KHO:2013:83

Ympäristölupa oli myönnetty navetan laajentamiseen. Laajennushankkeessa oli kysymys uuden pihattonavetan, uuden lietesäiliön ja laakasiilojen sijoittamisesta olemassa olevan talouskeskuksen viereen. Talouskeskus sijaitsi ranta-alueella.

Alueella oli voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Lupahakemuksen mukaan pihattonavetta sijoitettiin rantaosayleiskaavassa maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA) osoitetulle alueelle, välittömästi hakijan maatilan talouskeskuksen viereen. Kaavamääräyksen mukaan alue oli tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saanut sijoittaa rantavyöhykkeelle. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus oli siirretty RA-, AM-, RM- ja AP-alueille. Rantavyöhykkeen ulkopuolella oli sallittu haja-asutusluontoinen rakentaminen. Uudisrakentaminen alueella tuli sijoittaa niin, ettei yhtenäisiä peltoalueita pirstota eikä muutoin vaikeuteta alueen viljelyolosuhteita. Maataloutta ja siihen soveltuvia elinkeinoja palvelevaa rakentamista varten osayleiskaavassa oli osoitettu maatilojen talouskeskusten alueita (AM), muun muassa hakijan tilalla sijaitsevan talouskeskuksen kohdalle. Saadun selvityksen mukaan AM-alueet olivat osayleiskaavaa vuonna 2001 hyväksyttäessä jääneet maataloudessa sittemmin tapahtuneesta kehityksestä aiheutuneen tilan tarpeen kannalta liian pieniksi. Hakijan tilalla oleva merkinnällä AM osoitettu alue oli jo rakennettu täyteen.

Asiassa oli kysymys maataloutta palvelevista rakennuksesta ja varastoista, joita edellä mainitusta syystä ei voitu sijoittaa osayleiskaavassa tällaista rakentamista varten osoitetulle alueelle. Yhtenäisten peltoalueiden pirstominen ja alueen viljelyolosuhteiden muu vaikeuttaminen voitiin asianomaista merkintää koskevassa kaavamääräyksessä edellytetyllä tavalla välttää sijoittamalla navetta lanta- ja rehuvarastoineen mahdollisimman lähelle sijoituspaikan vieressä, maatilan talouskeskuksessa, jo olevia rakennuksia. Navetan ja varastojen tarkka paikka jäi ratkaistavaksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä. Alueella ei ollut voimassa asemakaavaa.

Näistä syistä voitiin katsoa, että alueen ja sen ympäristön oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset olivat tulleet ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisesti huomioon otetuiksi, kun toiminnan sijoituspaikkaa oli valittu. Tämän vuoksi lupapäätöstä ei ollut tullut kumota ja hakemusta hylätä sillä perusteella, että toiminnan järjestäminen niiden mukaisesti olisi kaavan vastaista.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja aluehallintoviraston päätös, jolla ympäristölupa oli myönnetty, saatettiin voimaan.

Ympäristönsuojelulaki 6 § ja 42 § 2 momentti

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeus 17.2.2012 nro 12/0101/2

Asian aikaisempi käsittely

A on hakenut ympäristölupaa 33 lypsylehmän, 23 hiehon ja kymmenen alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämisen käsittävän toimintansa laajentamiseen Pyhäjärven kaupungin Pyhäjärven kylässä sijaitsevalla maatilallaan. Maatilan talouskeskuksessa, tilalla Mäntyranta RN:o 12:150, olevat vanha parsinavetta sekä lämpökeskus, korjaamohalli, viljankuivaamo, konehalleja ja säilörehusiilo sijaitsevat kaupunginvaltuuston 12.7.2001 hyväksymän Pyhäjärven rantojen osayleiskaavan mukaisella maatilojen talouskeskuksen alueella (AM). Uusi pihattonavetta, uusi lietesäiliö ja laakasiilot sijaitsevat talouskeskuksen vieressä, tilalla Jokivarsi RN:o 12:58, kaavassa MA-merkinnällä osoitetulla maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella. Lupahakemuksen mukaan lypsylehmiä tulee olemaan 74, hiehoja 46 ja vasikoita 52.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 16.9.2010 antamallaan päätöksellä nro 80/10/1 myöntänyt A:lle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Pyhäjärven kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti ja siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupaan on liitetty lupamääräykset 1–17. Lupamääräykset kuuluvat seuraavasti:

Eläinsuojat

1. Eläinsuojat, oikeastaan eläinsuoja, on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessa esitettyjen piirustusten mukaisesti; asemapiirros 7.9.2010 ja pohjapiirros (uudisrakennus) 10.3.2010.

2. Eläinsuojiin, oikeastaan eläinsuojaan, saa sijoittaa enintään 74 lypsylehmää, 46 hiehoa ja 52 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa.

Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely

3. Eläinsuojissa, oikeastaan eläinsuojassa, muodostuva lietelanta ja kuivalanta sekä toiminnassa muodostuvat pesuvedet ja säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien, oikeastaan eläinsuojan, pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen tulee olla vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, sadevesien, pesuvesien ja säilörehun puristenesteen 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 3 520 m3.

Eläinsuojan rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojien katoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle.

Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain.

Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK7) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %.

Hajuhaittojen vähentäminen

4. Tilakeskuksessa olevat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat levykannet. Uusi lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella.

Lannan ja jätevesien hyödyntäminen

5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) lannan luovutussopimus.

Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 75 hehtaaria peltoa.

Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lisäksi lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve.

6. Lietelannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa.

Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä.

7. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.–15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä tai valtaojaa. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan.

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä.

Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn.

Jaloittelualue ja laiduntaminen

8. Mikäli eläinsuojan yhteyteen tullaan perustamaan jaloittelutarha, tulee se varustaa reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhan jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista.

Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laiduneläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista.

Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin.

Jätteet ja varastointi

9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne.

10. Polttoneste- ja öljysäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu 2-vaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi 30.9.2011 mennessä.

11. Jätehuolto on hoidettava Pyhäjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa.

Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla.

12. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen tai käsiteltävä muulla kunnan eläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastoinnin tapahtua jäähdytetyssä varastotilassa tai erillisessä kylmäsäilytyskontissa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä.

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle.

Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

– tiedot eläinmääristä
– tiedot toteutuneista lantamääristä
– tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista
– tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat
– tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista
– tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista

Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon.

Muut määräykset

14. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista.

15. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle.

16. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

17. Uuden eläinsuojan valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjan-maan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Lupa on voimassa toistaiseksi.

= = =

Luvan saajan on viimeistään vuoden 2020 syyskuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä hakemukseen vaadittavien muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2019.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

B ja C ovat aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa vaatineet, että aluehallintoviraston päätöstä muutetaan siltä osin kuin siinä on mainittu jaloittelutarhan mahdollisesta tulosta myöhemmin rakennuksen läheisyyteen. Lisäksi eläinsuoja tulisi rakentaa kauemmaksi rannasta.

Vaatimustensa tueksi B ja C ovat esittäneet A:n hanketta esitellessään todenneen, ettei jaloittelutarhaa tule. Suuren eläinmäärän ja rannan läheisyyden vuoksi jaloittelutarha aiheuttaa vaaran Junttiselän saastumisesta. Tämän vuoksi rakennus tulisi rakentaa kauemmaksi rannasta. A:lla on paljon maata. Junttiselän veden laatua parantavat työt ovat ehkä jo vaikuttaneet myönteisesti järven tilaan, joten kaikki mahdollinen on tehtävä järven tilan edelleen parantamiseksi. Kysymys on luontoa kuormittavasta isosta hankkeesta.

D on aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa vaatinut, että eläinsuoja on rakennettava kauemmaksi rannasta. Lisäksi asiassa on tehtävä tiukempi ympäristöselvitys ja hankkeeseen on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Vaatimustensa tueksi D on esittänyt, että eläinsuoja tulee sijaitsemaan lähellä Junttiselän rantaa ja aiheuttaa vaaran järven veden saastumisesta. Junttiselän veden laatu on hieman parantunut itärannalla tehtyjen toimenpiteiden ansiosta. A:lla on maata kauempana rannasta. Hanke on lähiympäristölle haitallinen hajujen sekä maaperän ja vesistön saastumisuhan vuoksi.

Pyhäjärven kaupunginhallitus on antanut vastineen.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vastineessaan viitannut ympäristölupahakemuksesta antamaansa lausuntoon.

A on antanut vastineen.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, ettei se anna asiassa lausuntoa.

B:lle ja C:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

D on antanut vastineen.

D on 10.8.2011 toimittanut hallinto-oikeuteen lisäkirjelmän, jossa hän on pyytänyt hallinto-oikeutta kumoamaan aluehallintoviraston päätöksen myöntää ympäristölupa A:lle.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta on 19.12.2011 toimittanut hallinto-oikeudelle tiedoksi vastauksensa lietteen levitystä koskevaan D:n selvityspyyntöön. Vastauksen liitteenä oli A:n ympäristölautakunnalle antama 17.11.2011 päivätty vastine.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt A:n hakemuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan muun muassa hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 §:n 1 kohdan mukaan hankkeita, joihin sovelletaan arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin nojalla ovat muun muassa kanalat ja sikalat, joissa kasvatetaan 85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa, 3 000 sikaa tai 900 emakkoa. Nautaeläimet eivät kuulu asetuksen 6 §:n hankeluetteloon, joten hankkeeseen ei tule sovellettavaksi edellä mainitun asetuskohdan perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukainen pakollinen arviointimenettely.

Saman lain 4 §:n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Pykälän 3 momentin mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne siten kuin asetuksen 7 §:ssa tarkemmin säädetään. Ottaen huomioon hankkeen laadun ja laajuuden sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 ja 3 momenttien mukaiset edellytykset hallinto-oikeus on hylännyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevat vaatimukset.

Asian selvittäminen

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 84/1999 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säädös korostaisi voimassa olevan lainsäädännön tapaan asian huolellista selvittämistä.

Ottaen huomioon toiminnan luonteen, ympäristövaikutukset, hakemusasiakirjoista ilmenevät selvitykset sekä sen, että kyseessä on jo olemassa olevan navetan laajentamista koskeva lupa-asia, hallinto-oikeus on katsonut, ettei aluehallintovirasto ole menetellyt asiassa hallintolain 31 §:n 1 momentin vastaisesti.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristölupa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan ei toimintaa saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Hakemus tarkoittaa Pyhäjärven kaupungin Pyhäjärven kylässä sijaitsevilla Jokivarren tilalla RN:o 12:58 ja Mäntyrannan tilalla RN:o 12:150 olevan eläinsuojatoiminnan laajentamista siten, että nykyisen 33 lypsylehmän, 23 hiehon ja 10 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan eläinsuojan tilalle rakennetaan uusi eläinsuoja 74 lypsylehmälle, 46 hieholle ja 52 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Nykyinen navetta jää pois käytöstä, kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön. Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristönsuojelulain, ympäristölupamenettelylain tai terveydensuojelulain mukaista lupaa.

Uusi eläinsuoja on suunniteltu toimimaan lietelantajärjestelmällä. Tilalla on yksi olemassa oleva lietesäiliö tilavuudeltaan 900 m3. Lietteen varastointia varten rakennetaan yksi uusi 2 682 m3:n lietesäiliö, joka sijoitetaan uuden navetan yhteyteen. Kun otetaan huomioon lietekuilujen tilavuudet, tilalla on lietesäiliötilavuutta yhteensä 3 982 m3. Lietesäiliöt täytetään alta päin. Lietesäiliöihin pumpataan myös maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet. Eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan jatkossa kunnalliseen viemäriin. Säilörehulle rakennetaan laakasiilot uuden navetan läheisyyteen.

Asiakirjoissa olevien karttaselvitysten mukaan lähin vesistö, Pyhäjärven Junttiselkä, sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä suunnitellusta eläinsuojasta. Uusi lietesäiliö on suunniteltu sijoitettavaksi noin 115 metrin etäisyydelle Junttiselästä. Suunniteltu navetta, lietesäilöt tai lannanlevityspellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat karttatarkastelun perusteella noin 150, 180 ja 200 metrin etäisyydellä suunnitellusta eläinsuojasta. Seuraavaksi lähimmät talot sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä. Muutoksenhakijoista D:n asuinrakennus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä suunnitellusta eläinsuojasta. B:n ja C:n vapaa-ajan asunto sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä suunnitellusta eläinsuojasta.

Alueella on voimassa 12.7.2001 hyväksytty oikeusvaikutteinen Pyhäjärven rantojen osayleiskaava. Suunniteltu pihattonavetta sijaitsee alueella, joka on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi MA. Kaavamääräyksen mukaan alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa rantavyöhykkeelle. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on siirretty RA-, AM-, RM- ja AP-alueille. Rantavyöhykkeen ulkopuolella on sallittu haja-asutusluontoinen rakentaminen. Uudisrakentaminen alueella tulisi sijoittaa niin, ettei yhtenäisiä peltoalueita pirstota eikä muutoin vaikeuteta alueen viljelyolosuhteita.

Hakemuksessa tarkoitettu pihattonavetta on suunniteltu sijoitettavaksi rantavyöhykkeelle. Osayleiskaavan mukaisella MA-alueella ei ole rakennusoikeutta, kun se sijaitsee rantavyöhykkeellä. Näin ollen toiminnan laajentamista hakemuksessa esitetyllä tavalla on pidettävä kaavan vastaisena. Kun lisäksi otetaan huomioon toiminnan laajentumisesta aiheutuva ympäristöhaittojen lisääntyminen ja etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, ympäristölupapäätös on kumottava ja lupahakemus hylättävä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki 6 §, 41 § 1 ja 2 momentti ja 42 § 1 ja 2 momentti
Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti
Hallintolaki 31 § 1 momentti
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 § 1–3 momentti
Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 6 § 1 kohta ja 7 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Riitta Fränti ja Varpu Kujanpää. Esittelijä Riikka Mäki.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätös saatetaan voimaan.

A on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

ELY-keskus ei 31.5.2010 antamassaan lausunnossa ole pitänyt eläinsuojan rakentamista rantaosayleiskaavan mukaiselle MA-alueelle kaavan vastaisena, vaikka eläinsuoja sijoitetaankin rantavyöhykkeelle. Lausunnossa on esitetty vain, että uudisrakennus tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle olemassa olevaa toimintaa, jotta maisema pysyy avoimena. Loma-asutuksen ja pysyvän asutuksen rakentaminen rantavyöhykkeelle on kaavamääräysten mukaan kiellettyä. ELY-keskuksen kanta on perusteltu. Koska alueella on kaavaa laadittaessa ollut karjataloutta, kaavassa on otettu huomioon mainitun elinkeinon kehittämistarpeet ja maatilaa palveleva rakentaminen on sallittua.

Tilakeskus sijaitsee kokonaisuudessaan rantavyöhykkeellä. Kaavan mukaiselle maatilojen talouskeskusten alueelle (AM) ei voi rakentaa, koska alue on jo rakennettu täyteen. Uutta pihattorakennusta varastoineen voidaan kuitenkin siirtää hieman lähemmäksi olemassa olevia rakennuksia. Rakennuksen yhteyteen sijoitettavaa lietesäiliötä voidaan pienentää merkittävästi, koska maakauppojen vuoksi on tullut mielekkääksi rakentaa etälietesäiliö noin kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevien peltojen läheisyyteen. Pihaton yhteyteen jäävä pienempi lietesäiliö voidaan sijoittaa vähemmän näkyvästi, jolloin se on myös helpompi kattaa.

Nykyisin koko karja, eli noin 65 eläintä, on laiduntanut kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Toimintaa vaivannut laidunmaiden puute on korostunut etenkin syyskesällä, ja lehmille on jouduttu järjestämään lisäruokintaa laitumelle. Lantakuormitus on ollut muutamilla laidunlohkoilla suuri. Suurinta osaa nuoresta karjasta on jouduttu laiduntamaan yli kilometrin päässä, valtatien takana. Etälaitumet rajoittuvat Parkkimajokeen. Eläimet ovat päässeet jokeen juomaan, mikä on kuormittanut vesistöä. Lehmien tuominen laitumelta lypsettäviksi on aiheuttanut vaaran järveen pääsevistä valumista, koska lehmien reitti on kulkenut noin 20 metrin päässä rannasta.

Uuden navetan myötä ympäristöhaitat vähenevät. Pihaton valmistuttua vanhaa parsinavettaa ei käytetä eikä laiduntamispakkoa enää ole. Pihaton valmistuttua laidunnettavaksi jää vain niin sanottu joutokarja, eli alle kaksivuotiaat hiehot ja vasikat. Lypsylehmiä ei laidunnettaisi. Laidunnettavia eläimiä olisi enimmillään noin 15, ja niitä laidunnettaisiin kesäkuusta elokuuhun. Aluehallintoviraston A:lle myöntämän ympäristöluvan mukaan eläinten juottaminen on järjestettävä muulla tavalla kuin päästämällä ne vesistöihin juomaan ja eläinten veteen pääsy on estettävä. Pihaton yhteyteen ei rakenneta jaloittelutarhaa. Pihatossa pidettäviä eläimiä ei tarvitse päästää ulos.

Nykyinen lietesäiliö on rakennettu 1970-luvulla betoniharkoista muuraamalla. Säiliö sijaitsee noin 30 metrin päässä järvestä. Vanha navetta on alle 50 metrin päässä järvestä. Säiliön tiiviydestä ei ole varmuutta. Jokainen muuraussauma on mahdollinen vuotokohta.

Uusi lietesäiliö sijoitetaan runsaan 100 metrin päähän rannasta ja se voidaan myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Aluksi säiliö katetaan lietteen pinnalle levitettävällä turpeella tai muulla vastaavalla, joka muodostaa kelluvan kuorettuman lietteen pinnalle estäen haihtumisen ja hajut. Uusi säiliö rakennetaan vesitiiviiksi lakisääteisten vaatimusten mukaisesti erityisesti lietesäiliöitä varten suunnitelluilla betonielementeillä. Säiliö upotetaan maahan. Säiliön kunto tarkastetaan tyhjennyksen yhteydessä vuosittain. Säiliöön johdetaan kaikki navetalta tuleva lanta, virtsa, pesuvedet ja rehusiilojen puristenesteet. Navetan wc-vedet johdetaan alueelle suunniteltuun viemäriin tai, ellei viemäri ehdi valmistua, erilliseen umpisäiliöön. Sadevedet johdetaan sadevesijärjestelmän kautta siten, etteivät ne aiheuta piha-alueen rapakoitumista. Myöhemmässä vaiheessa piha on tarkoitus asfaltoida. Kaikki mainitut toimenpiteet parantavat ympäristön tilaa.

Ympäristöluvan mukaan riittävä lietteen levitysala olisi 75 hehtaaria. Levitysalaa on noin 150 hehtaaria. Suurin osa levitysalasta sijaitsee kilometrien päässä talouskeskuksesta, joten lietteen levittämisestä johtuvaa hajuhaittaa syntyy talouskeskuksen alueella vain vähän. Levityksessä on käytetty pintalevitinvaunua. Uuden pihaton myötä levityksessä siirrytään multaavaan kalustoon. Periaatteena multauksessa eli sijoituslannoituksessa on, että liete sijoitetaan multainlaitteen avaamaan uraan maanpinnan alle. Tämän ansiosta lietteen ravinteet eivät haihdu ja levityksestä syntyvät hajuhaitat vähenevät merkittävästi.

Etäsäiliön rakentaminen viljelysten viereen vähentää levityksen aikaista lietteen käsittelystä syntyvää hajua tilakeskuksessa. Lietteen siirto etäsäiliöön voidaan tehdä esimerkiksi talvella. Nykyisin liete ajetaan tilalta suoraan pellolle, joten levitysaika on etäällä olevien peltojen vuoksi pitempi. Karjanlannan kaikessa käsittelyssä noudatetaan nitraattidirektiivin ja sen täytäntöönpanosäädöksen (valtioneuvoston asetus 931/2000) vaatimuksia.

Pihattorakennus ei itsessään tuota hajua. Ilmanpoistohormit ovat noin 12 metrin korkeudessa ja suunnatut ylöspäin, joten poistoilma sekoittuu korkealla ulkoilmaan. Ilmatieteen laitoksen mukaan vallitsevat ilmavirtaukset ovat alueella sellaiset, että tuulet käyvät pääosin järvelle, poispäin asutuksesta. Pihatto olisi niin sanottu viileä pihatto, jonka toiminta perustuu voimakkaaseen luonnolliseen ilmanvaihtoon ja pyrkimykseen säilyttää navetan sisäilma viileänä, raikkaana ja kuivana. Voimakas ilmanvaihto estää hajuhaittojen syntymistä, koska ilman ammoniakkipitoisuus pysyy matalana. Nykyiseen parsinavettaan verrattuna parannus on merkittävä. Nykyisessä navetassa poistoilmahormi on noin viiden metrin korkeudessa ja lämpötila on talvellakin noin 15 astetta. Ammoniakkipitoinen poistoilma jää usein leijumaan pihapiiriin. Ilmiö korostuu matalapaineen vallitessa. Neuvojat suunnittelevat karjan ruokinnan optimointiohjelmien avulla. Pyrkimyksenä on käyttää ruokinnassa mahdollisimman paljon kotoisia korsirehuja. Tavoitteena on, että ruokinnassa käytettävät viljan ja valkuaisrehun määrät pysyvät mahdollisimman matalina.

Rakennuksen koosta aiheutuva maisemahaitta on pieni siihen nähden, että muiden ympäristötekijöiden osalta tilanne paranee. Maisemahaittaa pyritään pienentämään rakentamalla mahdollisimman lähelle olemassa olevaa toimintaa, kuten kaavassa suositellaan. Navetan ympärille istutetaan suojapuustoa ja muuta kasvillisuutta, jotka maisemoivat näkymää.

Rakennuksen sijoittamisella on pyritty myös siihen, että etäisyydet häiriintyviin kohteisiin, kuten järveen ja kaikkiin tilan läheisyydessä asuviin naapureihin, pysyisivät riittävinä. Rakennuksen merkittävä siirto ei onnistu ilman, että jokin toinen häiriintyvä kohde tulee liian lähelle. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus. Useiden korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaan riittävä etäisyys häiriintyvään kohteeseen toimintaa laajennettaessa on sata metriä.

Etäisyydet kaikkiin naapureihin ovat yli sata metriä. B:n ja C:n kesämökille on lantalasta matkaa noin 150 metriä. D:n talolle matkaa on noin 350 metriä. Lähimmäksi rantaa, noin 70 metrin päähän, tulisi pihaton pääty, jossa on maitohuone, toimisto ja sosiaalitilat. Navetan edusta täytyy pitää puhtaana jo sen vuoksi, että meijeri edellyttää maidon noutopihalta puhtautta. Lisäksi päätyyn tulee ovi, josta on suora kulkuyhteys eläinten ruokintapöydälle. Apevaunun kulkureitillä ei saa olla lantaa tai kuraa kulkeutumassa renkaiden mukana navetan ruokintapöydälle. Yleinen siisteys ei ole pelkästään naapureita ja ympäristöä varten, vaan se on edellytys toiminnan kannattavuudelle.

Uusi pihatto on suunniteltu olemassa olevan toiminnan välittömään läheisyyteen siten, että nykyistä rakennuskantaa voidaan käyttää hyväksi. Pihatto tulisi sijaitsemaan alle 100 metrin päässä olemassa olevasta hakelämpökeskuksesta. Samassa pihapiirissä sijaitsevat katetut säilörehu- ja viljavarastot sekä lämpimät konesuojat. Toiminta tulisi olemaan ympäristöönsä nähden tavanomaista. Suunnitellusta rakennuspaikasta noin 300 metrin päässä on toiminnassa oleva maitotila. Kaavoituksella on ohjattu muunlainen rakentaminen pois alueelta, koska maisemallisesti arvokkaille peltoalueille ei saa rakentaa esimerkiksi omakotitaloja ja kesämökkejä.

Rakennettaessa eläinsuoja uudelle paikalle tilakeskuksen ulkopuolelle ovat noudatettavina uuden eläinsuojan vaatimat pidemmät etäisyydet häiriintyviin kohteisiin (200–500 metriä). Vaihtoehtoiseksi sijoituspaikaksi esitetyn paikan läheisyydessä on useita vakituisessa asuinkäytössä olevia omakotitaloja. Naapuritontin alueella toimivan romuttamon melu aiheuttaisi stressiä eläimille ja tuotantotappioita. Vanhan rakennuskannan hyödyntäminen on käytännössä mahdotonta, jos tuotanto siirretään muualle. Välimatkan vuoksi valvonta olisi vaikeampaa. Paikka sijaitsee vilkasliikenteisen valtatien 27 läheisyydessä. Alue tulisi aidata ja järjestää tallentava kameravalvonta, jotta vältytään ilkivallalta ja varkauksilta. Vaihtoehtoinen sijoituspaikka on tarkoitukseen sopimaton, koska se olisi kokonaan uusi hanke pitempine välimatkoineen ja aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia ja vaatimuksia.

Nykysäännöksiä noudattaen suunnitelluista ja rakennetuista navetoista ei saa tulla päästöjä, olipa ne sijoitettu mihin hyvänsä. Nykyinen karjatalous ja maanviljelys on erittäin valvottua toimintaa. Toiminnassa on ollut puutteita, joita vanhan navetan puitteissa ei voida korjata säännösten mukaisiksi. Nuo puutteet vaikeuttavat tuotannon harjoittamista ja teettävät päivittäin ylimääräistä työtä. Puutteista kärsivät niin karja kuin hoitajatkin.

Hallinto-oikeus on tulkinnut kaavaa virheellisesti. Toimintaa kaikin tavoin vaikeuttavien sukulaisten valitukset eivät saa estää tilan peruselinkeinon kehittämistä. Lisäksi on otettava huomioon oikeudenmukaisuus. Vastaavanlaisia hankkeita sijoitetaan samanlaisiin paikkoihin muuallakin lähiseudulla.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt muun ohella, että Pyhäjärven rantojen osayleiskaavan MA-aluetta koskevan kaavamerkinnän selityksessä on mainittu rakennusoikeuden siirtämisestä rantavyöhykkeeltä muun muassa AM-alueille. Selitys on tulkinnanvarainen. ELY-keskus on katsonut, että rakennusoikeuden siirtämisellä on tarkoitettu vain loma-asuntojen ja pysyvien asuntojen rakennusoikeuksien siirtämistä tilanteessa, jossa tarkasteltavana on asuntojen rakennuspaikkojen muodostaminen rantavyöhykkeelle. Maatilalla on jo rakennuspaikka rantavyöhykkeellä, kaavan mukaisella AM-korttelialueella. Loma-asuntojen tai pysyvien asuntojen rakennuspaikat rantavyöhykkeellä, kaavan mukaisella MA-alueella, eivät kysymyksessä olevan hankkeen vuoksi lisäänny.

Osayleiskaavan valmistuessa ei tiedetty, miten suuria korttelialueita maatilat eläinsuojiansa ja muita tuotantolaitoksiansa varten tarvitsevat. Tilan tarvetta toimintansa laajentamiseen ei otettu huomioon myöskään kaavaa vuonna 2010 muutettaessa, koska muutoksen pääasiallisena tarkoituksena oli loma-asuntoalueiden (RA) rakennusoikeuden korottaminen. ELY-keskuksen mukaan maatalouden tuotantorakennuksen sijoittaminen osayleiskaavan mukaiselle MA-alueelle ei ole kaavan vastaista, jos rakennus sijoitetaan nykyisen tilakeskuksen läheisyyteen.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on ilmoittanut, ettei sillä ole valituksen johdosta lausuttavaa.

Pyhäjärven kaupunginhallitus on valituksen johdosta antamassaan selityksessä lausunut, että rantaosayleiskaavaa vuonna 2001 vahvistettaessa maatalouden kasvupaineet eivät olleet selvillä. A:n omistama, kaavassa merkinnällä AM osoitettu alue ei ole riittävän suuri, jotta uusi eläinsuoja voitaisiin sijoittaa alueelle. Olemassa olevan elinkeinon harjoittamista palvelevan eläinsuojan rakentaminen kaavan mukaiselle MA-alueelle voidaan sallia. Jos rakentaminen katsotaan kaavan vastaiseksi, rakentaminen voidaan sallia suunnittelutarveratkaisulla tai poikkeamispäätöksellä.

B ja C ovat antaneet valituksen johdosta selityksen. He ovat vaatineet valituksen hylkäämistä ja esittäneet muun ohella, että nyt he ovat todenneet myös lietteen hajun. Kysymyksessä on uusi hanke ja etäisyydet naapureihin on arvioitava sen mukaisesti. Jos navetan sijoittaminen osayleiskaavan mukaisen AM-alueen läheisyyteen sallitaan, se on sijoitettava tilan RN:o 12:28 alueelle, jolloin upeaa peltoaluetta ja näkymää järvelle ei rikota. Tulevaisuutta silmällä pitäen navetta olisi parempi sijoittaa esimerkiksi Ojalan alueelle, jossa sitä voidaan laajentaa vaikka 300 eläimen suojaksi.

D on selityksessään uudistanut aiemmin lausumansa ja esittänyt muun ohella, että hanke on kaavan vastainen pirstoessaan MA-aluetta ja sijoituspaikka on lisäksi rantavyöhykettä. Myöskään ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa ympäristöluvalle säädetyt edellytykset eivät tässä tapauksessa täyty. Reisjärvellä kolme viljelijää sijoitti yhteisnavettansa neljän kilometrin päähän lähimmästä asunnosta. A:lla on noin 1,5 kilometrin päässä 6–7 hehtaarin alue, johon navetta voitaisiin sijoittaa ja jossa sitä voitaisiin tarvittaessa laajentaa. Nykyisin käytettävissä olevan tekniikan vuoksi etäisyys ei ole ongelma. Valitus tulisi hylätä.

A on antanut lausunnon ja selitysten johdosta vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

D:llä ei ole valitusoikeutta asiassa.

Tilalla on harjoitettu maidontuotantoa noin 90 vuoden ajan. Tilalle on 1990-luvun puolivälistä lähtien rakennettu lähes vuosittain, muun muassa lämpökeskus, korjaamohalli, viljankuivaamo, konehalleja ja säilörehusiilojen katto. Tilan peltopinta-ala on lisääntynyt vuodesta 2000 yli nelinkertaiseksi. Viimeisten viiden vuoden aikana tilalle on hankittu noin 70 hehtaaria peltoa ja metsää.

A on saanut tilan sukupolvenvaihdoskaupalla vuonna 2008. Hän on tiennyt, että vesistön ja naapurien läheisyyden vuoksi tilan sijainti ei ole siellä harjoitetun toiminnan kannalta paras mahdollinen. Toiminnan jatkaminen tilalla olemassa olevia rakennuksia hyödyntäen on kuitenkin halvempaa ja lypsykarjan hoitorutiinit on helpompi järjestää kuin olisi, jos toiminta siirrettäisiin useiden kilometrien päähän. Häiriöiden varalta on oltava jatkuvasti valmiudessa, minkä vuoksi tuotantorakennuksen läheinen sijainti on merkittävä etu.

Väitteet hankkeen Junttiselälle aiheuttamasta uhkasta ovat käsittämättömiä, kun otetaan huomioon vaatimukset, joita rakentamiselle nykyisin asetetaan, ja vesistön tila. Koko järvialtaan pohjan peittää Pyhäjärvellä toimivan kaivoksen jätevesipäästöjen seurauksena muodostunut rikkipitoinen kerrostuma. Toinen merkittävä vesistön kuormittaja on ollut Pyhäsalmen taajama, jonka jätevedet aikaisemmin johdettiin Parkkimajokea myöten Junttiselälle.

Tuotannon siirtäminen toisaalle tuntuu kohtuuttomalta sen jälkeen, kun toimivaksi ja elinkelpoiseksi todetusta maatilasta on maksettu satoja tuhansia euroja. B ja C asuvat Limingassa ja omistavat ainakin kaksi muuta lomanviettopaikkaa. D:n asunto on yli 350 metrin päässä uuden eläinsuojan sijoituspaikasta, vilkkaan valtatien 27 varrella, eikä uudella navetalla ole häneen ulottuvia vaikutuksia.

Uuden eläinsuojan sijoituspaikkaa valittaessa on B:n ja C:n lisäksi otettu huomioon myös muut naapurit sekä ilmavirtaukset, joiden pääasiallinen suunta on järvelle päin. Jotta A:n uudelle asuinrakennukselle piharakennuksineen jää tilaa, eläinsuojaa ei voida sijoittaa kiinni hänen asuinrakennukseensa. Jos toiminta sijoitetaan johonkin B:n ja C:n esittämistä vaihtoehtoisista paikoista, lyhenee etäisyys johonkin toiseen lähinaapuriin. D:n väite navetan ja talouskeskuksen välisen etäisyyden ongelmattomuudesta pätee yhteisnavetoihin, koska niissä valvontavastuuta voidaan jakaa useammille. Kahden hengen voimin toimittaessa pelkkiin siirtymisiin voisi kulua lähes tunti päivittäistä työaikaa. A:n omistama seitsemän hehtaarin alue, jonka D on selityksessään maininnut, on avointa peltoa. Alueen ympärillä on asutusta. Jos etäisyys asutukseen olisi vaadittu 200 metriä, ei rakennusmaaksi jäisi käytännössä mitään. A on jo todennut luvan hakemiseen liittyvän vaaran valitusten aiheuttamasta hankkeen viivästymisestä tai estymisestä eikä tahdo summittaisesti lähteä hakemaan ympäristölupaa niin sanottuihin epävarmoihin paikkoihin. A asuu noin kolmen kilometrin päässä Pyhäsalmen taajamasta, eikä alueella ole tarjolla hyviä sijoituspaikkoja.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätös 16.9.2010 nro 80/10/1 saatetaan voimaan.

Perustelut

D:n valitusoikeus

A on vastaselityksessään katsonut, että D:llä ei ole valitusoikeutta asiassa. A:n on siten tulkittava vaatineen, ettei hallinto-oikeus olisi saanut tutkia D:n tekemää valitusta, minkä vuoksi hallinto-oikeuden päätös olisi tältä osin kumottava ja poistettava.

Ympäristönsuojelulain 97 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea.

D:n asuinrakennus on noin 400 metrin päässä eläinsuojan sijoituspaikasta. Maasto välissä on avointa peltoa. A:n omistamiin tiloihin Jokivarsi RN:o 12:58 ja Mäki RN:o 12:94 kuuluvat pellot, joihin eläinsuojassa muodostuvaa lietettä voidaan levittää ja joita aluehallintoviraston A:lle myöntämä ympäristölupa on koskenut, ulottuvat D:n asuinrakennuksen välittömään läheisyyteen. Näistä syistä asia saattaa koskea D:n oikeutta tai etua ja hänellä on valitusoikeus asiassa. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden on tullut tutkia D:n valitus.

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa momentin 1–5 kohdassa mainittua seurausta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä lain 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; ja 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Saatu selvitys

A:lla on ollut maatilansa talouskeskuksessa, tilalla Mäntyranta RN:o 12:150, sijaitsevassa vanhassa parsinavetassa 33 lypsylehmää, 23 hiehoa ja kymmenen alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaan ei ole ollut ympäristölupaa tai sitä vastaavaa aikaisempaa lupaa. Lupahakemuksen mukainen toiminta käsittää 74 lypsylehmän, 46 hiehon ja 52 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämisen edellä mainitun talouskeskuksen viereen, tilan Jokivarsi RN:o 12:58 alueelle, sijoitettavassa pihattonavetassa. Pihattonavetan yhteyteen tilan Jokivarsi RN:o 12:58 alueelle sijoitetaan lietesäiliö, jonka tilavuus on 2 682 m3, ja laakasiilot, joiden kokonaistilavuus on noin 2 300 m3. Navetan valmistuttua lypsylehmiä ei enää laidunneta. Jaloittelutarhaa ei rakenneta.

Pihattonavetta sijoitetaan noin 70 metrin ja lietesäiliö noin 115 metrin päähän Junttiselän rantaviivasta. Navetan valmistuttua edellä mainittua vanhaa navettaa ei enää käytetä eläinsuojana.

Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 150, 180 ja 200 metrin päässä hakemuksen mukaisen toiminnan sijoituspaikasta. B:n ja C:n vapaa-ajan asunto sijaitsee noin 200 metrin ja D:n vakinainen asunto noin 400 metrin päässä sijoituspaikasta.

Lupahakemuksen mukaisen toiminnan sijoituspaikka on osa valtuuston 12.7.2001 hyväksymän Pyhäjärven rantojen osayleiskaavan mukaista maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). Kaavamääräyksen mukaan alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa rantavyöhykkeelle. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on siirretty RA-, AM-, RM- ja AP-alueille. Rantavyöhykkeen ulkopuolella on sallittu haja-asutusluontoinen rakentaminen. Uudisrakentaminen alueella tulisi sijoittaa niin, ettei yhtenäisiä peltoalueita pirstota eikä muutoin vaikeuteta alueen viljelyolosuhteita.

Oikeudellinen arvio

Hakemuksen mukaisen toiminnan sijoituspaikka tilalla Jokivarsi RN:o 12:58, oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisella maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella (MA), on kaavamääräyksen mukaan tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Maataloutta ja siihen soveltuvia elinkeinoja palvelevaa rakentamista varten osayleiskaavassa on osoitettu maatilojen talouskeskusten alueita (AM), muun muassa A:n tilalla Mäntyranta RN:o 12:150 sijaitsevan talouskeskuksen kohdalle. Saadun selvityksen mukaan AM-alueet ovat osayleiskaavaa vuonna 2001 hyväksyttäessä jääneet maataloudessa sittemmin tapahtuneesta kehityksestä aiheutuneen tilan tarpeen kannalta liian pieniksi. Mäntyrannan tilalla oleva merkinnällä AM osoitettu alue on jo rakennettu täyteen.

Osayleiskaavan MA-merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan uudisrakentaminen alueella tulisi sijoittaa niin, ettei yhtenäisiä peltoalueita pirstota eikä muutoin vaikeuteta alueen viljelyolosuhteita. Kysymyksessä olevan toiminnan hakemuksessa esitetty sijoituspaikka on maatilan talouskeskuksen vieressä. A on todennut, että navettaa varastoineen voidaan siirtää hieman lähemmäksi talouskeskuksessa olevia rakennuksia kuin hakemuksessa on esitetty ja että lietesäiliötä voidaan pienentää merkittävästi, koska etälietesäiliön rakentaminen on sittemmin tullut tarkoituksenmukaiseksi. Pihaton yhteyteen jäävä pienempi lietesäiliö voidaan sijoittaa vähemmän näkyvästi, jolloin se on myös helpompi kattaa.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa, joten mainittu säännös ei siten tule asiassa sovellettavaksi.

Toiminnan sijoittamisessa on kuitenkin ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään. Mainitun pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Pyhäjärven rantojen osayleiskaavassa merkinnällä MA osoitettu alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Asiassa on kysymys maataloutta palvelevista rakennuksesta ja varastoista, joita edellä mainitusta syystä ei voida sijoittaa osayleiskaavassa tällaista rakentamista varten osoitetulle alueelle. Yhtenäisten peltoalueiden pirstominen ja alueen viljelyolosuhteiden muu vaikeuttaminen voidaan mainittua merkintää koskevassa kaavamääräyksessä edellytetyllä tavalla välttää sijoittamalla navetta lanta- ja rehuvarastoineen mahdollisimman lähelle sijoituspaikan vieressä, maatilan talouskeskuksessa, jo olevia rakennuksia. Navetan ja varastojen tarkka paikka jää ratkaistavaksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä.

Näistä syistä voidaan katsoa, että alueen ja sen ympäristön oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ovat tulleet ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisesti riittävästi huomioon otetuiksi, kun toiminnan sijoituspaikkaa on valittu.

Tämän vuoksi lupapäätöstä ei ole tullut kumota ja hakemusta hylätä sillä perusteella, että toiminnan järjestäminen olisi kaavassa asetettujen vaatimusten vastaista.

Koska Mäntyrannan tilalla olevaa navettaa varten ei ole ollut ympäristölupaa tai vastaavaa aikaisempaa lupaa, luvan myöntämisen edellytysten kannalta toimintaa on tarkasteltava uutena toimintana. Lähimmät naapurien asuinrakennukset ovat noin 150, 180 ja 200 metrin päässä uuden navetan sijoituspaikasta. Koska kysymys on navetasta ja koska enin osa hajun vuoksi häiriintyvistä kohteista sijaitsee navettaan nähden Suomessa vallitsevat tuulet huomioon ottaen edullisesti, toiminta voidaan mainitut etäisyydet huomioon ottaen järjestää lupamääräyksin niin, ettei siitä aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa mainittua seurausta, joka estäisi luvan myöntämisen.

Lupamääräykset

Toiminnan luonteen ja laajuuden vuoksi ja kun otetaan huomioon sen sijainti naapureihin nähden, aluehallintoviraston päätökseen liitetyt lupamääräykset ovat ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 ja 3 momentin mukaisesti riittäviä.

Aluehallintoviraston paikalla suorittaman tarkastuksen yhteydessä A on ilmoittanut muuttavansa hakemustaan niin, että uuden navetan valmistuttua vanha navetta jää pois käytöstä. Lietelantaa varastoidaan kuitenkin myös tilakeskuksessa sijaitsevassa nykyisessä säiliössä. Näin ollen ympäristölupaan sisältyvät määräykset lannanvarastointitilojen vesitiiviydestä ja rakenteista muutoin koskevat mainittua nykyistäkin säiliötä.

Lopputulos

Edellä lausuttuun nähden ja kun otetaan huomioon valituksissa hallinto-oikeudessa esitetyt sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja aluehallintoviraston päätös ympäristöluvan myöntämisestä on saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Matti Pellonpää, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Tuomas Lehtonen sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Jukka Horppila. Asian esittelijä Petri Leinonen.