KHO:2014:118

A oli rikoslain 17 luvun 19 §:n nojalla tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen vuosina 2008-2010 tapahtuneesta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Kuvia oli ollut yli 3 500 tallennetta, jotka olivat sisältäneet niin sanottuja poseerauskuvia, seksuaalista toimintaa tai yhdyntää esittäviä kuvia ja myös joitakin kuvia, joissa näkyy muun muassa sitomista ja hyvin nuoria lapsia, jotka eivät ole vielä murrosiässä.

Kysymys ei ollut ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 1 kohdassa nimenomaisesti mainitusta rikoksesta. Asiassa oli siten harkittava, onko mainittu teko katsottava sanotussa säännöksessä tarkoitetuksi muuksi rikokseksi, joka osoitti luvanhaltijan sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita.

Arvioitaessa sitä, oliko kysymyksessä muu sellainen rikos, jonka perusteella lupa olisi peruutettavissa, on annettava ratkaiseva merkitys sille, osoittaako rikos luvanhaltijan sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita. Rikoksessa ei ollut käytetty ampuma-aseita tai muutoin väkivaltaa.

Peruuttamismahdollisuuden tarkoituksena oli mahdollistaa ampuma-aseiden väärinkäytöstä aiheutuvien seurausten ennalta ehkäiseminen. Tästä näkökulmasta asiaa arvioitaessa oli otettava huomioon erityisesti teon laatu sekä sen moitittavuus ja vakavuus suhteutettuina aseen väärinkäytön vaaraan. Ampuma-aselain esitöissä oli mainittu peruuttamiseen vaikuttavana näkökohtana muun ohella mahdollinen yhteys rikolliseen ystäväpiiriin. Kysymyksessä oleva rikos koski lapsien joutumista seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Luvanhaltijan toiminta osoitti piittaamattomuutta erityistä suojaa vaativia kohtaan. Kuvien hallussapitoon saattoi myös liittyä yhteydenpitoa vastaaviin rikoksiin syyllistyvien kanssa ja rikoksentekijöiden verkottumista. Poliisilla oli peruuttamisasioissa laissa osoitettua harkintavaltaa, eikä kenelläkään ollut ehdotonta oikeutta pitää hallussaan ampuma-asetta. Ratkaisut oli esitöiden mukaan tehtävä kokonaisarvioinnin perusteella, jossa ratkaisevaa oli henkilön sopivuuden arviointi.

Edellä lausuttujen näkökohtien perusteella arvioituna rikos osoitti luvanhaltijan sopimattomaksi pitämään hallussa ampuma-aseita.

Ampuma-aselaki 67 § 2 momentti 1 kohta

Päätös, josta valitetaan

Turun hallinto-oikeus 4.2.2013 nro 13/0044/3

Asian aikaisempi käsittely

Satakunnan poliisilaitos on 16.8.2012 ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 1 ja 4 kohdan nojalla peruuttanut A:n pistoolin ja pienoiskiväärin hallussapitoon oikeuttavat luvat, koska A on syyllistynyt rikokseen, joka vakavuutensa vuoksi osoittaa hänet sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita ja koska A:ta teon perusteella on pidettävä elämäntapansa vuoksi sopimattomana pitämään hallussaan ampuma-aseita.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n valituksen johdosta kumonnut poliisilaitoksen päätöksen.

Perusteluinaan hallinto-oikeus on lausunut seuraavaa:

Ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa voidaan peruuttaa muun muassa, jos luvanhaltija on syyllistynyt rikokseen, joka osoittaa hänet sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita, taikka jos luvanhaltijaa on omaa tai toisen turvallisuutta vaarantavan elämäntapansa tai käyttäytymisensä vuoksi pidettävä sopimattomana pitämään hallussaan ampuma-aseita.

Poliisi on toisen asian esitutkinnan yhteydessä löytänyt A:n hallusta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia lasta esittäviä kuvia kahdelta kiintolevyltä sekä kahdelta muistitikulta. Tämän perusteella A on käräjäoikeudessa lainvoimaisesti tuomittu 25.4.2008–25.4.2010 tapahtuneesta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta 45 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka koeaika on päättynyt 14.10.2012.

A:n ei ole edes väitetty syyllistyneen muihin rikoksiin. Myös A:n elämäntavan osalta Poliisilaitoksen päätös on perustunut vain edellä mainittuun tekoon. A:n rikoksen moitittavuudesta huolimatta tekoon ei ole liittynyt ampuma-aselupien kannalta erityisen ongelmallisia piirteitä. Tässä tilanteessa A:n ei ole pelkästään kyseisen teon perusteella selvitetty olevan sopimaton pitämään hallussaan ampuma-aseita. Poliisilaitos ei siten ole päätöksessään mainitsemilla perusteilla voinut peruuttaa A:n ampuma-aseiden hallussapitoon oikeuttavia lupia.

Sovelletut oikeusohjeet

Ampuma-aselaki 67 § 2 momentti 1 ja 4 kohta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ritva Isomoisio (eri mieltä), Kirsi Särkilä ja Hannu Raahensalo. Esittelijä Kristian Hellman.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Poliisihallitus on pyytänyt, että sille myönnetään asiassa valituslupa. Valituksessaan Poliisihallitus on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja poliisiaseman päätös saatetaan voimaan.

Perusteluinaan Poliisihallitus on lausunut, että vaikka kysymyksessä olevalla rikoksella ei olisikaan suoranaista yhteyttä ampuma-aseisiin, sillä on kuitenkin merkitystä ampuma-aselupiin liittyvässä lupaharkinnassa. Lähtökohdaksi tulee ottaa kysymyksessä olevan teon laajuus, jatkuvuus, moitittavuus ja suunnitelmallisuus sekä rikoksen vakavuus. Lisäksi on otettava huomioon rikoksesta tuomittu rangaistus. Merkitystä tulee antaa myös henkilön yleiselle lainkuuliaisuudelle. Hallinto-oikeus on valituksenalaisessa päätöksessään sivuuttanut edellä mainitut seikat, joilla on ja tulee olla merkitystä luvan peruuttamista koskevassa harkinnassa.

Rikoslain 17 luvun 19 §:n (sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito) ensisijaisena tarkoituksena on hallituksen esityksen mukaan suojata lapsia joutumasta seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi, jota lapsipornografian valmistaminen merkitsee. Samalla vähennetään sitä vaaraa lapsen yksityisyyden loukkaamisesta, jota kuvien hallussapito aiheuttaa. Erityisesti lapsia on suojattava kaikenlaista seksuaalista hyväksikäyttöä ja puuttumista vastaan.

Käräjäoikeus on pitänyt A:n tekoa erityisen vakavana tuomitessaan hänet asiassa sakkorangaistuksen sijasta vankeusrangaistukseen ja täten osoittanut A:n teon paheksuttavuuden ja vakavuuden.

Poliisihallitus on yhtynyt hallinto-oikeudessa esitettyyn eriävään mielipiteeseen ja erityisesti siihen, että A:n rikos ei ole yksittäinen teko, vaan teko, joka on jatkunut kahden vuoden ajan. Kuvia on syytteen mukaan ollut yli 3 500 tallennetta sisältäen kategoriaan 3 kuuluvia väkivaltaisia kuvia.

Kokonaisarvioinnissa on huomioitava, että A:n rikollinen toiminta ja aseiden haltijalle sopimaton käyttäytyminen on jatkunut pitkään, ollut suunnitelmallista ja laaja-alaista. Teko osoittaa myös A:n myönteistä suhtautumista väkivaltaan.

Kysymyksessä oleva rikos ja A:n suhtautuminen siihen osoittavat hänen olevan siinä määrin piittaamaton toisten turvallisuudesta ja terveydestä, että häntä on pidettävä sopimattomana pitämään hallussaan ampuma-aseita.

Aseisiin liittyvän väkivallan käytön ehkäisemiseksi poliisilla on harkintavaltaa puuttua mahdollisiin aseiden väärinkäyttötapauksiin jo ennakolta. Satakunnan poliisilaitos on käyttänyt sillä lupaviranomaisena olevaa harkintavaltaa lain- ja tarkoituksenmukaisesti peruuttaessaan A:n ampuma-aseiden hallussapitoon oikeuttavat luvat.

Satakunnan poliisilaitos on antamassaan lausunnossa pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus myöntäisi Poliisihallitukselle valitusluvan hakemuksessa mainituin perustein. Poliisilaitos on katsonut, että Turun hallinto-oikeuden päätös tulisi kumota ja vahvistaa Satakunnan poliisilaitoksen asiassa antama päätös.

Poliisilaitos on uudistanut, mitä Poliisihallituksen valituksen perusteeksi on esitetty. Vaikka A:n teolla ei suoranaisesti ole yhteyttä ampuma-aseisiin, on teon kokonaismoitittavuutta melko tuntuvan vankeusrangaistuksen ja teon luonteen johdosta pidettävä kokonaisuutena arvostellen sillä tavalla poikkeavana, ettei tekoon syyllistynyt henkilö ole kokonaisuus huomioon ottaen sopiva pitämään hallussaan ampuma-aseita. Muutoin poliisilaitos on uudistanut päätöksensä perusteluissa mainitut seikat.

A on Poliisihallituksen valituslupahakemuksen ja valituksen sekä poliisilaitoksen lausunnon johdosta antamassaan selityksessä katsonut, että valituslupahakemus tulisi hylätä. Asiassa ei ole mitään sellaista seikkaa, joka edellyttäisi korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyä. A on katsonut, ettei hän ole syyllistynyt sellaiseen rikokseen, jonka johdosta olisi syytä peruuttaa ampuma-aseiden hallussapitoon oikeuttavat luvat.

Poliisihallitus on antamassaan vastaselityksessä todennut uudistavansa valituksessaan esittämänsä ja yhtyvänsä Satakunnan poliisilaitoksen lausunnossaan esittämiin perusteluihin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Turun hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Satakunnan poliisilaitoksen päätös saatetaan voimaan.

Perustelut

1. Ratkaistavana oleva oikeuskysymys

Asiassa on Poliisihallituksen valituksesta ratkaistava, onko A:n pistoolin ja pienoiskiväärin hallussapitoon oikeuttavat luvat ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin nojalla voitu peruuttaa.

2. Sovellettavat oikeusohjeet esitöineen

Ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa voidaan peruuttaa, jos luvanhaltija on syyllistynyt väkivaltaista käyttäytymistä osoittavaan rikokseen, rikoslain 50 luvun 1–4 §:ssä tarkoitettuun rikokseen tai muuhun rikokseen, joka osoittaa hänet sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia.

Hallituksen esityksessä ampuma-aselaiksi (HE 183/1997 vp) todetaan ampuma-aselain 67 §:n 2 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella seuraavaa:

"Momentissa mainituissa tapauksissa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttaminen olisi harkinnanvaraista. Lupaviranomaiselle on jätettävä peruuttamisen edellytysten täyttymisessä riittävästi harkinnanvaraa, sillä momentissa mainittuihin väärinkäytöksiin mahtuu moitittavuudeltaan hyvinkin erilaisia tekoja ja laiminlyöntejä.

-----------------------------------

Lupa voitaisiin peruuttaa momentin 1 kohdan nojalla luvanhaltijan syyllistyttyä väkivaltaista käyttäytymistä osoittavaan rikokseen taikka huumausainerikokseen, törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen valmisteluun tai huumausainerikoksen edistämiseen. Kohdassa tar-koitettuina väkivaltarikoksina olisi pidettävä ainakin henkeen tai terveyteen kohdistuvia, rikoslain 21 luvussa tarkoitettuja rikoksia lievää pahoinpitelyä lukuun ottamatta, rikoslain 31 luvussa tarkoitettua ryöstöä ja törkeää ryöstöä sekä rikoslain 34 luvussa tarkoitettuja tahallisina rikoksina rangaistavia tekoja. Lupa voitaisiin peruuttaa myös muiden sellaisten rikosten takia, jotka osoittavat luvanhaltijan sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Perustelujen osalta viitataan lisäksi 29 §:n 3 momentin 1 kohdan perusteluihin.

-----------------------------------

Edellä on lueteltu edellytyksiä, joiden vallitessa lupa tulisi peruuttaa tai se voitaisiin peruuttaa. Luvan peruuttamisen edellytykset olisi kuitenkin aina harkittava erikseen kussakin tapauksessa esiin tulleiden seikkojen ja olosuhteiden perusteella. Täysin tyhjentäviä säännöksiä luvan peruuttamisen edellytyksistä ei voida antaa, vaan ratkaisut on tehtävä yksittäistapauksissa teon kokonaisarvostelun perusteella. Ratkaisevana olisi kuitenkin aina pidettävä teon tai laiminlyönnin merkitystä henkilön sopivuudelle käsitellä ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia."

Ampuma-aselain 29 §:n 3 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on esitetty muun ohella seuraavaa:

"Aseenkäsittelylupa voitaisiin peruuttaa momentin 1 kohdan perusteella luvanhaltijan syyllistyessä väkivaltaista käyttäytymistä osoittavaan rikokseen taikka huumausainerikokseen, törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen valmisteluun tai huumausainerikoksen edistämiseen. Kohdassa tarkoitettuina väkivaltarikoksina olisi pidettävä ainakin henkeen tai terveyteen kohdistuvia rikoslain 21 luvussa tarkoitettuja rikoksia lievää pahoinpitelyä lukuun ottamatta, rikoslain 31 luvussa tarkoitettua ryöstöä ja törkeää ryöstöä sekä rikoslain 34 luvussa tarkoitettuja tahallisina rikoksina rangaistavia tekoja.

Myös muiden kuin edellä tarkoitettujen lainkohtien mukaiset, tekijässään väkivaltaista käyttäytymistä osoittavat rikokset voisivat johtaa luvan peruuttamiseen. Jos luvanhaltija olisi ampuma-asetta käyttäen syyllistynyt väkivaltaiseen tai väkivallalla uhkaavaan käyttäytymiseen, olisi lupa yleensä peruutettava ainakin momentin 4 kohdan perusteella. Sen sijaan sellaiset rikokset, joihin ei lainkaan liity väkivaltaa tai sillä uhkaamista, eivät välttämättä johtaisi luvan peruuttamiseen. Niinpä vähäiset liikenne- tai omaisuusrikokset eivät ainakaan kaikissa tapauksissa aiheuttaisi luvan peruuttamista. Ainakin lukuisiin pieniinkin omaisuusrikoksiin syyllistymistä yhdistettynä rikolliseen ystäväpiiriin voitaisiin toisaalta pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella ampuma-aseiden turvallisen käsittelemisen edellytysten voitaisiin katsoa vaarantuneen."

3. Tosiseikat

A on käräjäoikeudessa rikoslain 17 luvun 19 §:n nojalla tuomittu 25.4.2008 – 25.4.2010 tapahtuneesta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta 45 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka koeaika on päättynyt 14.10.2012. Tuomio on tältä osin lainvoimainen.

A:lla on ollut hallussaan sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia lasta esittäviä kuvia kahdella kiintolevyllä ja kahdella muistitikulla. Käräjäoikeuden 15.4.2011 antaman tuomion mukaan kuvia on ollut yli 3 500 tallennetta, jotka ovat sisältäneet 1. kategorian niin sanottuja poseerauskuvia, 2. kategorian seksuaalista toimintaa tai yhdyntää esittäviä kuvia ja myös kategoriaan 3 kuuluvia kuvia, joissa näkyy muun muassa sitomista ja hyvin nuoria lapsia, jotka eivät ole vielä murrosiässä.

Rangaistusseuraamusta koskevassa kohdassa käräjäoikeus on todennut, että A:n syyksi luetut rikokset ovat vakavuudeltaan sellaisia, että hänet on tuomittava vankeusrangaistukseen, joka voidaan antaa ehdollisena. Edelleen on samassa kohdassa todettu, että A:n osalta kyse on kaikkiin kategorioihin 1-3 liittyvistä kuvista. Todistajan mukaan kategoriaan 3 luokiteltavat kuvat ovat harvinaisia. Tuomion mukaan niiden hallussapito on myös moitittavinta. Tämän vuoksi vastaaja tulee tuomita vankeusrangaistukseen.

4. Oikeudellinen arviointi

Asiassa on kysymys A:lle myönnettyjen pistoolin ja pienoiskiväärin hallussapitolupien peruuttamisen edellytyksistä.

Ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään, että siinä tarkoitettuihin rikoksiin syyllistyminen on peruste luvan peruuttamiselle. Nyt ei ole kysymys tuossa lainkohdassa nimenomaisesti mainitusta rikoksesta. Lainkohdan mukaan lupa voidaan peruuttaa myös silloin, kun luvanhaltija on syyllistynyt muuhun rikokseen, joka osoittaa hänet sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussaan ampuma-aseita. Asiassa on siten poliisilaitoksen päätöksessä sovelletun ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella harkittava, onko A:n edellä mainittu teko katsottava sanotussa säännöksessä tarkoitetuksi muuksi rikokseksi, joka osoittaa hänet sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita.

Arvioitaessa sitä, onko kysymyksessä muu sellainen rikos, jonka perusteella lupa olisi muutoin edellä mainitun lainkohdan nojalla peruutettavissa, on annettava ratkaiseva merkitys sille, osoittaako rikos luvanhaltijan sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita. Rikoksessa, johon A on syyllistynyt, ei ole käytetty ampuma-aseita tai muutoin väkivaltaa.

Peruuttamismahdollisuuden tarkoituksena on mahdollistaa ampuma-aseiden väärinkäytöstä aiheutuvien seurausten ennalta ehkäiseminen. Tästä näkökulmasta asiaa arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti teon laatu sekä sen moitittavuus ja vakavuus suhteutettuina aseen väärinkäytön vaaraan. Ampuma-aselain esitöissä on mainittu peruuttamiseen vaikuttavana näkökohtana muun ohella mahdollinen yhteys rikolliseen ystäväpiiriin. A:n syyksi tuomittu rikos koskee lapsien joutumista seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Hänen toimintansa osoittaa piittaamattomuutta erityistä suojaa vaativia kohtaan. Kuvien hallussapitoon saattaa myös liittyä yhteydenpitoa vastaaviin rikoksiin syyllistyvien kanssa ja rikoksentekijöiden verkottomista. Poliisilla on peruuttamisasioissa laissa osoitettua harkintavaltaa, eikä kenelläkään ole ehdotonta oikeutta pitää hallussaan ampuma-asetta. Ratkaisut on esitöiden mukaan tehtävä kokonaisarvioinnin perusteella, jossa ratkaisevaa on henkilön sopivuuden arviointi.

A:n edellä mainittu rikos on jatkunut usean vuoden ajan. Kysymys on ollut sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta, josta on tuomittu vankeusrangaistus. Edellä lausuttujen näkökohtien perusteella arvioituna rikos osoittaa hänet ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla sopimattomaksi pitämään hallussa ampuma-aseita. Näin ollen poliisilaitos on voinut peruuttaa A:lle myönnettyjen ampuma-aseiden hallussapitoluvat.

5. Lopputulos

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Satakunnan poliisilaitoksen tekemä päätös saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Matti Pellonpää, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Hannele Klemettinen.