2 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken. Puitejärjestelyn ehtoihin ei saa tehdä huomattavia muutoksia sen voimassaoloaikana. Puitejärjestelyä ei saa käyttää kilpailua vääristävällä, rajoittavalla tai estävällä tavalla. Pykälän 3 momentin mukaan puitejärjestely voi olla voimassa enintään neljä vuotta.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 80 ja 81) on lain 31 §:n osalta hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että mainittu pykälä perustuu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (jäljempänä hankintadirektiivi) puitejärjestelyjä koskevaan 32 artiklaan. Puitejärjestelyä voivat mainittujen esitöiden mukaan käyttää erityisesti yhteishankintayksiköt pidempiaikaisena hankintamenettelynä. Laajoissa ja arvoltaan suurissa sopimuksissa puitesopimusten osapuolten valintavaihe muodostuu esitöiden mukaan aiempaa merkittävämmäksi. Järjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana todennäköisesti tekemistä hankinnoista tulee antaa jo hankinnasta ilmoitettaessa riittävät tiedot. Esitöissä on edelleen lausuttu, että puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken. Järjestelyyn ei ole siten mahdollista ottaa hankintamenettelyn aloittamisen jälkeen uusia osapuolia, vaan hankintayksikkö voi tehdä puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat vain järjestelyssä mukana olevilta toimittajilta.

Hankintadirektiivin 32 artiklan 2 kohdan mukaan tehdäkseen puitejärjestelyn hankintaviranomaisen on noudatettava kaikissa menettelyn vaiheissa sanotussa direktiivissä tarkoitettuja sääntöjä puitejärjestelyyn perustuvien hankintasopimusten tekemiseen saakka. Lisäksi mainitun artiklan 2 kohdassa määrätään, että puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset tehdään sanotun artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen. Menettelyjä noudatetaan ainoastaan niiden hankintaviranomaisten ja taloudellisten toimijoiden välillä, jotka ovat puitejärjestelyn alkuperäisiä osapuolia. Edelleen puheena olevan artiklan 2 kohdassa määrätään, että hankintaviranomaiset eivät saa käyttää puitejärjestelyjä väärin eivätkä siten, että kilpailua estetään, rajoitetaan tai vääristetään.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Uuden hankintadirektiivin 33 artiklan 2 kohdan mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä sanotussa kohdassa sekä kyseisen artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen. Lisäksi mainitun artiklan 2 kohdassa määrätään, että kyseisiä menettelyjä voidaan soveltaa ainoastaan sellaisten hankintaviranomaisten, jotka on selvästi yksilöity tätä varten tarjouskilpailukutsussa tai kiinnostuksen vahvistamispyynnössä, ja sellaisten toimijoiden välillä, jotka olivat puitejärjestelyn osapuolia sitä tehtäessä.

Uuden hankintadirektiivin johdanto-osan 60 perustelukappaleessa on todettu, että puitejärjestelyt ovat hyvin yleisesti käytetty väline, jota pidetään tehokkaana hankintamenetelmänä koko Euroopassa. Sen vuoksi tämä väline olisi säilytettävä pitkälti sellaisenaan. On kuitenkin tarpeen selkeyttää joitakin näkökohtia, erityisesti sitä, että hankintaviranomaiset, joita puitejärjestelyssä ei mainita, eivät saisi käyttää tätä välinettä. Sitä varten hankintaviranomaiset, jotka ovat tietyn puitejärjestelyn osapuolina alusta alkaen, olisi ilmoitettava selkeästi joko nimeltä tai muulla keinoin, esimerkiksi viittaamalla tiettyyn hankintaviranomaisten ryhmään selkeästi rajatulla maantieteellisellä alueella, jotta asianomaiset hankintaviranomaiset voidaan tunnistaa helposti ja yksiselitteisesti. Puitejärjestelyn ei myöskään pitäisi olla avoin uusille talouden toimijoille sen jälkeen, kun se on tehty. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että jos yhteishankintayksikkö käyttää yleistä rekisteriä hankintaviranomaisista tai niiden ryhmistä, esimerkiksi tietyn maantieteellisen alueen paikallisviranomaisista, joilla on oikeus käyttää sen tekemiä puitejärjestelyjä, kyseisen yhteishankintayksikön olisi huolehdittava siitä, että on mahdollista tarkistaa paitsi asianomaisen hankintaviranomaisen tiedot, myös päivämäärä, josta alkaen sillä on oikeus käyttää yhteishankintayksikön tekemää puitejärjestelyä, koska kyseinen päivämäärä määrää sen, mitä erityisiä puitejärjestelyjä hankintaviranomaisen pitäisi saada käyttää.

Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön keskeinen sisältö

Asiassa on kyse 13.12.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella aloitetusta verkkokaupan kilpailuttamista koskevasta hankintamenettelystä.

Hankintailmoituksen II.1.2 ja II.2.2 kohtien mukaan hankinta on kattanut ainakin seuraavat tuotteet ja palvelut:

Atk-laitteet ja -tarvikkeet

Matkapuhelimet

Toimistokoneet, -laitteet ja -tarvikkeet

Tietotekniset tuki- ja neuvontapalvelut

Tietotekniset palvelut: neuvonta, ohjelmistojen kehittäminen, Internet ja tuki

Av-laitteet

Tietojärjestelmät ja -palvelimet

Palvelimet

Verkot

Asennuspalvelut

Rahoitusleasingpalvelut

Terveydenhuollon tietokonelaitteet

Televisiovastaanottimet ja av-laitteet

Av-laitteiden osat.

Hankintailmoituksen II.2.4 kohdassa "Kuvaus hankinnasta" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tiera etsii kumppaneita vahvistaakseen Infra- ja tukiliiketoimintaansa. Tavoitteenamme on uusi palveluketju, joka loppuasiakkaan näkökulmasta sekä säästää rahaa ICT-hankinnoissa että tuo konkreettisen ja mitattavan mahdollisuuden hänen organisaationsa tehostamiseen ja kehittämiseen.

Tämän hankinnan tavoitteena on tarjota kuntatoimijoille kustannustehokas ja vaivaton tapa hankkia IT-laitteita ja ohjelmistoja sekä erilaisia IT-palveluja. Hankittavien tuotteiden (ICT-laitteet ja ohjelmistot) ja tuotteisiin välittömästi nivoutuvien palveluiden osalta loppuasiakkaan tilauskanavana on tässä kilpailutettava verkkokauppa: Kilpailutuksella haetaan kumppania, joka sitoutuu olemassa olevan verkkokauppajärjestelmänsä ja toimittajaverkostonsa avulla toimittamaan laajan valikoiman eri tuotetoimittajien laitteita ja ohjelmistoja. Kumppanin on sitouduttava kilpailuttamaan jatkuvasti omia alihankkijoitaan ja takaamaan tuotteiden hyvä saatavuus. Tuotekategorioilta edellytetään jatkuvaa uusiutuvuutta. Tieran tavoitteena on saada kilpailukykyiset BID-hinnoittelut laitevalmistajilta kaikille sopimusasiakkailleen. Hankintaan kuuluu myös joukko yleisempiä ICT-palveluita, jotka valittava kumppani toimittaa loppuasiakkaalle Tieran palvelutuotannon osana. Valittavan kumppanin on hallittava laaja-alaisesti järjestettävät asennus- ja tukipalvelut, joten kumppanilla on oltava kokemusta laajalla maantieteellisellä alueella suoritettavista toimituksista. Hankinnan kohdetta on tarkemmin kuvattu hankintailmoituksen liitteessä. Tieran kaikki asiakkaat ovat mahdollisia yhteishankintaan osallistuvia yhteisöjä. Ajankohtainen asiakaslistaus löytyy hankintailmoituksen liitteestä nimeltä ’Kopio Osakasluettelo 07102016’. Osakasluettelon lisäksi Tieran uusi asiakas on Ylä-Savon sote. Näiden lisäksi 1 suuri kaupunki, jonka asukasmäärä on enintään 260.000 asukasta voi hankintamenettelyn aikana tulla Tieran osakkaaksi. Hankinnan kohteena olevan konseptin mukaisesti edellä kuvatut Tieran asiakkaat/osakkaat voivat milloin tahansa sopimuskauden aikana liittyä verkkokauppapalvelun käyttäjiksi tai myös lopettaa hankintojen tekemisen Verkkokauppapalvelusta. Hankinnan kohteen enimmäisarvo on joka tapauksessa 200 M euroa (alv 0 %)."

Hankintailmoituksen IV.1.3 kohdan "Tietoa puitejärjestelystä tai dynaamisesta hankintajärjestelmästä" mukaan kyseessä on ollut puitejärjestely yhden toimijan kanssa. Hankintailmoituksen II.1.6 kohdassa "Osia koskevat tiedot" on todettu, että sopimusta ei ole jaettu osiin.

Hankintailmoituksen VI.3 kohdassa "Lisätiedot" on todettu: "Hankinnan arvo on joka tapauksessa enintään 200 M e (alv 0 %)."

Hankintailmoituksen liitteenä olleen tarjouspyynnön I kohdassa "Hankintaviranomainen" on ilmoitettu, että hankintaviranomainen on Kuntien Tiera Oy ja mukana olevat muut yhteisöt on ilmoitettu tarjouspyynnön liitteellä 9.

Tarjouspyynnön otsikon "Hankinnan kohteen kriteerit" alla tarjoajia on pyydetty nimeämään vähintään kolme laitevalmistajaa kannettaville tietokoneille, pöytäkoneille ja näytöille. Saman kohdan mukaan tarjoajien on tullut nimetä vähintään kaksi laitevalmistajaa Windows- ja Android-tableteille, av-laitteille ja tarvikkeille, tulostimille sekä palvelimille, tallennusjärjestelmille, verkkolaitteille ja näiden tarvikkeille. Lisäksi tarjoajien on tullut nimetä vähintään yksi laitevalmistaja iOS-tableteille, puhelimille sekä ohjelmistoille ja lisensseille. Saman otsikon alla on edellytetty seuraavaa:

"Tarjoaja kykenee tarjoamaan lähitukipalvelua tilattaessa saman päivän aikana sovitulla palveluvasteella kaikkiin maakuntiin Suomessa."

Tarjouspyynnön otsikon "Muut tiedot" alaotsikon "Kokonaismäärä tai laajuus" alla on todettu seuraavaa:

"Varsinainen sopimuskausi on 3 vuotta (36 kuukautta) sopimuksen allekirjoittamisesta. Hankintayksiköllä on oikeus yksipuolisella ilmoituksella jatkaa sopimuskautta yhden (1) vuoden (12kk) mittaisella optiokaudella.

Sopimuksen arvoon vaikuttaa merkittävästi se, missä määrin Tieran asiakkaat ottavat palvelun käyttöönsä."

Tarjouspyynnön liitteenä 9 on ollut luettelo Kuntien Tiera Oy:n 268 osakkeenomistajasta.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn mukaan Kuntien Tiera Oy on hankintalain 11 §:n 2 momentin mukainen yhteishankintayksikkö.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ei ole ollut mahdollista tietää, mikä on ollut hankinnan tosiasiallinen laajuus. Hankintailmoituksesta ei valittajan mukaan ole voinut päätellä, millä lailla ja mitkä hankintayksikön kunta-asiakkaat ovat sitoutuneet kilpailutuksen kohteena olleeseen verkkokauppajärjestelyyn.

Hankintayksikön mukaan hankinnan laajuus ei ole ollut epäselvä, sillä hankintayksikkö tai yhteishankintayksikkö ei ole voinut eikä niiden ole edes tarvinnut sitoutua mihinkään hankintojen vähimmäismäärään. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että hankinnan arvo on joka tapauksessa enintään 200 miljoonaa euroa.

Hankintayksiköillä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksiköt voivat myös käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja ja hyödyntää yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintamenettelyissä on kuitenkin aina noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia.

Puitejärjestelyjen osalta kyseessä olevaan hankintaan sovellettavissa oikeusohjeissa on edellytetty, ettei puitejärjestelyä saa käyttää väärin eikä kilpailua vääristävällä, rajoittavalla tai estävällä tavalla. Lisäksi puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana todennäköisesti tekemistä hankinnoista on tullut antaa jo hankinnasta ilmoitettaessa riittävät tiedot.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2016:182 katsonut, että KL-Kuntahankinnat Oy:n kunta-alan yhteishankintayksikkönä asiakkaittensa puolesta kilpailuttamassa terveydenhuollon hoitotarvikkeiden yhteishankinnassa ei ollut avoimuusperiaatteen edellyttämällä tavalla annettu riittäviä tietoja KL-Kuntahankinnat Oy:n puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana tekemistä hankinnoista. KL-Kuntahankinnat Oy oli kilpailuttanut kunta-alan sekä hankintayhteistyösopimuksen kautta sen asiakkaina olevien organisaatioiden terveydenhuollon hoitotarvikkeiden yhteishankinnan koko Suomen osalta. Osatarjoukset eivät olleet sallittuja, ja puitejärjestelyyn valittiin vain yksi toimittaja. Puitejärjestelyyn valitulta toimittajalta oli lisäksi edellytetty valmiutta hoitotarvikkeiden hyllytys- ja kotiinkuljetuspalvelun toteuttamiseen tosiasiallisesti kaikkialla Suomessa. Tarjouspyynnössä oli ilmoitettu neljän kunta-alan hankintayksikön sitoutuneen olemaan mukana puitejärjestelyssä sekä kyseisten hankintayksiköiden arvioitujen vuosiostojen arvot. Tarjouspyynnöstä ei sen sijaan ollut ilmennyt mitään yksilöityjä tietoja muista puitejärjestelyssä mukana olevista KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaista tai niiden suorittamien hankintojen määristä. Tarjouspyynnön ehtojen mukaan KL-Kuntahankinnat Oy:n kaikilla asiakkailla oli ollut mahdollisuus liittyä puitejärjestelyyn myöhemmin.

Korkein hallinto-oikeus on myös sittemmin, mobiililaitteiden etähallinnan ja siihen liittyneiden palvelujen hankintaa koskeneessa, 24.7.2017 antamassaan päätöksessä taltionumero 3646 todennut, että puitejärjestelyä koskevat tarjouspyyntöasiakirjat olivat sisältäneet epävarmuutta sen suhteen, mitkä KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaista ovat tosiasiallisesti mukana sen kilpailuttamassa puitejärjestelyssä ja kuinka laajaksi puitejärjestely näin ollen muodostuu. Tämä oli johtunut sekä tarjouspyynnön liitteessä 1 ilmoitettujen tietojen yksilöimättömyydestä että siitä, että kyseessä olevan koko kunta-alan osalta kilpailutetun valtakunnallisen puitejärjestelyn laajuuteen oli, siitä huolimatta, että mobiililaitteiden etähallintapalvelua voidaan tuottaa muualtakin kuin asiakkaan tiloista, voinut olennaisesti vaikuttaa se, kuinka laajasti muut kuin tarjouspyynnön liitteessä 1 ilmoitetut KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaat liittyvät puitejärjestelyyn.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt valituksen kohteena olevassa hankinnassa on ollut kysymys samankaltaisesta menettelystä kuin edellä mainituissa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä. Nyt käsillä olevassa hankinnassa tarjouspyynnön ja sen liitteenä olleen luettelon mukaan puitejärjestelyn mahdollisina käyttäjinä on ollut yli 200 eri kunta-alan hankintayksikköä. Tarjouspyynnössä on lisäksi todettu, että hankintayksikön asiakkaat tai osakkaat voivat milloin tahansa sopimuskauden aikana liittyä verkkokauppapalvelun käyttäjiksi ja että nämä voivat käyttää palvelua eri tavoin.

Kuten edellä on selostettu, hankintayksikön tulee ensinnäkin yksilöidä tarjouspyyntöasiakirjoissa kaikki ne hankintayksiköt, jotka ovat puitejärjestelyn käyttäjiä, eli jotka voivat tehdä hankintoja sen kautta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä on ollut Kuntien Tiera Oy:n osakasluettelo. Lisäksi tarjouspyynnössä on mainittu Kuntien Tiera Oy:n uutena asiakkaana Ylä-Savon sote. Mainitulta osin puitejärjestelyn käyttöön oikeutetut hankintayksiköt ovat sinänsä tulleet selkeästi yksilöidyiksi tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Kuten edellä on selostettu, hankintayksikön tulee lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoissa antaa riittävät tiedot puitejärjestelyssä mukana olevien hankintayksiköiden sopimusaikana todennäköisesti tekemistä hankinnoista.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä on ollut kyse erittäin laajasta laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden verkkokaupan sekä eri puolille Suomea toimitettavien lähitukipalveluiden hankinnasta, joka on sisältänyt myös asiakkaan luona toteutettavia töitä. Tarjouspyynnössä on todettu hankintojen enimmäismääräksi 200 miljoonaa euroa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kuitenkaan arvioitu tosiasiallisesti odotettavissa olevaa hankintavolyymiä tai sitä, miten hankinnat tulevat jakautumaan eri hankintayksiköille. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei myöskään ole esimerkiksi yksilöity tahoja, jotka olisivat sitoutuneet olemaan mukana kysymyksessä olevassa puitejärjestelyssä tai jotka olisivat siitä kiinnostuneita. Sopimuksen arvoon on kuitenkin tarjouspyynnönkin mukaan vaikuttanut merkittävästi se, missä määrin hankintayksikön osakkaat ottavat palvelun käyttöönsä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjoajien ole tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ollut mahdollista tietää, mikä on ollut hankinnan tosiasiallinen laajuus. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole annettu riittäviä tietoja hankintayksiköiden sopimusaikana todennäköisesti tekemistä hankinnoista. Tarjouskilpailusta kiinnostuneiden tarjoajien ei ole ollut hankintailmoituksen ja muiden tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella mahdollista päätellä, miten laajaksi hankinta voi muodostua, mitkä hankintayksiköt puitejärjestelyyn liittyvät ja tulevat siten puitejärjestelyä käyttämään sekä mihin osiin Suomessa tuotteita ja palveluja tulee toimittaa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei siten ole avoimuusperiaatteen edellyttämällä tavalla annettu riittäviä tietoja puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana tekemistä hankinnoista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on hankintayksiköiden yksilöimisen osalta edellä todetun lisäksi ilmoitettu, että yksi suuri kaupunki, jonka asukasmäärä on enintään 260.000 asukasta, voi hankintamenettelyn aikana tulla hankintayksikön osakkaaksi.

Kuten edellä on selostettu, hankintalain 31 §:n 2 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken. Uuden hankintadirektiivin 33 artiklan 2 kohdassa edelleen määrätään, että mainitussa artiklassa tarkoitettuja puitejärjestelyjä voidaan soveltaa ainoastaan sellaisten hankintaviranomaisten, jotka on selvästi yksilöity tätä varten tarjouskilpailukutsussa tai kiinnostuksen vahvistamispyynnössä, ja sellaisten toimijoiden välillä, jotka olivat puitejärjestelyn osapuolia sitä tehtäessä.

Markkinaoikeus toteaa, että määräaika uuden hankintadirektiivin täytäntöönpanolle jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä on päättynyt 18.4.2016. Kysymyksessä oleva hankintamenettely on aloitettu 13.12.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella. Uusi hankintadirektiivi on pantu Suomessa täytäntöön julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetulla lailla, joka on tullut voimaan 1.1.2017, ja jota ei julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 174 §:n 6 momentin mukaan sovelleta ennen 1.1.2017 aloitettuihin hankintamenettelyihin. Kysymyksessä oleva hankintamenettely on siten aloitettu uuden hankintadirektiivin täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymisen jälkeen mutta ennen uuden hankintadirektiivin täytäntöönpanoa.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallisen tuomioistuimen on kansallista lainsäädäntöä soveltaessaan, riippumatta siitä, onko kyse direktiiviä edeltävistä tai sen jälkeen annetuista säännöksistä, tulkittava kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti.

Ottaen huomioon edellä selostettu uuden hankintadirektiivin 33 artiklan 2 kohta ja siihen liittyvä johdanto-osan 60 perustelukappale markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 31 §:n 2 momentin säännöstä tulee tulkita siten, että puitejärjestelyn käyttöön oikeutetut hankintayksiköt on selkeästi yksilöitävä tarjouspyyntöasiakirjoissa. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan hankintamenettelyn tarjouspyyntöasiakirjoissa suoritettu toteamus enintään 260.000 asukkaan kaupungista ei ole täyttänyt edellä mainittua vaatimusta puitejärjestelyn käyttöön oikeutettujen hankintayksikköjen yksilöimisestä selkeästi tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyyntöasiakirjat eivät siten myöskään viimeksi mainitussa suhteessa ole täyttäneet hankintasäännösten vaatimuksia.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Ottaen huomioon, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu hankintalain 94 §:n mukaisesti vain sen arvioiminen, onko hankintayksikkö menetellyt hankinnassa hankintasäädösten vastaisesti, ja että hankintalain 84 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön päätökseen, jolla on ratkaistu tiedon saantia asiakirjasta koskeva asia, saa hakea muutosta siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 33 §:ssä säädetään, markkinaoikeus ei lausu myöskään valittajan esittämistä väitteistä, joiden mukaan hankintayksikkö on kieltäytynyt luovuttamasta sille asiakirjoja.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Kuntien Tiera Oy aikoo edelleen toteuttaa laitteiden ja ohjelmistojen verkkokaupan ja lähitukipalvelun toimittamista koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Kuntien Tiera Oy (jäljempänä Tiera) on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja velvoittaa Dustin Finland Oy:n korvaamaan Kuntien Tiera Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. Kuntien Tiera Oy on lisäksi vaatinut, että korkein hallinto-oikeus pyytää ennakkoratkaisun Euroopan unionin tuomioistuimelta.

Kuntien Tiera Oy on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Tieran verkkokauppakonsepti on uusi toimintamalli, jolle on ollut suuri tarve teknologian kehittymisen ja toimintaympäristön muutoksen vuoksi. ICT-laitteiden ja lähitukipalvelujen verkkokauppa on päätetty toteuttaa yhden toimittajan mallilla, kuitenkin niin, että toimittajan takana on useita kymmeniä eri laitevalmistajia. Useisiin kilpailutuksiin pilkotut ICT-laitehankinnat olivat aiheuttaneet kunnissa haasteita. Tästä syystä verkkokaupan hankinnan kokonaisuuteen on sisällytetty useita ICT-laitteiden tuoteryhmiä. Kunnissa ICT- laitteiden hankintoja ja tilauksia tehdään useammalta toimialalta ja vaatimukset omaisuuden hallinnan ja IT-kokonaisratkaisujen tehokkaalle hoitamiselle ovat korkealla.

Kilpailuolosuhteiden hyödyntäminen toteutuu Tieran verkkokaupassa. Perinteisellä konseptilla toteutetussa puitejärjestelyssä olisi todennäköisesti ollut mukana vain murto-osa laitevalmistajia Tieran verkkokaupan tarjontaan nähden.

Hankintayksikkö tai yhteishankintayksikkö ei voi sitoutua mihinkään hankintojen vähimmäismäärään, vaan hankintoja tehdään sen mukaan, mikä on hankintayksiköiden tarve. Tämä on yleinen hankintakäytäntö.

EU:n hankintadirektiivissä todetaan, ettei hankintaviranomaisilla ole velvoitetta hankkia edes kaikkia tarvitsemiaan puitejärjestelyyn kuuluvia rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja puitejärjestelyn kautta. Siten hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta sitoutua mihinkään vähimmäismäärään mahdollisesti sellaisia hankintoja, joita hankintayksikkö ei edes tarvitse.

Markkinaoikeuden viittaukset korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO 2016:182 sekä päätökseen 24.7.2017 taltio 3646 eivät ole relevantteja, koska Tieran hankintamenettelyn tosiseikat ja toimintakonsepti ovat erilaiset kuin korkeimman hallinto-oikeuden päätösten kohteena olleiden hankintamenettelyjen tosiseikat ja toimintakonseptit.

Tiera on saanut kolme tarjousta tarjouskilpailussa. Ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneiden tarjoajien välinen piste-ero on ainoastaan 0,1 pistettä. Potentiaalisen kilpailun mahdollisuutta tulee julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan arvioida EU:n laajuisesti eikä ainoastaan suomalaisten tarjoajien näkökulmasta.

Hankinnassa mukana olevat hankintayksiköt on yksilöity julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut Tieran osakasluettelo. Lisäksi tarjouspyynnössä on mainittu Tieran uutena asiakkaana Ylä-Savon Sote. Puitejärjestelyn käyttöön oikeutetut hankintayksiköt on siten selkeästi yksilöity tarjouspyyntöasiakirjoissa. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että yksi suuri kaupunki, jonka asukasmäärä on enintään 260 000 asukasta, voi hankintamenettelyn aikana tulla hankintayksikön osakkaaksi.

Tiera on ilmoittanut hankintailmoituksessa yksiselitteisesti, että hankinnan arvo on joka tapauksessa enintään 200 miljoonaa euroa. Tiera on ilmoittanut hankinnan laajuuden julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti, kun otetaan huomioon, että kysymyksessä on uusi, teknologian kehityksestä johtuva verkkokauppakonsepti.

Unionin tuomioistuimesta ei ole oikeuskäytäntöä koskien puitejärjestelyä. Lisäksi uudesta hankintadirektiivistä ei ole vielä unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Puitejärjestelyiden suuren merkityksen vuoksi on välttämätöntä saada Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu puitejärjestelyiden soveltamisesta.

EU:n uudessa hankintadirektiivissä (2014/24/EU) säädetään puitejärjestelystä ja siihen osallistuvista hankintayksiköistä jossain määrin eri tavoin kuin EU:n aikaisemmassa hankintadirektiivissä (2004/18/EY). Uuteen hankintadirektiiviin sisältyy tulkinnanvaraisuutta, joka aiheuttaa huomattavia ongelmia hankintatoimessa. Uudessa hankintadirektiivissä säädetään, että puitejärjestelyä voidaan soveltaa ainoastaan sellaisten hankintaviranomaisten, jotka on selvästi yksilöity tätä varten tarjouskilpailukutsussa tai kiinnostuksen vahvistamispyynnössä, ja sellaisten talouden toimijoiden välillä, jotka olivat puitejärjestelyn osapuolia sitä tehtäessä.

Uuden hankintadirektiivin johdanto-osan kohdassa 60 todetaan, että hankintaviranomaiset, jotka ovat tietyn puitejärjestelyn osapuolina alusta alkaen, olisi ilmoitettava selkeästi joko nimeltä tai muulla keinoin, esimerkiksi viittaamalla tiettyyn hankintaviranomaisten ryhmään selkeästi rajatulla maantieteellisellä alueella, jotta asianomaiset hankintaviranomaiset voidaan tunnistaa helposti ja yksiselitteisesti.

Uudessa hankintadirektiivissä jää tulkinnanvaraiseksi, mitä tarkoitetaan hankintaviranomaisten ilmoittamisella muulla keinoin, koska viittaaminen maantieteelliseen alueeseenkin on ainoastaan yksi esimerkki.

EU:n tuomioistuin ei ole antanut muita puitejärjestelyä koskevia ratkaisuja kuin 5.3.1991 antamansa tuomion asiassa C-330/88.

Korkein hallinto-oikeus ja markkinaoikeus ovat vajaan vuoden aikana antaneet useita puitejärjestelyä koskeneita päätöksiä, joissa ne ovat katsoneet hankintayksikön menetelleen virheellisesti puitejärjestelyn ehtoja ja sisältöä määritellessään. Päätökset eroavat aikaisemmasta oikeuskäytännöstä ja päätöksissä korkein hallinto-oikeus on päätynyt erilaiseen lopputulokseen kuin mihin markkinaoikeus oli päätynyt.

Päätökset osoittavat, että puitejärjestelyn sisällön ja ehtojen määrittelyssä on erityisesti uuden hankintadirektiivin vuoksi tulkinnanvaraisuutta ja epätietoisuutta, joka aiheuttaa ongelmia hankintatoimessa. Yhteishankintayksiköillä on epätietoisuutta siitä, kuinka laajoja yhteishankintoja on mahdollista toteuttaa ja kuinka hankinnan sisältö ja hankinnassa mukana olevat hankintayksiköt tulee tarjouskilpailuasiakirjoissa kuvata.

Tukholman Kammarrätten on ottanut 12.2.2016 antamassaan tuomiossaan kantaa siihen, miten tarkasti hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä pitää määritellä puitesopimuksen nojalla palveluita tilaavat toimijat.

Ennakkoratkaisun saaminen EU:n tuomioistuimesta ei koske ainoastaan nyt käsillä olevaa asiaa, vaan ennakkoratkaisulla on suuri merkitys lukuisien suomalaisten ja EU:ssa toimivien yhteishankintayksiköiden ja muiden hankintayksiköiden puitejärjestelyille.

Dustin Finland Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Kuntien Tiera Oy:n valituksen ja velvoittaa Kuntien Tiera Oy:n korvaamaan Dustin Finland Oy:n arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 5 108,80 eurolla viivästyskorkoineen. Dustin Finland Oy on vaatinut vielä, että Kuntien Tiera Oy:n vaatimus ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan unionin tuomioistuimelta hylätään.

Dustin Finland Oy on perusteluina vaatimuksilleen viitannut asiassa aiemmin esittämäänsä sekä markkinaoikeuden päätöksessä lausuttuun ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Direktiivin toteamus siitä, ettei hankintayksiköllä ole ostopakkoa, ei liity hankinnan laajuuskysymykseen. Direktiivin toteamuksella on korostettu sitä, että puitejärjestely ei muodosta ostovelvoitetta. Hankinnan ilmoitettu laajuus, jolla on merkitystä tarjousten antovaiheessa, on eri asia.

Valittajan viittaamissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa on olennaista se, että niissä omaksuttu tulkintalinja rajoittaa hankintayksikön oikeutta laajentaa hankinnan kohtuuttomiin mittoihin.

Uudessa direktiivissä ja hankintalaissa on hankinnan suhteuttamiselle markkinoihin annettu suuri paino. Valituksen kohteena oleva hankinta on ollut ainutlaatuisen laaja kattaen laitteiden ja ohjelmistojen verkkokauppa- ja lähitukipalvelut. Tarjoajan on pitänyt tarjota kaikkia pyydettyjä tuotteita ja palveluita, eikä osatarjouksia ole sallittu.

Hankinnan ennakoitu kokonaismäärä on ollut 200 miljoonaa euroa. Hankinnalle ei ole kuitenkaan ilmoitettu minkäänlaista alarajaa. Hankintailmoituksesta ei ole voinut päätellä, mitkä tahot ja millä lailla Tieran kunta-asiakkaista oikeasti ovat sitoutuneet verkkokauppajärjestelyyn. Tarjouskilpailun rakenne on laadittu tarjouspyyntövaiheessa suurten volyymien verkkokaupaksi, mutta samalla tarjoajilla ei ole mitään varmuutta todellisista volyymeistä.

Tarjouspyynnössä menettelyyn sitoutuneiden hankintayksiköiden määrä on kuvattu hyvin epäselvästi. Kuitenkin tarjoajien on pitänyt tarjouspyynnön perusteella arvioida verkkokaupan tuleva volyymi 3-4 vuoden aikana. Ottaen huomioon, että kilpailuetu perustuu äärimmäisen pieniin marginaaleihin, tarjoajan pitäisi tietää tarkemmin todelliset volyymit. Nyt riski on sälytetty kokonaan tarjoajalle.

Dustin Finland Oy esitti volyymia koskevan tarkentavan kysymyksen tarjousajan puitteissa. Tiera ei täsmentänyt millään lailla volyymiasiaa, vaan viittasi vain aiemmissa kilpailutuksissa annettuihin tietoihin.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2016:182 oikeusohjetta seuraten valituksen kohteen määrittely on jäänyt liian väljäksi ja tarjouspyyntö on tässäkin suhteessa hankintalain vastainen.

Hankinta on ollut ainutlaatuisen laaja kattaen laitteiden ja ohjelmistojen verkkokauppa- ja lähitukipalvelut. Tarjouksessa on pitänyt tarjota yhteensä kymmeniä tuotenimikkeitä ja laaja kirjo palveluita. Tarjoajan on pitänyt tarjota kaikkia pyydettyjä tuotteita ja palveluita, eikä osatarjouksia ole sallittu. Voidaan olettaa, että se, että EU-laajuisesta hankinnasta huolimatta vain kolme tarjoajaa jätti tarjouksen johtui hankinnan poikkeuksellisesta laajuudesta Suomen oloissa. Näistä vain kaksi kelpuutettiin tarjousten vertailuun.

Jo vanhan hankintalain aikana oikeuskäytännössä on katsottu hankinnan kohteen poikkeuksellinen laajuus kilpailua rajoittavaksi ja siten hankintalain vastaiseksi. Vuosikirjaratkaisussa KHO 2016:182 on käsitelty myös tätä kysymystä.

Tarjoajien määrän jääminen kahteen osoittaa, että lain tarkoitus ei ole toteutunut. Kaikille tarjoajille on ollut selvää, että esimerkiksi hankinnan kohteena olleet konesalipalvelut eivät koskaan ole palveluita, joita ostetaan verkkokaupasta. Ne ovat räätälöityjä palveluita, jotka suunnitellaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Tällaiset palveluelementit pakollisena osana hankinnan kohdetta ovat osaltaan johtaneet siihen, että kilpailu on keinotekoisesti rajoittunut.

Hankinnan kohteen laajuus on rajoittanut kilpailua hankintalain perusperiaatteiden vastaisesti myös sen johdosta, että tarjoajalle on asetettu tarjouspyynnössä 100 miljoonan euron vähimmäisliikevaihtovaatimus kahdelta perättäiseltä vuodelta ja koskien nimenomaan tarjottavia tuotteita Vaatimusta voidaan perustellusti pitää hankintalain 83 §:ssä tarkoitetun soveltuvuusvaatimusten suhteuttamisvaatimuksen vastaisena. Tarjouspyyntö on siten ollut myös hankinnan kohteen poikkeuksellisen laajuuden suhteen virheellinen ja hankintalain vastainen.

Ennakkoratkaisupyynnön pyytäminen on tarpeetonta. Ennakkoratkaisupyyntö ei ole asian erityispiirteet huomioon ottaen tarpeen asian ratkaisemiseksi, eikä Tieran yksilöimillä kysymyksillä ole merkitystä asian kannalta. Epäselvyyttä yhteisön oikeuden oikeasta tulkinnasta ei ole, koska Tieran esittämä oikeuskysymys on säännelty EU-oikeudessa, asiaa on käsitelty unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä, ja vastaus on muutoinkin ilmeinen muun muassa hankintadirektiivin johdanto-osan 60 perustelukappaleen nojalla.

Asian laatu huomioiden on lisäksi Dustin Finland Oy:n kannalta kohtuutonta, että asiaa enää tarpeettomasti pitkitetään.

Puitejärjestelyä kilpailutettaessa puitejärjestelyn tarjouspyynnössä on yksilöitävä ne hankintayksiköt, joilla on oikeus puitejärjestelyn käyttöön. Hankintadirektiivin johdanto-osan 60 perustelukappaleen mukaan puitejärjestelyn osapuolina olevat hankintaviranomaiset olisi ilmoitettava selkeästi joko nimeltä tai muulla keinoin, esimerkiksi viittaamalla tiettyyn hankintaviranomaisten ryhmään selkeäsi rajatulla maantieteellisellä alueella, jotta asianomaiset hankintaviranomaiset voidaan tunnistaa helposti ja yksiselitteisesti. Yhteishankintayksikön osalta puitejärjestelyn käyttöön oikeutetut hankintayksiköt voitaisiin merkitä direktiivin johdanto-osan mukaan rekisteriin, josta voidaan tarkistaa hankintaviranomaisen tiedot sekä päivämäärä, josta alkaen hankintaviranomaisella on oikeus käyttää yhteishankintayksikön tekemää puitejärjestelyä.

Hankintadirektiivin johdanto-osan 61 perustelukappaleen mukaan puitejärjestelyssä ilmoitetut hankintaviranomaiset, jotka ovat oikeutettuja puitejärjestelyn käyttöön, eivät ole kuitenkaan velvoitettuja tekemään hankintojaan kyseistä puitejärjestelyä käyttäen. Siten olisi hyväksyttävää, että puitejärjestelyn hankinta-asiakirjoissa yksilöidään ne hankintayksiköt, jotka voivat harkintansa mukaan tehdä hankintoja puitejärjestelyllä sen voimassaolon aikana. Puitejärjestelyn kaupallisen onnistumisen kannalta keskeistä kuitenkin on, että puitejärjestelyn kilpailutus perustuisi realistiseen näkemykseen puitejärjestelyä käyttävistä hankintayksiköistä sekä hankinnan volyymeistä.

Etenkin unionin hankintalainsäädännössä korostuva avoimuusperiaate on edellyttänyt hankintayksiköiden sitoutuvan haluamiinsa määritelmiin, vaatimuksiin, kriteereihin ja ehtoihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankintamenettelyä.

Atea Finland Oy on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa yhtynyt Kuntien Tiera Oy:n valituksessa esitettyihin seikkoihin ja vaatinut, että markkinaoikeuden päätös tulee kumota ja korkeimman hallinto-oikeuden tulee velvoittaa Dustin Finland Oy korvaamaan Atea Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Atea Finland Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Ennakkoratkaisun pyytäminen unionin tuomioistuimelta on perusteltua, koska puitejärjestelyä koskevista vaatimuksista on oikeuskäytännön perusteella epäselvyyttä. Asian ratkaisun kannalta ennakkoratkaisun pyytäminen on tärkeää.

Oikeuskäytännössä on asetettu toisistaan poikkeavia vaatimuksia puitejärjestelyille. Markkinaoikeus on katsonut muun ohella, ettei tarjouksen antamisen kannalta ole ollut riittävää, että hankintayksiköksi on ilmoitettu yksi suuri kaupunki, jonka asukasmäärä on enintään 260 000 asukasta.

Kuitenkin markkinaoikeus on esimerkiksi puitejärjestelyä koskevassa asiassa 20.12.2017 antamassaan ratkaisussa nro 817/17, jossa 33 koulutusyksikköä oli pyytänyt tarjouksia tietojärjestelmäkehitykseen liittyvien asiantuntijapalveluiden hankinnasta, katsonut, ettei hankintayksiköiden väheneminen 19:ään ollut miltään osin hankinnan olennainen muutos. Markkinaoikeus on perustellut ratkaisuaan nimenomaan puitejärjestelyn ominaispiirteillä.

Oikeuskäytännössä on asetettu tiukat kriteerit sille, miten hankintayksiköt ja niiden hankintamäärät on ilmoitettava, jotta tarjoajat voivat antaa tarjouksensa. Toisaalta oikeuskäytännössä on kuitenkin edellä todetusti katsottu myös, että heti tarjousten antamisen jälkeen lähes puolet hankintayksiköistä voi keskeyttää hankintansa, eikä hankinnassa tapahdu tarjoajien kannalta olennaista muutosta, vaikka tarjoajat ovat antaneet tarjouksen lähes kaksi kertaa suuremmalle joukolle hankintayksiköitä.

Käytännön hankintatoimessa suuri osa hankinnoista tehdään puitejärjestelyissä. Ristiriitainen oikeuskäytäntö asettaa käytännön hankintatoimen vaikeaan asemaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ja markkinaoikeuden viime aikaisissa puitejärjestelyä koskevissa ratkaisuissa on siteerattu samoja unionin tuomioistuimen ratkaisuja, mutta päädytty niiden perusteella toisistaan poikkeaviin johtopäätöksiin. Tiera on hankintailmoituksessa ilmoittanut realistisen näkemyksensä puitejärjestelyä käyttävistä hankintayksiköistä ja hankinnan volyymeistä. Mikään ei ole asiassa viitannut siihen, etteivätkö tiedot olisi paikkansa pitäviä ja hankintailmoituksen julkaisuhetkellä parhaan mahdollisen tietämyksen mukaan annettuja.

Se, että yksi kaupunki on määritelty sen asukasluvun mukaan, ei aiheuta tarjouksen antamisen kannalta epävarmuutta. Tarjous on annettavissa tämän tiedon perusteella. Tarjoajat ovat tienneet, mikä hankinnan tosiasiallinen laajuus on.

Markkinaoikeuden ratkaisun jälkeen jää kysymys siitä, mikä on enää puitejärjestelyn käyttöala. Markkinaoikeuden ratkaisun myötä puitejärjestelyt menettävät tehokkuuttaan hankintamenettelynä. Puitejärjestelyn tehokkuuden säilyttämistä on korostettu myös hankintadirektiivin johdanto-osassa.

Kuntien Tiera Oy on selitysten johdosta antamassaan vastaselityksessä kiistänyt Dustin Finland Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen sekä lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Markkinaoikeus on valituksen kohteena olevassa ratkaisussa tulkinnut virheellisesti EU:n hankintadirektiiviä ja hankintalakia.

Dustin Finland Oy on täyttänyt liikevaihtovaatimuksen. Markkinaoikeus ei ole käsitellyt liikevaihtovaatimusta millään tavalla päätöksessään eikä se ole oikeudenkäynnin kohteena korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tarjouskilpailun aikana kukaan ei ole esittänyt liikevaihtovaatimuksesta kysymyksiä tai ehdottanut siihen muutosta.

Kuntien Tiera Oy:n vastaselitys on lähetetty tiedoksi Atea Finland Oy:lle ja Dustin Finland Oy:lle.

Dustin Finland Oy on Atea Finland Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta antamassaan lisäselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Mikäli korkein hallinto-oikeus pysyttää markkinaoikeuden päätöksen, ei Dustin Finland Oy:tä tule osaksikaan velvoittaa korvaamaan Atea Finland Oy:n oikeudenkäyntikuluja.

Dustin Finland Oy:n lisäselitys on lähetetty tiedoksi Atea Finland Oy:lle.

Dustin Finland Oy on ilmoittanut oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa määrän.

Dustin Finland Oy:n lisäselitys ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrä on lähetetty tiedoksi Kuntien Tiera Oy:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Markkina-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan unionin tuomioistuimelta.

3. Kuntien Tiera Oy:n ja Atea Finland Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Kuntien Tiera Oy velvoitetaan korvaamaan Dustin Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 4 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Perustelut

1. Pääasia

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa Kuntien Tiera Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko markkinaoikeus voinut esittämillään perusteilla katsoa, ettei tarjouspyyntöasiakirjoissa ole yksilöity riittävän tarkasti puitejärjestelyssä mukana olevia hankintayksiköitä ja niiden sopimusaikana mahdollisesti tekemiä hankintoja. Valitusta on perusteltu keskeisesti sillä, että markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö puitejärjestelyjen laajuuden ilmoittamisesta on epäyhtenäistä ja ettei Euroopan unionin tuomioistuin ole viime aikoina antanut puitejärjestelyjä koskevia ratkaisuja.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että sekä korkein hallinto-oikeus että Euroopan unionin tuomioistuin ovat antaneet kysymyksessä olevan markkinaoikeuden ratkaisun jälkeen puitejärjestelyjä koskevia ratkaisuja.

Korkein hallinto-oikeus on katsonut voimassa olevaa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia koskevassa vuosikirjapäätöksessään KHO 2019:84, että yhteishankintayksikkö ei ollut menetellyt hankintasäännösten mukaisesti ilmoittaessaan puitejärjestelyn osapuolina oleviksi hankintayksiköiksi merkittävän määrän sellaisia hankintayksiköitä, jotka eivät etukäteen arvioiden ja yhteishankintayksikön aikaisemman kokemuksen perusteella käytä puitejärjestelyä. Puitejärjestelyyn osallistumista harkinneet tarjoajat eivät olleet tämän vuoksi saaneet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella realistista ja riittävää tietoa perustettavan puitejärjestelyn laajuudesta sen osapuolina olevien ja puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden osalta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tarjouspyyntö ei siten ollut tältä osin ollut hankintasäännösten mukainen.

Unionin tuomioistuin on asiassa C-216/17 Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato – Antitrust ja Coopservice antamansa tuomion ratkaisuna lausunut, että direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 5 kohtaa ja 32 artiklan 2 kohdan neljättä alakohtaa on tulkittava siten, että hankintaviranomainen voi toimia omaan lukuunsa ja sellaisten muiden selvästi nimettyjen hankintaviranomaisten lukuun, jotka eivät suoraan ole puitejärjestelyn osapuolia, mikäli julkisuutta ja oikeusvarmuutta ja näin ollen avoimuutta koskevia vaatimuksia noudatetaan, ja että ei voida hyväksyä sitä, että hankintaviranomaiset, jotka eivät ole kyseisen puitejärjestelyn allekirjoittajina, eivät määritä niiden suoritusten määrää, jotka voidaan tilata niiden tehdessä myöhempiä hankintasopimuksia tämän puitejärjestelyn täytäntöönpanemiseksi, tai määrittävät ne viittaamalla tavanomaisiin tarpeisiinsa, koska näin tehtäessä loukataan avoimuusperiaatetta ja kyseisestä puitejärjestelystä kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta (71 kohta).

Kuntien Tiera Oy on sinänsä ilmoittanut hankinnan arvoksi enintään 200 miljoonaa euroa. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu mahdollisina hankintayksiköinä kaikki Kuntien Tiera Oy:n 268 osakkeenomistajaa, Ylä-Savon Sote sekä yksi nimeltä mainitsematon enintään 260 000 asukkaan kaupunki. Puitejärjestelyn käyttämiseen todennäköisesti sitoutuneita hankintayksiköitä ei ole kuitenkaan yksilöity millään tavalla. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei siten ole annettu riittäviä tietoja puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä, jotka tulevat todennäköisesti käyttämään palvelua. Kun otetaan vielä huomioon, että tarjouspyynnön mukaan sopimukseen arvoon vaikuttaa merkittävästi se, missä määrin Kuntien Tiera Oy:n asiakkaat ottavat palvelun käyttöönsä, korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten markkinaoikeus, että puitejärjestelyyn osallistumista harkinneet tarjoajat eivät ole saaneet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella realistista ja riittävää tietoa perustettavan puitejärjestelyn tosiasiallisesta laajuudesta. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön asema yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimisessa ja tarjousten vertailussa ei ole tullut tarjouskilpailussa siten turvatuksi.

Johtopäätös ja lopputulos

Edellä olevilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita myöskään oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

2. Ennakkoratkaisun pyytäminen Euroopan unionin tuomioistuimelta

Kun otetaan huomioon edellä kohdassa 1 esitetty oikeuskäytäntö ja perustelut, asiassa ei ole tullut esille sellaista kysymystä, jonka johdosta ennakkoratkaisupyynnön esittäminen olisi tarpeen sen oikeuskysymyksen ratkaisemiseksi, onko puitejärjestelyyn osallistumista harkinneet tarjoajat saaneet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella realistista ja riittävää tietoa puitejärjestelyn laajuudesta sekä puitejärjestelyn osapuolina olevista puitejärjestelyä käyttävistä hankintayksiköistä. Ennakkoratkaisun pyytämistä koskeva vaatimus on siten hylättävä.

3. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Kuntien Tiera Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Atea Finland Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Dustin Finland Oy joutuisi pitämään oikeuden-käyntikulunsa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi Kuntien Tiera Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n nojalla velvoitettava korvaamaan Dustin Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet Irma Telivuo, Vesa-Pekka Nuotio, Timo Räbinä, Anne Nenonen ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Saija Laitinen.