KHO:2014:78

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen viranhaltijan toimeentulotukiasiassa tekemään päätökseen liitetyn oikaisuvaatimusohjeen mukaan oikaisuvaatimus tuli toimittaa kaupungin kirjaamoon siten, että se ehtii perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Ohjauksessa oli lisäksi ilmoitettu kirjaamon osoite sekä aukioloaika, joka oli 8.00–15.45. Asiassa oli kysymys siitä, oliko kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan tullut jättää myöhästyneenä tutkimatta oikaisuvaatimus, joka oli toimitettu kaupungin ylläpitämään julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain mukaiseen yhteispalvelupisteeseen määräajan viimeisenä päivänä kello 17, josta se oli saapunut kaupungin kirjaamoon kaksi päivää myöhemmin.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kaupungin asemasta yhteispalvelupisteen ylläpitäjänä ja valtion virastojen ja laitosten kanssa tehtyjen yhteispalvelusopimusten mukaisena toimeksisaajana ei sinänsä seurannut, että oikaisuvaatimus olisi vastoin oikaisuvaatimusohjetta voitu toimittaa myös yhteispalvelupisteeseen. Kun kaupungin ei ollut väitettykään ohjeistaneen, että oikaisuvaatimus voitaisiin vaihtoehtoisesti toimittaa yhteispalvelupisteeseen tämän aukioloaikoina, oikaisuvaatimus katsottiin toimitetuksi silloin, kun se oli saapunut yhteispalvelupisteestä kaupungin kirjaamoon. Sosiaali- ja terveyslautakunnan oli tullut jättää oikaisuvaatimus myöhästyneenä tutkimatta. Äänestys 3 + 1 – 1.

Hallintolaki 49 a, 49 c ja 49 d §

Laki toimeentulotuesta 24 § 1 momentti

Sosiaalihuoltolaki 6 § 1 momentti ja 45 §

Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 6 § 1 momentti

Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta 2 ja 5 § sekä 6 § 2 momentti

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 21.12.2012 nro 12/1109/5

Asian aikaisempi käsittely

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaosto on 18.4.2012 tekemällään päätöksellä § 127 jättänyt A:n oikaisuvaatimuksen lautakunnan alaisen viranhaltijan 16.12.2011 tekemästä päätöksestä myöhään tehtynä tutkimatta.

Päätösasiakirja on annettu postin kuljetettavaksi 19.12.2011. Oikaisuvaatimuskirjeen olisi pitänyt saapua kirjaamoon viimeistään 9.1.2012 kello 15.45. Kirje on saapunut saapumisleiman mukaan Espoon kaupungin yhteispalvelupisteeseen 9.1.2012 kello 17.00 ja Espoon kaupungin kirjaamoon 11.1.2012 eli liian myöhään.

A on valituksessaan hallinto-oikeudessa muun ohella vaatinut, että yksilöasioiden jaoston päätös kumotaan siltä osin kuin viranhaltijan 16.12.2011 tekemästä päätöksestä tehty oikaisuvaatimus on jätetty tutkimatta. Oikaisuvaatimus on jätetty Espoon kaupungin yhteispalvelupisteeseen määräajan viimeisenä päivänä 9.1.2012.

Yksilöasioiden jaosto on antanut lausunnon ja lisälausunnon.

A on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys kumonnut yksilöasioiden jaoston päätöksen 18.4.2010 § 127 ja palauttanut asian jaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Toimeentulotuesta annetun lain 24 §:n 1 momentin ja sosiaalihuoltolain 45 §:n mukaan viranhaltijan päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada päätös sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet sen saattamisesta toimielimen käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan toimittaa asianomaiselle tiedoksi kirjeellä postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi.

Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan tyytymättömyyden ilmoittaminen, muutoksenhakemuksen jättäminen, vastauksen antaminen siihen, viranhakemus sekä muu määräajassa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka virallisessa toimituksessa suoritettava toimi on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 7 §:n mukaan asiakirja, jonka palvelun käyttäjä on toimittanut tässä laissa tarkoitetulle toimeksisaajalle, katsotaan saapuneeksi määräajassa toimivaltaiseen viranomaiseen.

Jaoston päätös § 127 toimeentulotuesta ajalla 1.11.–31.12.2011

Säilyttääkseen puhevaltansa asiassa A:n on tullut toimittaa oikaisuvaatimuksensa viranhaltijan päätöksestä 16.12.2011 numero 2011 123 sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi viimeistään 9.1.2012. Oikaisuvaatimusohjeessa on ohjeistettu toimittamaan oikaisuvaatimuskirjelmä Espoon kaupungin kirjaamoon ja kirjaamon aukioloajaksi on ilmoitettu 8.00–15.45. Oikaisuvaatimusohjeessa on lisäksi todettu, että oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. A oli jättänyt viranhaltijan päätöstä koskevan oikaisuvaatimuskirjelmän Espoon kaupungin yhteispalvelupisteeseen, jossa oikaisuvaatimuskirjelmä on leimattu vastaanotetuksi 9.1.2012 kello 17.00.

A:n oikaisuvaatimuskirjelmä on määräpäivänä otettu vastaan Espoon kaupungin yhteispalvelu³pisteessä sen aukioloaikana. Oikaisuvaatimusohjeessa ei ole ilmoitettu kirjaamon aukioloajan 8.00–15.45 koskevan myös yhteispalvelupisteeseen jätettävää oikaisuvaatimusta. A:n oikaisuvaatimuskirjelmän on siten katsottava saapuneen määräajassa ennen viraston aukioloajan päättymistä, eikä A:n oikaisuvaatimusta olisi tullut jättää tutkimatta. Jaoston päätös on tämän vuoksi kumottava ja palautettava jaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Janne Aer ja Marja Viima. Esittelijä Marko Ahlstedt.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaosto on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Jaosto on perustellut valitustaan seuraavasti:

Hallinto-oikeus on tulkinnut hallintolain säännöksiä väärin. Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan muutoksenhakuohjeet ovat olleet osittain merkityksettömiä eikä niiden noudattamatta jättäminen ole johtanut asian tutkimatta jättämiseen. Hallinto-oikeus on perustellut kantaansa sillä, että muutoksenhakuohjeessa ei erikseen todeta, että asiakirjan viimeistä jättämisajankohtaa eli kirjaamon sulkeutumisaikaa klo 15.45, tulee noudattaa myös silloin kuin asiakirjat jätetään yhteispalvelupisteeseen, joka on siis auki myöhempään kuin kaupungin kirjaamo.

Hallinto-oikeus on tulkinnut väärin myös hallintolain 49 d §:ä. Hallinto-oikeuden päätöksessä on virheellisesti katsottu, että yhteispalvelupiste on asiassa muutoksenhakuohjeen mukainen toimivaltainen viranomainen, jolle oikaisuvaatimus on voitu toimittaa. On kuitenkin huomattava, että Espoon kaupunki on perustanut julkisen palvelun yhteishallinnosta annetun lain perusteella toimeksisaajana yhteispalvelupisteen, jossa palvellaan asiakkaita toimeksiantajien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. Toimeksiantajina on muun muassa Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, Kansaneläkelaitos ja espoolaisia yhdistyksiä. Espoon kaupungin kirjaamo ja yhteispalvelupiste eivät ole sopimussuhteessa.

Hallinto-oikeus on tulkinnut väärin myös määräaikojen laskemisesta annetun lain 6 §:ä. Toisin kuin hallinto-oikeus katsoo, muutoksenhakuohjeissa ei ole ollut syytä mainita yhteispalvelupisteeseen toimitettavia asiakirjoja koskevista määräajoista, sillä yhteispalvelupiste ei ole toimivaltainen viranomainen. Hallinto-oikeuden tulkinta, että oikaisuvaatimuksen jättäminen muulle taholle kuin toimivaltaiselle viranomaiselle tämän aukio-oloajan päättymisen jälkeen klo 17.00 on lain mukaista, on selkeästi lainvastainen, etenkin kun otetaan huomioon määräaikojen laskemisesta annetun lain 6 §, jossa nimenomaisesti edellytetään, että viranomaisessa suoritettava toimi on tehtävä ennen sen aukio-olon päättymistä.

Asiassa on tärkeää saada korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu. Tapauksessa on kysymys Espoon kaupungin ja ylipäätään kunnallishallinnon kannalta merkittävästä asiasta eli siitä, mikä oikeudellinen merkitys päätökseen annetulla muutoksenhakuohjeelle on annettava ja voidaanko yhteispalvelupiste rinnastaa hallintolain tarkoittamaan toimivaltaiseen viranomaiseen. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Espoon kaupungin tulisi myös harkita muutoksenhakuohjeiden muuttamista, vaikka edellä esitetyillä perusteilla siihen ei ole lainsäännösten perusteella aihetta. Mikäli korkein hallinto-oikeus ei käsittele asiaa, saattaa Helsingin hallinto-oikeuden tuomiopiirin alueella muodostua väärää ja muusta maasta poikkeavaa oikeuskäytäntöä.

Hallinto-oikeuden päätös on lainvastainen. Oikaisuvaatimusta ei ole toimitettu asetetussa määräajassa toimivaltaiselle viranomaiselle, minkä vuoksi oikaisuvaatimus on tullut jättää tutkimatta.

A:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja yksilöasioiden jaoston 18.4.2012 tekemä päätös § 127 saatetaan voimaan.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Kuntalain säännöksiä sovelletaan kuntalain 88 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen tekemiseen kunnan ja kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä, jollei erikseen lailla toisin säädetä. Toimeentulotukiasiassa oikaisuvaatimuksesta on jäljempänä selostettavin tavoin säädetty erikseen, eikä kuntalain 89 §:n säännöksiä oikaisuvaatimuksesta sovelleta.

Hallintolain 49 a §:n mukaan oikaisuvaatimuksen käsittelyssä sovelletaan hallintolakia, jollei hallintolain 7 a luvussa tai muualla erikseen toisin säädetä.

Oikaisuvaatimus on hallintolain 49 d §:n mukaan tehtävä kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle.

Hallintolain 49 c §:n 2 momentin mukaan oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta, jos sitä ei ole tehty määräajassa.

Toimeentulotuesta annetun lain 24 §:n 1 momentin ja sosiaalihuoltolain 45 §:n mukaan viranhaltijan päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada päätös sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet sen saattamisesta toimielimen käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan toimittaa asianomaiselle tiedoksi kirjeellä postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi.

Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan tyytymättömyyden ilmoittaminen, muutoksenhakemuksen jättäminen, vastauksen antaminen siihen, viranhakemus sekä muu määräajassa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka virallisessa toimituksessa suoritettava toimi on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007, yhteispalvelulaki) 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on parantaa julkisen hallinnon asiakaspalvelun saatavuutta ja toiminnan tehokkuutta.

Yhteispalvelulain 2 §:n mukaan lakia sovelletaan valtion viranomaisille, kunnallisille viranomaisille ja Kansaneläkelaitokselle kuuluvien avustavien asiakaspalvelutehtävien järjestämiseen ja hoitamiseen viranomaisten yhteistyönä.

Yhteispalvelulain 4 §:n mukaan yhteispalvelun järjestämisen edellytyksenä on, että avustavien asiakaspalvelutehtävien järjestäminen ja hoitaminen yhteistyönä on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja hallinnon toiminnan tehostamiseksi.

Yhteispalvelulain 5 §:n mukaan yhteispalvelun järjestäminen perustuu tässä laissa tarkoitettuun sopimussuhteeseen. Toimeksisaaja voi järjestää sille kuuluvan ja yhteispalveluna hoidettavan avustavan asiakaspalvelutehtävän hoitamisen yhteispalvelupisteessä henkilökohtaisena asiakaspalveluna tai teknisin välinein toteutettuna.

Yhteispalvelulain 6 §:n 2 kohdan mukaan yhteispalveluna hoidettavat avustavat asiakaspalvelutehtävät voivat koskea toimeksiantajana toimivalle viranomaiselle tarkoitettujen ilmoitusten, hakemusten ja muiden asiakirjojen vastaanottamista ja välittämistä edelleen toimeksiantajalle.

Yhteispalvelulain 7 §:n mukaan asiakirja, jonka palvelun käyttäjä on toimittanut samassa laissa tarkoitetulle toimeksisaajalle, katsotaan saapuneeksi määräajassa toimivaltaiseen viranomaiseen.

Oikeudellinen arviointi

A on saanut viranhaltijan 16.12.2011 toimeentulotukiasiassa tekemän päätöksen tiedokseen niin, että oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetty määräaika on päättynyt 9.1.2012. Päätökseen liitetyn oikaisuvaatimusohjeen mukaan oikaisuvaatimus toimitetaan Espoon kaupungin kirjaamoon. Oikaisuvaatimusohjeessa on lisäksi mainittu kirjaamon käyntiosoite, postiosoite, sähköpostiosoite sekä telefax-numero. Kirjaamon aukioloajaksi on ohjeessa ilmoitettu 8.00–15.45. Lisäksi oikaisuvaatimusohjeessa on muun ohella todettu, että oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Espoon kaupunki on perustanut yhteispalvelulain mukaisia yhteispalvelupisteitä. Asiassa on kysymys siitä, onko oikaisuvaatimus toimitettu ajoissa, kun se on määräajan viimeisenä päivänä 9.1.2011 kello 17 jätetty yhteisöpalvelupisteeseen, josta se on saapunut Espoon kaupungin kirjaamoon 11.1.2012.

Yhteispalvelulain 5 §:n mukaan yhteispalvelupisteen toiminta perustuu yhteispalvelupisteen ja viranomaisten tai yhteisöjen kanssa tehtäviin sopimuksiin, joissa yhteispalvelupisteen ylläpitäjä on toimeksisaajana ja toinen sopimusosapuoli toimeksiantajana. Yhteispalvelulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 207/2006 vp) perusteluista ilmenee, että yhteispalvelupisteiden keskeisenä tarkoituksena on taata valtion viranomaisten palvelujen saatavuus myös paikkakunnilla, joissa valtion virastolla ei ole omaa toimipistettä, sekä eri virastojen palvelujen saatavuus yhdestä pisteestä.

Asiakirjojen mukaan Espoon kaupungin yhteispalvelulla on palvelun ylläpitäjänä yhteispalvelulaissa tarkoitettu sopimus kahden viranomaisen eli Kansaneläkelaitoksen ja Espoon kihlakunnan poliisilaitoksen (nykyisin Länsi-Uudenmaan poliisilaitos) kanssa. Sopimukset koskevat niissä tarkemmin määriteltyjen avustavien asiakaspalvelutehtävien hoitamista sekä myös eräiden asiakirjojen vastaanottoa siten, että asiakirjat katsotaan toimitetuksi asianomaiselle viranomaiselle silloin, kun ne on toimitettu yhteispalvelupisteeseen. Espoon kaupungin internet-sivujen yhteistietojen yhteispalvelusivulta ilmenee lisäksi, että Espoon yhteispalvelupisteistä saa tietoa kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palveluista sekä neuvoja ja opastusta edelleen Espoon kaupungin asiantuntijapalveluihin.

Yhteispalvelulaista tai sitä koskevasta hallituksen esityksestä ei ole pääteltävissä, että kaupunki yhteispalvelupisteen ylläpitäjänä ja tekemiensä yhteispalvelusopimusten mukaisena toimeksisaajana olisi velvollinen järjestämään myös kaupungin omat palvelut siten, että ne ovat saatavissa yhteispalvelupisteistä. Yhteispalvelupisteen perustamisesta ei täten sellaisenaan seuraa, että kaupungille osoitettujen asiakirjojen ja siten esimerkiksi kaupungin eri viranhaltijoiden tai viranomaisten päätöksistä tehtyjen oikaisuvaatimusten katsottaisiin saapuneen oikaisuvaatimusohjeessa tarkoitetulle viranomaiselle silloin, kun ne on jätetty yhteispalvelupisteeseen.

Asiassa ei ole väitettykään kaupungin ohjeistaneen, että asiakirjat voitaisiin oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetyssä määräajassa toimittaa myös yhteispalvelupisteeseen tämän aukioloaikoina. Nyt kysymyksessä olevassa oikaisuvaatimusohjeessa on yksiselitteisesti todettu, että oikaisuvaatimus on toimitettava viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä kaupungin kirjaamoon ennen sen aukioloajan päättymistä. Kun oikaisuvaatimus on toimitettu yhteispalvelupisteeseen siten, että se on saapunut kirjaamoon vasta oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetyn määräajan jälkeen, oikaisuvaatimus on tullut jättää myöhään tehtynä tutkimatta.

Edellä esitetyillä perusteilla hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös on kumottava ja Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston päätös saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Eila Rother, Hannele Ranta-Lassila, Timo Viherkenttä sekä Leena Äärilä. Asian esittelijä Kari Nieminen.

Äänestyslausunnot

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Timo Viherkentän äänestyslausunto:

"Olen samaa mieltä kuin enemmistö asian lopputuloksesta ja sovellettavista säännöksistä. Perusteluihin sisältyvän oikeudellisen arvioinnin osalta esitän äänestyslausuntonani seuraavaa:

Yhteispalvelulain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on muun muassa parantaa julkisen hallinnon asiakaspalvelun saatavuutta. Lain 7 §:n mukaan asiakirja, jonka palvelun käyttäjä on toimittanut tässä laissa tarkoitetulle toimeksisaajalle, katsotaan saapuneeksi määräajassa toimivaltaiseen viranomaiseen. A on jättänyt oikaisuvaatimuksensa Espoon kaupungin perustamaan yhteispalvelulain mukaiseen yhteispalvelupisteeseen. Espoon kaupunki on valituksessaan lausunut, että Espoon kaupungin kirjaamo ja yhteispalvelupiste eivät ole sopimussuhteessa. Kun otetaan huomioon edellä mainitut säännökset, oikaisuvaatimuksen tekijän ei voida edellyttää ottavan huomioon sellaista oikeudellisestikin vaikeasti hahmottuvaa ajatusta, että kaupungin kirjaamo ei olisi sopimussuhteessa kaupungin perustaman yhteispalvelupisteen kanssa. Asiakirjan jättämistä yhteispalvelupisteeseen määräajassa on tällaisessa tilanteessa pidettävä yhteispalvelulain 7 §:n mukaisella tavalla riittävänä, minkä vuoksi A:n oikaisuvaatimuksen ei ole katsottava olleen myöhässä vielä sillä perusteella, että asiakirja ei ole saapunut määräajassa kaupungin kirjaamoon.

A on jättänyt oikaisuvaatimuksensa määräajan viimeisenä päivänä yhteispalvelupisteeseen vasta Espoon kaupungin kirjaamon aukioloajan päätyttyä. Oikaisuvaatimusohjeen mukaan asiakirja olisi tullut jättää kirjaamoon ennen sen aukioloajan päättymistä. Tällainen kirjaamon aukioloaikana jättämistä koskeva vaatimus on ollut säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukainen. Yhteispalvelupistettä koskevista säännöksistä ei seuraa, että oikaisuvaatimus voitaisiin jättää yhteispalvelupisteeseen vielä senkin jälkeen, kun määräaika oikaisuvaatimuksen toimittamiselle kirjaamoon on päättynyt. Näin ollen A:n oikaisuvaatimus on ollut myöhässä."

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Eila Rotherin äänestyslausunto:

"Myönnän valitusluvan. Hylkään valituksen. En muuta hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta seuraavilla perusteilla.

Sovellettavien säännösten osalta viittaan enemmistön päätökseen.

Espoon kaupunki on perustanut yhteistoimintapisteitä, joiden tarkoituksena on yhteispalvelulain 1 §:n mukaan parantaa julkisen hallinnon asiakaspalvelun saatavuutta ja toiminnan tehokkuutta. Sen lisäksi, että Espoon kaupunki on tehnyt yhteispalvelulain mukaisesti sopimuksia eri valtion viranomaisten kanssa avustavien asiakaspalvelutehtävien järjestämisestä ja hoitamisesta, Espoon kaupungin internet-sivuilta ilmenee, että yhteispalvelupisteet ovat myös kirjaamon etäispäätteitä, jonne voi jättää erilaisia hakemuksia ja asiakirjoja sekä kaupungille osoitettua postia. Yhteispalvelupiste onkin tämän mukaisesti ottanut vastaan A:n Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostolle osoitetun oikaisuvaatimuksen ja leimannut sen vastaanotetuksi 9.1.2011 kello 17. Yhteispalvelupisteestä oikaisuvaatimus on lähetetty Espoon kaupungin kirjaamoon, jonne se on saapunut 11.1.2011.

Hallintolain 17 §:n 1 momentin mukaan asiakirja toimitetaan asiassa toimivaltaisen viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Jos asiakirjan toimittamiselle on asetettu määräaika, lähettäjän on huolehdittava siitä, että asiakirja saapuu viranomaiseen määräajassa. Hallintolain 18 §:n 1 momentin mukaan asiakirjan katsotaan saapuneen viranomaiseen sinä päivänä, jona asiakirja on annettu viranomaiselle. Kun A on jättänyt Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostolle osoitetun oikaisuvaatimuksensa Espoon kaupungin yhteispalvelupisteeseen 9.1.2011, katson, että se on tuona päivänä toimitettu Espoon kaupungin sellaiseen asiointiosoitteeseen, jonne voidaan jättää kaupungille viranomaisena osoitettu oikaisuvaatimus, vaikka osoite onkin eri kuin oikaisuvaatimusohjeessa on mainittu.

Säädettyjen määräaikojen laskemisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaisesti muutoksenhakemuksen jättäminen määräajassa on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä. Kun A on jättänyt Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostolle osoitetun oikaisuvaatimuksensa 9.1.2011 kello 17 Espoon kaupungin yhteispalvelupisteeseen, jossa se on tuolloin myös leimattu vastaanotetuksi, katson, että oikaisuvaatimus on saapunut hallintolain 18 §:n 1 momentin mukaisesti viranomaiseen ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimusohjeessa ei ole ilmoitettu kaupungin kirjaamon aukioloajan koskevan myös yhteispalvelupisteeseen jätettävää oikaisuvaatimusta. A:n oikaisuvaatimus on siten saapunut Espoon kaupungille osoitettuna sen sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostolle määräajassa eikä oikaisuvaatimusta olisi tullut jättää tutkimatta."