KHO:2013:41

Lääninhallitus peruutti yhtiön alkoholijuomien anniskeluluvan pysyvästi, koska yhtiö oli laiminlyönyt verojen ja julkisoikeudellisten maksujen maksamisen jatkuvasti ja huomattavassa määrin. Hallinto-oikeus pysytti lääninhallituksen päätöksen. Lääninhallituksen päätöksen jälkeen aloitettiin yhtiön saneerausmenettely ja käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Verohallinto merkitsi yhtiön uudelleen ennakkoperintärekisteriin. Maksusuunnitelman mukaan maksettavat verovelat alentuivat. Kun otettiin huomioon muuttuneet olosuhteet asian käsittelyn aikana ja yrityksen saneerauksesta annetun lain tarkoitus, korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiö näissä oloissa täyttää alkoholilaissa tarkoitetut taloudelliset edellytykset ja kumosi hallinto-oikeuden ja lääninhallituksen päätökset.

Alkoholilaki 21 a § ja 22 §
Laki yrityksen saneerauksesta 1 §, 6 §, 7 § ja 19 §
Suomen perustuslaki 18 §

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 29.11.2010 nro 10/0458/4

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen lääninhallitus on 9.7.2009 tekemällään päätöksellä peruuttanut A Ky:lle myöntämänsä alkoholijuomien anniskeluluvan pysyvästi 10.8.2009 kello 9.00 alkaen.

Lääninhallituksen päätöksen perustelujen mukaan yhtiö on laiminlyönyt verojen ja julkisoikeudellisten maksujen maksamisen jatkuvasti ja huomattavassa määrin. Yhtiö ei ole antanut lääninhallitukselle sen pyytämää selvitystä suunnitelmistaan verovelkojen hoitamiseksi. Yhtiö on menettänyt alkoholilain edellyttämän luotettavuuden ja on sopimaton harjoittamaan luvanvaraista alkoholijuomien anniskelutoimintaa.

Yhtiö on valituksessaan vaatinut, että lääninhallituksen päätös kumotaan. Veroviraston ja ulosottoviraston kanssa on sovittu verovelkojen kumulatiivisesta seurannasta, jotta vanhat maksuunpannut verot saataisiin hoidettua. Arvonlisävero 2/2009 on ilmoitettu ajallaan ja maksettu kesäkuussa 2009. Lääninhallituksen selvityspyyntö on hävinnyt postissa ja sen vuoksi selvitystä ei ole toimitettu lääninhallitukselle.

Etelä-Suomen lääninhallitus on antamassaan lausunnossa esittänyt valituksen hylkäämistä.

Yhtiö on antamansa selityksen mukaan pystynyt hoitamaan kaikki uudet julkisoikeudelliset velvoitteensa. Vanhojen maksujen osalta on ollut vaikeuksia, muuta niitäkin on hoidettu. Vaikeutena on korkeiden viivästyskorkojen suuri osuus. Rästien määrä on pienentynyt 16.4.–29.9.2009 välisenä aikana. Rästejä on maksettu yhteensä 14 016,27 euroa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja määrännyt, että valituksenalainen lääninhallituksen päätös pannaan täytäntöön 3.1.2011 klo 9.00 alkaen, ellei valitusviranomainen toisin määrää.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Alkoholilain 21 a §:n 1 momentin mukaan anniskelulupa myönnetään täysi-ikäiselle hakijalle, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu sekä jolla on alkoholijuomien anniskeluun vaadittava luotettavuus samoin kuin tarvittavat taloudelliset ja ammatilliset edellytykset. Saman pykälän 2 momentin 2 ja 5 kohtien mukaan vaadittava luotettavuus tai taloudelliset edellytykset puuttuvat muun muassa, jos hakija on ulosmittauksen tai muun selvityksen perusteella kykenemätön vastaamaan veloistaan tai hakija on toistuvasti tai huomattavassa määrin laiminlyönyt verojen tai muiden julkisten maksujen suorittamisen, ja hakijan edellä mainittu tai siihen välittömästi verrattavissa oleva toiminta osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan anniskelutoimintaa.

Alkoholilain 22 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi muun muassa korvauksetta peruuttaa myöntämänsä anniskeluluvan joko määräajaksi tai pysyvästi, jos elinkeinotoiminnassa on rikottu alkoholilakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tai luvan saajan katsotaan menettäneen luvan saamisen edellytykset tai luotettavuutensa.

Asiassa saatu selvitys ja johtopäätös

Lääninhallituksen päätöksestä ilmenee, että yhtiön verovelat olivat 30.3.2004 19 946,95 euroa. Verohallinnolta 12.5.2009 saadun verovelkatodistuksen mukaan yhtiöllä on erääntyneitä maksuunpantuja veroja ja/tai maksuja (verojäämät) niille laskettuine viivästysseuraamuksineen 55 642,55 euroa sekä arvonlisäveron ilmoittamis- ja/tai maksuvelvollisuuden laiminlyönti 2/2009. Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterin mukaan yhtiö on poistettu ennakkoperintärekisteristä 28.2.2009. Samassa rekisterissä yhtiöllä on kaksi maksuhäiriömerkintää. Ulosottoviraston 13.5.2009 päivätyn ulosottorekisterin mukaan siellä on vireillä edellä mainittuja maksamattomia vuoden 2008 ja 2009 arvonlisäveroja ja ennakonpidätyksiä huomattavat määrät.

Lääninhallitus on 27.5.2009 varannut yhtiölle tilaisuuden selvityksen antamiseen siitä, mihin toimenpiteisiin yhtiössä on ryhdytty erääntyneiden ja maksuunpantujen verojen ja maksujen hoitamiseksi. Yhtiö ei ole asetetussa määräajassa antanut lääninhallitukselle mitään selvitystä.

Lääninhallituksen päätöksen mukaan yhtiöllä on 3.7.2009 ollut erääntynyttä maksuunpantua verovelkaa viivästysseuraamuksineen 53 214,66 euroa ja ulosottovirastossa on ollut perinnässä arvonlisäveroja ja ennakonpidätyksiä noin 49 045 euroa.

Yhtiö on valituksessaan väittänyt lääninhallituksen selvityspyynnön hävinneen postissa. Valituksen mukaan yhtiö on veroviraston ja ulosottoviraston kanssa sopinut verovelkojen kumulatiivisesta seurannasta. Yhtiön mukaan arvonlisävero 2/2009 on ilmoitettu ajallaan ja maksettu kesäkuussa 2009.

Etelä-Suomen lääninhallituksen lausunnon mukaan Verohallinnolta 27.8.2009 saadun tiedon mukaan yhtiölle on huhtikuussa 2009 lähetetty konkurssiuhkainen maksukehotus. Sen jälkeen yhtiö on omasta pyynnöstään otettu Verohallinnon manuaalitarkkailuun ja sovittu tietyistä lyhennyseristä. Varsinaista maksusuunnitelmaa ei ole tehty. Elokuun 2009 alussa yritys on poistettu manuaaliseurannasta, koska sovittuja lyhennyksiä ei ole suoritettu. Myöskään ulosoton kanssa ei ole maksusuunnitelmaa.

Yhtiön hallinto-oikeudelle antaman vastineen mukaan rästien määrä on pienentynyt 16.4.–29.9.2009 välisenä aikana 14 016,27 eurolla. Vastineeseen on oheistettu kuitti 500 euron maksusta ulosottovirastolle 16.4.2009.

Johtopäätös

Yhtiö ei ole valituksessaan tai vastineessaan kiistänyt lääninhallituksen päätöksestä ilmeneviä seikkoja.

Edellä esitetty selvitys osoittaa, että yhtiön verovelka on vuodesta 2004 huomattavasti lisääntynyt ollen päätöksentekohetkellä noin 50 000 euroa. Yhtiö ei ole antanut lääninhallitukselle mitään selvitystä erääntyneiden verojen maksamisesta tai maksusuunnitelman tekemisestä. Näin ollen lääninhallitus on voinut katsoa tulleen selvitetyksi, että yhtiö on laiminlyönyt verojen ja julkisten maksujen maksamisen jatkuvasti ja huomattavassa määrin. Lääninhallitus on voinut katsoa yhtiön menettäneen alkoholilain edellyttämän luotettavuuden ja olevan sopimaton harjoittamaan alkoholijuomien anniskelutoimintaa. Näillä perusteilla lääninhallitus on voinut peruuttaa yhtiön anniskeluluvan pysyvästi.

Yhtiö ei ole lääninhallituksen päätöksen tekemisen jälkeenkään tehnyt Verohallinnon kanssa maksusuunnitelmaa eikä ole esittänyt yhtä 500 euron maksukuittia lukuun ottamatta mitään luotettavaa selvitystä edellä mainittujen verovelkojen maksamisesta. Näin ollen lääninhallituksen päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Leena Nurmi, Vesa Sirkesalo ja Irmeli Rautaharkko.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Yhtiö on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja lääninhallituksen päätökset kumotaan sekä päätöksen täytäntöönpano kielletään. Yhtiö on hakeutunut lääninhallituksen antaman päätöksen jälkeen yrityssaneeraukseen, ja kaikki velkojat, Verohallinto mukaan lukien, ovat hyväksyneet saneerausohjelman. Anniskeluluvan peruuttaminen haittaa yhtiön liiketoimintaa, ja se vaarantaa myös yrityssaneerauksen toteuttamisen.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon. Anniskeluluvan hakijaa koskevien edellytysten tulee täyttyä jatkuvasti luvan voimassaoloaikana. Yhtiöllä on ollut Verohallinnon kanssa tehty verovelkojen maksusuunnitelma, joka on toteutumattomana rauennut vuonna 2003. Yhtiöllä on ollut huomattavasti verovelkaa jo vuonna 2004. Pitkään jatkunut piittaamattomuus asioiden hoitamisessa yhdessä maksamattomien verojen ja muiden maksujen kanssa on horjuttanut luvanhaltijan alkoholilain mukaista luotettavuutta siinä määrin, että perusteet luvan peruuttamiselle ovat olleet olemassa. Arvio alkoholilain mukaisen luotettavuuden olemassaolosta on tehty kokonaisharkinnan perusteella. Yrityssaneerausmenettelyyn hakeutuminen ja saneerausohjelman vahvistaminen huomioidaan yhtenä luotettavuuteen vaikuttavana seikkana. Yrityssaneerausohjelman vahvistaminen ei sinällään ole osoitus siitä, että toimijalla olisi alkoholilain edellyttämä taloudellinen luotettavuus tai että menetetty luotettavuus automaattisesti palautuisi.

Verohallinto on 14.4.2010 jättänyt käräjäoikeudelle yhtiötä koskevan konkurssihakemuksen. Yhtiö on 17.5.2010 hakeutunut velkasaneeraukseen. Yritys on poistettu ennakkoperintärekisteristä 28.2.2009 alkaen. Yritystä ei ole 3.3.2011 mennessä hyväksytty takaisin ennakkoperintärekisteriin.

Yhtiö on antanut vastaselityksen. Käräjäoikeus on päätöksellään 4.2.2011 vahvistanut yhtiölle saneerausohjelman, minkä johdosta yhtiön saneerausmenettely on lakannut. Saneerausohjelman hyväksyminen ja sen vahvistaminen osoittavat, että yrityksellä on edellytykset taloudellisesti tulla toimeen. Anniskeluoikeuden peruuttaminen voi vesittää saneerausohjelman toteutumisen. Tässä tilanteessa anniskelulupaa ei tule peruuttaa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut korkeimman hallinto-oikeuden pyytämän lisäselvityksen. Verovelkatodistuksen mukaan yhtiölle maksuunpannut ja erääntyneet verot ja maksut sekä niiden viivästysmaksut ovat 20.9.2012 olleet 69 433,59 euroa. Maksujärjestelyn alkamispäivä on 27.5.2010 ja maksusuunnitelmaan sisältyvien maksettavien erien määrä on 21 947,16 euroa, josta on 20.9.2012 maksamatta 17 931,32 euroa. Saneerauksen aikana tulleiden uusien verovelkojen määrä viivästysmaksuineen on 21,91 euroa.

Yhtiö on antanut vastaselityksen. Yhtiö on hoitanut talouttaan saneerausohjelman mukaisesti. Yritys ei ole menettänyt luvan voimassaoloaikana sellaista lain tarkoittamaa luotettavuutta eikä edellytyksiään sillä tavoin, että lupa pitäisi peruuttaa.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 8.2.2011 taltionumero 292 kieltänyt hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitusasia on ratkaistu tai sitä ennen toisin määrätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Hallinto-oikeuden ja lääninhallituksen päätökset kumotaan.

2. Lausuminen hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksessa raukeaa.

Perustelut

1. Pääasia

1.1 Sovellettavat säännökset

1.1.1 Alkoholilaki

Alkoholilain 21 a §:n 1 momentin mukaan anniskelulupa myönnetään täysi-ikäiselle hakijalle, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu sekä jolla on alkoholijuomien anniskeluun vaadittava luotettavuus samoin kuin tarvittavat taloudelliset ja ammatilliset edellytykset.

Alkoholilain 21 a §:n 2 momentin mukaan vaadittava luotettavuus tai taloudelliset edellytykset puuttuvat, jos:
1) hakija käyttää väärin päihdyttäviä aineita;
2) hakija on ulosmittauksen tai muun selvityksen mukaan kykenemätön vastaamaan veloistaan;
3) hakija on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ammattiaan harjoittaessaan tai muutoin syyllistynyt rikokseen, josta voi seurata vankeutta;
4) hakijalta tai yhteisöltä, jossa hakija on käyttänyt määräämisvaltaa, on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana peruutettu pysyvästi anniskelulupa;
5) hakija on toistuvasti tai huomattavassa määrin laiminlyönyt verojen tai muiden julkisten maksujen suorittamisen; tai
6) hakija on käyttänyt määräämisvaltaa yhteisössä, joka on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana asetettu konkurssiin tai jonka konkurssi mainittuna aikana on rauennut varojen puutteessa;
ja hakijan edellä mainittu tai siihen välittömästi verrattavissa oleva aikaisempi toiminta osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan anniskelutoimintaa.

Alkoholilain 22 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi antaa luvanhaltijalle huomautuksen, kirjallisen varoituksen, asettaa anniskelun valvonnan kannalta tarpeellisia ehtoja tai korvauksetta rajoittaa myöntämäänsä lupaa supistamalla anniskeluaikaa, anniskelualuetta tai anniskeltavien alkoholijuomien lajeja taikka korvauksetta peruuttaa myöntämänsä luvan joko määräajaksi tai pysyvästi, jos:
1) elinkeinotoiminnassa on rikottu tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä;
2) luvan saajan katsotaan menettäneen luvan saamisen edellytykset tai luotettavuutensa; tai
3) anniskelupaikassa on ilmennyt järjestyshäiriöitä tai muita väärinkäytöksiä.

1.1.2 Yrityksen saneerauksesta annettu laki

Yrityksen saneerauksesta annetun lain 1 §:n 1 momentin (247/2007) mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi taikka sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi voidaan ryhtyä tämän lain mukaiseen saneerausmenettelyyn. Menettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä siten kuin tässä laissa säädetään.

Yrityksen saneerauksesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan saneerausmenettely voidaan aloittaa muun ohella, jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys (2 kohta) tai velallinen on maksukyvytön eikä 7 §:n 1 momentin 1 kohdasta johdu muuta (3 kohta). Mainitun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai että sen uusiutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti.

Yrityksen saneerauksesta annetun lain 19 §:ssä on säädetty saneerausmenettelyn alkamisen oikeusvaikutuksesta velan perintään. Pykälän 1 momentin mukaan menettelyn alettua velalliseen ei saa kohdistaa toimenpiteitä maksukiellon piiriin kuuluvan saneerausvelan perimiseksi tai sen suorittamisen turvaamiseksi. Jo aloitettuja toimenpiteitä ei saa jatkaa. Velalliseen ei tällaisen velan osalta myöskään saa kohdistaa maksuviivästyksen seuraamuksia. Tässä säädetyn kiellon piiriin kuuluvat muun muassa seuraavat toimenpiteet:
– – – – – –
4) saneerausvelan maksun laiminlyöntiin perustuvan velalliselle haitallisen hallinnollisen päätöksen tekeminen.

Viimeksi mainittu 19 §:n 1 momentin 4 kohdan säännös on lisätty lakiin 2.3.2007 annetulla lailla 247/2007. Lainmuutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 152/2006 vp) yleisperustelujen mukaan saneerausmenettelyn alkamisesta seuraavan perintäkiellon sisältö on käytännössä epäselvä sen suhteen, koskeeko se myös sellaisia hallinnollisia toimenpiteitä, joihin velkoja tai muu viranomainen voi ryhtyä velallisen maksuviivästyksen perusteella. Yritystoimintaa harjoittavan velallisen kannalta merkityksellinen hallinnollinen päätös on ennakkoperintärekisteristä poistaminen. Muita tällaisia hallinnollisia päätöksiä voidaan tehdä esimerkiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain (693/2006) tai alkoholilain (1143/1994) nojalla. Laissa kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä säädetään muun muassa kuljetusten luvanvaraisuudesta, luvan saamisen edellytyksistä ja peruuttamisesta. Luvan saamisen edellytyksenä on muun muassa hakijan vakavaraisuus. Liikenneluvan hakija tai haltija katsotaan vakavaraiseksi, jos hän kykenee asianmukaisesti vastaamaan velvoitteistaan ja osoittaa, että hänellä on riittävät taloudelliset voimavarat liikenteen aloittamiseen ja sen asianmukaiseen hoitamiseen. Luvan peruuttaminen tulee kysymykseen, jos hakija ei enää täytä luvan saamisen edellytyksiä. Saneerausmenettelyn aikana tällainen tilanne voi syntyä.

Velallisen toiminnan kannalta erityisesti ennakkoperintärekisteröinnillä on huomattava merkitys. Ennakkoperintärekisteristä poistaminen voi aiheuttaa velalliselle tärkeiden asiakassuhteiden ja toimeksiantosopimusten menettämisen, millä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia liiketoiminnan jatkamiseen. Rekisteristä poistaminen heikentää elinkeinonharjoittajan kilpailuasemaa rekisterissä oleviin nähden muun muassa työn teettäjälle aiheutuvan lisätyön johdosta. Rekisterimerkintä yhdistetään yleisesti elinkeinonharjoittajan luotettavuuteen, joten rekisteristä poistaminen voi leimata elinkeinonharjoittajan kielteisesti. Tämä voi myös heikentää yrityksen toimintaedellytyksiä.

Perintäkieltoa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen piiriin luettaisiin myös sellaisen velalliselle haitallisen hallinnollisen päätöksen tekeminen, joka perustuu saneerausvelan maksun laiminlyöntiin. Velalliselle haitallista päätöstä ei saisi tehdä saneerausmenettelyn alettua tai sitä ennen määrätyn väliaikaisen perintäkiellon aikana. Ennen saneerausmenettelyn aloittamista tai väliaikaisen perintäkiellon määräämistä tehty hallinnollinen päätös ei menettelyn aloittamisen perusteella kumoutuisi. Tällaista vaikutusta ei menettelyn aloittamisella ole muidenkaan sitä edeltäneiden päätösten tai muiden toimenpiteiden osalta. Esimerkiksi veroviranomainen ei olisi velvollinen merkitsemään ennakkoperintärekisteristä poistettua uudelleen rekisteriin, jos tämä on ennen saneerausmenettelyn alkamista poistettu rekisteristä. Verovirasto voi kuitenkin saneerausmenettelyn alettua harkintansa mukaan merkitä ennakkoperintärekisteristä poistetun uudelleen rekisteriin.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ehdotettu 19 §:n 1 momentin 4 kohdan säännös ei estä esimerkiksi ennakkoperintärekisteristä poistamista silloin, jos velallinen laiminlyö hakemuksen vireilletulon tai menettelyn alkamisen jälkeen syntyvien uusien verovelkojen maksamisen. Saneerausmenettelyn alkaminen tai väliaikaisten kieltojen määrääminen eivät vaikuta taannehtivasti jo tehtyihin perintätoimiin. Hallinnollisia päätöksiä koskeva säännös ei myöskään velvoittaisi veroviranomaista merkitsemään rekisteriin uudelleen velallista, jos tämä on ennen väliaikaisena määrättyä perintäkieltoa tai ennen saneerausmenettelyn alkamista poistettu ennakkoperintärekisteristä. Saneerausohjelman voimassaoloaikana syntyvät velvoitteiden laiminlyönnit voivat olla peruste rekisteristä poistamiseen tai luvan peruuttamiseen.

1.2 Tosiseikat

Etelä-Suomen lääninhallitus on 9.7.2009 tekemällään päätöksellä peruuttanut yhtiölle myönnetyn alkoholijuomien anniskeluluvan sillä perusteella, että yhtiö on laiminlyönyt verojen ja julkisoikeudellisten maksujen maksamisen jatkuvasti ja huomattavassa määrin. Hallinto-oikeus on 29.11.2010 antamallaan päätöksellä hylännyt yhtiön valituksen ottaen huomioon myös sen, että yhtiö ei ole lääninhallituksen päätöksen tekemisen jälkeenkään tehnyt Verohallinnon kanssa maksusuunnitelmaa eikä ole esittänyt luotettavaa selvitystä verovelkojensa maksamisesta.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Verohallinto on poistanut yhtiön ennakkoperintärekisteristä 28.2.2009 alkaen. Verohallinto on 14.4.2010 jättänyt käräjäoikeudelle yhtiötä koskevan konkurssihakemuksen. Yhtiö on 17.5.2010 tehnyt hakemuksen yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisen saneerausmenettelyn aloittamiseksi. Saneerausmenettely on aloitettu 27.5.2010, jolloin maksusuunnitelmaan sisältyvät maksettavat veroerät ovat olleet yhteensä noin 22 000 euroa. Käräjäoikeus on 4.2.2011 antamallaan päätöksellä vahvistanut saneerausohjelman. Konkurssihakemus on 15.2.2011 rauennut saneerausmenettelyn aloitukseen. Verohallinto on 18.4.2011 merkinnyt yhtiön uudelleen ennakkoperintärekisteriin.

Maksusuunnitelman mukaan maksettava veromäärä on ollut 20.9.2012 noin 18 000 euroa ja saneerauksen aikana tulleiden uusien verovelkojen määrä viivästysmaksuineen on samana päivänä ollut noin 20 euroa.

1.3 Asian oikeudellinen arviointi

Alkoholilaissa tarkoitettu anniskelulupa on elinkeinolupaan rinnastuva lupa, jonka peruuttamisen edellytyksiä on arvioitava ottaen huomioon, miten perustuslain 18 §:n 1 momentissa perusoikeutena olevaa ammatin ja elinkeinon harjoittamisen vapautta suojataan.

Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan elinkeinoluvan peruuttaminen on elinkeinotoiminnan sääntelyn yhteydessä yksilön oikeusasemaan puuttuvana viranomaistoimena vaikutuksiltaan jyrkempi kuin haetun luvan epääminen. Valiokunta on näissä tapauksissa pitänyt sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta välttämättömänä sitoa laissa luvan peruuttamismahdollisuus vakaviin ja olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin sekä siihen, että luvanhaltijalle mahdollisesti annetut huomautukset tai varoitukset eivät ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen.

Alkoholilain esitöistä (HE 50/2002 vp ja HE 24/2001 vp) ilmenee, että lupaharkinnassa ja anniskelutoiminnan valvonnassa painotetaan lain yleisiä tarkoitusperiä eli alkoholiongelmien ennalta ehkäisemistä sosiaali- ja terveyspoliittisin perustein. Samalla valvonnassa otetaan huomioon tarve torjua harmaata taloutta ja erityisesti talousrikollisuutta.

Luvan peruuttamisedellytysten harkinnassa on lisäksi otettava huomioon, mikä merkitys asiassa on annettava yhtiön taloudelliselle tilanteelle ja sen muuttumiselle asian käsittelyn kuluessa. Anniskeluluvalla on olennainen merkitys yhtiön ravintolaliiketoiminnalle. Sen peruuttaminen vaarantaisi yrityssaneerauksen toteutumisen ravintolaliiketoiminnan jatkamisen suhteen. Yrityksen saneerauksesta annetun lain 19 §:n 1 momentin mukaan tuossa lainkohdassa säädetyn maksukiellon piiriin kuuluvat muun muassa seuraavat toimenpiteet:
– – – – – –
4) saneerausvelan maksun laiminlyöntiin perustuvan velalliselle haitallisen hallinnollisen päätöksen tekeminen.

Etelä-Suomen lääninhallitus on voinut, kun otetaan huomioon yhtiön veloista saatu selvitys, peruuttaa yhtiölle myönnetyn alkoholijuomien anniskeluluvan pysyvästi. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on sille annettujen tietojen perusteella hylännyt yhtiön valituksen ja pysyttänyt lääninhallituksen päätöksen.

Lääninhallituksen päätöksen jälkeen on aloitettu yhtiön saneerausmenettely ja käräjäoikeus on vahvistanut saneerausohjelman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Verohallinto on merkinnyt yhtiön uudelleen ennakkoperintärekisteriin. Tänne saadun selvityksen mukaan yhtiöllä on ollut maksettavia verovelkoja 20.9.2012 noin 18 000 euroa. Kun otetaan huomioon muuttuneet olosuhteet asian käsittelyn aikana ja yrityksen saneerauksesta annetun lain tarkoitus, korkein hallinto-oikeus katsoo, että yhtiö näissä oloissa täyttää alkoholilain 21 a §:n 1 momentissa, 2 momentin 2 ja 5 kohdassa sekä 22 §:n 1 momentissa tarkoitetut taloudelliset edellytykset. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja lääninhallituksen päätökset on kumottava.

2. Täytäntöönpanon kieltäminen

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen enää lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Matti Halen, Eila Rother, Hannele Ranta-Lassila ja Timo Viherkenttä. Asian esittelijä Christina Snellman.