Muu päätös 663/2026

Asia

Matkaviestinverkon radiomaston sijoittamissuunnitelman vahvistamista koskeva valituslupahakemus ja valitus

Muutoksenhakija

Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 19.5.2025 nro 3288/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnalle valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Espoon kaupunki velvoitetaan korvaamaan Telia Towers Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa enemmälti hyläten 3 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Asian tausta

(1) Telia Towers Finland Oy on hakenut sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukaista sijoittamisoikeutta matkaviestinverkon radiomastolle tukiasemineen ja niihin liittyville laitteille, kaapeleille ja tarvittaville rakennelmille Espoon kaupungin Karakalliossa sijaitsevalle kiinteistölle
49-57-9903-17, jonka Espoon kaupunki omistaa.

(2) Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta on 3.10.2024 (§ 119) on hylännyt sijoittamisoikeutta koskevan hakemuksen. Lautakunta on perustellut hakemuksen hylkäämistä keskeisesti sillä, ettei asiassa täyty sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 234 §:n 2 momentin edellytys siitä, ettei sijoittamista voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Lautakunta on katsonut, että sijoittaminen voidaan järjestää muutoin tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin vuokraamalla alue maanomistajalta. Lautakunnan mukaan sijoittamiselle ei siten ole edellytyksiä.

(3) Hallinto-oikeus on Telia Towers Finland Oy:n valituksesta kumonnut Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

(4) Hallinto-oikeus on perusteluissaan todennut, että sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 229 §:n 4 momentin perusteella teleyrityksen on lähtökohtaisesti sovittava maston ja tukiaseman sekä niihin liittyvien laitteiden, kaapelien ja tarvittavien rakennelmien sijoittamisesta maanomistajan kanssa. Kuten 4 momentin toisesta virkkeestä ilmenee, mainitun lain 233 §:n mukainen sijoittamisoikeuden hakemista koskeva menettely on kuitenkin tarkoitettu nimenomaan sellaiseen tilanteeseen, jossa teleyritys ja maanomistaja eivät pääse sopimukseen. Koska sopimusneuvotteluja on käyty, eivätkä Telia Towers Finland Oy ja Espoon kaupunki ole päässeet sopimukseen sijoittamisesta, yhtiö on voinut hakea sijoittamisoikeutta.

(5) Hallinto-oikeus on perusteluissaan myös viitannut siihen, että sijoittamisen edellytykset on määritelty sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 234 §:n 1 ja 2 momentissa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta on hylännyt hakemuksen yksinomaan sillä perusteella, että sijoittaminen olisi voitu järjestää 2 momentissa tarkoitetusti tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin siten, että Telia Towers Finland Oy olisi suostunut kaupungin tarjoamaan maanvuokrasopimukseen. Hallinto-oikeus on todennut, että mainitussa perusteessa ei ole kysymys 2 momentissa tarkoitetusta sijoittamisoikeuden myöntämisedellytyksestä eikä hakemusta sijoittamisoikeudesta ole siten voitu hylätä sillä perusteella, että maanvuokrasopimus on jäänyt syntymättä vuokran määrää koskevan erimielisyyden vuoksi. Sijoittamisen muutoin järjestämisellä tarkoitetaan 2 momentissa lähtökohtaisesti vertailua mahdollisiin muihin sijoitusvaihtoehtoihin, eikä aiempia sopimusneuvotteluja koskevilla seikoilla ole enää sijoittamisoikeuden edellytysten täyttymistä koskevassa arvioinnissa merkitystä. Jos maston sijoittamisesta maksettavista korvauksista ei sovita, ne ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä, ja korvauksen perusteisiin ja määräämiseen sovelletaan lunastuskorvauksesta annettuja säännöksiä.

(6) Koska ympäristö- ja rakennuslautakunta ei ole voinut hylätä hakemusta valituksenalaisessa päätöksessä mainitulla perusteella eikä hallinto-oikeus voi arvioida sijoittamisoikeuden myöntämisedellytysten täyttymistä ensiasteena, hallinto-oikeus on kumonnut lautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakunnalle sen arvioimiseksi, täyttyvätkö sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 234 §:n 1 ja 2 momentin edellytykset haetun sijoittamisoikeuden myöntämiselle.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Petteri Leppikorpi, Riikka Valli-Jaakola ja Paula Kovari, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(7) Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja lautakunnan päätös saatetaan voimaan. Sijoittamisoikeuden hakija olisi voinut järjestää maston sijoittamisen muutoin tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin tekemällä vakiintuneen sopimuskäytännön mukaisen sopimuksen maanomistajan kanssa. Sijoittamisoikeuden saaminen vahvistamismenettelyllä ei tällöin ole oikea tapa järjestää sijoittamista. Hallinto-oikeuden tulkinta ei ilmennä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain tarkoitusta. Tarkoituksenmukaista on, että asiasta ja erityisesti sopivasta sijoituspaikasta neuvotellaan maanomistajan kanssa.

(8) Espoon kaupungin tonttiyksikön näkemyksen mukaan sijoittamisoikeuden myöntämiseen ei ole ollut perusteita. Tonttiyksikkö on tarjonnut Telia Towers Finland Oy:lle 10 vuoden pituista maanvuokrasopimusta Espoon käytänteenä olevan vuokran määrän mukaisesti. Tarjotun maanvuokrasopimuksen vuokran taso oli linjassa muiden Espoon kaupungilta tukiasemakäyttöön vuokrattujen maa-alueiden vuokratason kanssa ja näin ollen vakiintuneiden sopimuskäytänteiden mukainen. Sijoittamisoikeusasiassa ei ole ollut käsillä poikkeavia olosuhteita, joiden nojalla olisi ollut syytä ryhtyä hallintopakkoon rinnastuvaan toimenpiteeseen ja myöntää hakijalle sijoittamisoikeus.

(9) Telia Towers Finland Oy on vaatinut, että valituslupahakemus hylätään. Toissijaisesti valitus on hylättävä. Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta on velvoitettava korvaamaan Telia Towers Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 8 885,40 eurolla laillisine korkoineen. Lautakunnan tulkinta siitä, että säännöksen perusteella kaupunki voisi vaatia yhtiötä sopimaan haluamansa hintaisen maanvuokrasopimuksen on vastoin lain selvää sisältöä eikä vastaa lainsäädännön tarkoitusta.

(10) Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut lausuman. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella Espoon kaupunki voitaisiin velvoittaa korvaamaan oikeudenkäyntikuluja.

(11) Telia Towers Finland Oy on antanut lisälausuman.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Pääasia

(12) Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 229 §:ssä säädetään teleyrityksen oikeudesta sijoittaa yleisiä tietoliikenneyhteyksiä palveleva telekaapeli, tukiasema ja radiomasto toisen omistamalle tai hallitsemalle alueelle. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen 229 §:ssä tarkoitetusta sijoittamisesta toisen kiinteistölle, teleyrityksen on saman lain 230 §:n 1 momentin mukaan laadittava sijoittamisesta suunnitelma (sijoittamissuunnitelma). Jos sijoittamisesta ei päästä sopimukseen, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi saman lain 233 §:n mukaan teleyrityksen hakemuksesta päätöksellään antaa teleyrityksellä sijoittamisoikeuden vahvistamalla 230 §:ssä tarkoitetun sijoittamissuunnitelman.

(13) Telia Towers Finland Oy ja asianomaisen kiinteistön omistaja eli Espoon kaupunki eivät ole päässeet sopimukseen matkaviestinverkon radiomaston ja sen tukiaseman sekä niihin liittyvien laitteiden, kaapelien ja tarvittavien rakennelmien sijoittamisesta. Osapuolten erimielisyys ei ole koskenut radiomaston sijoituspaikkaa, vaan ainoastaan maanvuokraa. Yhtiö ei ole hyväksynyt kaupungin vaatimaa vuokran määrää. Kaupunki ei puolestaan ole hyväksynyt yhtiön tarjoamaa vuokran määrää. Osapuolten välillä on siten käyty sopimusneuvotteluja, mutta sijoittamisesta ei ole mainitusta syystä päästy sopimukseen. Sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa ei ole säädetty sopimusneuvottelujen laadusta eikä sisällöstä, eikä tätä asiaa ole tarkemmin käsitelty myöskään lain esitöissä. Erimielisyys osapuolten välillä voi siten koskea esimerkiksi pelkästään maanvuokran määrää.

(14) Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perustetta.

Oikeudenkäyntikulut

(15) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Saman pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

(16) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Telia Towers Finland Oy joutuisi itse kokonaan vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Tämän vuoksi Espoon kaupunki on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n nojalla velvoitettava korvaamaan Telia Towers Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen edellä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Iisa Koskela.