KHO:2014:7

Rakennushankkeessa oli kysymys 300 neliömetrin suuruisen varastokatoksen rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetulle rantavyöhykkeelle. Katoksessa oli tarkoitus säilyttää maansiirtokoneita ja niihin liittyviä tarvikkeita. Rakennuspaikkana olevalla tilalla oli ennestään kerrosalaltaan 37 neliömetrin suuruinen lomarakennus.

Suunnitellun katoksen käyttötarkoitus ei palvellut tilalla sijaitsevan loma-asunnon käyttöä, vaan kysymyksessä oli maanrakennustoimintaan liittyvien koneiden ja tarvikkeiden varastotila. Tämän vuoksi katosta ei ollut pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna talousrakennuksena. Rakennushankkeen toteuttaminen edellytti siten poikkeamista suunnittelutarpeesta ranta-alueella.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 § 1 momentti ja 3 momentti 4 kohta

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 19.4.2012 nro 12/0368/5

Asian aikaisempi käsittely

Lohjan ympäristölautakunta on 23.9.2010 §:n 186 kohdalla tekemällään ja julkipanon jälkeen 30.9.2010 antamallaan päätöksellä hyväksynyt A:n suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamista koskevan hakemuksen saada rakentaa määräaikainen (5 vuotta) 300 neliömetrin suuruinen katos Lohjan kaupungin Hiittisten kylässä sijaitsevalle Kasteahon tilalle RN:o 1:322.

Lupapäätökseen on otettu seuraavat ehdot:

- katosta ei saa sijoittaa kosteikko- ja niittyalueelle, eli suunnilleen korkeuskäyrän +33,00 m alapuolelle;

- kiinteistön Einola RN:o 1:320 alueella säilytettävien työkoneiden ja muun varastoitavan materiaalin ulkovarastointi keskitetään pääosin hakemuksen mukaisen kiinteistön Kasteaho RN:o 1:322 puolelle; ja

- katoksen pohjan tulee olla vettä läpäisemätön.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

C on valituksessaan Helsingin hallinto-oikeudelle vaatinut, että Lohjan ympäristölautakunnan päätös kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi C on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hakemuksen mukainen rakentaminen ei täytä rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella. Poikkeuksen myöntämiseen ei ole erityisiä syitä. Yleiskaavassa alue kuuluu lähivirkistysalueeseen, jolla ympäristö säilytetään, sekä pientalovaltaiseen alueeseen. Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee maisemallisesti herkällä Paloniemen alueella aivan suojellun alueen tuntumassa. C ei voi ymmärtää, että hakemuksessa mainittu maansiirtoliike on saanut jatkaa ammattimaista elinkeinotoimintaa jo vuosikausia alueella.

Päätöstä perustellaan sillä, että alue siivotaan kyseiseen katokseen sekä katoksen piha-alueelle. Lohjan kaupungilla on eri alueet varattuna varikoille ja varastoinnille, esimerkiksi kaavamerkinnällä TV. Kaupunki myös myy ja vuokraa teollisuustontteja kunnallistekniikoineen eri puolilla kaupunkia.

Alue sijaitsee 120 metrin etäisyydellä Lohjanjärven herkästä ranta-alueesta, eikä siten kestä alueen ammattimaisesta käytöstä aiheutuvaa kuormitusta (raskaiden työkoneiden pesut, huollot, öljynvaihdot ja muut jätteet). Rakennushanke ja siihen liittyvä varastointi aiheuttaa häiriötä ympäröivälle asutukselle ja muita merkittäviä haitallisia vaikutuksia. C:n kiinteistö sijaitsee luvanhakijan kiinteistöjen välissä. Kulku varikolle/katokseen hyötypuutarhan lävitse aiheuttaa pölyhaittaa mansikoille, herukoille ja vadelmille sekä muille viljelmille raskaiden koneiden kulkiessa usein alueen läpi.

Lohjan ympäristölautakunta on antanut lausunnon.

A on antanut selityksen.

C:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut ja poistanut Lohjan ympäristölautakunnan päätöksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee saman pykälän 2 momentin mukaan myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen samassa laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Saman pykälän 2 momentin mukaan kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa. Pykälän 3 momentin mukaan poikkeamisen 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voi myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Hankkeessa on kysymys 300 kerrosalaneliömetrin suuruisen maanrakennusliiketoimintaan liittyvän varastorakennuksen rakentamisesta Lohjan Hiittisten kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Kasteaho RN:o 1:322. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Rakennushanke sijoittuu Lohjan kunnanvaltuuston 9.12.1992 hyväksymässä Lohjan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa VL-merkitylle lähivirkistysalueelle ja pientalovaltaiselle alueelle. Suunniteltu rakennus sijaitsisi lähimmillään runsaan 100 metrin päässä Lohjanjärven Ristiselän Haukilahden rannasta sekä noin 70 metriä Haukilahteen laskevasta Haukiojasta. Rannan ja rakennuspaikan välinen maasto on karttatarkastelun perusteella alavaa, huomattavilta osin puutonta kosteikkoa. Välittömästi rakennuspaikan pohjoispuolella on jyrkähkö kallio. Kun otetaan huomioon rakennuspaikan etäisyys Haukilahdesta sekä rakennuspaikan ja sen välittömän ympäristön ominaisuudet, hallinto-oikeus on katsonut, että rakennuspaikka sijaitsee maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaisella rantavyöhykkeellä.

Koska kysymys on maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin uuden rakennuksen rakentamisesta rantavyöhykkeelle, jolla ei ole voimassa lain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, asian ratkaiseminen ei ole kuulunut kunnan toimivaltaan, vaan lain 171 §:n 3 momentin nojalla alueelliselle ELY-keskukselle. Asian ratkaiseminen ei kuulu kunnan toimivaltaan myöskään sanotun lain 176 §:n momentin perusteella, koska rakennusta ei ole pidettävä lainkohdassa tarkoitettuna tilapäisenä rakennuksena, kun otetaan huomioon rakennuksen ominaisuudet sekä se toiminta, jota rakennus tulisi palvelemaan. Kunnanhallituksen, oikeastaan ympäristölautakunnan, päätös on kumottava ja poistettava.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Liisa Heikkilä, Paula Väinämö ja Janne Aer. Esittelijä Patrik Stenbäck.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Lohjan ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan.

Vaatimuksensa tueksi A ja B ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Rakennuspaikka ei ole rantavyöhykkeellä. Vesirajan ja A:n ja B:n tilan välissä on 130 metrin kaista sakeapuustoista kaupungin maata. A:n ja B:n tilalla on asuinrakennus vuodelta 1964, joka maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan mahdollistaa haetun talousrakennuksen rakentamisen.

Perheyrityksen asuin- ja tukikohta on suojaisessa paikassa. Peltolaakson itä-länsisuuntainen tien jatko vähentää tonttien läpiajoa. Läpiajo on satunnaista ja A:lla ja B:llä on yksityistieoikeudet. Kyläkunnan asemakaavat ovat työn alla ja niiden valmistumiseen menee vielä vuosia valituksineen.

Lohjan ympäristölautakunta on valituksen johdosta antamassaan selityksessä esittänyt muun ohella, että ympäristölautakunnan päätös tulee saattaa voimaan.

C on valituksen ja ympäristölautakunnan selityksen johdosta antamassaan selityksessä esittänyt, että valitus hylätään.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista.

Tosiseikat

Rakennushankkeessa on kysymys 300 neliömetrin suuruisen varasto³katoksen rakentamisesta Kasteahon tilalle RN:o 1:322. Lupahakemuksen ja siihen liittyvän asemapiirroksen mukaan kysymyksessä on sääsuoja-katos. Lohjan ympäristölautakunnan pöytäkirjan 23.9.2010 mukaan katoksessa tullaan säilyttämään muun muassa maansiirtokoneita ja niihin liittyviä tarvikkeita sekä rakennusmateriaalia.

Kasteahon tilalla on ennestään asuinrakennus, joka sijaitsee tilan pohjoisosassa jyrkän kallion päällä. Lautakunnan pöytäkirjan 23.9.2010 mukaan kysymyksessä on kerrosalaltaan 37 neliömetrin suuruinen vanha lomarakennus.

Oikeudellinen arviointi

Suunniteltu katos kuuluu Kasteahon tilalla olevan loma-asunnon kanssa samaan pihapiiriin. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella katoksen käyttötarkoitus ei kuitenkaan palvele tilalla sijaitsevan loma-asunnon käyttöä, vaan kysymyksessä on maanrakennustoimintaan liittyvien koneiden ja tarvikkeiden varastotila. Tämän vuoksi katosta ei ole pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna talousrakennuksena. Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää siten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluvaa poikkeamista suunnittelutarpeesta ranta-alueella.

Täydentävät perustelut ja lopputulos

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Jukka Reinikainen.