KHO:2014:66

N oli eräiden muiden A Oyj:n johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa perustanut B Oy:n, jonka koko osakekannan he omistivat. B Oy oli hankkinut A Oyj:n osakkeita, joiden hankinta oli rahoitettu noin yhden viidesosan osuudelta B Oy:n osakepääomalla ja muutoin sen A Oyj:ltä näiden osakkeiden hankintaa varten saamalla lainalla. Lainan vakuutena olivat sillä hankitut A Oyj:n osakkeet ja lainan ehdot sisälsivät muun muassa mahdollisuuden lisätä lainan korko sen pääomaan mikäli B Oy ei pystynyt maksamaan korkoa sekä mahdollisuuden lykätä lainan takaisinmaksua, mikäli järjestelyn purkamista lykätään osakassopimuksen perusteella. Osakassopimuksen osapuolina olivat B Oy:n osakkeenomistajat ja A Oyj. Osakassopimuksen mukaan B Oy:llä ei ollut muuta toimintaa kuin A Oyj:n osakkeiden omistaminen B Oy:n osakkeenomistajien puolesta. Osakassopimuksessa oli sovittu muun ohessa järjestelyyn osallistuneen henkilön ja A Oyj:n välisen työsuhteen päättymisen vaikutuksesta sekä B Oy:n osakkeisiin ja sen omistamiin A Oyj:n osakkeisiin sovellettavista panttaus- ja luovutusrajoituksista. Osakassopimuksessa oli myös sovittu, että osakassopimuksen tarkoittama A Oyj:n osakkeiden omistusta koskeva järjestely puretaan tietyn ajankohdan jälkeen A Oyj:n hallituksen ja B Oy:n osakkeenomistajien 2/3:n päätöksellä siten, että järjestelyn mahdollinen tuotto maksetaan B Oy:n osakkeenomistajille A Oyj:n osakkeina ensisijaisesti siten, että B Oy sulautuu A Oyj:öön osakeyhtiölain mukaisesti. Järjestely voitiin purkaa myös siten, että B Oy myy omistamiaan A Oyj:n osakkeita joko A Oyj:lle tai kolmannelle ja maksaa näin saamillaan varoilla A Oyj:ltä saamansa lainan takaisin, minkä jälkeen B Oy puretaan siten, että sen osakkeenomistajat saavat jako-osuutena A Oyj:n osakkeita. Järjestelyn purkamisessa voitiin käyttää myös muita keinoja. Osakassopimuksessa oli sovittu järjestelyn purkamisen lykkäämisestä siinä tapauksessa, että A Oyj:n osakkeiden kurssi purkamiseen suunniteltuna ajankohtana alitti järjestelmään hankittujen A Oyj:n osakkeiden keskihinnan.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymyksessä olevaa järjestelyä, kun otettiin huomioon järjestely kokonaisuutena, oli arvioitava veronkiertosäännösten perusteella. Tämä merkitsi sitä, että N:n järjestelystä saamaa tuloa voitiin tietyin rajoituksin pitää työsuhteen perusteella saatuna ansiotulona.

Ennakkoratkaisu verovuosille 2012–2015

Tuloverolaki 61 § ja 66 § 3 momentti

Verotusmenettelystä annettu laki 28 §

Elinkeinotulon verottamisesta annettu laki 52 h §

Päätös, josta valitetaan

Keskusverolautakunnan päätös 14.11.2012 nro 67/2012, joka koskee B Oy:lle ja N:lle annettua ennakkoratkaisua

Hakemus keskusverolautakunnalle

B Oy ja N ovat pyytäneet ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1. Mikäli B Oy:n yhtiökokous päättää jakaa osinkoa yhtiön viimeksi vahvistetun tilinpäätöksensä jakokelpoisista varoista, verotetaanko N:n saamaa osinkotuloa tuloverolain (jäljempänä myös TVL) 33 b §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti?

2. Mikäli B Oy puretaan jäljempänä tarkemmin kuvatulla tavalla siten, että

a) B Oy purkautuen selvitysmenettelyttä sulautuu A Oyj:öön osakeyhtiölain 16 luvussa tarkoitetulla tavalla siirtämällä A Oyj:lle kaikki varansa ja velkansa ja B Oy:n osakkeenomistajat saavat vastineena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita, sovelletaanko B Oy:n ja N:n verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (jäljempänä myös EVL) 52 a ja 52 b §:ää sekä tuloverolain 28 §:ää?

b) B Oy purkautuu selvitysmenettelyn jälkeen osakeyhtiölain 20 luvussa tarkoitetulla tavalla, sovelletaanko B Oy:n verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 d §:ää ja tuloverolain 27 §:ää ja N:n verotuksessa tuloverolain 45–46 §:ää siten, että purkautuvan yhtiön jako-osa on hänen veronalaista pääomatuloaan?

3. Mikäli N myöhemmin luovuttaa B Oy:n mahdollisessa sulautumisessa (kysymys 2a) vastikkeena saamiaan A Oyj:n osakkeita, sovelletaanko N:n verotuksessa tuloverolain 45–46 §:ää siten, että osakkeiden luovutuksesta saatu voitto on hänen veronalaista pääomatuloaan?

Hakijayhtiön taustatiedot

B Oy on 6.9.2010 perustettu sijoitusyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksen mukaisena toimialana on omistaa ja hallita A Oyj:n liikkeeseen laskemia arvopapereita.

B Oy:n osakkeenomistajat ovat A Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johdon edustajia. B Oy sijoitusyhtiönä mahdollistaa A-konsernin johtoryhmän yhteisen, sisäpiirinäkökulmasta avoimen ja läpinäkyvän koordinoidun sijoittamisen A Oyj:n osakkeisiin. Lisäksi B Oy sijoitusyhtiönä mahdollistaa johtoryhmän oman pääomapanoksen kollektiivisen käyttämisen ja sitouttaa johtoryhmän tehokkaasti yhteistyöhön A Oyj:n hyväksi. Perustamansa sijoitusyhtiön kautta A-konsernin avainhenkilöt ovat ryhmänä sitoutuneet työskentelemään A Oyj:n strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja sijoitusyhtiö luo näiden tavoitteiden saavuttamiseen kannustimen. B Oy mahdollistaa ennen kaikkea johtoryhmän pitkäaikaisen sitouttamisen välillisen osakeomistuksen kautta A Oyj:ssä.

B Oy:n osakekanta jakaantuu 33 900 samanlajiseen osakkeeseen. Osakekannan omistus jakautuu A Oyj:n johtoryhmään kuuluvien kuuden henkilön kesken.

B Oy:n osakepääoma on 2 501 euroa. Lisäksi yllä mainitut B Oy:n osakkeenomistajat ovat sijoittaneet yhtiöön yhteensä 336 499 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

B Oy:n tilikausi päättyy vuosittain 31.10. Yhtiön ensimmäinen tilikausi on siten päättynyt 31.10.2011. Yhtiön ensimmäisen vahvistetun tilinpäätöksen per 31.10.2011 mukaan yhtiön tilikauden tulos oli 39 478,89 euroa tappiollinen, yhtiön oma pääoma oli yhteensä 254 521,11 euroa ja taseen loppusumma yhteensä 1 469 231,11 euroa.

B Oy:n merkittävin varallisuus koostuu A Oyj:n osakkeista. A Oyj suuntasi hallituksen päätöksellä 25.8.2010 B Oy:n merkittäväksi 2 000 000 osaketta merkintähintaan 0,70 euroa/osake. Lisäksi B Oy osti 23.9.2010 markkinoilta yhteensä 84 400 A Oyj:n osaketta. B Oy omistaa yhteensä 2 084 400 A Oyj:n osaketta.

B Oy on rahoittanut osakehankinnat osakkeenomistajien sijoittamilla pääomapanoksilla sekä velkapääomalla. Järjestelyn sitouttamisvaikutuksen tukemiseksi A Oyj on myöntänyt B Oy:lle korollisen lainan osakehankintojen rahoittamiseksi. A Oyj:n hallitus päätti 25.8.2010 B Oy:lle myönnettävästä enintään 1 200 000 euron lainasta osakeyhtiölain (2006/624, jäljempänä myös OYL) 13 luvun 10 §:n 2 momentin mukaista omien osakkeiden hankinnan rahoittamista varten. Lainan pääomalle on maksettava kiinteää 3 %:n korkoa nostopäivästä lukien. Korko on ylittänyt 12 kuukauden euribor-koron koko laina-ajan. B Oy on pantannut lainasopimuksen mukaisesti lainanantajan A Oyj:n osakkeet A Oyj:lle vakuudeksi lainasopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisesta ja vaatimusten täyttämisestä.

Lainan pääoma korkoineen maksetaan erillisen liitteenä olevan lainasopimuksen mukaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 30.4.2014. Laina-aikaa on mahdollista jatkaa, mikäli B Oy:tä ei tällöin päätetä tavalla tai toisella purkaa, vaan johtoryhmän sijoitusjärjestelyä jatketaan jossakin tässä vaiheessa päätettävässä muodossa.

B Oy:llä on oikeus maksaa laina takaisin ennenaikaisesti milloin tahansa. Lainaehtojen mukaan B Oy:llä on kuitenkin velvollisuus maksaa laina takaisin, mikäli A Oyj:n pörssikurssi ylittää 2,50 euroa 20 kaupankäyntipäivän mittaisen jakson kuluessa.

B Oy:n osakkeiden omistusta koskevassa sopimuksessa sovitaan osakkeenomistajien keskinäisistä oikeuksista, velvollisuuksista sekä osakkeiden hallintaan liittyvistä rajoituksista ja muista yhtiön hallintoon liittyvistä asioista. Osakkeenomistajat vastaavat sopimuksen mukaan henkilökohtaisesti osakkeiden hankintaan, omistamiseen ja luovuttamiseen liittyvistä veroseuraamuksista. B Oy ja yhtiön osakkeenomistajat kuuluvat A Oyj:n sisäpiiriin ja kaikissa B Oy:n hallintoon liittyvissä toimenpiteissä noudatetaan sisäpiirisääntelyä.

B Oy:n omistamien A Oyj:n osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelyn voimassaoloaikana. B Oy:n osakkeenomistajien omistus yhtiössä pysyy lähtökohtaisesti voimassa B Oy:n purkamiseen saakka. Mikäli osakkeenomistaja päättää työsopimuksensa A-konsernissa ennen 31.12.2013 muusta syystä kuin työkyvyttömyyden tai eläköitymisen johdosta taikka vaihtoehtoisesti A Oyj:n toimesta pois lukien irtisanomiset sairauden, vamman tai työkyvyn merkittävän heikentymisen johdosta, osakkeenomistajan katsotaan olevan niin sanottu bad leaver. Osakkeiden omistamista koskevan sopimuksen mukaan tällöin A Oyj:llä tai sen määräämällä on oikeus lunastaa kyseisen osakkeenomistajan osakkeet niiden hankintahintaan tai tätä alhaisempaan käypään arvoon. Lunastettavien osakkeiden käypänä arvona pidetään osakkeista maksettua hintaa sekä osakkeiden negatiivista tai positiivista osuutta yhtiön nettovarallisuuden muutokseen.

B Oy:n osakeomistusta koskevan sopimuksen mukaan B Oy:n ja siihen liittyvän johtoryhmän yhteisen osakkeenomistaja-aseman on sovittu pysyvän voimassa, ellei 1.7.2013 mennessä muuta erikseen sovita sijoitusyhtiön purkamisesta. Järjestelyä on sovittu alustavasti jatkettavan, mikäli A Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi A Oyj:n tilinpäätöksen 2013 julkistamista seuraavan 10 päivän aikana NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä alittaa B Oy:n omistamien osakkeiden hankintahinnan. B Oy:n osakkeiden omistusta koskevan sopimuksen mukaan johtoryhmän sijoitusyhtiö voidaan purkaa myöhemmin sulautumisen, purkamisen tai muun tarkemmin valittavan keinon kautta. Päätökset purkamisesta ja sen toteuttamistavasta tehdään vasta myöhemmin A Oyj:n hallituksen ja B Oy:n osakkeenomistajien 2/3 määräenemmistöllä ottaen huomioon B Oy:n johtoryhmän kokoonpano, A Oyj:n strategia, sijoitustoiminnan tuloksellisuus sekä B Oy:n osakkaiden halu jatkaa keskinäistä sijoitusyhteistyötä. Lisäksi harkinnassa otetaan huomioon mahdollinen tämän hakemuksen myötä saatava ennakkoratkaisu sekä mahdolliset uudet säännökset soveltuen B Oy:öön.

Osingonjako (kysymys 1)

B Oy:n saamat osingot ja muut tuotot käytetään ensisijaisesti A Oyj:n myöntämän lainan korkoihin ja muihin yhtiön kuluihin. B Oy:n yhtiökokous voi vuosittain päättää jäljelle jäävien jakokelpoisten varojen jakamisesta osinkoina osakkeenomistajille. Osakassopimuksen mukaan kaikki pääomitetut korot tulee kuitenkin maksaa ennen osingonjakoa. B Oy ei ole toistaiseksi jakanut osinkoa. B Oy:n yhtiökokous voi tulevaisuudessa päättää jakaa rahoituskustannusten ja yhtiön muiden kulujen jälkeen osakassopimuksen mukaisesti viimeksi vahvistetun tilinpäätöksensä mukaisista jakokelpoisista varoista osakkeenomistajilleen osinkoa. Hakijoiden käsitys on, että yhtiön osakkeenomistajan N:n saamaa osinkoa verotetaan tässä tilanteessa tuloverolain 33 b §:n 1 ja 2 momentin säännösten mukaisesti.

Yhtiön mahdollinen sulautuminen (kysymys 2a)

B Oy:öön liittyvä johtoryhmän sijoitusjärjestely voidaan edellä kuvatun mukaisesti purkaa myöhemmin erikseen päätettävällä tavalla. B Oy:n osakkeenomistajat toteuttavat A Oyj:ssä A Oyj:n linjaamaa strategiaa. Tyypillisesti pitkäaikaiset sitouttamis- ja kannustintoimet mitoitetaan yrityksen strategian mukaisiksi 3–5 seuraavaksi vuodeksi. Järjestelyn johtoryhmää kollektiivisesti sitouttava vaikutus useimmiten heikentyy tämän jälkeen. Mikäli esimerkiksi A-konsernin strategiaan tehdään myöhemmin muutoksia tai yhtiön strategiaa toteuttava kohderyhmä on kokoonpanoltaan eri kuin B Oy:n nykyinen osakkeenomistajakunta, B Oy voidaan purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla.

B Oy voitaisiin purkaa OYL 16 luvun mukaisen sulautumisen kautta. Koska B Oy on yhdistetty konsernitilinpäätöksessä A Oyj:öön, B Oy:n sulautuminen A Oyj:öön olisi sitouttamis- tai kannustinvaikutuksen heikennyttyä perusteltua jo hallinnollisen rakenteen näkökulmasta. Lisäksi B Oy:n sulautuminen A Oyj:öön mahdollistaisi B Oy:öön liittyvän sijoitustoiminnan purkamisen sisäpiirisäännöksiä vaarantamatta.

Sulautuminen toteutettaisiin OYL 16 luvun 1–2 §:n mukaisena absorptiosulautumisena siten, että sulautuva yhtiö B Oy purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa vastaanottavalle osakeyhtiölle A Oyj:lle ja B Oy:n osakkeenomistajat saavat vastikkeena A Oyj:n liikkeelle laskemia uusia osakkeita osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa. Muuta vastiketta kuin osakevastiketta ei annettaisi. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajille annettavien A Oyj:n osakkeiden määrä riippuu vastaanottavan A Oyj:n ja sulautuvan yhtiön B Oy:n osakkeiden arvojen suhteesta. Sulautumisessa B Oy:n varat, velat ja vastuut siirtyisivät yleisseurantona A Oyj:lle. Sulautumisella siirrettävien tase-erien lopulliset tarkat arvot selviävät sulautumishetkelle laadittavasta taseesta. Sulautuminen toteutettaisiin aikaisintaan vuonna 2014.

Yhtiön mahdollinen purkaminen (kysymys 2b)

B Oy voi vaihtoehtoisesti lopettaa tulevaisuudessa toimintansa siten, että yhtiö puretaan asettamalla se selvitystilaan osakeyhtiölain 20 luvun säännösten mukaisesti. Selvitysmenettelyn tarkoituksena on OYL 20 luvun 7 §:n mukaisesti yhtiön varallisuusaseman selvittäminen, tarpeellisen omaisuusmäärän muuttaminen rahaksi, velkojen maksaminen sekä ylijäämän suorittaminen osakkeenomistajille tai muille sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Yhtiön velkojille haetun julkisen haasteen määräpäivän ja tiedossa olevien velkojen maksun jälkeen selvitysmiesten tulee jakaa yhtiön omaisuus. Mahdollisen selvitystilan yhteydessä B Oy maksaisi velkansa myymällä omistamiaan osakkeita sisäpiirimenettelyä noudattaen. Osakkeet voidaan myydä markkinoille tai emoyhtiölle. Mahdollinen jako-osa jaettaisiin tämän jälkeen osakkeenomistajille heidän osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa noudattaen OYL 20 luvun säännöksiä.

Sulautumisessa vastikkeena saatujen osakkeiden luovuttaminen

Mahdollisessa sulautumisessa (kysymys 2a) sulautuvan yhtiön B Oy:n osakkeenomistajat saavat vastikkeeksi osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön A Oyj:n uusia osakkeita. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön uusiin osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan siten sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä.

Hakijan käsitys asiasta

B Oy:öön liittyvä järjestely

B Oy:n tarkoituksena on luoda A-konsernin johtoryhmään kuuluville henkilöille kollektiivinen ja pitkäaikainen sitouttamisvaikutus sekä yhteinen taloudellinen kannustin A Oyj:n strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi yhteinen sijoitusyhtiö edistää johdon keskinäistä yhteistyötä strategian toteuttamisessa. Johdon yhdessä perustama yhtiö on avoin ja selkeä sijoitusjärjestely työnantajayhtiön osakkeisiin sisäpiirisäännösten ja corporate governance -säännösten näkökulmasta.

B Oy:n perustamisen yhteydessä osakkeenomistajilta on edellytetty merkittävää omaehtoista rahapanosta. Kollektiivisuus sekä johtoryhmän sijoittaminen B Oy:öön ovat erityisen tehokkaita sitouttamisen ja yhteistyön tehostamisen välineitä. Ne luovat sitouttamisjärjestelynä merkittävää kilpailuetua verrattuna esimerkiksi pörssiyhtiöiden perinteisiin, henkilötasolla toteutettuihin osakepalkkio- tai optiojärjestelyihin, joissa kohdehenkilöilta ei tyypillisesti edellytetä pääomapanosta ja verokustannukset kompensoidaan osana järjestelyä.

B Oy:n osakkaat ovat perustamansa yhtiön kautta ottaneet riskin menettää koko yhtiöön sijoittamansa pääomapanos (336 499 euroa sekä osakepääoma 2 501 euroa), mikäli he eivät omalla toiminnallaan kykene riittävästi edesauttamaan A-konsernin taloudellista menestystä eikä B Oy kykenisi puolestaan huolehtimaan lainanhoitovelvoitteistaan. Kyseessä on aidosti riskiperusteinen sijoitusjärjestely, joka eroaa tässä suhteessa muista perinteisesti käytetyistä sitouttamis- ja palkitsemisjärjestelyistä. Riski on todellinen, kun otetaan huomioon esimerkiksi nykyinen A Oyj:n kurssikehitys ja taloudellinen epävarmuus. Lisäksi A Oyj:n myöntämä laina on hakijoiden käsityksen mukaan markkinaehtoinen sekä lainan koron (ylittää 12 kk euribor-koron) että muiden lainaehtojen osalta. Lainalle on myös asetettu vakuus.

Vero-oikeudellisesta näkökulmasta on erityisesti otettava huomioon, että B Oy:n osakkeenomistajille ei ole realisoitunut toistaiseksi mitään etua tai etuutta. B Oy voi osakkeenomistajien keskinäisen sopimuksen mukaan jakaa osinkoa vain siinä tilanteessa, että se on ensin maksanut kaikki pääomitetut rahoituskulunsa. Järjestelystä ei ole liioin koitunut etua osakkeenomistajille verrattuna siihen tilanteeseen, että he olisivat kukin yksin sijoittamallaan pääomapanoksella ja markkinaehtoisella rahoituksella hankkineet vastaavan määrän A Oyj:n osakkeita käypään hintaan, kuin mikä heille omistusosuuden mukaan laskettuna kuuluisi B Oy:ssä ja lisäksi pantanneet merkitsemänsä osakkeet vakuudeksi. Yhteisellä sijoitusyhtiöllä on siten edellä mainitulla tavalla pyritty korostamaan johtoryhmään kuuluvien jäsenten yhteistyötä ja sen merkitystä konsernin taloudelliseen tulokseen sekä sijoitusten läpinäkyvyyttä.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu

1. N:n B Oy:stä saamaa osinkotuloa verotetaan tuloverolain 33 b §:n 1–2 momentin mukaisesti.

2.a) Hakemuksessa tarkoitettuun sulautumiseen sovelletaan B Oy:n verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a ja 52 b §:ää ja N:n verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momenttia.

b) Hakemuksessa tarkoitettuun purkautumiseen sovelletaan B Oy:n verotuksessa yhteisön purkautumista koskevia säännöksiä sekä N:n verotuksessa tuloverolain 45–46 §:ää.

3. N:n luovuttaessa kysymyksessä 2.a) tarkoitetussa sulautumisessa vastikkeena saamiaan A Oyj:n osakkeita on luovutuksesta saatu luovutusvoitto hänen veronalaista pääomatuloaan.

Keskusverolautakunta on perustellut päätöstään seuraavasti:

1. Tuloverolain 33 b §:n 1 momentin mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 60 000 euroa, osingoista 70 prosenttia on pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.

TVL 33 b §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitetun vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 70 prosenttia on ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.

B Oy ei ole julkisesti noteerattu yhtiö, joten N:n yhtiöstä saamaa osinkotuloa verotetaan TVL 33 b §:n 1–2 momentin säännösten mukaan.

2.a) Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n mukaan sulautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa:

1) yksi tai useampi osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja jossa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita; vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin enintään kymmenen prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa; tai

2) sulautuva yhtiö purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa vastaanottavalle yhtiölle, jonka hallussa ovat kaikki sulautuvan yhtiön osakepääomaa edustavat osakkeet, tai tuollaisen yhtiön kokonaan omistamalle osakeyhtiölle.

EVL 52 b §:n mukaan sulautuvan yhtiön ei katsota purkautuvan verotuksessa. Sulautuvan yhtiön verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennetään vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty sulautuvan yhtiön verotuksessa. Yhtiöiden sulautuessa syntynyt voitto ei ole veronalaista tuloa eikä tappio vähennyskelpoinen meno.

Vastaanottava yhtiö saa vähentää sen verovuoden verotuksessa, jonka aikana sulautuminen on tapahtunut, sulautumisessa siirtyneen käyttöomaisuuden hankintamenosta ja muista pitkävaikutteisista menoista poistoina enintään määrän, joka vastaa verovuoden enimmäispoistoa vähennettynä sulautuvan yhtiön verotuksessa verovuonna hyväksyttävän poiston määrällä. Sulautumisen yhteydessä siirtyneet varaukset ja siirtyneisiin varoihin kohdistuvat 5 a §:ssä tarkoitetut oikaisuerät luetaan veronalaiseksi tuloksi samalla tavalla kuin ne olisi luettu veronalaiseksi tuloksi sulautuvan yhtiön verotuksessa.

Sulautuvaa ja vastaanottavaa yhtiötä käsitellään erillisinä verovelvollisina siihen asti, kun sulautuminen on tullut voimaan.

Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Siltä osin kuin sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään osakkeiden luovutuksena.

Hakijoiden tarkoituksena on mahdollisesti toteuttaa OYL 16 luvun 1–2 §:n mukainen absorptiosulautuminen siten, että sulautuva yhtiö B Oy purkautuen selvitysmenettelyttä siirtäisi kaikki varansa ja velkansa vastaanottavalle osakeyhtiölle A Oyj:lle ja B Oy:n osakkeenomistajat saisivat vastikkeena A Oyj:n liikkeelle laskemia uusia osakkeita osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa. Muuta vastiketta kuin osakevastiketta ei annettaisi.

Hakemuksessa tarkoitettuun sulautumiseen voidaan EVL 52 a §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä soveltaa EVL 52 a ja 52 b §:ien säännöksiä.

2.b-3) EVL 51 d §:n 1 momentin mukaan purkautuvan yhteisön verotuksessa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä.

TVL 27 §:n mukaan purkautuvan yhteisön verotuksessa jaettavan omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan sen todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä.

Jos B Oy purkautuu hakemuksessa tarkoitetulla tavalla, sovelletaan purkautumiseen yhtiön verotuksessa EVL 51 d §:n 1 momentin tai TVL 27 §:n säännöksiä ja N:n verotuksessa TVL 45 ja 46 §:ien säännöksiä.

TVL 45 §:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa.

TVL 46 §:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Muun verovelvollisen kuin yhteisön tai avoimen yhtiön taikka kommandiittiyhtiön saamasta luovutushinnasta vähennettävä määrä on kuitenkin aina vähintään 20 prosenttia ja, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 40 prosenttia luovutushinnasta.

N:n luovuttaessa kysymyksessä 2.a) tarkoitetussa sulautumisessa vastikkeena saamansa osakkeet, on luovutuksesta saatu voitto hänen pääomatuloaan.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valituksessaan vaatinut, että keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että hakemuksessa kuvattuun järjestelyyn ei sovelleta hakijoiden verotuksessa TVL 27 §:n, 28 §:n, 33 b §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä eikä 45-46 §:n säännöksiä eikä myöskään EVL 51 d §:n, 52 a §:n ja 52 b §:n säännöksiä, vaan

1. ensisijaisesti ansiotulon verottamista koskevia TVL 66 §:n 3 momentin tai 61 §:n 2 momentin säännöksiä, tai

2. toissijaisesti veron kiertämistä koskevia VML 28 §:n tai EVL 52 h §:n säännöksiä sekä TVL 66 §:n 3 momentin tai 61 §:n 2 momentin säännöksiä.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on esittänyt valituksensa perusteluina muun ohella seuraavaa:

Palkkatulon määrittely on tuloverolain 61 §:n 2 momentissa jätetty varsin väljäksi. Ratkaisevaa tuloverolain 61 §:n 2 momentin soveltamisessa on se, perustuuko verovelvollisen saama suoritus työsuhteeseen vai ei.

Tuloverolain 66 §:n 3 momenttia ja sen työsuhdeoption käsitettä on tulkittava ja se on ymmärrettävä laajasti. Myös muunlaiset järjestelyt voivat tulla työsuhdeoptiona verotettavaksi kuin perinteisen optio-oikeuden perusteella saatu työsuhdeoptioetu. Tuloverolain 66 §:n 3 momentin säätämishistoriasta käy yksiselitteisesti ilmi lainsäätäjän käsitys työsuhdeoption luonteesta työsuhteen perusteella maksettavana palkkana ja siten ansiotulona verotettavana eränä. Tehtyjen lainmuutosten keskeinen tarkoitus onkin ollut estää luonteeltaan selvästi työsuhteen perusteella saadun edun muuntaminen keveämmin verotetuksi pääomatuloksi ansiotuloverotuksen sijaan.

Yleisesti ottaen eri palkitsemisjärjestelmien tavoitteena ja tarkoituksena on järjestelmiin osallistuneiden johto- ja avainhenkilöiden kannustaminen, sitouttaminen ja yhtiön omistaja-arvon kasvattaminen pitkällä tähtäyksellä. Myös A Oyj:n eri palkitsemisjärjestelmillä tavoitellaan vastaavia päämääriä. Näitä voidaan pitää tuloverolain 66 §:n 3 momentissa tarkoitetuille työsuhdeoptiojärjestelmille tyypillisinä päämäärinä.

Käsillä olevassa A Oyj:n kannustinjärjestelmässä on kyse perusasetelmaltaan tarkoitushakuisesta eriytetyn tuloverojärjestelmän ja sen mukaisten verokantojen hyödyntämisestä. Järjestelyllä pyritään normaalisti työsuhteeseen perustuvista kannustinjärjestelmistä saatavan ansiotulona verotettavan edun muuntamiseen lievemmin verotettavaksi pääomatuloksi. Tätä tarkoitusta varten johtohenkilöt ovat työnantajansa suostumuksella perustaneet keinotekoisen apuyhtiön B Oy:n.

A Oyj:n johdon kannustinjärjestelmä rakentuu useista eri komponenteista ja toimenpiteistä, joita on tarkasteltava järjestelmän tarkoitus huomioon ottaen niiden yksittäisen tarkastelun sijaan kokonaisuutena. Kun lisäksi otetaan huomioon, että tällaisiin toimenpidekokonaisuuksiin voidaan lähtökohtaisesti soveltaa verotusmenettelystä annetun lain 28 §:ää yleisenä veron kiertämistä estävänä säännöksenä, voidaan tähän verolainsäännösten tarkoituksen vastaiseen, vaiheittain toteutettuun ja kokonaisuuden muodostavaan järjestelyyn puuttua soveltamalla siihen samanaikaisesti verotusmenettelystä annetun lain 28 §:ää ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 h §:ää.

Siltä osin kuin kyse on kiistatta työnantajan rahoituksella ja riskillä hankittujen osakkeiden arvon noususta, N:n on katsottava saavan etua tosiasiallisesti vastikkeetta. Tämä etu realisoituu ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyissä tilanteissa hänen joko saadessaan sulautumisen yhteydessä vastikkeeksi A Oyj:n osakkeita tai hänen saadessaan jako-osana varallisuutta B Oy:stä tai hänen saadessaan osinkoa B Oy:stä.

B Oy ja N ovat antaneet vastineen, jossa he esittävät valituksen hylkäämistä.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi yhtiölle ja N:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Korkein hallinto-oikeus kumoaa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta annetun ennakkoratkaisun ja lausuu uutena ennakkoratkaisuna esitettyihin kysymyksiin seuraavaa:

1. N:n saama osinko on tuloverolain 61 §:ssä tarkoitettua ansiotuloa.

2a. A Oyj:n ja B Oy:n sulautuessa B Oy:n verotuksessa sovelletaan tuloverolain 28 §:ää sekä EVL 52 a ja 52 b §:ää, jos mainittujen säännösten soveltamisen edellytykset muutoin täyttyvät. N:n verotuksessa kyseisiä säännöksiä ei sovelleta.

2b. B Oy:n purkautuessa yhtiön verotuksessa sovelletaan tuloverolain 27 §:ää. N:n saama jako-osa vähennettynä hänen B Oy:n osakkeista maksamallaan määrällä on tuloverolain 61 §:ssä tarkoitettua veronalaista ansiotuloa.

3. Mikäli N myöhemmin luovuttaa B Oy:n sulautumisessa vastikkeena saamiaan A Oyj:n osakkeita, osakkeiden luovutuksesta saatu voitto on pääomatuloa siltä osin kuin luovutushinta ylittää sen A Oyj:n osakkeiden käyvän arvon, joka on aiemmin luettu hänen veronalaiseen ansiotuloonsa.

Ennakkoratkaisua on, jos hakijat tekevät siitä vaatimuksen, noudatettava sitovana vuosilta 2012 - 2015 toimitettavissa yhteisön tuloverotuksissa.

Perustelut

Oikeusohjeet

Tuloverolain 61 §:n mukaan ansiotuloa on muu tulo kuin 2 luvussa tarkoitettu pääomatulo. Veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo, eläke sekä tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus.

Tuloverolain 66 §:n 3 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio). Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. Etu katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona työsuhdeoptiota käytetään. Työsuhdeoptiota katsotaan käytettävän, kun verovelvollinen saa tai hankkii sen kohteena olevat osakkeet tai osuudet. Työsuhdeoption käyttämiseen rinnastetaan sen luovutus. Tällöin edun arvoksi katsotaan työsuhdeoption luovutushinta vähennettynä luovuttajan maksamalla hinnalla. Työsuhdeoption perusteella saatua etua pidetään työsuhdeoption alkuperäisen saajan veronalaisena ansiotulona siinäkin tapauksessa, että hän on luopunut oikeudestaan lahjoittamalla työsuhdeoption edelleen tai muutoin luovuttanut työsuhdeoption intressipiirissään olevalle taholle. Näitä luovutuksia ei pidetä työsuhdeoption käyttämisenä.

Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n mukaan, jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 h §:n mukaan lain 52 ja 52 a–52 g §:ssä olevia säännöksiä yritysjärjestelyistä ei sovelleta, jos on ilmeistä, että järjestelyjen yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on ollut veron kiertäminen tai veron välttäminen.

Tosiseikat

N oli eräiden muiden A Oyj:n johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa perustanut B Oy:n, jonka koko osakekannan he omistivat. B Oy oli hankkinut A Oyj:n osakkeita, joiden hankinta oli rahoitettu noin yhden viidesosan osuudelta B Oy:n osakepääomalla ja muutoin sen A Oyj:ltä näiden osakkeiden hankintaa varten saamalla lainalla. Lainan vakuutena olivat sillä hankitut A Oyj:n osakkeet ja lainan ehdot sisälsivät muun muassa mahdollisuuden lisätä lainan korko sen pääomaan mikäli B Oy ei pystynyt maksamaan korkoa sekä mahdollisuuden lykätä lainan takaisinmaksua, mikäli järjestelyn purkamista lykätään osakassopimuksen perusteella. Osakassopimuksen osapuolina olivat B Oy:n osakkeenomistajat ja A Oyj. Osakassopimuksen mukaan B Oy:llä ei ollut muuta toimintaa kuin A Oyj:n osakkeiden omistaminen B Oy:n osakkeenomistajien puolesta. Osakassopimuksessa oli sovittu muun ohessa järjestelyyn osallistuneen henkilön ja A Oyj:n välisen työsuhteen päättymisen vaikutuksesta sekä B Oy:n osakkeisiin ja sen omistamiin A Oyj:n osakkeisiin sovellettavista panttaus- ja luovutusrajoituksista. Osakassopimuksessa oli myös sovittu, että osakassopimuksen tarkoittama A Oyj:n osakkeiden omistusta koskeva järjestely puretaan tietyn ajankohdan jälkeen A Oyj:n hallituksen ja B Oy:n osakkeenomistajien 2/3:n päätöksellä siten, että järjestelyn mahdollinen tuotto maksetaan B Oy:n osakkeenomistajille A Oyj:n osakkeina ensisijaisesti siten, että B Oy sulautuu A Oyj:öön osakeyhtiölain mukaisesti. Järjestely voitiin purkaa myös siten, että B Oy myy omistamiaan A Oyj:n osakkeita joko A Oyj:lle tai kolmannelle ja maksaa näin saamillaan varoilla A Oyj:ltä saamansa lainan takaisin, minkä jälkeen B Oy puretaan siten, että sen osakkeenomistajat saavat jako-osuutena A Oyj:n osakkeita. Järjestelyn purkamisessa voitiin käyttää myös muita keinoja. Osakassopimuksessa oli sovittu järjestelmän purkamisen lykkäämisestä siinä tapauksessa, että A Oyj:n osakkeiden kurssi purkamiseen suunniteltuna ajankohtana alitti järjestelyyn hankittujen A Oyj:n osakkeiden keskihinnan.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa on kysymys erityisesti siitä, onko toteutettavia järjestelyjä käsiteltävä B Oy:n sekä N:n verotuksessa toimenpiteiden yksityisoikeudelliseen muotoon lähtökohtaisesti liittyvien veroseuraamusten mukaisesti vai johtaako järjestelyjen muodostama kokonaisuus muunlaiseen verotukselliseen lopputulokseen. Erityisesti on arvioitava, onko asiassa perusteita soveltaa verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännöstä tai onko N:n saamia tuloja muuten pidettävä ansiotulona.

Järjestelyn lopulliseen sisältöön vaikuttavat sen kuluessa tehtävät päätökset ja osin myös muun muassa A Oyj:n osakekurssin kehitys. Taloudellisessa tarkastelussa järjestelyä on perusteltua verrata yhtäältä tavanomaisempiin osakepalkkiojärjestelmiin, joiden kautta johtohenkilöt tulisivat hyötymään yhtiön osakekurssin noususta, ja toisaalta siihen, että N ja muut kyseiset johtajat sijoittaisivat muuten A Oyj:n osakkeisiin velkarahoitusta ja mahdollisesti holding-yhtiötä käyttäen.

Kuka tahansa sijoittaja voi kasvattaa osakkeiden arvonnoususta saamaansa hyötyä velkarahoituksen avulla. Tämä voidaan toteuttaa joko suoraan sijoittajan omissa nimissä tai holding-yhtiön avulla. Näin ollen siitä, että asianomaiset johtajat ovat osakkaina holding-yhtiössä, joka on hankkinut osakkaiden pääomasijoituksilla ja velkarahoituksella A Oyj:n osakkeita, ei voi sellaisenaan seurata, että asianomaisten henkilöiden saamia tuloja olisi pidettävä ansiotulona. Asiassa muodostuukin ratkaisevaksi se, mikä merkitys on annettava sille, että A Oyj on järjestelyssä kiinteästi mukana yhtenä osapuolena ja että järjestely koskee vain A Oyj:n johtohenkilöitä.

A Oyj on suunnannut B Oy:lle osakeannin, jossa pääosa kysymyksessä olevista A Oyj:n osakkeista on hankittu. A Oyj on myös B Oy:lle osakkeiden hankintaa varten otetun lainan antaja. Kun otetaan huomioon lainan korkotaso, koronmaksua koskevat ehdot, vakuudet ja takaisinmaksuehdot, lainan ehtoja voidaan myös pitää lainansaajan ja siten A Oyj:n asianomaisten johtajien kannalta edullisina. A Oyj:n ja B Oy:n välisessä osakassopimuksessa on sovittu muun muassa järjestelyyn osallistuvan henkilön työsuhteen päättymisen vaikutuksista sekä osakkeisiin liittyvistä panttaus- ja luovutusrajoituksista. Osakassopimuksessa on sovittu myös järjestelyn purkamisesta A Oyj:n hallituksen ja B Oy:n osakkeenomistajien 2/3:n enemmistön päätöksellä ja myös purkamisen mahdollisesta lykkäytymisestä.

Osakeyhtiölain 13 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan yhtiö ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta käytettäväksi siihen tarkoitukseen, että ulkopuolinen voi hankkia yhtiön tai sen emoyhtiön osakkeita. Saman pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta sellaisiin jakokelpoisten varojen rajoissa toteutettaviin toimiin, joiden tarkoituksena on osakkeiden hankkiminen yhtiön tai sen 8 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvan yhtiön työntekijöille. Pykälään ei sisälly muita poikkeuksia yhtiön osakkeiden hankkimiseksi annettavan lainan kieltoon kuin kyseinen osakkeiden hankkiminen työntekijöille.

B Oy on sisällytetty A Oyj:n vuoden 2012 konsernitilinpäätökseen, jossa A Oyj:n äänivallaksi B Oy:ssä on merkitty 100 %. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan A Oyj:n internet-sivuilla kysymyksessä oleva järjestely on esiintynyt otsikon "Pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmät" alla nimityksellä "Johdon kannustinjärjestelmä 2010 – 2013". Yhtiö ei ole tätä kiistänyt, joskaan yhtiön mukaan verotuksellista arviota ei voida perustaa tämän varaan.

Näiden seikkojen valossa kysymyksessä olevaa järjestelyä on pidettävä ennen muuta A Oyj:n johdon kannustinjärjestelmänä. Järjestelyn keskeisenä tarkoituksena on, että yhtiön johto hyötyy osakkeiden mahdollisesta arvonnoususta. Kun johtohenkilöt ovat tehneet merkittäviä oman pääoman sijoituksia B Oy:hyn, järjestelyyn sisältyy tosin heille myös tappioriski.

Johdon kannustinjärjestelmän olemassaololle on sinänsä liiketaloudelliset perusteet. Kannustinjärjestelmän toteuttamiselle tässä nimenomaisessa muodossa esitettyjä liiketaloudellisia perusteita on kuitenkin pidettävä suhteellisen ohuina.

Arvioitaessa sitä, syntyykö N:lle järjestelyssä ansiotuloa, on pidettävä lähtökohtana tuloverolain 61 §:n ansiotuloa koskevaa yleissäännöstä sekä tuloverolain 66 §:n 3 momentin erityissäännöstä. Tuloverolain 66 §:n 3 momentissa kuvatut etuudet muodostavat selvästi laajemman kokonaisuuden kuin niiden yhteisenä nimikkeenä säännöksessä esiintyvä termi "työsuhdeoptio". Säännöksen soveltamisala on siten jo sen sanamuodon perusteella huomattavasti työsuhdeoptioita laajempi. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä 175/1994 vp on lisäksi lausuttu muun muassa seuraavaa: "Vaihtovelkakirjaan ja optio-oikeuteen voitaisiin rinnastaa myös järjestely, jolla pyrittäisiin samaan lopputulokseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on tehty järjestelyjä, joissa yrityksen osakkeita on merkitty velaksi ja velan määrää on muutettu kurssikehityksen mukaan. Myös tällaiset synteettiset järjestelyt olisi saatava verotuksen piiriin. Sama koskisi mitä tahansa muuta oikeutta hankkia osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan työsuhteen perusteella. Työsuhdeoption käsite olisi siten säännöstä tulkittaessa ymmärrettävä laajasti." Tuloverolain 66 §:n 3 momentin säännöstä onkin käytännössä sovellettu suhteellisen laajasti.

On ilmeistä, että kysymyksessä olevan rakenteen yhtenä tavoitteena on järjestely, jossa työsuhteen perusteella saatavaan etuuteen ei kohdistuisi ansiotulon verotusta. Verovelvollisilla on sinänsä lähtökohtaisesti oikeus valita erilaisista toimintavaihtoehdoista verotuksellisesti edullisin menettely. Toisaalta verotuksessa on pyrittävä arvioimaan tehtyjä toimenpiteitä niiden tosiasiallisen taloudellisen luonteen mukaan.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevaa monivaiheista järjestelyä on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon myös elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 h §:n ja verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännökset. Kysymyksessä on A Oyj:n johdon kannustinjärjestelmä, joka toteutetaan A Oyj:n ja johtohenkilöiden yhteisin järjestelyin tätä varten perustettavaa apuyhtiötä B Oy:tä hyväksi käyttäen. Tarkoituksena on ensisijaisesti, että järjestelyn lopputuloksena johtohenkilöiden omistukseen tulee A Oyj:n osakkeita siten, että jos yhtiön osakekurssi on noussut ennen tätä ajankohtaa, johtohenkilöt ovat maksaneet osakkeista niiden käypää arvoa alemman määrän. Tässä kokonaisuudessa N:n on katsottava saavan kussakin järjestelyn vaihtoehdossa työsuhteeseen perustuvan etuuden, jota on pidettävä tuloverolain 61 §:ssä tarkoitettuna ansiotulona.

Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n tyypillisessä soveltamistilanteessa verotusta toimitettaessa on meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ei ole sellaista yksiselitteistä oikeaa muotoa, jonka mukaisesti verotus tulisi toimittaa. Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n tarkoituksen näkökulmasta on pidettävä riittävänä, että N:n saamat etuudet todetaan ansiotuloksi. Näin ollen ei ole estettä sille, että B Oy:n verotuksessa sovelletaan asianomaisiin yhtiöoikeudellisiin järjestelyihin tavanomaisesti sovellettavia verosäännöksiä.

Yksittäisten ennakkoratkaisukysymysten osalta korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi seuraavaa:

1. Kun otetaan huomioon tuloverolain 61 §:n 2 momentin säännös, N:n B Oy:stä saamaa osinkoa on pidettävä ansiotulona. Asiaan ei vaikuta ratkaisevasti se, että osa niistä varoista, joilla B Oy on hankkinut A Oyj:n osakkeita, on peräisin N:n tekemästä pääomansijoituksesta.

2a. N:n saadessa A Oyj:n ja B Oy:n sulautuessa sulautumisvastikkeena A Oyj:n osakkeita N saa tuloverolain 66 §:n 3 momentissa tarkoitettua ansiotuloa siltä osin kuin hänen saamiensa osakkeiden käypä arvo ylittää hänen B Oy:n osakkeisiin sijoittamansa määrän. Tuloverolain 66 §:n 3 momentin sanamuodon ja esitöiden ohella tämä perustuu verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännökseen erityisesti siihen nähden, että sulautuminen on osa monivaiheista järjestelykokonaisuutta, jonka keskeisenä tavoitteena on pidettävä pyrkimystä ansiotuloverotuksen välttämiseen. Tulon realisoitumista ei ole pidettävä myöskään elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin tai Euroopan unionin yritysjärjestelydirektiivin vastaisena, kun huomioon otetaan myös elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 h §:n säännökset ja yritysjärjestelydirektiivin 15 artiklan säännökset.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa ei ole erikseen kysytty, onko B Oy:n tulo laskettava tuloverolain vai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan. Hakemuksessa esitettyjen tietojen samoin kuin ennakkoratkaisukysymysten valossa yhtiöön sovelletaan tuloverolakia. Tuloverolain 28 §:n mukaan yhteisöjen sulautuessa sovelletaan soveltuvin osin, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52, 52 a, 52 b ja 52 h §:ssä säädetään.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 h §:n mukaan muun muassa sulautumista koskevia yritysjärjestelysäännöksiä ei sovelleta, jos on ilmeistä, että järjestelyjen yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on ollut veron kiertäminen tai veron välttäminen. Lähtökohta on näin ollen se, että säännöksiä ei näissä tilanteissa sovelleta sen enempää sulautuvien yhtiöiden kuin osakkeenomistajien verotuksessa. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa sulautuminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteeksi on edellä katsottu osakkeenomistajan ansiotuloverotuksen välttäminen verotusmenettelystä annetun lain 28 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että huolimatta siitä, että sulautumisen hyväksyttävyyttä on lähtökohtaisesti arvioitava samalla tavoin yhtiön ja osakkeenomistajan verotuksessa, tässä asiassa ei B Oy:n verotuksessa ole nyt kysymyksessä olevien seikkojen vuoksi estettä soveltaa sulautumiseen tuloverolain 28 §:n sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a ja 52 b §:n säännöksiä. Yhtiön verotuksen osalta keskusverolautakunnan päätöstä ei ole siten syytä muuttaa.

2b. N:n saama jako-osa on tuloverolain 61 §:ssä tarkoitettua veronalaista ansiotuloa siltä osin kuin jako-osa ylittää N:n B Oy:n osakkeista maksaman määrän. Tuloverolain 45 – 46 §:n säännökset eivät tule asiassa sovellettaviksi. Tulon hankkimisesta aiheutuvat menot voidaan kuitenkin vähentää siten kuin niistä on yleisesti säädetty.

Tuloverolain 27 §:n mukaan purkautuvan yhteisön verotuksessa jaettavan omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan sen todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä. Jos B Oy purkautuu hakemuksessa tarkoitetulla tavalla, sovelletaan purkautumiseen yhtiön verotuksessa tuloverolain 27 §:n säännöstä.

3. Edellä esitetyn mukaisesti N:n saadessa sulautumisvastikkeena A Oyj:n osakkeita näiden osakkeiden käypä arvo (vähennettynä N:n B Oy:n osakkeista maksamalla määrällä) luetaan hänen ansiotulokseen. Osakkeiden tämän jälkeen tapahtuvien arvonmuutosten osalta N:ää on pidettävä sijoittajan asemassa. Näin ollen mikäli N myöhemmin luovuttaa B Oy:n sulautumisessa A Oyj:öön vastikkeena saamiaan A Oyj:n osakkeita, luovutukseen sovelletaan soveltuvin osin tuloverolain 45 – 46 §:n säännöksiä. Osakkeet on tällöin katsottava hankituksi N:n ansiotuloon aiemmin luetun A Oyj:n osakkeiden silloisen käyvän arvon mukaisella hinnalla.

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet hallintoneuvokset Ahti Vapaavuori, Matti Halén, Eila Rother, Timo Viherkenttä ja Leena Äärilä. Asian esittelijä Liisa Tähtinen.