KHO:2014:12

X Ky ei ollut valituskirjelmässään hallinto-oikeudelle vaatinut kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista sillä perusteella, että omavelkaista takausta koskevalla päätöksellä olisi rikottu unionin valtiontukisääntöjä. Valituksesta ei myöskään ilmennyt sellaisia tosiseikkoja eikä siinä ollut esitetty sellaisia väitteitä, joiden perusteella X Ky:n valituksen hallinto-oikeuteen olisi voitu katsoa perustuneen unionin valtiontukisääntöjen rikkomiseen. Valituksessa esitetyt väitteet yksittäisten osakkeenomistajien tukemisesta ja kilpailun vääristämisestä yksityistalouksien osakehankintoja tukemalla oli perustettu kunnan toimialaa ja tehtäviä sekä kuntalaisten yhdenvertaista kohtelua koskevaan vaatimukseen. Kun lisäksi otettiin huomioon, että SEUT 107 artiklan 1 kohdan nojalla kiellettyä oli yrityksiä tai tiettyä tuotannonalaa suosiva valtiontuki, X Ky:n ei ollut katsottava valittaneen hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että oma³velkaista takausta koskevassa päätöksenteossa olisi rikottu unionin valtiontuki³sääntöjä.

Hallinto-oikeudella ei ollut kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan toimivaltaa tutkia kunnallisvalitusta laajemmin kuin mitä sille valitusajassa tehdyssä valituksessa on esitetty. Myöskään unionin oikeudesta ei seurannut yleistä velvollisuutta tutkia asiaa laajemmin kuin mitä valituksessa on esitetty, jos se ei kansallisen oikeuden mukaan ole mahdollista.

Kuntalain 90 §:n 2 ja 3 mom.

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 107 artikla 1 kohta

Päätös, josta valitetaan

Kuopion hallinto-oikeus 1.12.2011 nro 11/0438/3

Asian aikaisempi käsittely

Keiteleen kunnanvaltuusto on 11.10.2010 (§ 42) päättänyt

1) perustaa Asunto Oy Keiteleen Satamanpuisto -nimisen yhtiön, jonka 9 000 euron osakepääoman kunta merkitsee. Päätöksen mukaan kunta myy aluksi 10 prosentin omistuksen asukkaille,

2) myöntää Keiteleen Osuuspankista taloyhtiölle otettavalle velkakirjaehtojen mukaiselle, enintään 900 000 euron suuruiselle lainalle omavelkaisen takauksen,

3) myydä kiinteistön rakentamiseksi noin 1 790 neliömetrin suuruisen tontin Äyrilä Rn:o 19:14 -nimisestä tilasta hintaan 11,50 euroa neliömetriltä muutoin kauppakirjan mukaisin ehdoin, sekä

4) periaatteesta, jonka mukaan, jos kohteeseen jää myymättömiä asuntoja, kunta jättää ne vuokrauskäyttöön.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

X Ky on hakenut muutosta Keiteleen kunnanvaltuuston päätökseen. Valitusta on perusteltu muun ohella seuraavasti:

Valtuusto on päättänyt lainvastaisesti kunnan takauksen antamisesta asunto-osakeyhtiölle otettavalle rahalainalle. Kunnan tarkoituksena on kuntalaisten yhteisillä varoilla tukea tulevia yksittäisiä osakkeenomistajia, mikä ei ole kunnan tehtävä. Etua kunnan antamasta omavelkaisesta takauksesta voi saada vain hankkimalla omistukseensa joko kokonaan tai osaomisteisena asunto-osakkeen perustetusta yhtiöstä. Kunnan tarkoituksena on luovuttaa asunto-osakkeita valituille, osakehankintaan kykeneville varakkaille kuntalaisille ja siten tarjota näille mahdollisuus nauttia kunnan antamasta takauksesta.

Rahoituslaitokselle annettava takaus on voimassa 30 vuotta, kunnes luotto kaikkine kuluineen on kokonaisuudessaan maksettu. Kunnan luovuttaessa asunto-osakeyhtiön osakkeet, koskee takaus välillisesti jokaista luovutettua osaketta ja on siten vaikuttamassa luovutettavan yhtiön osakkeen arvoon. Kunnan omistus asunto-osakeyhtiöstä on pudonnut alle puoleen yhtiön osakkeiden siirryttyä pois kuntakonsernin päätösvallasta. Tästä huolimatta asunto-osakeyhtiön rahoitusriski on yhä kunnalla, eikä yhtiön siten ole edes tarkoituksenmukaista yrittää maksaa luottoaan pois kunnan joutuessa sen joka tapauksessa takausvastuunsa perusteella suorittamaan.

Päätöksen taustalla olevalla kunnan hankkeella siirretään lainvastaisesti kunnan julkisia varoja yksityisille osakkeenomistajille ilman, että yhdenvertaisuus myyntien osalta toteutuisi. Kunnan johtohenkilöiden on tarkoitus luovuttaa osakkeet pääsääntöisesti puolueiden paikallisyhdistysten lähipiireille sekä muille valituille ja palkittaville tahoille ilman, että näiden tarvitsee sitoa omia varojaan hankintaan johtuen kunnan omavelkaisesta takauksesta. Päätös loukkaa myös rakentajien ja asunto-osakeyhtiöiden yhdenvertaisuutta.

Kuntarakennuttajat Oy on yksityisomistuksessa oleva osakeyhtiö, joka tulee hyötymään kunnan antamasta takauksesta. Kunta ei kuitenkaan ole kilpailuttanut rakennushanketta, vaikka yhtiön kuuluessa kuntakonserniin kilpailutus olisi tullut suorittaa.

Kunnan antamalla omavelkaisella takauksella vääristetään kilpailua, kun julkisilla varoilla tuetaan yksityistalouksien osakehankintoja.

Keiteleen kunnanhallitus on antanut valituksen johdosta lausunnon.

X Ky on antanut vastaselityksen, jossa se on muun ohella esittänyt valtuuston päätöksen olevan lainvastainen esteellisyyden perusteella. Valittajan mukaan päätöksentekoon on osallistunut valtuutettuja, jotka toimivat perustetun asunto-osakeyhtiön hallinnossa ja jotka tämän johdosta ovat olleet esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn. Lisäksi kunnanjohtaja ei ole poistunut kokouksesta, vaikka hän toimii aktiivisessa roolissa asunto-osakeyhtiössä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Kuopion hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt X Ky:n valituksen tutkimatta siltä osin kuin siinä on kysymys hallintokantelusta. Hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta myös yhtiön vasta valitusajan jälkeen vastineessaan esittämät esteellisyyttä koskevat valitusperusteet.

Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja oikeudenkäynti³kulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

Kantelu

Valittajan mukaan valtuuston päätöksen taustalla on hanke, jolla siirretään lainvastaisesti kunnan julkisia varoja yksityisille osakkeenomistajille. Kunnan johtohenkilöiden on tarkoitus luovuttaa osakkeet tietyille tahoille ilman, että mainittujen tahojen tarvitsee sitoa omia varojaan hankintaan johtuen kunnan omavelkaisesta takauksesta.

Mainitunlaiset kunnan ja sen viranhaltijoiden menettelyä koskevat väitteet ovat luonteeltaan hallintokantelua. Koska kanteluasioiden tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan, on valitus jätettävä mainituilta osin tutkimatta.

Myöhässä esitetyt valitusperusteet

Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Tämän vuoksi hallinto-oikeus ei tutki valittajan vasta valitusajan jälkeen vastineessaan esittämiä esteellisyyttä koskevia valitusperusteita.

Asian taustaa ja selvitettävät seikat

Valtuusto on päätöksellään perustanut asunto-osakeyhtiön ja merkinnyt yhtiön osakepääoman. Perustettu yhtiö kuuluu tytäryhtiönä kuntakonserniin. Lisäksi valtuusto on päättänyt myöntää omavelkaisen takauksen asunto-osakeyhtiölle kiinteistön rakentamiseksi otettavalle enintään 900 000 euron suuruiselle lainalle.

Asiassa on kysymys asunto-osakeyhtiön perustamista ja takauksen myöntämistä koskevan päätöksen lainmukaisuudesta.

Asiassa saatu selvitys

Kunnanhallituksen lausunnon mukaan kunta on mukana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) projektissa "Asumisen uudistaminen 2009–2012". Projektin tavoitteena on muun muassa saada kuntaan uusia asukkaita sekä parantaa asuinviihtyvyyttä.

Kunnanhallituksen lausunnon mukaan rivitaloasuntoihin on jatkuva jono ja rivitalojen käyttöaste kunnassa on lähes sata prosenttia. Paikkakunnalle on viimeksi rakennettu rivitaloasuntoja yli 10 vuotta sitten. Paikkakunnan ulkopuolelta käy lausunnon mukaan töissä merkittävä määrä ulkokuntalaisia. Lausunnon mukaan kunta on viime vuosina määrätietoisesti pyrkinyt edistämään asuntorakentamista muun muassa kaavoituksen ja tonttipolitiikan osalta. Vuorotyön lisääntymisestä johtuen rivitaloasuminen ja omakotitaloasuminen ovat halutuimmat asumismuodot. Valtuuston päätöksessä on lausunnon mukaan kyse yhdestä yksittäisestä, mutta kuitenkin koko kuntaa koskettavasta laajasta kehittämistyöstä.

Edelleen kunnanhallituksen lausunnon mukaan kunnan tavoitteena on ollut takauspäätöstä tehdessään yleishyödyllisyys, josta hyötyisivät kaikki kunnan asukkaat. Tavoite toteutuu lausunnon mukaan muun muassa siten, että perustettu yhtiö tarjoaa kunnan nykyisille ja tuleville asukkaille mahdollisuuden joko vuokra-asumiseen tai omistusasumiseen. Osaomistusmalli tarjoaa kaikille varallisuudesta riippumatta mahdollisuuden osakehankintaan. Merkittävä osa asunnoista tulee lausunnon mukaan vuokrauskäyttöön.

Hanketta on lausunnon mukaan esitelty kunnan kotisivuilla, lehdissä, esitteissä, tiedotustilaisuuksissa ja messuilla. Markkinointia ei ole tehty ketään suosivaksi.

Arviointia ja johtopäätökset

Valtuusto on päättänyt asunto-osakeyhtiön perustamisesta ja takauksen myöntämisestä. Valittaja on valituksensa perusteluina vedonnut myös sellaisiin seikkoihin, joita valtuuston päätöksellä ei ole ratkaistu. Valituksessa on muun muassa tuotu esiin asunto-osakeyhtiön osakkeiden tulevaisuudessa tapahtuvaan luovuttamiseen ja asunto-osakeyhtiön toimiin liittyviä seikkoja. Koska mainitut valitusperusteet eivät liity nyt käsiteltävänä olevaan asiaan, ei valtuuston päätöstä ole kumottava niiden johdosta. Valtuuston päätöksessä ei ole myöskään kysymys asunto-osake³yhtiön kiinteistön rakennuttavan tahon valinnasta. Tämän johdosta hallinto-oikeus ei ota kantaa rakennuttajan kilpailutuksen laiminlyöntiä koskevaan valitusperusteeseen.

Asiassa saadun selvityksen perusteella kunta on perustanut asunto-osakeyhtiön ja myöntänyt yhtiölle kiinteistön rakentamiseksi otettavalle lainalle takauksen vastatakseen kuntalaisten kasvavaan asuntotarpeeseen. Kyseessä ei ole takauksen antaminen yksityiselle yhtiölle vaan kuntakonserniin kuuluvalle yhtiölle. Asuntotuotannon lisäämisellä on myös pyritty saamaan kuntaan lisää asukkaita muun muassa kunnassa työssä käyvien ulkopaikkakuntalaisten joukosta. Ottaen huomioon kuntalaisten kasvaneen asuntotarpeen ja asuntojen kysynnän sekä kunnan tarkoituksen saada asuntojen kysyntään vastaamalla uusia asukkaita, ovat asunto-osakeyhtiön perustaminen ja takauksen myöntäminen kuuluneet kunnan toimialaan.

Asiassa saadun selvityksen perusteella asunto-osakeyhtiön rakentamista koskevaa hanketta on esitelty yleisesti ja siitä on tiedotettu muun muassa kunnan kotisivuilla ja lehdissä. Kunta on aikonut tarjota asuntoja sekä vuokralle että omistukseen tai osaomistukseen, mikä ilmentää kunnan pyrkimystä saattaa asunnot mahdollisimman monen kuntalaisen saataville näiden taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta. Asiassa ei ole ilmennyt, että kunta pyrkisi valitsemaan osakkeenomistajat tai osaomistajat valittajan esittämällä tavalla. Valittaja ei ole muutoinkaan osoittanut kuntalaisia kohdellun asiassa hallintolain 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla epätasapuolisesti.

Kyseessä on alueellisesti paikallinen hanke, jolla ei ole vaikutusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisillä markkinoilla tapahtuvaan kaupankäyntiin. Tämän johdosta päätöstä ei ole kumottava myöskään kilpailun vääristymistä koskevalla valitusperusteella.

Valtuusto on voinut harkintansa perusteella perustaa yhtiön ja myöntää takauksen. Koska päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla ollut lainvastainen, on valitus tutkituilta osin hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Päätöksen lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Kuntalaki 2 § 1 momentti ja 90 §

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artikla

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti ja 74 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaana Malinen, Jukka Hartikainen ja Riikka Tiainen. Asian esittelijä Anu Klemetti.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X Ky on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös kumotaan ja että asia ratkaistaan siten kuin hallinto-oikeudessa on vaadittu. Yhtiö on lisäksi vaatinut, että Keiteleen kunta velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Keiteleen kunnanvaltuuston valituksenalainen päätös loukkaa yhdenvertaisuutta, koska päätöksellä annetaan yksityiselle taholle huomattava takaus varaamatta muille takausta tarvitseville tahoille mahdollisuutta vastaavaan taloudelliseen etuun.

Hallinto-oikeus on päätynyt asiassa ratkaisuun, jonka mukaan kyse olisi kuntakonserniin kuuluvasta yhtiöstä. On kuitenkin olemassa yksityisiä kuntalaisia, jotka saavat perusteetonta etua kunnan myöntämästä takauksesta. Takausta ei ole kohdennettu eikä kunnan toimialaan kuulu takausten antaminen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu on ristiriitainen saman hallinto-oikeuden päätöksen 11/0437/3 kanssa. Jälkimmäistä päätöstä on perusteltu muun muassa sillä, että kunnan toimialana on pyrkiä asuttamaan tyhjillä olevia asunto-osakeyhtiöiden osakehuoneistoja. Ei ole perusteltua ryhtyä rakentamaan ja takaamaan uutta 900 000 euron suuruista luottoa, jos kunnassa on ennestäänkin tyhjiä asuntoja, joita ei saada täytettyä kuin uutta lainaa ottamalla.

Hallinto-oikeus on jättänyt perusteetta osan vaatimuksista tutkimatta. Mitään vaatimusta ei ole esitetty myöhässä. Tehdyt päätökset ovat joka tapauksessa mitättömiä riippumatta siitä, missä muutoksenhakumenettelyn vaiheessa esteellisyyttä koskeva väite esitetään. Kyse ei ole valituksen perusteiden muutoksesta, vaan alkuperäisiä perusteita on tarkennettu Keiteleen kunnan antaman kirjallisen vastauksen vastineessa ilmenneiden ristiriitaisuuksien vuoksi. Vaatimukset olisi tullut tutkia kokonaisuudessaan.

Jos yhtiön osakekannasta myydään kunnan suunnitelmien mukaisesti yli puolet, ei takaus koske kuntakonsernin yhtiötä. Valtuuston ratkaisu on puutteellinen, koska takauspäätöstä ei ole rajattu tai kohdistettu pelkästään kunnan omistusosuuteen. Kyse on asunto-osakeyhtiölain vastaisesta menettelystä, joka asettaa osakkeenomistajat eriarvoiseen asemaan.

Keiteleen kunnanhallitus on antanut asiassa selityksen, jossa on esitetty, että korkein hallinto-oikeus jättäisi valituksen tutkimatta, koska valittajayhtiön toiminta on päättynyt. Kunnanhallitus on vaatinut, että valittaja velvoitetaan korvaamaan Keiteleen kunnalle aiheettomasta valituksesta johtuvista kuluista 1 000 euroa. Selityksessä on perusteltu vaatimuksia muun ohella seuraavasti:

Suomen Asiakastieto Oy:stä saatujen valittajana olevaa yhtiötä koskevien perustietojen mukaan yhtiön toiminta on lakannut 11.1.2012. Muutos on kirjattu kaupparekisteriin 11.1.2012. Tilanne on oleellisesti muuttunut valituksen jättämisajankohdasta 9.1.2012. Toimenpide vahvistaa kiusanteon valituksen motivaationa. Siltä varalta, että valituksen käsittelyä jatketaan, kunnanhallitus on viitannut hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja uudistanut siinä esittämänsä seikat. Valitus tulisi perusteettomana hylätä.

X Ky:n vastuunalainen yhtiömies Y on antanut asiassa vastaselityksen, jossa on esitetty seuraavaa:

Kommandiittiyhtiö on vastuunalaisen yhtiömiehensä edustamana tehnyt kunnallisvalituksen, joka on laillisesti vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kunnallisvalituksen ratkaisu ei ole riippuvainen siitä, onko kommandiittiyhtiö purkautunut vai ei. Purkautuneen kommandiittiyhtiön vastuut kuuluvat avoimista ja kommandiittiyhtiöistä annetun lainsää³dännön mukaan suoraan vastuunalaiselle yhtiömiehelle eli tässä esillä tapauksessa Y:lle. Kommandiittiyhtiön vastuut ja oikeustoimet eivät poistu sillä, että yhtiö purkautuu. Vastuu veloista ja vireillä olevista oikeustoimista kuuluu vastuunalaiselle yhtiömiehelle yhtiön purkautuessa.

Purkautunut X Ky Keiteleen kunnasta on laatinut laillisen muutoksenhakukirjelmän asiassa ja yhtiön vastuunalainen yhtiömies on ilmoittanut jatkavansa muutoksenhakumenettelyä ja pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus tutkii asian ja antaa vaaditun mukaisen päätöksen. Kunnanhallituksen selitys ei anna aihetta muuhun lausumaan.

Merkintä

Keiteleen kunnanvaltuuston päätöstä 11.10.2010 (§ 40) ja Kuopion hallinto-oikeuden 1.12.2011 antamaa päätöstä nro 11/0437/3 koskeva X Ky:n valitus käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa omana asianaan diaarinumerolla 92/3/12.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Väite valituksen tutkimatta jättämisestä hylätään.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. X Ky:n ja Keiteleen kunnanhallituksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

1. Tutkimatta jättämistä koskeva väite

X Ky on vastuunalaisen yhtiömiehensä Y:n edustamana pannut käsillä olevaa asiaa koskevan valituksen vireille korkeimmassa hallinto-oikeudessa määräajassa. Yhtiö on asiassa saadun selvityksen mukaan valituksen vireille tulon jälkeen lakannut. Yhtiön lakkaamisesta on tehty merkintä kaupparekisteriin. Kun huomioon otetaan kunnallisvalituksen luonne laillisuusvalvontakeinona, voi korkein hallinto-oikeus jatkaa asian käsittelyä siitä huolimatta, että yhtiön toiminta on lakannut. Puhevaltaa asiassa käyttää yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä toiminut Y. Tutkimatta jättämistä koskeva väite on tämän vuoksi hylättävä.

2. Valituksen hylkääminen

Kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Hallinto-oikeuden on ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla tullut jättää vasta valitusajan päättymisen jälkeen valittajan vastineessaan esittämät esteellisyyttä koskevat valitus³perusteet tutkimatta.

X Ky on hallinto-oikeudelle valitusajan kuluessa saapuneessa valituksessaan katsonut Keiteleen kunnanvaltuuston lainvastaisesti päättäneen kunnan omavelkaisen takauksen antamisesta asunto-osakeyhtiölle otettavalle rahalainalle. Valituksessaan yhtiö viitannut tulevien yksittäisten osakkeenomistajien tukemiseen ja siihen, että etua takauksesta voi saada vain hankkimalla asunto-osakkeen kyseisestä asunto-osakeyhtiöstä. Edelleen valituksen mukaan omavelkaisella takauksella vääristetään kilpailua, kun julkisilla varoilla tuetaan yksityistalouksien osakehankintoja. Valittajan mukaan hankkeella siirretään lainvastaisesti kunnan julkisia varoja yksityisille osakkeenomistajille ilman, että yhdenvertaisuus asunto-osakkeiden myyntien osalta toteutuisi.

Unionin valtiontukisääntöjä sovelletaan toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki SEUT 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset. Valtion³tukisäännöt koskevat vain toimenpiteitä, joissa muodossa tai toisessa on kysymys valtion varojen luovuttamisesta. Tuesta on myös saatava taloudellista hyötyä, jota yritys ei olisi tavallisesti liiketoiminnassaan saanut. Lisäksi tuen on oltava valikoivaa ja vaikutettava siten tiettyjen yritysten ja niiden kilpailijoiden väliseen tasapainoon. Lopulta tuella on oltava ainakin potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan.

X Ky ei ole valituskirjelmässään hallinto-oikeudelle vaatinut valtuuston päätöksen kumoamista sillä perusteella, että omavelkaista takausta koskevalla päätöksellä olisi rikottu unionin valtiontukisääntöjä. Valituksesta ei myöskään ilmene sellaisia tosiseikkoja eikä siinä ole esitetty sellaisia väitteitä, joiden perusteella yhtiön valituksen hallinto-oikeuteen voitaisiin katsoa perustuneen unionin valtiontukisääntöjen rikkomiseen. Valituksessa esitetyt väitteet yksittäisten osakkeenomistajien tukemisesta ja kilpailun vääristämisestä yksityistalouksien osakehankintoja tukemalla on perustettu kunnan toimialaa ja tehtäviä sekä kuntalaisten yhdenvertaista kohtelua koskevaan vaatimukseen. Näin ollen ja kun huomioon otetaan, että SEUT 107 artiklan 1 kohdan nojalla kiellettyä on yrityksiä tai tiettyä tuotannonalaa suosiva valtiontuki, yhtiön ei ole katsottava valittaneen hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että oma³velkaista takausta koskevassa päätöksenteossa olisi rikottu unionin valtiontuki³sääntöjä.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jäsenvaltion tuomioistuimet noudattavat valtiontukiasioiden tutkimisessa jäsenvaltion sisäisen oikeusjärjestyksen mukaisia menettelysääntöjä (asia C-368/04, Transalpine Ölleitung, 45 kohta). Hallinto-oikeudella ei ole kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan toimivaltaa tutkia kunnallisvalitusta laajemmin kuin mitä sille valitusajassa tehdyssä valituksessa on esitetty. Myöskään unionin oikeudesta ei seuraa yleistä velvollisuutta tutkia asiaa laajemmin kuin mitä valituksessa on esitetty, jos se ei kansallisen oikeuden mukaan ole mahdollista (vrt. asia C-2/06, Kempter, 45 kohta, 12.2.2008).

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ei yhtiön valituksesta ole tullut lausua siitä, onko hankkeella, johon omavelkaisen takauksen antamista koskeva päätöksenteko liittyy, vaikutuksia Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisillä markkinoilla tapahtuvaan kaupankäyntiin.

Hallinto-oikeus on voinut muilla valituksenalaisesta päätöksestään tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsoa, ettei kunnanvaltuuston päätös ole lainvastainen.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet, lukuun ottamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa, sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, valittajalle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Koska X Ky:n ei voida katsoa esittäneen asiassa ilmeisen perusteetonta vaatimusta, valittajaa ei voida määrätä korvaamaan Keiteleen kunnanhallituksen oikeudenkäyntikuluja.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Irma Telivuo, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Lehtonen, Outi Suviranta ja Janne Aer. Asian esittelijä Mia Ekman.