Muu päätös H742/2020

Asia Muutoksenhaku saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa tehtyihin päätöksiin

Muutoksenhakijat Anu Avaskari

Inka Kangasniemi

Pigga Keskitalo

Kari Kyrö

Päätökset, joita muutoksenhaku koskee

Saamelaiskäräjien kokous 27.2.2020‒28.2.2020, pöytäkirja 1/2020

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Anu Avaskari, Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo ja Kari Kyrö ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen 1/2020 laillisuus ja päätösvaltaisuus kumotaan ja että kaikki kokouksessa tehdyt päätökset kumotaan.

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous tulee järjestää uudestaan siten, että kokoonpano on päätösvaltainen. Kokoukseen ei tule kutsua Enontekiön kuntakohtaista varajäsentä Niko-Mihkal Valkeapäätä. Valtioneuvoston tulee vahvistaa saamelaiskäräjien kokoonpano uudestaan tämän mukaisesti.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Saamelaiskäräjien kokous ei ole ollut laillinen, koska siihen on kutsuttu ja kokoukseen on osallistunut Enontekiön kuntakohtaisena varajäsenenä Niko-Mihkal Valkeapää. Valkeapään on katsottava menettäneen vaalikelpoisuutensa 4.11.2019, jolloin hänellä ei ole ollut enää kotikuntaa Suomessa. Kokouksen ajankohtana hänen kotikuntansa on väestötietojärjestelmän mukaan ollut ulkomaat ja vakituinen osoite Norjassa.

Koska Valkeapää ei ole ollut enää 4.11.2019 jälkeen kirjoilla Enontekiöllä, hän ei ole voinut osallistua saamelaiskäräjien kokoukseen Enontekiön kuntakohtaisena varajäsenenä, vaan hänen olisi tullut pyytää eroa kyseisestä tehtävästä.

Saamelaiskäräjälaissa on vahva painotus sille, että laki koskee ensisijaisesti saamelaisten kotiseutualuetta ja kuntakohtaisuudella on haluttu turvata alueellinen edustus.

Valkeapää on myös Norjan saamelaiskäräjien jäsen vaalikaudella 2017‒2021. Kokouksessa 1/2020 Valkeapää on tullut valituksi (§ 17) saamelaisten parlamentaariseen neuvostoon Suomen saamelaiskäräjien edustajana. Valkeapäällä on kahden eri maan saamelaiskäräjille valittuna mahdollisuus edustaa kahta eri maata saamelaisten parlamentaarisen neuvoston kokouksessa, mitä voidaan pitää erikoisena parlamentaarisen uskottavuuden ja eri maiden saamelaiskäräjien edustuksellisuuden kannalta.

Kari Kyrö ja Anu Avaskari ovat lisäksi erillisessä samana päivänä edellä mainitun valituksen kanssa korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamallaan valitukseksi otsikoimallaan kirjelmällään vaatineet korkeinta hallinto-oikeutta tutkimaan, onko saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa 27.‒28.2.2020 tapahtunut yksilöihin kohdistunutta etnistä tai muuta syrjintää sekä ryhtymään asian johdosta tarpeellisiin toimiin.

Sekä Kyrö että Avaskari ovat tulleet valituiksi saamelaiskäräjille suurella äänimäärällä, mutta siitä huolimatta he eivät ole tulleet valituksi käräjien puheenjohtajistoon, hallitukseen tai muuhunkaan merkittävään luottamustoimeen vastoin demokratian periaatteita. Saamelaiskäräjien enemmistön toiminta on siten ollut eriarvoistavaa ja syrjivää.

Kirjelmät on toimitettu saamelaiskäräjille lausunnon antamista varten.

Saamelaiskäräjät on antanut lausunnon, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

Saamelaiskäräjien kokous on ollut päätösvaltainen saamelaiskäräjistä annetun lain 18 §:ssä edellytetyllä tavalla. Kokouksessa on ollut läsnä puheenjohtajan lisäksi enemmän kuin puolet valituksi tulleista jäsenistä tai varajäsenistä riippumatta siitä, lasketaanko valituksessa tarkoitetun varajäsenen läsnäoloa lainkaan mukaan.

Saamelaiskäräjillä ei ole lain mukaan toimivaltaa puuttua lainvoimaisella päätöksellä valituksi tulleen jäsenensä tai varajäsenensä osallistumiseen käräjien tai sen toimielinten kokouksiin taikka estää osallistumista. Saamelaiskäräjien toimivaltaan ei myöskään kuulu oikeutta muuttaa tai kumota käräjien vaalilautakunnan tai valtioneuvoston lainvoiman saaneita päätöksiä vaalien tuloksen vahvistamisesta tai käräjien jäsenten tai varajäsenten nimittämisestä tehtäväänsä. Saamelaiskäräjälaissa ei ole säännöksiä, joiden nojalla valituksi tulleen Suomen kansalaisen asuinpaikan muutos vaikuttaisi hänen äänioikeuteensa tai muutoinkaan hänen edellytyksiinsä ja oikeuteensa toimia saamelaiskäräjien jäsenen tai varajäsenen tehtävässä.

Anu Avaskari, Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo ja Kari Kyrö ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus ei tutki saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen päätöksiin kohdistuvaa muutoksenhakua.

Perustelut

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 1 §:n mukaan mainitussa laissa säädetään oikeusturvan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeista hallintoasiaa ja muuta julkisoikeudellista oikeussuhdetta koskevassa oikeudenkäynnissä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta.

Saamelaiskäräjistä annetun lain 41 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan saamelaiskäräjien hallituksen ja lautakunnan sekä käräjien asettaman muun toimielimen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla saamelaiskäräjille, jollei tässä laissa tai muualla laissa toisin säädetä. Pykälän toisen virkkeen mukaan saamelaiskäräjien päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälässä kolmantena virkkeenä olevan viittaussäännöksen perusteella muutoksenhaku perustuu 1.1.2020 alkaen voimaan tulleeseen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019). Kysymys on siten kaikilta osin hallintovalituksesta.

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa 27.‒28.2.2020 on pöytäkirjan 1/2020 mukaan päätetty:

- kokouksen laillisuudesta ja päätösvaltaisuudesta (3 §)

- pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinnasta (4 §)

- päätoimisen puheenjohtajan valinnasta toimikaudeksi 2020–2023 (5 §)

- varsinaisten kokousasioiden käsittelyjärjestyksen hyväksymisestä (6 §)

- I varapuheenjohtajan valinnasta toimikaudeksi 2020–2023 (7 §)

- II varapuheenjohtajan valinnasta toimikaudeksi 2020–2023 (8 §)

- hallituksen asettamisesta toimikaudeksi 2020–2023 (9 §)

- elinkeino- ja oikeuslautakunnan (10 §), koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan (11 §), kulttuurilautakunnan (12 §), saamen kielineuvoston (13 §), sosiaali- ja terveyslautakunnan (14 §) ja nuorisoneuvoston (15 §) asettamisesta toimikaudeksi 2020–2023

- tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinnasta toimikaudeksi 2020–2023 (16 §)

- jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä saamelaisten parlamentaariseen neuvostoon toimikaudeksi 2020–2023 (17 §)

- saamelaisten edustajan ja varaedustajan valinnasta kirkolliskokoukseen seuraavaksi nelivuotiskaudeksi (18 §)

- saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen asettamisesta ja saamelaiskäräjien edustajien nimeämisestä siihen toimikaudeksi 2020–2023 (19 §)

- saamelaisten sosiaali- ja terveysasiain yhteistyöelimen asettamisesta ja saamelaiskäräjien edustajan nimeämisestä siihen toimikaudeksi 2020–2023 (20 §)

- inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan asettamisesta toimikaudeksi 2020–2023 (21 §)

- eettisten ohjeiden toimielimen asettamisesta toimikaudeksi 2020–2023 (22 §)

- yhteispohjoismaisen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun pohjois-, koltan- ja inarinsaamen kielijaoston jäsenten nimeämisestä toimikaudeksi 2020–2023 (23 §)

- edustajan nimeämisestä Barentsin euroarktisen neuvoston alkuperäiskansojen työryhmään toimikaudeksi 2020–2023 (24 §)

- saamelaiskäräjien valtioneuvostolle vuodelta 2019 annettavan kertomuksen hyväksymisestä (25 §).

Kun otetaan huomioon edellä mainitut säännökset, saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa tehdyissä päätöksissä ei ole ollut kysymys hallintoasiassa tehdyistä päätöksistä eikä niihin siten voida hakea muutosta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain nojalla valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asiassa esitetyt muutoksenhakukirjelmät on tällä perusteella jätettävä tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Janne Aer, Petri Helander ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.