Muu päätös 4333/2020

Asia Toimenpidelupaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittajat 1. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

2. Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalo

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 30.4.2019 nro 19/0304/5

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin rakennusvalvontapalveluiden kaupunkikuvayksikön arkkitehti on päätöksellään 23.1.2018 (§ 31) hylännyt Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalo c/o Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimenpidelupahakemuksen kiinteistöllä 91-2-103-2 sijaitsevan Helsingin Pääpostitalon toimistohuoneiden alkuperäisten, osittain eri aikoina korjattujen, kunnostettujen ja vaihdettujen ikkunoiden poistamiseksi ikkunanpuitteineen. Niiden tilalle on tarkoitus asentaa eristyslasielementit alumiinisissa ikkunanpuitteissa, jotka verhotaan mahdollisimman lähelle alkuperäisiä ikkunoita vastaaviksi tammiprofiilein.

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut, että arkkitehdin päätös kumotaan ja toimenpidelupa myönnetään hakemuksen mukaisesti.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 15.6.2018 (§ 139) on hyväksynyt Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen oikaisuvaatimuksen kaupunkikuvayksikön arkkitehdin päätöksestä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Helsingin kaupunginhallituksen valituksesta kumonnut Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston päätöksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Menettely

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on luvanhakijan oikaisuvaatimuksen johdosta tekemällään valituksenalaisella päätöksellä myöntänyt haetun toimenpideluvan perustelematta päätöstään. Asian käsittelyssä on siten tapahtunut menettelyvirhe. Kun otetaan huomioon asiassa annettu ratkaisu sekä jäljempänä esitetyt päätöksen perustelut, hallinto-oikeus katsoo, ettei päätöstä ole menettelyvirheen johdosta syytä kumota.

Toimenpidelupa

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n 2 momentin mukaan toimenpidelupa tarvitaan muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan toimenpidelupa tarvitaan muun ohella rakennuksen julkisivun muuttamiseen taikka ikkunajaon muuttamiseen (julkisivutoimenpide).

Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentin mukaan siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä 72, 135, 136 ja 137 §:ssä sekä rakennuskielloista säädetään.

Asemakaavan suojelumääräys

Alueella on voimassa 18.9.1996 vahvistettu asemakaava, jossa kysymyksessä oleva tontti on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Pääpostitalon rakennus on asemakaavassa merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-1). Suojelumääräys on seuraavan sisältöinen: ”Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöitä, jotka tärvelevät julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin soveltuvalla tavalla. Korttelissa 2103 sijaitsevan, suojeltavan postitalon arvokkaat sisätilat, kuten asiakaspalveluhalli, sisääntuloaulat ja porrashuoneet tulee säilyttää siten, että niiden rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä ei turmella.

Rakennushankkeesta saatua selvitystä

Rakennushankkeessa on kysymys vuonna 1938 valmistuneen Helsingin Pääpostitalon toimistotilojen ikkunoiden uusimisesta. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jorma Järvi ja Erik Lindroos, arkkitehti Kaarlo Borgin ohjauksessa. Rakennus on tyyliltään rakennusaikansa klassismin ja funktionalismin synteesi ja sijoittuu kaupunkikuvallisesti keskeiselle paikalle Mannerheimintien ja Töölönlahden alueen niveleen.

Suunnitelmien mukaan rakennuksen toimistotilojen 840 ikkunan uusiminen toteutetaan siten, että olemassa olevat puurakenteiset ikkunat korvataan puu-alumiini -rakenteisilla ikkunoilla. Niissä on eristyslasielementit alumiinikarmeissa, jotka verhotaan mahdollisimman lähelle alkuperäisiä ikkunoita vastaaviksi tammiprofiilein.

Selvityksen Postitalo, katsaus ikkunoiden rakennushistoriaan 26.5.2017 (Arkkitehtitoimisto Livady Oy) mukaan rakennuksen julkisivuikkunat ovat pääosin sisään avautuvia yksilasisia ja kaksipuitteisia kytkettyjä tammipuuikkunoita. Saranointi vaihtelee, mutta yleisimmät tyypit ovat sivusaranoituja lukuun ottamatta alatuuletusikkunoita, joiden saranat ovat puitteiden alalaidassa. Ikkunoiden karmi- ja puitejako vaihtelee eri ikkunatyypeissä rakennuksen eri osien mukaan. Useimmissa ikkunoissa ei ole jakokarmia. Osassa ikkunoita on puiset jakopuulistat. Tuuletusikkunoihin on asennettu aukipitolaite. Puitteiden puuosat on käsitelty joko tumman ruskealla kuultomaalilla tai sävytetyllä lakalla. Ulkopuitteen lasit on kiinnitetty puisilla lasituslistoilla lukuun ottamatta ulkopuitteen ulkopuolen alareunaa, jossa on käytetty elastista lasituskittiä. Osassa ikkunoista on myös tässä osassa käytetty puulistaa.

Ikkunoissa on käytetty pääasiassa kromattuja messinki- tai teräsheloja. Julkisivujen eri osilla helatyypit vaihtelevat. Pääosin ikkunoiden lukitushelat ovat pitkäsulkijamalliset. Tuuletusikkunoissa on avauspainike. Puitteissa on käytetty pääasiallisesti tappisaranoita. Erilaisten puitteiden tiivistystapa vaihtelee jopa ikkunakohtaisesti. Pääsääntöisesti tiivistys on tehty karmiin kiinnitetyllä putkitiivisteellä sekä sisäpuitteeseen kiinnitetyllä uratiivisteellä. Ikkunat liittyvät sisäpuolella tasoitettuun ja maalattuun ikkunanpieleen ja -penkkiin. Ikkunanpielet eli smyygit on tehty karmia vasten, joten sisäpuolella ei ole peitelistoituksia. Ikkunapenkkien käsittely vaihtelee tila- ja ikkunakohtaisesti.

Ikkunoiden ulkopuoliset smyygit on tehty joko graniitista tai klinkkerilaatoista. Karmin ja pielen liittymät on kitattu elastisella massalla. Osassa ikkunakarmin ja smyygin liittymiä on puulista. Vesipellitykset on tehty kuparipellistä. Pellityksien reunojen ylösnostot on tehty alimman smyygikiven/-tiilen alle. Liittymäkohta on kitattu elastisella massalla. Osa ikkunoiden vesipellityksistä liittyy vesikaton pellitykseen. Muun muassa länsijulkisivun ikkunoissa vesiluiskat ovat graniittia.

Selvityksessä on edelleen todettu ikkunamuutoksista rakennusluvissa, että vuonna 2013 myönnetyn rakennusluvan mukaisesti pääpostisalin postikadun puoleisen julkisivun 1980-luvulta peräisin ollut ikkunaseinä on uusittu. Puuikkunat karmeineen vaihdettiin kiinteään metalli-ikkunajärjestelmään. Salin sisäpuolella ikkunarakenne peitettiin puisin tammilistoin, jotka petsattiin entisiä puitteita vastaaviksi. Lasielementin välilista sävytettiin ikkunalistan väriin. Elielinaukion puoleisten ikkunoiden vanhat karmit ja kytketyt puitteet kunnostettiin ja puitteen kyntetilaan asennettiin uusi lasielementti.

Rakennuslupahakemuksen liitteenä olevan selvityksen Kortteli 2103, Pääpostitalo, Suunnitelma ja perustelu ikkunoiden vaihtamiseksi toimistotiloissa (Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy) mukaan ikkunamuutoksessa on tarkoitus tukeutua perusratkaisuun, jonka malli-ikkunat on hyväksytty ja toteutettu jo edellisessä muutoksessa. Tässä ikkunan ulkonäkö, havaittavat materiaalit ja mitat ovat hyvin lähellä alkuperäistä. Toimistotilojen ikkunat sijaitsevat julkisivuilla syvissä smyygeissä, jolloin kaupunkikuva ei juuri lainkaan muutu. Poikkeuksena on vedetyn kirkkaan lasin vaihtuminen valetuksi float-lasiksi, jonka aurinkosuojakalvo tuottaa vaalean harmaan sävyn.

Suunnitelman mukaan ikkunat ja vesipellit poistetaan, ja aukot puhdistetaan ja korjataan laastilla. Hankkeessa asennetaan uudet karmit ja alkuperäisiä vastaavat kupariset vesipellit. Karmit tiivistetään runkoon ja kitataan ulkopuolelta. Uudet ikkunat toteutetaan noudattamaan alkuperäisiä jakoja, aukkomittoja ja profiilien näkyvää muotoa mahdollisimman hyvin. Ikkunoiden runko on alumiinia, näkyvät osat valmistetaan massiivitammesta käsiteltynä mahdollisimman lähelle alkuperäistä pintaa nykyisiä pintakäsittelyaineita käyttäen. Osa ikkunoista on kiinteitä, kolminkertaisia eristyslasielementtejä lämpökatkaistussa, u-arvovaatimukset täyttävässä alumiiniprofiilikarmissa, joka pulverimaalataan puuosien väriin. Myös lasien välilistat ovat tumman ruskeita. Toteutuksessa noudatetaan vuonna 2014 Postitalon asennettujen uusien ikkunoiden detaljoinnin periaatetta.

Lisäselvityksessä mahdollisuudesta kunnostaa toimistotilojen ikkunat (15.9.2017) on todettu, että ikkunoiden rakennushistorialliset arvot piilevät rakenteiden harvinaisissa detaljeissa, jotka samalla ovat vakavien ongelmien aiheuttajia.

Kaupunginmuseon aiemmassa muistiossa (21.4.2017) on todettu, että Pääpostitalon julkisivun sekä sisätilojen rakennustaiteelliseen arvoon vaikuttaa ratkaisevasti siinä säilyneet alkuperäiset puuikkunat. Koko rakennuksen alkuperäisten ikkunoiden uusiminen ei ole asemakaavan suojelumääräyksen puitteissa mahdollista. Pääpostisaliin jo vaihdetut ikkunat eivät ole olleet alkuperäisiä ikkunoita vaan jo aiemmin uusittuja. Lisäksi pääpostisalin ikkunoihin kohdistui erityisvaatimuksia toimijan turvallisuusvaatimusten vuoksi, mikä puolsi niiden uusimista. Nämä uusitut ikkunat toimivat mallisuorituksena ainoastaan siinä tilanteessa, kun ikkuna on niin huonokuntoinen, ettei kunnostus ole vaihtoehto. Mallin mukaista uusimista ei siten voida automaattisesti soveltaa koko suojellun rakennuksen alkuperäisiin ikkunoihin.

Helsingin Postitalo – kaupunginmuseon arvotus (23.11.2017) mukaan Postitalon rakennus käsittää muuttuneita tiloja, mutta kohteen ominaispiirteiden osalta säilyneisyys on edelleen korkea. Postitalon kokonaisuus on rakennus- ja kulttuurihistoriallinen merkkikohde, jota tulee huoltaa ja ylläpitää säilyttävien periaatteiden mukaisesti ja jonka käytön tulee soveltua rakennuksen arvoon ja sen luomiin edellytyksiin. Rakennuksen ikkunat ovat merkittävässä osassa suurimittakaavaisen ja monumentaalisen rakennuksen arkkitehtuuria, ja ne muodostavat eleettömän julkisivun detaljit. Ikkunat ovat rakenteeltaan ja materiaaleiltaan huolellisesti suunniteltuja ja ne ovat ainutlaatuisia.

Kaupunginmuseon lausunnon 18.12.2017 mukaan Postitalon ikkunoiden asema pelkistetyssä julkisivuarkkitehtuurissa on keskeinen. Suurimittakaavaisen rakennuksen rakennustaiteelliset arvot palautuvat kohteen vahvaan massoitteluun, ikkuna-aukkojen hallittuun vaihteluun rakennusosittain, ikkunoiden harkittuun materiaaliin ja detaljointiin sekä julkisivumateriaalin elävään ilmeeseen. Ikkunoiden määrä kohteessa on poikkeuksellisen suuri, noin 1 200 kappaletta ja erilaisia ikkunatyyppejä on toistakymmentä. Toimistotilojen alkuperäiset ikkunat ovat rakenteeltaan pääosin kytkettyjä puitteita, sekä pysty- että vaakaikkunoita, pystyikkunat tuuletusikkunoineen kohtaavina puitteina toteutettuja.

Kaupunginmuseon kannan mukaan uuden ikkunan verhoiltu alumiinirakenne poikkeaa rakenteeltaan, materiaaliltaan ja toiminnaltaan olennaisesti alkuperäisestä puuikkunasta. Malli-ikkunassa katselmoitu sovitus muuttuu siten, että suunnittelun alkuperäinen intentio julkisivunäkymässä kätketystä karmista heikkenee. Malli-ikkunan jakopuitteiden rakenne poikkeaa alkuperäisestä ratkaisusta, mikä samalla muuttaa ikkunan ilmettä. Ikkunarakenteiden purkaminen saattaa olla riski myös klinkkerijulkisivun säilymiselle. Ikkunoiden kokonaisvaltainen uusiminen hakemuksessa esitetyllä tavalla on uhka Postitalon rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiselle. Haettu toimenpide on asemakaavan suojelumääräyksen sr-1 vastainen.

Oikeudellinen arviointi

Postitalo sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla Helsingin ydinkeskustassa. Asemakaavan suojelumääräyksellä kielletään muun ohella sellaiset korjaustyöt, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen, vesikaton ja sisätilojen rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Postitalon arvokkaat sisätilat, kuten asiakaspalveluhalli, sisääntuloaulat ja porrashuoneet tulee määräyksen mukaan säilyttää siten, että niiden rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä ei turmella.

Hallinto-oikeus toteaa, että suojelumääräyksessä ei ole nimenomaista mainintaa alkuperäisten rakennusmateriaalien käytöstä rakennuksessa suoritettavissa muutostöissä. Määräyksen sanamuodon perusteella yksittäisiä toimistohuoneita ei ole pidettävä määräyksen tarkoittamina arvokkaina sisätiloina. Rakennusmateriaalit, rakennustapa ja julkisivujen yksityiskohdat ovat kuitenkin oleellinen osa suojeltavan rakennuksen arkkitehtuuria ja suojeltavaa kokonaisuutta. Muutokset niissä saattavat siten vaikuttaa rakennuksen rakennustaiteelliseen ja kulttuurihistorialliseen arvoon tai tyyliin.

Vaikka suunnitelmissa on pyritty siihen, että uudet ikkunat puitteineen muistuttaisivat ulkoisesti mahdollisimman paljon alkuperäisiä ikkunoita, asiakirjojen perusteella on kuitenkin selvää, että hakemuksen mukaiset rakennukseen suunnitellut uudet ikkunat poikkeavat rakenteeltaan, materiaaliltaan ja myös osin toiminnaltaan alkuperäisistä ikkunoista. Esitetyn selvityksen mukaan alkuperäisten ikkunoiden rakennushistorialliset arvot piilevät nimenomaan niiden rakenteiden harvinaisissa detaljeissa. Edelleen, lupahakemuksen liitteiden mukaan toimistotilojen ikkunoiden vaihdon myötä kaupunkikuva ei juuri lainkaan muutu, mutta poikkeuksena tästä on mainittu kirkkaan vedetyn lasin vaihtuminen valetuksi niin sanotuksi float-lasiksi, jonka aurinkosuojakalvo muodostaa vaalean harmaan sävyn. Samoin, huolimatta siitä, että uusien ikkunoiden karmit ja puitteet pyritään saamaan ulkonäöllisesti samanlaisiksi kuin vanhoissa ikkunoissa, jonkinlaista eroa myös tältä osin jää hakijankin selvityksen mukaan. Kun otetaan huomioon, että korjaustyössä on tarkoitus vaihtaa satoja ikkunoita, näillä eroilla saattaa olla merkittävää vaikutusta rakennuksen ulkoasun siihen tyyliin, jonka alkuperäisen mukaiset ikkunat antavat. Uudet ikkunat muuttavat rakennuksen julkisivua siinä määrin, että muutoksen on katsottava suojelumääräyksessä kielletyin tavoin tärvelevän rakennuksen rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa ja tyyliä. Se seikka, että rakennuksessa on joiltain osin vaihdettu ikkunoita uusiin jo aiemmin, ei erityisesti, kun otetaan huomioon nyt suunnitellun hankkeen laajuus ja se, että nyt on kyse alkuperäisten ikkunoiden uusimisesta toisin kuin esimerkiksi pääpostisaliin vaihdettujen ikkunoiden kohdalla, anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Hallinto-oikeus toteaa edellä lausutun huomioon ottaen, että hankkeen toteuttaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaista poikkeamista asemakaavan suojelumääräyksestä. Näin ollen toimenpidelupaa ei ole voitu myöntää ja päätös toimenpideluvan myöntämisestä on kumottava.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ilkka Hartikainen, Marja Viima ja Elena Feldman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Toimenpidelupa on perusteltu, koska ikkunat eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia. Ikkunat eivät toimi eivätkä ne nykyrakenteisina kestä kovaa tuulta, vaan paiskautuvat auki aiheuttaen vaaraa tiloissa työskenteleville. Ikkunoiden kunnostus ja korjaus ei poista ongelmaa, jonka syy on alkuperäisessä pitkäsalvassa. Salpa ei riitä pitämään puitteita kiinni. Puitteiden muodonmuutokset estävät ikkunoiden normaalin huollon. Lisälukituksen asentaminen estäisi savunpoistomääräysten mukaisen ikkunoiden avattavuuden. Lisäksi ikkunoiden karmitiivisteet ovat villaa, joka on kyllästetty nykyisin kielletyllä hyönteismyrkyllä. Ikkunat ovat tulleet elinkaarensa päähän, koska ne ovat poikkeuksellisen suuria, aikansa oloihin suunniteltuja, eivätkä tule kestämään kunnostettuinakaan.

Rakennuksen turvallisuus- ja terveellisyysvaatimukset edellyttävät, että ikkunat uusitaan. Alumiiniprofiileilla ikkunarakenteet ja lukitus saadaan riittävän kestäviksi. Alumiiniprofiilit upotettaisiin massiivitammen sisään ja käytännössä näkymättömiin. Uusien ikkunoiden puitteiden ja karmien jaot ja mitat ovat mahdollisimman lähellä alkuperäisiä.

Asemakaavan suojelumääräys kieltää julkisivujen tärvelemisen mutta ei vaadi alkuperäisten ikkunoiden säilyttämistä. Suojelumääräyksessä ei ole ikkunoihin liittyvää yksilöityä sisältöä, josta voitaisiin hakea poikkeamista. Suojelumääräys ei kiellä ikkunoiden uusimista eikä se sisällä määräyksiä ikkunoiden rakenteesta tai muista ominaisuuksista.

2. Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalo on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Helsingin kaupunginhallitus on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Nykyiset ikkunat aiheuttavat merkittävää turvallisuus-, terveys- ja vesivahingon vaaraa. Rakennus ei sen ikkunoiden takia sovellu nykyisellään asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen toimistorakennuksena. Ikkunoita on merkittävissä määrin paiskautunut itsestään auki, kun tuulen nopeus on ylittänyt noin 10 metriä sekunnissa. Ikkunapuitteet alkavat voimakkaan tuulen vaikutuksesta värähdellä, jolloin pitkäsalpojen lukitustapit irtoavat kiinnityksestään. Tämä alttius on ikkunoiden ikääntymisen myötä kasvanut. Ikkunoita on myös jouduttu hätätoimena lukitsemaan lisäruuveilla, mikä estää niiden asianmukaisen huollon ja toiminnan savunpoistoikkunoina.

Ikkunoiden tilkemateriaalina on käytetty hyönteismyrkyllä kyllästettyä lampaanvillaa, jonka PHA-yhdisteiden pitoisuus ylittää sallitun. Ikkunariveiden mikrobiperäiset epäpuhtaudet ja PAH-yhdisteet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan, koska ikkunat eivät ole tiiviitä. Swecon asiantuntijalausunnon mukaan paras toimenpidevaihtoehto on uusia ikkunat ja riveet.

Nykyisten ikkunoiden kunnostaminen ei ole mahdollista. Asiantuntijaselvityksen mukaan vanhojen ikkunoiden karmeja ja puitteita ei käytännössä voida vahvistaa metallirakentein siten, että värähtelyt voitaisiin eliminoida ja kiinnipysyminen varmistaa. Ikkunat ovat suurikokoisia ja rakenteellisilta yksityiskohdiltaan ja heloitukseltaan monimutkaisia. Uudentyyppiset helat ja puitteiden purku mitätöisi ikkunoiden alkuperäisen arkkitehtonisen arvon. Lisälukkojen asentaminen vaikeuttaisi ikkunoiden huoltoa merkittävästi.

Nykyisiin ikkunoihin ei voida asentaa erityslasia, joten myöskään niiden äänieristyksen parantaminen ei ole mahdollista. Ikkunoissa käytettyjä heloja ei ole enää saatavissa. Ikkunakarmin ja seinän välistä eristettä ei todennäköisesti voida vaihtaa nykyaikaiseen eristeeseen ilman, että karmit tai ikkunasmyygit menevät rikki. Korjaustoimenpiteitä ei pyritä välttämään kustannussyistä. Ikkunoiden uudistaminen tulee kalliimmaksi kuin niiden korjaaminen.

Ikkunoiden uusimisessa on noudatettu asemakaavan suojelumääräystä. Uudet ikkunat on suunniteltu mitoiltaan, jaoiltaan, materiaaleiltaan ja profiileiltaan niin lähelle vanhoja ikkunoita kuin mahdollista. Uusien ikkunoiden näkyvät osat olisivat samaa materiaalia kuin alkuperäiset ikkunat. Uusissa ikkunoissa käytettävän eristyslasin float-lasin auringonsuojapinnoitteella pyritään saavuttaamaan ikkunoiden parempi lämmönläpäisykerroin. Vastaavaa lasia on käytetty aikaisemmin uusittaessa yksittäisiä Postitalon ikkunoita.

Helsingin kaupunginhallitus on antanut selityksen, jossa on vaadittu valitusten ja Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalon oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

Postitalon pääosin säilyneet alkuperäiset puuikkunat ovat merkittävässä osassa rakennuksen arkkitehtuuria ja vaikuttavat ratkaisevasti julkisivujen ja sisätilojen rakennustaiteelliseen arvoon. Alumiini-ikkuna poikkeaisi sisältä päin katsottuna merkittävästi rakenteeltaan, toimintatavoiltaan, ilmeeltään ja ominaispiirteiltään vanhasta ikkunasta. Puu-alumiini-ikkunat muuttaisivat Postitalon julkisivun rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa ja tyyliä siten, että muutos olisi asemakaavan suojelumääräyksen vastainen.

Postitalon suojelumääräys asemakaavassa koskee julkisivua, rakenteiden toteutustapaa ja materiaaleja. Postitalon arkkitehtuurin rakennustaiteelliseen ja kulttuurihistorialliseen merkitykseen kuuluu 1930-luvun rakennustaito sekä rakentamisessa tehtyjen ratkaisujen ja käytettyjen materiaalien kestävyys. Rakennuksen julkisivujen materiaali-, rakenne- ja toteutustavat ovat osoittautuneet hyviksi, koska ikkunat ovat kestäneet 80 vuotta. Ikkunoiden arkkitehtoniset ja rakenteelliset ratkaisut muodostavat rakennuksen sisätilojen lasirakenteiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden.

Ikkunoiden puiterakenne on osa julkisivun ilmettä. Postitalon ulko- ja sisäpuitteet kevyine välipuitteineen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, josta muodostuu rakennuksen julkisivureliefi kaupunkikuvassa. Esitetyssä ikkunoiden uusimissuunnitelmassa on vain yksi ikkunapuite, tai ikkunalehti, josta reliefivaikutelma puuttuu.

Ikkunat ovat kunnostettavissa ja korjattavissa asemakaavan suojelumääräys huomioon ottaen. Vastaavan kokoisia ja ikäisiä ikkunoita on korjattu aikaisemmin onnistuneesti. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen korjaamisen päätavoite ei voi olla alkuperäisten ikkunoiden korjaaminen nykyiseltä rakentamiselta vaadittuun tasoon. Rakennustaiteelliset arvot huomioiden on riittävää, että korjaamisella parannetaan nykyolosuhteita. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominais- ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus toimistokäyttöön.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on antanut vastaselityksen ja esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kaupunkikuvayksikön arkkitehdin tai hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole tarkasteltu lainkaan turvallisuuden ja rakennussuojelun yhteensovittamista.

Postitaloon ei ole suunniteltu puu-alumiini-ikkunoita, joilla vakiintuneen käytännön mukaan tarkoitetaan teollisesti sarjatuotettua ikkunaa, jossa sisäpuite on puuta ja uloin puite alumiinia. Postitalon uusien ikkunoiden ulospäin näkyvät osat ovat alkuperäistä puulajia massiivitammea puusepäntyönä valmistettuna ja käsiteltynä alkuperäiseen väriin. Puurakenteen sisään on sijoitettu alumiinirakenne varmistamaan tarvittava lujuus ja turvallisuus, mikä ei näy ulospäin. Alumiinirakenteella on tarkoitus taata se, että ikkunat pysyvät kovassa tuulessa kiinni. Ikkunoiden karmitiivistyksessä käytettyjen riskimateriaalien poistaminen edellyttää karmien irrottamista, mikä todennäköisesti ei ole mahdollista ilman, että karmit tai ikkunasmyygit rikkoutuvat. Turvallisuusvaatimuksia ei voida täyttää uusimalla ikkunarakenteet alkuperäisten puumateriaalien mukaisesti tai ikkunoita korjaamalla.

Uudet ikkunat asennetaan samoihin kohtiin kuin alkuperäiset ja ne vastaavat hyvin pitkälle vanhoja ikkunoita ja niiden tyyliä. Kaupunkikuva ja rakennuksen julkisivu eivät muutu juuri lainkaan. Uuden ikkunat eivät tärvele rakennuksen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa ja tyyliä.

Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalo on vastaselityksessään vaatinut, että asiassa järjestetään katselmus ja esittänyt muun ohella seuraavaa:

Ikkunoista aiheutuvat terveyshaitat ja turvallisuusongelmat ovat merkityksellisessä asemassa arvioitaessa toimistokäyttöön tarkoitetun rakennuksen korjaus- ja muutostöiden riittävyyttä ja toteutettavuutta. Pelkkää olosuhteiden parantamista ei voida pitää riittävänä. Ikkunoita kunnostamalla ei voida varmistaa terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimusten täyttymistä.

Lainsäädännöstä ei seuraa, että suojeltavan rakennuksen alkuperäisten materiaalien muuttaminen olisi aina kaavan suojelumääräysten vastaista. Ikkunat voidaan uusia ilman, että niiden ulkonäkö muuttuu merkittävästi. Suunnitellut uudet ikkunat näyttävät puurakenteisilta sekä ulospäin katujulkisivukuvassa että myös sisältä katsottuna, koska ne ovat näkyviltä osiltaan tammea. Myös liitokset alkuperäisiin smyygeihin on tarkoitus ennallistaa. Uudet ikkunat vastaavat julkisivureliefiltään kaupunkikuvassa täsmälleen nykyisiä ikkunoita. Ikkunat asennetaan samoihin paikkoihin julkisivun syvyyssuunnassa ja karmi- ja puitemitat ovat mahdollisimman lähellä alkuperäisiä.

Ikkunoiden lukitusmekanismi on välttämätöntä uusia, jotta ikkunat pysyvät kiinni. Ikkunoiden uusiminen eri lukitusmekanismilla ja pelkällä alkuperäisellä puurakenteella vaatisi ikkunoiden puitemittojen kasvattamista merkittävissä määrin. Tämä johtaisi kaupunkikuvallisiin muutoksiin. Kokonaan puisilla ikkunoilla ei myöskään parannettaisi ikkunoiden toimivuutta. Float-lasin käyttäminen ei ole välttämätöntä ja sen käyttämisestä voidaan neuvotella jatkotyössä.

Katselmuksen järjestäminen on tarpeen ikkunoiden rakenteen, toimivuuden sekä kunnon havainnoimiseksi sekä alkuperäisten ikkunoiden ja malli-ikkunoiden ulkonäön arvioimiseksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle sekä Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalolle valitusluvat ja tutkii asian.

1. Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalon vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalon vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 126 §:n 1 momentin nojalla sovellettavan hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalo on pyytänyt katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

2. Pääasiaratkaisu

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentin nojalla toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatettavan 135 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Asiassa on kyse siitä, edellyttävätkö toimenpidelupahakemuksen mukaiset uudet ikkunat poikkeamista Postitaloa koskevasta asemakaavan suojelumääräyksestä.

Alueella voimassa olevan asemakaavan mukaan Postitalo on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöitä, jotka tärvelevät julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä.

Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalon toimenpidelupahakemus on koskenut laajasti postitalon alkuperäisten ikkunoiden poistamista ja korvaamista uusilla ikkunoilla. Ikkunoiden määrä kohteessa on yhteensä noin 1 200 kappaletta. Lupahakemuksen liitteenä toimitettujen tietojen perusteella uusien ikkunoiden jakopuitteiden leveys ja materiaali sekä ikkunoiden lasimateriaali ja niiden värisävy muuttuisivat alkuperäisestä.

Toimenpiteen asemakaavan mukaisuutta arvioidaan lupahakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella eikä myöhemmin esitettyjä muutoksia voida ottaa tämän asian käsittelyssä huomioon.

Asiassa saadun selvityksen perusteella on arvioitavissa, että postitalon alkuperäiset ikkunat rakenteineen ovat olennainen osa rakennuksen julkisivun rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa, joten vähäisemmätkin muutokset ikkunoiden ulkoasussa voivat johtaa suojelumääräyksen vastaiseen lopputulokseen.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että erityisesti ottaen huomioon vaihdettavien ikkunoiden suuri määrä, muutokset jakopuitteissa ja ikkunalasin värisävyn muuttuminen, toimenpideluvan myöntäminen on vastoin asemakaavan suojelumääräystä. Asemakaavan mukaisuutta arvioitaessa ei ole ratkaisevaa, millä perusteilla ikkunoiden korjaamiseen tai vaihtamiseen on tarpeen ryhtyä.

Toimenpiteen toteuttaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaista poikkeamispäätöstä asemakaavan suojelumääräyksistä. Ikkunoista aiheutuvat mahdolliset turvallisuus- ja terveellisyysriskit sekä niiden kunnostamiseen liittyvät kysymykset käsitellään poikkeamisen edellytyksiä arvioitaessa.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 126 §:n 1 momentin nojalla asiassa sovellettava hallintolainkäyttölain 74 §, Helsingin kaupunginhallitusta ei ole velvoitettava maksamaan korvausta Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalolle oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio ja Monica Gullans. Asian esittelijä Satu Sundberg.