Muu päätös 458/2021

Asia Valituslupahakemus ja valitus jätteiden käsittelyä koskevassa ympäristölupa-asiassa

Muutoksenhakijat

1) Nurmijärven kunta

2) A ja B

3) C, D, E, F, G, H ja I

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Vaasan hallinto-oikeus 31.12.2019 nro 19/0680/3

Asian aikaisempi käsittely

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on 15.5.2017 (9.5.2017 § 54) myöntänyt X Oy:lle (jäljempänä myös yhtiö) toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan pilaantumattomien ylijäämämassojen välivarastointiin ja loppusijoitukseen sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen välivarastointiin, jalostukseen ja hyödyntämiseen Nurmijärven kunnassa kiinteistöllä Tulppaani 543-404-1-692.

Lautakunta on hylännyt yhtiön ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen hakemuksen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Lupa on myönnetty hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukaisesti.

Päätöksessä on annettu muun ohella seuraavat lupamääräykset:

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

1. Ympäristölupa koskee pilaantumattomien ylijäämämassojen (jäteluokka 17 05 04) välivarastointia ja loppusijoittamista. Vastaanotettava ylijäämämaan määrä saa olla vuosittain enintään 49 000 tonnia. Maankaatopaikan kokonaiskäyttötilavuus saa olla enintään 1 280 000 m3ktr ja täyttökorkeus +75.

Ympäristölupa koskee ruokamullan, kiviaineksen sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen (jäteluokat 17 01 01, 17 01 02, 17 03 02) vastaanottoa, välivarastointia ja jalostusta. Vastaanotettavan betoni-, tiili- ja asfalttijätteen määrä saa olla vuosittain enintään 15 000 tonnia. Betoni-, tiili- ja asfalttijätettä saa varastoida alueella kerrallaan enintään 15 000 tonnia. Vastaanotettavan kiviaineksen määrä saa olla vuosittain enintään 90 000 tonnia. Kiviainesta saa varastoida alueella kerrallaan enintään 90 000 tonnia. Vastaanotettavan ruokamullan määrä saa olla vuosittain enintään 6 000 m3itd. Ruokamultaa saa varastoida alueella kerrallaan enintään 6 000 m3itd.

Ympäristölupa koskee betoni- ja tiilijätteen (jäteluokat 17 01 01, 17 01 02, 17 03 02) hyödyntämistä alueen tierakenteissa. Ympäristölupa koskee muualta tuodun kiviaineksen sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen (jäteluokat 17 01 01, 17 01 02, 17 03 02) murskausta.

(---)

Maankaatopaikkaa koskevat määräykset

4. Ennen täyttötyön aloittamista alueelta tulee poistaa orgaanisesti hajoavat maa-ainekset (kannot, humus, turve yms.). Täyttöön sijoitettavan maa-aineksen seassa ei saa olla risuja tai kantoja. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan eikä välivarastoida hiekanerotuskaivojen hiekkaa. Vastaanotettavien ylijäämämaiden haitallisten aineiden pitoisuudet eivät saa ylittää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja. Alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, ei saa ottaa vastaan maa- ja kiviaineksia, ellei niiden puhtautta ole etukäteen luotettavasti selvitetty.

5. Maankaatopaikkaa on täytettävä ja maisemoitava suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti siten, että toiminnan maisemalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Maankaatopaikka-alueen tarkempi täyttö- ja maisemointisuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

Täyttö on toteutettava siten, että torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja liukumat, penkereen puutteellinen vakavuus ja veden lammikoituminen täyttöalueelle. Täyttökerrosten liukumien ja sortumien estämiseksi vesi-, savi- ja silttipitoisten täyttömaakerrosten väliin on sijoitettava kerroksia karkeammista aineksista.

Täyttöalueen luiskakaltevuuden tulee olla enintään lupahakemuksessa esitetyn stabiliteettitarkastelun (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 12.10.2016) mukainen. Täyttöalueelle on muotoilun jälkeen levitettävä orgaanista aineista sisältävä pintamateriaali (kasvukerros), jonka jälkeen alue on metsitettävä istuttamalla puun taimia tiheydellä noin 2 500 kpl/ha.

6. Maa-ainesten ja pölyn leviäminen maankaatopaikalta ajoneuvojen renkaiden mukana on estettävä. Mikäli maa-ainesta ja pölyä kulkeutuu yleiselle tielle, kaatopaikan pitäjän on huolehdittava tien puhdistamisesta.

Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittelyä koskevat määräykset

7. Alueelle vastaanotettavan betoni-, tiili- ja asfalttijätteen välivarastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua vain sillä alueella, joka on osoitettu lupahakemuksen suunnitelmapiirustuksessa ”Läjitysalue suunnitelma 1:2 000, muutospiirustus 1.11.2016”. Varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua järjestelmällisesti eri jätelajeille selvästi merkityillä omilla alueilla niin, ettei toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä eikä maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai haittaa alueen muulle toiminnalle.

(---)

Kiviaineksen sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen murskaamista koskevat määräykset

11. Murskaamo on sijoitettava lupahakemuksen suunnitelmapiirustuksessa ”Läjitys-alue suunnitelma 1:2000, muutospiirustus 1.11.2016” mukaisesti siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 500 metriä.

12. Murskaustoimintaa saa harjoittaa ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan meluselvityksen mukaisesti vain työtasolla noin +55. Murskaamon ympärille tulee toteuttaa meluselityksessä esitetyt meluntorjuntarakenteet (maavallit).

Toiminta-ajat

13. Murskausta saa tehdä alueella arkisin klo 7.00–20.00. Rikotusta saa tehdä arkisin klo 7.00–18.00. Kuormaamista ja kuljetus saa tehdä arkisin klo 6.30–20.00. Toiminta on kielletty viikonloppuisin ja arkipyhinä. Murskauksen kesto ei saa ylittää vuodessa ympäristölupahakemuksessa esitettyä 195 tuntia.

(---)

Pöly

18. Pölylähteet tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa toiminta-alueen

alimmalle kohdalle. Pölyn leviämistä ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Pölyntorjuntaan käytettävää vettä ei saa ottaa Ruosteojasta tai Myllyojasta.

(---)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

(---)

28. Toiminnasta on laadittava vuosiraportti (yhteenvetoraportti), josta käy ilmi:

– tarkkailutulokset (pinta- ja pohjavesi, melu);

– toiminta-ajat;

– pölyntorjunnassa käytetyn veden määrä;

– alueelle vastaanotetun jätteen määrä jätelajeittain;

– tiedot alueelle vastaanotetun ja sieltä luovutetun jätteen laadusta;

– alueelta jatkokäyttöön toimitetun jätteen määrä jätelajeittain;

– alueella varastossa olevan jätteen määrä jätelajeittain;

– toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden toimituskohteet;

– käytetyn polttoaineen määrä;

– sekä mahdolliset häiriötilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet.

Raportti tulee toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

(---)

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

30. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan lakattua alue on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu käytöstä poistamisen jälkeen maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa tai vaaraa. Alueelta on poistettava kaikki toimintaan liittyvät laitteet ja varusteet. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista. Valvontaviranomainen voi antaa lopettamiseen liittyen tarvittavia määräyksiä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään valitukset enemmälti hyläten muun ohella muuttanut lupamääräyksiä 5 ja 28. Muutoksien jälkeen lupamääräykset 5 ja 28 kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):

5. Maankaatopaikkaa on täytettävä ja maisemoitava suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti siten, että toiminnan maisemalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Maankaatopaikka-alueen tarkempi asemapiirros toimintojen sijoittumisesta eri vaiheissa, täyttö- ja maisemointisuunnitelma sekä suunnitelma painumien ja sivusiirtymien tarkkailua varten tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

28. Toiminnasta on laadittava vuosiraportti (yhteenvetoraportti), josta käy ilmi:

– tarkkailutulokset (pinta- ja pohjavesi, uuden tieyhteyden ojavesi, painumat ja sivusiirtymät, melu);

– toiminta-ajat;

– pölyntorjunnassa käytetyn veden määrä;

– alueelle vastaanotetun jätteen määrä jätelajeittain;

– tiedot alueelle vastaanotetun ja sieltä luovutetun jätteen laadusta;

– alueelta jatkokäyttöön toimitetun jätteen määrä jätelajeittain;

– alueella varastossa olevan jätteen määrä jätelajeittain;

– toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden toimituskohteet;

– käytetyn polttoaineen määrä;

– sekä mahdolliset häiriötilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet.

Raportti tulee toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kyse, seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä.

Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan:

1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski;

2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle;

3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta;

4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus;

5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

Ympäristönsuojelulain 39 §:n 1 momentin mukaan lupahakemus on toimitettava toimivaltaiselle lupaviranomaiselle kirjallisesti. Viranomaisen pyynnöstä on toimitettava lisäkappaleita hakemusasiakirjoista, jos se on tarpeen asian kuuluttamisen tai lausuntojen pyytämisen vuoksi. Hakemus valtion ympäristölupaviranomaiselle on lisäksi toimitettava sähköisesti, jollei viranomainen ole muuta hyväksynyt. Pykälän 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. Jos hakemus koskee ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettua toimintaa, hakemukseen on liitettävä mainitun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä ennen päätöksentekoa. Hakemukseen on lisäksi tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain tarkoitettu arviointi.

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa;

3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta;

(---)

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa:

a) terveyshaittaa;

b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille;

c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista;

d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä;

e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä;

f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai

g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

(---)

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (MURAUS-asetus 800/2010) 3 §:n 1 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta. Pykälän 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Pykälän 3 momentin mukaan kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 §:ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 §:ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen.

(---)

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Hankkeen yleiskuvaus ja sijainti

Hakemuksen mukaisessa toiminnassa on kyse pilaantumattomien ylijäämämassojen vastaanotosta, välivarastoinnista sekä läjityksestä. Toiminta sisältää myös ylijäämäbetonin, tiili- ja asfalttijätteen, ruokamullan ja kiviaineksen jalostamista sekä välivarastointia myyntiä varten. Alueelle vastaanotettavat betoni-, tiili- ja asfalttijätteet sekä kiviaines murskataan alueella. Betoni- ja tiilijätettä hyödynnetään hankealueelle rakennettavan tien rakenteissa.

Hankealueen koko on noin 12 hehtaaria, josta 10 hehtaarin alueelle läjitetään puhtaita ylijäämämaita. Kahden hehtaarin alueelle sijoittuvat jätteenkäsittely, välivarastot ja murskausasema. Murskaus sijoittuu meluvallialueen luoteiskulmaan.

Alueelle saadaan lupapäätöksen mukaisesti vastaanottaa vuosittain enintään 49 000 tonnia ylijäämämaita ja betoni-, tiili- ja asfalttijätettä 15 000 tonnia ja kiviainesta enintään 90 000 tonnia. Läjityksen kokonaistäyttötilavuus saa olla enintään 1 280 000 m3ktr ja täyttökorkeus +75. Betoni-, tiili- ja asfalttijätettä saadaan välivarastoida alueella kerrallaan enintään 15 000 tonnia ja kiviainesta 90 000 tonnia. Vastaanotettavan ruokamullan määrä on vuosittain enintään 6 000 m3itd ja sitä saadaan varastoida alueella kerrallaan sama määrä.

Hankealue sijaitsee Nurmijärven kunnan Korven kylässä Röykän taajaman eteläpuolella hakemuksessa ilmoitetusta kiinteistöstä Tulppaani 543-404-1-692 lohkotulla kiinteistöllä 543-404-1-875. Hankealuetta ympäröi peltoalueet pohjois-, etelä- ja itäpuolella. Länsipuolelta alue rajoittuu osittain metsäalueeseen. Alueen korkeus on noin +50 metriä. Hankealueen itä- ja pohjoispuolella virtaa Myllyoja, jossa elää arvokas purotaimenkanta. Hakemuksen mukaan ojaan jätetään noin 100 metrin suoja-alue.

Hankealueen rajalta on noin 300 metriä itäpuolella kulkevaan Lopentiehen (mt 132). Liikennöinti alueelle tapahtuu Lopentieltä Isoniityntielle, josta rakennetaan Myllyojan ylittävä uusi tieyhteys hankealueelle. Kulkuyhteys alueelle sijaitsee murskausaseman ympäröivien meluvallien koilliskulmassa.

Hankealue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella.

Hankealueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. Perttulan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa alue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle.

Lähimmät häiriintyvät asuinkiinteistöt sijaitsevat hankealueen lounaispuolella noin 300 ja 400 metrin etäisyydellä sekä noin 400 metrin etäisyydellä itäkaakkoispuolella. Lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä hankealueen pohjois-koillispuolella ja noin 800 metrin etäisyydellä kaakkoispuolella.

(---)

Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuus

Valituksissa on esitetty, ettei hakemuksen mukainen toiminta sovellu sijaintipaikalleen. Valitusten mukaan Perttulan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa osoitettu maakunnallisesti tärkeä viheryhteystarve (ekologinen käytävä) katkeaa hankkeen johdosta.

Toiminnan sijoituspaikan valinnasta säädetään ympäristönsuojelulain 11 §:ssä.

Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Uudenmaan maakuntakaavassa hankealueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Perttulan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa hankealue ja sen vaikutusalueet sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Osayleiskaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävä ekologinen yhteys (ekologinen käytävä) sijoittuu hankealueen koillispuolelle. Kaavamerkintöjen- ja määräysten mukaan alueita pääkäyttötarkoituksen mukaan suunniteltaessa ja käytettäessä tulee turvata ekologisen käytävän riittävä leveys ja jatkuvuus.

(---)

Ekologisen yhteyden säilymistä on tarkasteltu hakemuksen täydennyksessä (Lisäselvitykset ympäristölupahakemuksen täydentämiseksi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18.11.2016). Raportin mukaan yleisen ohjeistuksen mukaan sopivan maakunnallisen käytävän leveys vaihtelee 1 000 metrin ja 400 metrin välillä. Esikaupunkialueilla käytävät ovat 200–300 metriä leveitä. Hankealue käsittää ympäröivien peltojen välisen metsäkannaksen kokonaisuudessaan, joten ekologinen yhteys heikkenee metsäalueen osalta hankealueen ollessa suunnitellussa läjitys-, varastointi- ja jalostustoiminnassa. Toiminnan päätyttyä ekologinen yhteys voi alueen jälkikäyttömuodosta riippuen palautua lähes nykyiselleen. Hankealueelle johtavan tien leveydestä riippuu, kuinka suuri merkitys sillä on ekologiselle yhteydelle. Tie heikentää ekologista yhteyttä, mutta ei yksinään katkaise sitä esimerkiksi nisäkkäiltä tai sammakkoeläimiltä. Poikittain ekologisen yhteyden merkinnän kanssa sijoittuvat joka tapauksessa olemassa olevat Isoniityntie ja Lopentie, josta etenkin Lopentie on alueelle suunniteltua tieyhteyttä selvästi vilkasliikenteisempi. Maakunnallisesti tärkeän ekologisen yhteyden sijainti osayleiskaavassa on ohjeellinen. Myös hankealueen pohjois- ja eteläpuoliset maatalous- ja haja-asutusalueet toimivat eläinten kulkureitteinä alueella. Hankkeen toteutuessa esimerkiksi hankealueen eteläpuolinen peltoalue toimii edelleen eläinten kulkuyhteytenä, sillä avoin pelto-osuus metsäisten alueiden välissä on lyhyt.

Hallinto-oikeus yhtyy edellä raportissa todettuun ekologisen käytävän osalta ja toteaa lisäksi, ettei käytävä hankkeen johdosta kokonaan katkea. Hankealue kuitenkin sijoittuu osittain ekologisen käytävän alueelle sen leveydestä riippumatta. Käytävän kaventuminen leveyssuunnassa ei kuitenkaan ole este luvan myöntämiselle, kun otetaan huomioon yhteyden ohjeellinen sijainti osayleiskaavassa ja se, että hankealueen eteläpuolelle jää vapaata aluetta eläinten kulkemiseen. Hankealue on päätöksen mukaan myös metsitettävä toiminnan päättymisen jälkeen.

(---)

Asiassa saadun selvityksen perusteella hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksen mukaisen toiminnan ympäristövaikutukset ovat lupamääräyksin hallittavissa. Kun otetaan lisäksi huomioon toiminnan sijainti maa- ja metsätalousvaltaisella alueella ja se ettei lähistöllä sijaitse erityisen herkkiä kohteita kuten päiväkoteja tai kouluja, hallinto-oikeus katsoo, ettei toimintaa ole sijoitettu ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohtien 1–3 vastaisesti. Toiminnan sijoittaminen hakemuksen mukaiselle paikalle ei vaikeuta alueen käyttämistä osayleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. Sijainti ei muutoinkaan ole ympäristönsuojelulain 11 §:n tavoitteiden eikä 12 §:n vastainen.

(---)

Pöly

Valituksissa esiin tuodun hankkeen aiheuttaman pölyhaitan osalta hallinto-oikeus toteaa, että pölyä aiheutuu läjityksestä, murskauksesta, varastoinnista ja jonkin verran kuljetuksista. Päätöksen mukaan alueelle saa läjittää vain puhtaita maamassoja, joten mahdollinen pölyn leviäminen lähipelloille ei vie mukanaan viljelyksille tai eläimille haitallisia aineita. Pölyn vaikutus hankealueen ympäröiviin metsiin on vähäistä eikä ennalta arvioiden vaikuta metsän kasvuun, kun otetaan lisäksi huomioon, että murskausta ei harjoiteta päivittäin, vaan sitä saadaan lupamääräyksen 13 mukaan tehdä vain 195 tuntia vuodessa eli yhteensä 2–3 viikon ajan. Murskauksen ja varastoinnin osalta meluvallit ja varastokasat osaltaan estävät pölyn leviämistä.

Hallinto-oikeus katsoo, että lupamääräyksissä 6, 7 ja 18 on riittävästi otettu huomioon toiminnan aiheuttamat pölyvaikutukset. Kun otetaan lisäksi huomioon lähimpien häiriintyvien kohteiden etäisyys toiminta-alueesta, hallinto-oikeus katsoo, ettei päätöstä ole syytä kumota tai muuttaa miltään osin pölyvaikutusten vuoksi.

(---)

Lopputulos

Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatu selvitys, valituksenalainen päätös lupamääräyksineen ja hallinto-oikeuden niihin tällä päätöksellä tekemät muutokset sekä valitukset perusteineen, hallinto-oikeus katsoo, että ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Päätöstä ei ole syytä kumota eikä enemmälti muuttaa valituksissa esitettyjen muidenkaan seikkojen johdosta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Mäki, Juha Väisänen ja Heli Ala-Tulijoki, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Nurmijärven kunta on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan.

Nurmijärven kunta on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Asiassa on tarpeen saada korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu erityisesti liittyen toiminnan sijoittamisen edellytysten arviointiin ympäristönsuojelulain 11 ja 12 §:n mukaisesti ja näiden suhteesta ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaisiin ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiin. Asiassa on kyse kokoluokaltaan, kestoltaan ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävästä läjityksestä ja jätteidenkäsittelyhankkeesta ympäristöltään herkällä alueella.

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään ottanut alueen kaavoitustilannetta riittävällä tavalla huomioon. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Perttulan osayleiskaava, jossa hankealue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Hankealueelle on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu viheryhteystarve, joka on maakunnallisesti tärkeä tien ylittävä ekologinen yhteys.

Ekologisen yhteyden osoittaminen osayleiskaavassa perustuu selvitykseen ”Nurmijärven ekologiset yhteydet”. Sen mukaan ekologinen verkosto muodostuu luonnon ydinalueista, joita ovat muun muassa laajat metsäalueet, ja niitä yhdistävistä ekologisista käytävistä. Mitä useampia yhteyksiä ydinalueelta on eri suuntiin, sitä parempi tilanne on eliöiden levittäytymisen kannalta. Yksi leveä ja hyvin yhteen suuntaan johtava yhteys voi olla merkittävämpi kuin monta katkonaista yhteyttä useisiin suuntiin. Monet eläinlajit välttävät liikkumista aukeilla alueilla.

Ekologinen yhteys ei ole kaavoituksessa eläimille muun maankäytön ehdoilla varattava kulkureitti tai alue, vaan olemassa oleva alue, jota eläimet ennestään käyttävät kulkureittinä. Nummenpään ja Röykän välinen metsäalue muodostaa laajahkon ydinalueen, josta on katkonainen metsäyhteys Vaaksinjärven ympäristöön ja sieltä edelleen itään Rajamäen ja Kirkonkylän välin metsäalueille. Maakunnallisesti tärkeät ekologiset yhteydet sijoittuvat Röykän taajaman eteläpuolelle kohtiin, joissa metsäalueet ulottuvat lähimmäksi Lopentietä.

Osayleiskaavassa osoitettu ekologinen yhteys hankkeen sijaintipaikan läpi on mainittujen ydinalueiden välinen tärkeä yhteys, joka ei ole korvattavissa peltoalueilla kulkevilla yhteyksillä. Kaavassa on nimenomaisesti kaavamerkinnällä turvattu laajojen metsäalueiden muodostama yhtenäinen ekologinen yhteys, jolla on maakunnallista merkitystä.

Hallinto-oikeuden käsitys hankkeen vaikutuksesta ekologiseen yhteyteen perustuu virheelliseen tulkintaan tosiseikoista. Hanke tulee katkaisemaan kaavassa osoitetun ekologisen yhteyden, sillä peltoalue ei turvaa eliöiden liikkumista.

Ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi voimassa olevana. Esitetyillä vuotuisilla enimmäismäärillä toiminta-aika on noin 40 vuotta, jolloin hankealue on pois kaavan mukaisesta käytöstä huomattavan pitkän ajan. Suunniteltu jätteenkäsittelytoiminta ja läjitys on kokoluokaltaan niin massiivista, ettei sitä ole mahdollista sijoittaa osayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi osoitetulle alueelle. Hanke edellyttäisi kaavallista tarkastelua ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Ympäristövaikutuksia on arvioitu puutteellisin tiedoin ja tehdyt selvitykset ovat puutteelliset. Alueen mahdollinen paineellinen pohjavesi vaikuttaa hankkeen arvioituihin vaikutuksiin. Paineellisesta pohjavedestä ja sen vaikutuksista stabiliteettiin ei ole esitetty riittävää selvitystä luvan myöntämisen edellytysten arvioimiseksi.

Luontoselvitys on puutteellinen. Se on tehty syyskuussa, jolloin ei ole luotettavasti mahdollista havaita kevät- ja kesälajistoa. Luontoselvitys olisi tullut ulottaa hankkeen koko vaikutusalueelle.

2. A ja B ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan.

A ja B ovat esittäneet vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Ympäristölupa on Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaaman omaisuudensuojan vastainen. Hanke on laitettu vireille painostamaan asukkaita myymään kalliolouhetta maa-aineskauppaa käyvälle yritykselle. Kaatopaikan sijainti on tarkoitushakuinen ja vahingollinen.

Kaatopaikka-alue on paikallisesti arvokkaan maisema-alueen ja Myllypuron välissä. Vesilain mukainen puronylityslupa tuhoaisi hienon kokonaisuuden ja puronylitys tulisi käsitellä osana ympäristölupaa.

Kaatopaikka-alueella on Nurmijärven luonnon ydinaluetta. Ekokäytävä johtaa Nuuksioon ja rannikolle saaristoon asti. Hirvet ovat kulkeneet siitä satojen vuosien ajan. Alueen arvokkuus tulisi ymmärtää kokonaisuutena Myllypuron ja Isonniityn arvokkaan peltoaukean yhdistäjänä.

Röykän tulevaisuus ja röykkäläisten asumisviihtyvyys tuhoutuisivat. Yhtiö ei ole järjestänyt mitään tilaisuutta Röykän ja Perttulan asukkaille eikä ole yrittänytkään peitellä painostusta. Röykkäläisiä on kohdeltu epätasa-arvoisesti ja yhdenvertaisuuden vastaisesti.

Ympäristölupa hyväksyttiin äänten mennessä tasan puheenjohtajan (edustaa Mäntsälää) ratkaisevalla äänellä, ja kaikki Nurmijärven edustajat jättivät eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Toiminta on kuntienvälisen yhteistyön periaatteiden vastaista, ja puheenjohtaja on käyttänyt väärin hänelle uskottua valtaa ja vastuuta.

3. C asiakumppaneineen ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan. Toissijaisesti he ovat vaatineet asian palauttamista ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. He ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujen määräämistä korvattavaksi.

C asiakumppaneineen ovat esittäneet vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Luvanhakija ei ole täyttänyt ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaista selvilläolovelvollisuutta. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisedellytykset eivät täyty, koska hankealueen ja sen vaikutusalueen pohjaveden pinnankorkeutta ei ole selvitetty oikein eikä pohjaveden paineellisuutta ole kattavasti selvitetty. Selvittäminen on välttämätöntä, koska näistä seikoista aiheutuu todennäköistä ja merkittävää vahingon vaaraa hankealueen naapurikiinteistöille. Hallinto-oikeus ei ole riittävästi huomioinut pohjavesiputken asennusvirhettä eikä pohjaveden paineellisuudesta hankkeen toteutuessa ympäristölle, naapurikiinteistöille ja niiden elinkeinoille aiheutuvia seurauksia.

Kiinteistö on suunniteltu kokonaan läjitettävän parinkymmenen metrin korkuiseksi kasaksi. Hankkeen toteutuessa hankealueen savipitoinen maaperä joutuu valtavien massamäärien vuoksi koko ajan kasvavan kuormituksen alaiseksi. Tällöin hankealueen alla oleva vesipitoinen savi tiivistyy, ja sen huokosvesi purkautuu hallitsemattomasti jossakin toisaalla. Kiinteistö rajoittuu suoraan naapurien omistamiin viljeltyihin peltoihin ilman suojavyöhykkeitä. Jätekasan aiheuttamat painumat vaikuttaisivat naapurikiinteistöjen alueille ilmestyvinä tulvina, vettymisinä, vedenpurkaumina, uusina arteesisina lähteinä, maaperän murtumina, salaojituksen rikkoutumisina tai, murtumien vaikuttaessa pohjaveden pinnankorkeuteen, painumina.

Alueella on voimassa Perttulan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Hankealue on osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, ja se rajoittuu luoteisreunastaan Vanhankylänpeltoon ja kaakkoisreunastaan Isoniityn peltoaukeaan. Hankealue ja sen ympäristö on myös tosiasiallisesti maa- ja metsätalouskäytössä, eikä alueella ole voimassa olevia ympäristölupia. Suunniteltu hanke heikentäisi varsinkin kuminan sekä luomu- ja vihannesviljelyn mahdollisuuksia ja näin rajoittaisi vuoroviljelymahdollisuuksia sekä vaikeuttaisi metsälaitumen käyttöä lammaslaitumena eli vaikeuttaisi naapuritilojen käyttöä kaavan mukaiseen tarkoitukseen.

Maanläjityksestä, rikotuksesta ja varsinkin murskauksesta sekä kuormien rekkojen liikennöinnistä ja kuormien tyhjennyksistä kulkeutuu aivan vieressä oleville pelloille pölyä. Vanhankylän pellolla viljellään tällä hetkellä luomukauraa ja Isoniityn pelloilla muun muassa kuminaa. Hankealuetta ympäröivillä pelloilla on tätä ennen viljelty rapsia, mallasohraa, ruista, syys- ja kevätvehnää sekä vihanneksia, kuten kukka-, parsa- ja keräkaalia.

Pöly kerääntyy kaalien kerrostumiin heikentäen kauppakuntoisuutta. Vientikelpoiselle kuminalle asetettujen puhtausvaatimusten saavuttaminen vaarantuu. Lisäksi maanläjitys tuo yleensä mukanaan vieraslajeja, joiden leviäminen ympäristöön aiheuttaa haittaa erityisesti luomuviljelylle. Hankkeen toteutuessa sadon laatu vaarantuu ja naapuripeltojen viljelykiertomahdollisuudet kapenevat.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, ettei hankealueen läpi kulkeva ekologinen käytävä katkea kokonaan muun muassa siksi, että hankealueen eteläpuolelle jää vapaata aluetta eläinten kulkemiseen. Tällöin ekologinen käytävä siirtyisi valittajien pelloille, joita peurat ja hirvet sotkisivat aikaisempaa enemmän. Näin merkittävän immission siedettävyyttä ei voida naapurustoa sitovasti ratkaista sangen yleispiirteisellä osayleiskaavalla. Toiminnasta aiheutuu kohtuutonta rasitusta naapureiden kiinteistöjen käytölle eli maanviljelylle.

Hanke rinnastuu vaikutuksiltaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaiseen yksittäistapaukseen ja edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausunnon, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Hakemuksen tarkoittama kohde sijoittuu lainvoimaisessa ja oikeusvaikutteisessa Perttulan osayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueelle. Alueen läpi on osoitettu viheryhteystarve, joka on maakunnallisesti tärkeä tien ylittävä ekologinen yhteys. Kaavamääräyksen mukaan tulee tien molemmin puolin olevien alueiden pääkäyttötarkoitusta suunniteltaessa ja käytettäessä turvata maantien ylittävän ekologisen yhteyden riittävä leveys ja jatkuvuus.

Ekologisen yhteyden toimivuus ei ole suoraan verrannollinen sen leveyteen. Esimerkiksi hirvieläimet pystyvät ainakin osittain hyödyntämään myös ympäröiviä avoimia alueita, kuten peltoja. Toisaalta esimerkiksi alueen läheisyydessä havaitut liito-oravat karttavat voimakkaasti avoimia alueita, koska ne altistuvat niillä pedoille. Viheryhteydeksi määriteltyjä alueita hoidetaan usein talousmetsinä, jolloin liian kapean viheryhteyden alueella yhdenkin metsäkuvion päätehakkuu voi katkaista tai merkittävästi heikentää sen ekologista toimivuutta osalle eliölajeista. Ilmakuvan perusteella on ennalta arvioiden todettavissa, että alue ei sovellu nykyisellään liito-oravan kulkuyhteydeksi hakemuksen tarkoittamalla alueella tehdyn avohakkuun seurauksena.

Riittävän leveillä viheryhteyksillä pystytäänkin paremmin huomioimaan viheryhteyksien toimivuus suuremmalle lajimäärälle. Määriteltäessä ekologisen yhteyden riittävyyttä tulee huomioida hankkeen todellisen maankäytön (esim. reuna-/suojametsät) lisäksi ympäröivien alueiden toimivuus viheryhteytenä ja muut maankäyttösuunnitelmat.

ELY-keskus viittaa hallinto-oikeuden perusteluihin siitä, että käytävän kaventuminen leveyssuunnassa ei kuitenkaan ole este luvan myöntämiselle, kun otetaan huomioon yhteyden ohjeellinen sijainti osayleiskaavassa ja se, että hankealueen eteläpuolelle jää vapaata aluetta eläinten kulkemiseen. Hankealue on päätöksen mukaan myös metsitettävä toiminnan päättymisen jälkeen. ELY-keskus toteaa edellä mainitun lisäksi, että alueen pohjoispuoleisen pellon ja Röykän taajaman väliin jää karttatarkastelun perusteella leveydeltään vastaava tai lähes vastaava viheryhteys, vaikka sen ympärillä on selvästi enemmän asustusta. Aineiston perusteella on kuitenkin haastavaa arvioida kyseisen viheryhteyden toimivuutta.

Pohjaveden pinnantarkkailussa vedenpinta on vaihdellut siten, että se on ylimmillään ollut tasolla +52,07 m. Asiakirjojen mukaan alueella esiintyy paineellista pohjavettä, joka ELY-keskuksen käsityksen mukaan saattaa vaikuttaa läjitysalueen stabiliteettiin heikentävästi. ELY-keskus katsoo, että stabiiliteettitarkastelu olisi tullut tehdä myös todetulla pohjaveden ylimmällä pinnantasolla (+52,07 m). Tästä tarkastelusta saatuja arvoja olisi tullut verrata 18.11.2016 tehtyyn stabiiliteettitarkasteluun ja arvioida, kestääkö alue maamassojen painon.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on antanut vastineen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Hanke on kokoluokaltaan, kestoltaan ja vaikutuksiltaan alueelle tavanomainen. Hankealue on kaavassa merkitty kaavamerkinnöillä (M-7 ja M-8), joille kaavamääräysten mukaan on sallittua maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä muu mitoituksen mahdollistama rakentaminen. Kaavassa ei ole asetettu maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaisia toimenpiderajoituksia ekologisen käytävän riittävyyden varmistamiseksi. Hanke voi muuttaa eläinten nykyisiä kulkureittejä alueella, mutta se mahdollistaa kuitenkin edelleen osayleiskaavassa esitetyn viheryhteystarpeen säilymisen alueella.

Alue on maankaatopaikkatoiminnan aikanakin mahdollisuus ylittää tai kiertää toiminta-alueen etelä- tai pohjoispuolella olevien peltoalueiden kautta. Alue on mahdollista myös kiertää kokonaan Vanhankylän pellon pohjoispuolella olevan yhtenäisen metsäalueen kautta.

Luonnonvarakeskukselle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu.

X Oy on antanut vastineen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Perttulan osayleiskaava on yleispiirteinen. M-alueilla on teitä ja rakennuksia, eikä kaavalla ole ohjattu rakentamisen sijoittumista eikä kielletty maankaatopaikan sijoittumista maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Toiminnan päätyttyä alue palautuu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.

Toiminnan aiheuttamat pölyhaitat eivät vaikeuta etelä- ja pohjoispuolisten peltoalueiden viljelemistä. Pölyä aiheutuu läjityksestä, murskauksesta, varastoinnista ja jonkin verran kuljetuksista. Eniten pölyä muodostuu murskauksesta.

Luonnonkivilouhoksella tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että louhoksilta leviävä pöly saavuttaa taustapitoisuuden rajan jo noin 100 m etäisyydeltä pölylähteestä. Kiven louhinnan aiheuttama pölyäminen vastaa lähes murskauksen aiheuttamaa pölyämistä. Pääosa toiminnassa muodostuvasta pölystä laskeutuu hankealueelle. Toiminnasta muodostuva liikenteen pöly ei leviä peltoalueille. Läjityksestä tai varastoinnista syntyvä pöly voi jossain tapauksessa levitä hankealueeseen rajautuville peltolohkoille.

Tuulen suunnalla on ratkaiseva vaikutus pölyn leviämiseen, jos leviämistä tapahtuisi hankealueen ulkopuolelle. Kasvukaudella alueella valitsevat etelä- ja kaakkoistuulet (yhteinen osuus noin 35 prosenttia), jolloin hankealueelta mahdollisesti leviävä pöly leviäisi pääsääntöisesti Vanhankylänpellon suuntaan ja hankealueen pohjoisrajaan rajautuvaan metsään. Tällöin pöly ei aiheuttaisi laajasti haittaa viljelylle.

Pölyhaittaa vähennetään erityisesti lupamääräyksellä 18. Sen mukaisesti pölyn torjunnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupapäätöksen mukaan alueelle saa läjittää vain puhtaita maamassoja, joten mahdollinen pölyn leviäminen lähipelloille ei vie mukanaan viljelyksille tai eläimille haitallisia aineita. Pölyävää vaihetta eli murskausta ei harjoiteta päivittäin, vaan sitä voidaan lupamääräyksen 13 mukaan tehdä vain 195 tuntia vuodessa eli yhteensä 2–3 viikon ajan. Lisäksi hakija on sitoutunut siihen, että maankaatopaikan ympärille peltoon rajautuvilla osilla tulee olemaan noin 10 metriä leveä suojapuusto, joka estää tehokkaasti pölyn leviämistä ympäristöön.

Hanke ei katkaise eläinten kulkureittejä alueella. Hanke heikentää hieman yhteyksiä, mutta sen ei arvioida muodostavan merkittävää haittaa maakunnallisesti tärkeiden ekologisten yhteyksien kannalta. Yleis- ja maakuntakaavat eivät määrää, että alue tulisi pitää puustoisena. Maa- ja metsätalouskäytössä alue voidaan hakata tai raivata pelloksi. Suunniteltu toiminta ei olennaisesti eroa edellä mainituista toiminnoista ekologisen käytävän kannalta arvioituna. Määriteltäessä ekologisen yhteyden riittävyyttä tulee huomioida hankkeen todellisen maankäytön ja ympäröivien alueiden toimivuus viheryhteytenä. Hankealue ei sovellu nykyisellään liito-oravan kulkuyhteydeksi. Hankealue on pääosin taimikkona ja aukkona. Yhteys on poikki ainakin seuraavat 20–30 vuotta. Nykyään alue sopii hirvieläinten ja pienempien eläinten liikkumiseen.

Hankealueen pohjois- ja eteläpuoliset maatalous- ja haja-asutusalueet toimivat eläinten kulkureitteinä alueella. Hankkeen toteutuessa esimerkiksi hankealueen eteläpuolinen peltoalue toimii edelleen hirvi- tai muiden keskisuurten ja pienten eläinten kulkuyhteytenä. Myös hankealueen pohjoispuolella ennen taajamaa on metsäaluetta, jota eläimet voivat edelleen käyttää liikkumiseen. Lisäksi hankealueen reuna-alueelle istutettava suojapuusto tulee parantamaan liito-oravan nykyisiä liikkumisyhteyksiä. Suojapuuvyöhykkeiden kautta voi liikkua myös linnut, hirvieläimet, keskisuuret ja pienet nisäkkäät.

Stabiliteetti on selvitetty ELY-keskuksen lausunnossaan esittämän korkeimman havaitun pohjavesitason (+52,07) mukaisesti. Tarkastelu

osoittaa, että alue tulee ennalta arvioiden kestämään maamassojen painon läjityskorkeuteen soveltuvalla luiskakaltevuudella läjitettynä. Paineellinen pohjavesi on huomioitu stabiliteettitarkastelussa.

Nurmijärven kunta on antanut vastaselityksen.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

C asiakumppaneineen ovat antaneet vastaselityksen.

X Oy on toimittanut stabiliteettilaskelman, joka on lähetetty muutoksenhakijoille tiedoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää Nurmijärven kunnalle, A:lle ja B:lle sekä C:lle asiakumppaneineen valitusluvan siltä osin kuin valitukset koskevat yleiskaavassa tarkoitettua ekologista yhteystarvetta, toiminnan sijoittamisen edellytyksiä ympäristönsuojelulain 11 ja 12 §:n mukaan sekä toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja.

Korkein hallinto-oikeus on mainitulta osin tutkinut asian. Korkein hallinto-oikeus muuttaa X Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan, sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna, lupamääräyksiä 18 ja 28 sekä antaa uuden lupamääräyksen 26a seuraavasti (muutokset kursiivilla):

18. Pölylähteet tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Toiminta-alueen ja siihen rajautuvien peltolohkojen väliin tulee jättää/istuttaa pölyn leviämistä estävä suojapuusto vähintään 10 metrin leveydelle. Pölyn leviämistä ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tarkempi suunnitelma pölyhaittojen ehkäisemiseksi tehtävistä toimenpiteistä valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Lupaviranomainen voi täsmentää pölyhaittojen ehkäisyä koskevia lupamääräyksiä suunnitelman ja lupamääräyksen 26a mukaisen tarkkailun tulosten perusteella.

26a. Toiminnanharjoittajan tulee kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana kasvukaudella tarkkailla toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja peltolohkoilla, jotka sijaitsevat alle 300 metrin etäisyydellä kiinteistöltä 543-404-1-875. Tarkkailua tulee tarvittaessa jatkaa ja lupamääräyksen 18 mukaista suunnitelmaa pölyhaittojen ehkäisemiseksi tehtävistä toimenpiteistä tarkistaa, mikäli pölyhaittoja havaitaan. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

28. Toiminnasta on laadittava vuosiraportti (yhteenvetoraportti), josta käy ilmi:

– tarkkailutulokset (pinta- ja pohjavesi, uuden tieyhteyden ojavesi, painumat ja sivusiirtymät, pöly, melu);

– toiminta-ajat;

– pölyntorjunnassa käytetyn veden määrä;

– alueelle vastaanotetun jätteen määrä jätelajeittain;

– tiedot alueelle vastaanotetun ja sieltä luovutetun jätteen laadusta;

– alueelta jatkokäyttöön toimitetun jätteen määrä jätelajeittain;

– alueella varastossa olevan jätteen määrä jätelajeittain;

– toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden toimituskohteet;

– käytetyn polttoaineen määrä;

– sekä mahdolliset häiriötilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet.

Raportti tulee toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

2. Muilta osin valituslupahakemukset hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valituksiin muilta kuin kohdassa 1 tarkoitetuilta osin.

3. C:n asiakumppaneineen tekemä vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Ratkaisu valituksiin

1.1. Kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asiassa on ratkaistavana, onko toiminnan sijoittaminen alueelle ympäristönsuojelulain 11 ja 12 §:n mukaisesti hyväksyttävää ottaen huomioon alueelle oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa osoitettu käyttötarkoitus sekä siinä osoitettu viheryhteystarve ja voiko toiminnan pölypäästöistä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

1.2. Toiminnan sijoittaminen osayleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle

Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaisesti ympäristölupaharkinnassa otetaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa huomioon sijoituspaikan nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Lain 12 §:n mukaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Hallituksen esityksessä ympäristönsuojelulaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 214/2013 vp) on 12 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella todettu, että asiaa arvioitaessa on otettava huomioon maakunta- ja yleiskaavan esittämistavasta johtuva ohjausvaikutuksen yleispiirteisyys. Yleispiirteisten kaavojen ohjausvaikutus vaihtelisi maankäyttömuodoittain.

Saadun selvityksen mukaan noin 12 hehtaarin kokoinen hankealue sijoittuu Nurmijärven kuntaan, Röykän taajaman eteläpuolelle. Toiminnassa on kyse pilaantumattomien ylijäämämassojen vastaanotosta, välivarastoinnista sekä läjityksestä. Toiminta sisältää myös ylijäämäbetonin, tiili- ja asfalttijätteen, ruokamullan ja kiviaineksen jalostamista (ml. murskausta) sekä välivarastointia myyntiä varten. Hankealueen pohjois- ja eteläreuna rajautuu peltoalueeseen, itä- ja länsipuolella aluetta on lisäksi osittain metsää. Pellot ovat viljelykäytössä. Hankealue sijoittuu lainvoimaisessa ja oikeusvaikutteisessa Perttulan osayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueelle (M-7 ja M-8). Kaavamääräysten mukaan alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä muu mitoituksen mahdollistama rakentaminen.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Perttulan osayleiskaavassa on osoitettu laajoja alueita maa- ja metsätalousalueiksi. Hanke sijoittuu osayleiskaavassa laajalle yhtenäiselle maa- ja metsätalousalueelle, jolle ei ole osoitettu erityisiä maankäyttövarauksia. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että tällaisille laajoille maa- ja metsätalousalueille on mahdollista sijoittaa myös muita kuin maa- ja metsätaloustoimintoja. Hankealue on poissa maa- ja metsätalouskäytöstä toiminnan ajan, joka tässä tapauksessa voi olla useampi vuosikymmen, mutta toiminnan päätyttyä alue metsitetään. Perttulan osayleiskaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen sen tarkoituksena ei ole yksityiskohtaisesti ohjata maa- ja metsätalousalueiden käyttöä.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hankkeen sijoittaminen yleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle ei vaikeuta ympäristönsuojelulain 12 §:ssä tarkoitetusti alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

1.3. Osayleiskaavassa osoitettu viheryhteystarve

Hankealueen eteläreunaan on Perttulan osayleiskaavassa osoitettu viheryhteystarvemerkintä, joka on maakunnallisesti tärkeä tien ylittävä ekologinen yhteys. Kaavamääräyksen mukaan tien molemmin puolin olevia alueita pääkäyttötarkoituksen mukaan suunniteltaessa ja käytettäessä tulee turvata maantien ylittävän ekologisen yhteyden riittävä leveys ja jatkuvuus.

Nurmijärven ekologiset yhteydet raportin (14.2.2014) perusteella maakunnallisesti tärkeät yhteydet sijoittuvat Röykän taajaman eteläpuolelle kohtiin, joissa metsäalueet ulottuvat lähimmäksi Lopentietä. Raportissa on osoitettu Röykän ja Perttulan välille kaksi Lopentien ylittävää maakunnallisesti tärkeää ekologista yhteyttä. Hankealueen läpi kulkeva yhteys on näistä pohjoisempi. Raportin mukaan eteläisempi yhteys on onnettomuusaineiston perusteella hirvieläinten tärkein kulkureitti. Röykän taajaman eteläpuolelle, hankealueesta pohjoiseen, on lisäksi osoitettu paikallisesti tärkeä ekologinen yhteys. Raportin mukaan Röykän taajaman eteläpuolella on jäljellä melko leveä metsäalue, joka sopii eläinten kulkureitiksi itä-länsisuunnassa.

ELY-keskus on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa muun ohella todennut, että ekologisen yhteyden toimivuus ei ole suoraan verrannollinen sen leveyteen ja esimerkiksi hirvieläimet pystyvät ainakin osittain hyödyntämään myös muita avoimia alueita, kuten peltoja. Viheryhteydeksi määriteltyjä alueita hoidetaan usein talousmetsinä, jolloin liian kapean viheryhteyden alueella yhdenkin metsäkuvion päätehakkuu voi katkaista tai merkittävästi heikentää sen ekologista toimivuutta osalle eliölajeista. Ilmakuvan perusteella on ennalta arvioiden todettavissa, että alue ei sovellu nykyisellään avoimia alueita karttavan liito-oravan kulkuyhteydeksi hakemuksen tarkoittamalla alueella tehdyn avohakkuun seurauksena.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että maakunnallisesti tärkeän ekologisen yhteyden merkintä on Perttulan osayleiskaavassa osoitettu yhteystarvemerkintänä. Merkintään ei liity maakäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettua rakentamisrajoitusta tai muuta maankäytön rajoitusta. Yhteystarvemerkintänä osoitetun ekologisen yhteyden sijainti on ohjeellinen, mutta saadun selvityksen perusteella ekologinen yhteys sijoittuu osin hankealueelle.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hanke tulee heikentämään maakunnallisesti tärkeää ekologista yhteyttä. Yhteys ei kuitenkaan katkea, sillä eläimet pystyvät ainakin osin hyödyntämään myös hankealueen ympäristön avoimia alueita. Hankealueen pohjoispuolelle sijoittuva metsäalue tarjoaa ainakin osittain korvaavan metsäisen yhteyden Lopentien yli. Lisäksi hankealue ei nykyisinkään hakkuista johtuen ole soveltuva lajistolle, jonka liikkuminen edellyttää yhtenäistä metsäaluetta. Pölyntorjuntaa varten säästettävä ja istutettava suojapuusto voi parantaa liikkumisen edellytyksiä osalle lajeista.

Korkein hallinto-oikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että toiminnan sijoittamiselle alueelle ei ole ympäristönsuojelulain 11 § ja 12 §:stä johtuvaa estettä. Tältä osin korkein hallinto-oikeus on kuitenkin täydentänyt lupamääräystä 18 suojapuustoa koskien ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

1.4 Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt

Hankealue rajautuu pohjois- ja eteläreunoiltaan peltoalueisiin. Asiassa saadun selvityksen perusteella pellot ovat viljelykäytössä ja niillä kasvatetaan muun ohella kuminaa.

X Oy:n vastineessa on muun ohella tuotu esiin, että läjityksestä ja varastoinnista aiheutuva pöly voi joissain tapauksissa levitä hankealueeseen rajautuville peltolohkoille. Eniten pölyä muodostuu murskauksesta, jota ei kuitenkaan harjoiteta päivittäin. Pääosa pölystä laskeutuu hankealueelle. X Oy toteaa sitoutuneensa siihen, että maankaatopaikan ympärille peltoon rajautuvilla osilla tulee olemaan noin 10 metriä leveä suojapuusto, joka estää pölyn leviämistä ympäristöön.

Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on muun ohella, että toiminnasta ei aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten pölystä aiheutuvaa haittaa omaisuuden käytölle. Luvan myöntämisen edellytyksiä tulee harkita ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ottaen huomioon myös asetettavat lupamääräykset. Valituksenalaisessa ympäristöluvassa on annettu määräykset pölyhaitan vähentämiseksi. Lupamääräyksen 18 mukaan pölyämistä tulee estää muun muassa toimintojen sijoittelulla, kastelemalla tai koteloimalla sekä käyttämällä pölyntorjunnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräyksessä 6 on määrätty ajoneuvojen renkaiden aiheuttaman pölyn leviämisen estämisestä ja lupamääräyksessä 7 betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittelystä siten, että pölyämistä ei aiheudu.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että suunniteltu toiminta sijoittuu välittömästi viljelykäytössä olevien peltojen viereen. Toiminnasta voi saatu selvitys huomioiden levitä kasvukaudella pölyä viljelykäytössä oleville pelloille. Vaikka alueelle saa ympäristöluvan mukaan läjittää vain puhtaita maamassoja eikä pölyn mukana kulkeudu haitallisia aineita, saattaa pöly kuitenkin haitata peltojen viljelykäyttöä. Ympäristöluvassa ei ole otettu huomioon mahdollisia pölystä aiheutuvia vaikutuksia läheisille pelloille tai annettu asiassa riittäviä määräyksiä. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus on täydentänyt lupamääräystä 18 ratkaisuosassa esitetysti.

Ympäristöluvassa ei ole annettu määräyksiä toiminnan pölyvaikutusten tarkkailemisesta. Korkein hallinto-oikeus katsoo edellä toiminnan sijainnista ja vaikutuksista esitetty huomioiden, että pölyvaikutusten tarkkailu viljelykäytössä olevilla lähialueen pelloilla on tarpeen. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus on antanut uuden lupamääräyksen 26a ja määrännyt ympäristönsuojelulain 62 § ja 64 § huomioon ottaen, että toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla pölyhaittoja ja toimittaa pölyhaittojen tarkkailusuunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Mittauspisteiden lukumäärä ja tarkempi sijainti tulee määritellä ohjelmassa siten, että niillä saadaan kattava kuva toiminnan pölyvaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaan lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 54 §:n nojalla saadun erityisen selvityksen perusteella. Mikäli haitallista pölyn leviämistä esiintyy, tulee lupamääräyksen 18 mukaista suunnitelmaa haittojen ehkäisemiseksi tehtävistä toimenpiteistä tarkistaa ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi. Lupaviranomainen voi tarvittaessa tarkentaa pölyhaittojen ehkäisyä koskevia lupamääräyksiä suunnitelman ja lupamääräyksen 26a mukaisen tarkkailun tulosten perusteella. Lisäksi korkein hallinto-oikeus on täsmentänyt raportointia koskevaa lupamääräystä 28 ratkaisuosassa ilmenevällä tavalla.

Korkein hallinto-oikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, ottaen huomioon korkeimman hallinto-oikeuden täydennykset lupamääräyksiin, että toiminnan pölyvaikutuksista ei aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Näin ollen ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

2. Valituslupahakemusten hylkääminen muilta osin

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Sen perusteella, mitä muutoksenhakijat ovat esittäneet ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei muilta osin ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

3. Oikeudenkäyntikulut

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, C:lle asiakumppaneineen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Jaakko Autio, Robert Utter ja Veronica Storträsk sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Harri Koivusalo. Asian esittelijä Laura Leino.