KHO:2015:80

Värillinen yhdistelmämerkki, joka sisälsi kuvioelementteinä katto- ja kukkakuviot sekä sanaelementteinä isolla fontilla kirjoitetun sanan Sävylä ja pienellä sanat Ulkomaalien värisuunnittelu, ei ollut kokonaisuutena ja suhteessa sen tarkoittamiin tavaroihin ja palveluihin omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä. Tavaramerkin rekisteröinnille tavaroille luokassa 2 ja palveluille luokissa 37 ja 40 ei siten ollut nimiestettä, vaikka Sävylä oli suomalaisen nimikäytännön mukaisena tunnistettavissa myös nimeksi.

Tavaramerkkilaki 14 § 1 momentti 4 kohta

Päätös, josta valitetaan

Markkinaoikeus 10.6.2014 nro 389/14

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus on 31.10.2013 tekemällään päätöksellä hylännyt Väritukku Oy:n 8.5.2013 tekemän hakemuksen nro T201301372 tavaramerkin Sävylä (värillinen kuvio) rekisteröinnistä seuraaville tavaroille ja palveluille:

Linkki kuvioon

Luokka 2 Maalit, vernissat, lakat; ruosteenesto- ja puunsuojavalmisteet; väriaineet; peittausaineet; raa'at luonnonhartsit; lehtimetallit ja metallijauheet maalaus-, koristus-, kirjapaino- ja taidetarkoituksiin; kaikki muut tavarat, jotka sisältyvät tähän luokkaan Nizzan luokituksen aakkosellisessa luettelossa.

Luokka 37 Rakentaminen; huolto ja korjaus; asennuspalvelut; kaikki muut palvelut, jotka sisältyvät tähän luokkaan Nizzan luokituksen aakkosellisessa luettelossa.

Luokka 40 Aineiden ja esineiden käsittely; kaikki muut palvelut, jotka sisältyvät tähän luokkaan Nizzan luokituksen aakkosellisessa luettelossa.

Hakemuksen väriselityksen mukaan merkin värit ovat valkoinen, vaaleansininen, tummansininen ja harmaa.

Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksessään viitannut tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohtaan ja päätöksensä perusteluina lausunut, että rekisteröitäväksi haettuun merkkiin sisältyvä sana Sävylä on omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä. Sävylä on Suomessa käytössä oleva sukunimi. Koska kyseessä ei ole hakijan toiminimen osa, tavaramerkin hakijalla ei ole oikeutta ottaa merkkiin kyseistä sukunimeä ilman kaikkien sukunimen haltijoiden suostumusta tai selvitystä siitä, että hakijalla on muu oikeus nimeen, nimellä on selkeä kaksoismerkitys tai se on ollut niin kauan ja laajalti hakijan käytössä, ettei se enää ole omiaan aiheuttamaan käsitystä nimestä.

Hakija ei ole vastineessaan osoittanut, että nimellä Sävylä olisi selkeä kaksoismerkitys tai että nimeä olisi käytetty niin kauan ja laajalti hakemuksen kattamille tavaroille ja palveluille, ettei se enää ole omiaan antamaan käsitystä toisen nimestä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt yhtiön Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä tekemän valituksen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se muodostuu jostakin tai sisältää jotakin, mikä on omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kysymys on toisen nimestä, jollei nimi ilmeisesti tarkoita jotakuta kauan sitten kuollutta.

Haettuun merkkiin sisältyvä sana Sävylä on riidatta käytössä sukunimenä Suomessa. Nimen harvinaisuus ei sinänsä merkitse, ettei se olisi omiaan aiheuttamaan käsitystä siitä, että kysymys on toisen nimestä. Sukunimi Sävylä vastaa rakenteeltaan monia tyypillisiä suomalaisia sukunimiä. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että haettuun merkkiin sisältyvä sana Sävylä on omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kysymys on toisen nimestä.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sukunimenä käytetty merkki voidaan rekisteröidä, mikäli sillä on kaksoismerkitys.

Markkinaoikeus toteaa, että sana sävylä on rakenteeltaan sellainen, että se voisi olla suomenkielen sana ja se voisi viitata valittajan esittämiin seikkoihin. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty mitään selvitystä siitä, että sana sävylä löytyisi suomalaisista sanakirjoista tai että sitä olisi muuten käytetty yleiskielen sanana. Näin ollen markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että sanassa sävylä olisi kysymys käytössä olevasta suomenkielen sanasta. Sanalla sävylä ei siten ole katsottava olevan edellä tarkoitettua kaksoismerkitystä.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että haettu merkki olisi rekisteröitävissä, koska se on erottamiskykyinen kuviomerkki.

Markkinaoikeus toteaa, että haettuun merkkiin sisältyy liitteenä olevasta valituksenalaisesta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä ilmenevä kuvio sekä teksti "Ulkomaalien värisuunnittelu". Ottaen huomioon, että sana Sävylä on kirjoitettu isokokoisin kirjaimin haetun merkin keskellä, markkinaoikeus katsoo, että sana Sävylä on haetussa merkissä hallitsevassa asemassa. Tämän vuoksi tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisen nimiesteen ei voida katsoa väistyvän haetun merkin kuvioluonteen perusteella.

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei haettu merkki ole ollut rekisteröitävissä tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohta huomioon ottaen.

Valittajan valitus on näin ollen hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Yhtiö on vaatinut, että asiassa myönnetään valituslupa, koska asia on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi sekä asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen perusteella tärkeätä saattaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Valituksessaan yhtiö on vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallituksen käsiteltäväksi tavaramerkkihakemuksen nro T201301372 tarkoittaman tavaramerkin rekisteröimistä varten.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Sukunimiesteen soveltaminen edellyttää "on omiaan" -kynnyksen ylittymistä, mikä yleiskielen tulkintasääntöjen nojalla tarkoittaa sitä, että kysymyksessä ei voi olla Suomessa harvinainen nimi. Tavaramerkistä selkeästi ilmenevän sanan "Sävylä" kanssa identtisiä sukunimiä on väestötietorekisteritietokantaotteen mukaan Suomessa alle viisi kappaletta. Satu Sävylä -niminen yksityishenkilö on jättänyt Patentti- ja rekisterihallitukselle ennakkoväitteen, jossa hän on myöntänyt, että Sävylä-nimisiä henkilöitä on Suomessa ollut olemassa korkeintaan neljä ja mahdollisesti vain yksi, mikäli Satu Sävylä on ennakkoväitteen jättäessään ollut ainoa elossa oleva Sävylä-niminen henkilö.

Patentti- ja rekisterihallituksessa noudatetun vakiintuneen käytännön mukaisesti, mikäli rekisteröitäväksi haettuun tavaramerkkiin sisältyvän sukunimen kanssa identtisiä sukunimiä on hakemushetkellä vähintään viisi kappaletta, on tämä riittänyt sukunimiesteen soveltamiseen. Laissa, esitöissä saati oikeuskäytännössä tai -kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole edellytetty viiden sukunimen olemassaoloa. On perusteltua esittää kysymys, täyttääkö näin alhainen lukumäärävaatimus lain "on omiaan aiheuttamaan käsityksen" -edellytyksen.

Näyttää siltä, että rekisteriviranomainen on poikennut vakiintuneesta käytännöstään harvinaisen sukunimen omaavan henkilön ennakkoväitteen perusteella. Lakia tulee soveltaa samanlaisissa tapauksissa yhdenmukaisesti siitä huolimatta, onko yksityishenkilö jättänyt hakemusta vastaan ennakkoväitteen vai ei.

Vaikka sukunimiesteitä koskevaa korkeimman hallinto-oikeuden aikaisempaa oikeuskäytäntöä on olemassa, niin missään tapauksessa ei ilmeisesti kuitenkaan ole ollut kysymys näin harvinaisesta sukunimestä. Oikeuskäytännössä on lisäksi painotettu sitä, antaako tavaramerkin muodostama tai siihen sisältyvä sukunimi kaksoismerkityksen tai toisen sanan samankaltaisuuden vuoksi käsityksen kokonaan jostain toisesta sanasta kuin sukunimestä. Merkitystä on annettu myös sille, onko merkki käytön kautta irtaantunut sukunimimerkityksestään, jolloin merkki ei ole enää omiaan antamaan käsitystä toisen nimestä. Rekisteriviranomaisen ja markkinaoikeuden päätösten perustelujen nojalla kumpikaan viranomainen ei ole ratkaisuharkinnassaan käsitellyt rekisteröintihakemuksen hyväksyttävyyttä tästä näkökulmasta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut osoittavat myös, että poikkeukselliset sukunimet, tavaramerkkiin sisältyvän sukunimen samankaltaisuus yleiskielen sanan kanssa ja tavaramerkkihakemuksen tavara- ja palveluluettelo ovat kukin erikseen olleet perusteita sille, ettei tavaramerkkiin sisältyvän sukunimen ole katsottu olleen omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä. Tässä asiassa yhdistyvät nämä kaikki tekijät.

Markkinaoikeudella on ollut vasta 1.9.2013 lukien toimivalta valitusviranomaisena käsitellä tavaramerkkiasioita. Markkinaoikeuden antamat sukunimiestettä koskeneet ratkaisut ovat olleet niukasti perusteltuja eikä niissä ole viitattu korkeimman hallinto-oikeuden tai muuhunkaan oikeuskäytäntöön, minkä vuoksi on olemassa vaara, että markkinaoikeuden ratkaisukäytäntö ei ole yhteensopiva korkeimman hallinto-oikeuden vastaavan käytännön kanssa.

Patentti- ja rekisterihallitus on perustellut päätöstään vain tavanomaisilla valmiiksi kirjoitetuilla fraaseillaan, joita rekisteriviranomainen käyttää tyypillisesti muidenkin hakemusten hylkäämisessä. Markkinaoikeuden perustelut ovat hyvin niukat eikä se, että tavaramerkkiin sisältyvä sana vastaa markkinaoikeuden mukaan rakenteeltaan monia sukunimiä, riitä "on omiaan aiheuttamaan käsityksen" -edellytyksen täyttymiselle.

Kirjelmään oheistetun Google-hakutuloksen perusteella sana "Sävylä" viittaa laajalti yhtiön tarjoamiin tavaroihin ja palveluihin. Kysymyksessä oleva sana on siten saavuttanut sukunimimerkityksestään irrotetun merkityksen. Tätä puoltaa myös se, että haetut tavarat ja palvelut koostuvat erityisesti erisävyisistä maaleista, väriaineista ja muista nesteistä luokassa 2 sekä niiden käsittelypalveluista luokassa 40. Sana ei viittaa sukunimeen vaan sävyyn.

Jos sukunimi on riittävän harvinainen, niin silloin tavaramerkin kohderyhmä ei käsitä merkin muodostamaa tai siihen sisältyvää sanaa sukunimeksi. Vastaavasti mitä tunnetummasta nimestä on kysymys, sitä todennäköisemmin merkki on omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä. Oikeuskäytännössä on esimerkiksi ratkaisuissa KHO 15.10.1976 taltionumero 3862 GODDARD ja KHO 16.11.2004 taltionumero 2923 MATISSET vahvistettu, että poikkeukselliset sukunimet eivät saa tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaista suojaa.

Vaikka tavaramerkkilaissa, sen esitöissä saati valitusviranomaiskäytännössä tai oikeuskirjallisuudessakaan ei ole vahvistettu lukumääriä, joiden perusteella sukunimieste tulisi sovellettavaksi, on säännöksen sanamuodon perusteella selvää, että mitä alhaisempi on väestörekisterin tietokannasta ilmenevien sukunimien lukumäärä, niin sitä epätodennäköisempää on, että merkin muodostama tai sen sisältämä sukunimi olisi omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä.

Se, että sukunimi Sävylä väitetysti vastaisi rakenteeltaan monia tyypillisiä suomalaisia sukunimiä, on merkityksetöntä. Haetun tavaramerkin hallitseva osa on nimenomaan "Sävylä" eikä esimerkiksi "Vähälä", "Setälä", "Evälä" tai "Pökkölä". Sukunimiestettä tulee soveltaa haetun tavaramerkin muotoa silmällä pitäen eikä vertailemalla merkin muodostamaa tai sisältämää sukunimeä muihin mahdollisesti olemassa oleviin sukunimiin. Tätä tukee myös tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdan edellytys siitä, että merkki on omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä. Merkin muodostamaa tai sisältämää sukunimeä vertaillaan siis identtiseen olemassa olevaan sukunimeen eikä muihin sukunimiin, joiden päätteet ovat mahdollisesti samankaltaisia haetun merkin muodostaman tai sisältämän sukunimen kanssa.

Korkeimman hallinto-oikeuden vakiintuneen käytännön mukaan sukunimiesteen soveltaminen edellyttää, että nimen ymmärretään tarkoittavan nimenomaan sukunimeä tarkoittavaa sanaa. Vaikka sukunimen kaksoismerkitys poistaa sukunimiesteen, niin täsmällistä kaksoismerkitystä ei ole aina edellytetty. Esimerkiksi ratkaisun KHO 8.4.2009 taltionumero 889 mukaan sana "klem" saattaa synnyttää assosiaation sanaan "klemmari" foneettisen samankaltaisuuden vuoksi ruotsinkieliseen sanaan "kläm".

Haettuun merkkiin sisältyvä Sävylä-sana muodostuu yleiskielisestä sanasta "Sävy" ja sen loppupäätteestä -lä. Koska sana Sävy muodostaa sanan Sävylä neljä ensimmäistä kirjainta kuudesta, viimeksi mainittu sana antaa siten ensisijaisesti käsityksen sanasta Sävy, vaikka siinä onkin loppupääte -lä. Lisäksi sana Sävylä on yhtä l-kirjainta lukuun ottamatta identtinen sanan Sävyllä kanssa. Nopeasti lausuttuna Sävylä-sana antaa siten helposti käsityksen Sävy-sanan adessiivista. Google-hakutuloksen perusteella Sävylä-sanaa käytetään myös Sävyllä-sanan synonyyminä. Tällä on erityisesti merkitystä, kun otetaan huomioon, että Sävylä-sanan sisältävää kuviomerkkiä on haettu rekisteröitäväksi maaleille ja muille luokkaan 2 kuuluville aineille, joiden yhteydessä Sävyllä-sanaa voidaan käyttää ("maalin sävyllä", "väriaineiden sävyllä" jne.).

Asiassa on merkitystä myös ratkaisulla KHO 22.11.2010 taltionumero 3362 KAURANEN, jonka mukaan sukunimiesteen vaikutusta on arvioitava suhteessa rekisteröintihakemuksen tavaraluettelossa lueteltuihin tavaroihin ja/tai palveluihin.

Kuten esillä olevan hakemuksen tavara- ja palveluluettelosta käy ilmi, tavaramerkin tarkoittamat tavarat voivat olla eri sävyisiä valmisteita, ja palvelut voivat koskea eri sävyisiä tavaroita. Sana "Sävylä" olisi siten tavaroiden ja palveluiden osalta suggestiivinen tunnus eikä sanaa tässä tapauksessa miellettäisi sukunimeksi.

Mikäli tavaramerkkiin sisältyy muitakin elementtejä kuin pelkkä sana, on merkki voitu rekisteröidä, mikäli sitä, ettei merkki ole omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä, tukee muitakin seikkoja. Ratkaisussa KHO 8.4.2009 taltionumero 890 oli kysymys tilanteesta, jossa valittaja pystyi osoittamaan, että sillä oli yhteys SCHMIDT-nimeen yrityksen perustajan Hubert Schmidtin ja yhtiön aikaisemman toiminimen Cuisines Schmidt perusteella. Ratkaisun mukaan sukunimieste ei väistynyt pelkästään kuvioelementtien perusteella, mutta kuvioelementtien vaikutus yhdistettynä valittajan SCHMIDT-nimeä koskevaan yhteyteen johti siihen, ettei tavaramerkki ollut omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä.

Kuten nyt esillä olevasta tavaramerkistä käy ilmi, merkki sisältää harmaansävyisen "Sävylä"-sanan lisäksi sinisen talon kattoa ja väripalettia muistuttavat kuviot sekä alla tekstin "Ulkomaalien värisuunnittelu". Merkkiin sisältyvät kuvio- ja muut tekstielementit ovat siten paljon monipuolisempia kuin kuvioasultaan suhteellisen yksinkertaista SCHMIDT-merkkiä koskeneessa valituksessa.

Se, onko sana Sävylä haetussa merkissä hallitsevassa asemassa, on epäolennaisia – hallitsevasta asemasta huolimatta tulee muiden kuvioelementtien lisäksi ottaa huomioon edellä esitetyt perustelut ja niiden yhteisvaikutuksen johdosta todeta, ettei yhtiön tavaramerkkiin sisältyvä sana Sävylä ole omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa katsonut, ettei valituslupahakemuksessa ja valituksessa ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen myöntää valituslupaa tai muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Patentti- ja rekisterihallitus on perustellut kantaansa muun ohella seuraavasti:

Patentti- ja rekisterihallituksen vakiintuneen käytännön mukaisesti, mikäli nimenhaltijoita Suomessa käytetyllä sukunimellä on alle viisi kappaletta, harkitaan tapauskohtaisesti, antaako kysymyksessä oleva sana käsityksen toisen nimestä. Pienempi määrä haltijoita ei tarkoita sitä, että merkki olisi suoraan rekisteröitävissä. Painoarvoa on erityisesti sillä, onko merkin sana sukunimenomainen eli vastaako se esimerkiksi rakenteeltaan monia tyypillisiä suomalaisia sukunimiä.

Patentti- ja rekisterihallitus on esillä olevassa tapauksessa katsonut tapauskohtaisen harkinnan perusteella merkkiin sisältyvän sanan Sävylä olevan kiistatta omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä. Markkinaoikeus on myös todennut, että nimen harvinaisuus ei sinänsä merkitse ettei se olisi omiaan aiheuttamaan käsitystä siitä, että kysymys on toisen nimestä. Markkinaoikeus on vahvistanut edellä mainitun linjansa myös ratkaisussaan 11.6.2014 nro 400, mikä on koskenut tavaramerkin PÖRKKI rekisteröintiä.

Ennakkoväite on lakiin perustumaton menettely, joka voidaan ottaa käsittelyssä huomioon esimerkiksi merkin erottamiskykyä arvioitaessa. Tässä asiassa tehty ennakkoväite ei ole vaikuttanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen.

Yhtiön valitukseensa liittämät Patentti- ja rekisterihallituksen sisäiset ohjeet koskien sukunimiesteen soveltamista on tarkoitettu pelkästään viraston sisäiseen käyttöön ja ne on laadittu etenkin aloitteleville käsittelijöille. Ohjeita muokataan ja täydennetään muun muassa tuoreimpien tuomioistuinpäätösten pohjalta. Asian käsittelyssä ei ole toimittu ohjeiden tai vakiintuneen käytännön vastaisesti.

Yhtiö on valituksensa täydennyksenä kiinnittänyt huomiota markkinaoikeuden ratkaisuun 16.7.2014 nro 557 NUPPULA, jossa merkin ei katsottu olleen omiaan aiheuttamaan käsitystä sukunimestä Nuppula luokan 31 tavaroille "maatalous-, puutarhatuotteet, jotka eivät sisälly muihin luokkiin; tuoreet hedelmät ja vihannekset; luonnonkasvit ja kukat" sekä luokan 44 palveluille "maatalous- ja puutarhanhoitopalvelut". Ratkaisun mukaan kyse oli pikemminkin suggestiivisesta viittauksesta puutarha- ja luonnonkasveihin luokassa 31 ja näihin kasveihin liittyvistä puutarhanhoitopalveluista luokassa 44. Markkinaoikeus päätyi tähän lopputulokseen siitä huolimatta, että Nuppula-nimisiä henkilöitä on Suomessa elossa 56 kappaletta eli huomattavasti enemmän kuin Sävylä-nimisiä henkilöitä.

Mainitun ratkaisun perusteella yhtiön aiemmin esittämä väite, ettei sukunimen kanssa identtisellä merkillä tarvitse olla täsmällistä kaksoismerkitystä, on yhä merkityksellisempi. Esillä olevan merkinkohdeyleisö käsittää Sävylä-sanan pikemminkin suggestiivisesti viittaavan luokan 2 tavaroihin ja luokan 40 palveluihin.

Yhtiö on vastaselityksessään toistanut vaatimuksensa perusteluineen sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Tavaramerkkiä PÖRKKI koskeva markkinaoikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen, sillä päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se ei ole myöskään analoginen tämän tapauksen kanssa muun muassa, koska nyt haettuun merkkiin sisältyy lukuisia kuvioelementtejä, merkki ei Sävy-sanan vuoksi anna käsitystä toisen nimestä, Sävylä-sana on suggestiivinen haetun merkin kattama tavara- ja palveluluettelo huomioon ottaen ja merkkiin sisältyvää sukunimeä on erittäin vähäinen määrä. Markkinaoikeus on lisäksi heinäkuussa 2014 hyväksynyt valituksen koskien tavaramerkkiä NUPPULA.

Hallintolain tasapuolisuusvaatimus huomioon ottaen ei ole hyväksyttävää, että eri hakijoiden tavaramerkkihakemuksia kohdellaan eri tavalla ja että tiettyjen hakijoiden hakemukset hylätään "tapauskohtaisen harkinnan" perusteella, vaikka sukunimiä on erittäin alhainen määrä.

Kirjelmään oheistetusta Nykysuomen sanakirjan (WSOY, Juva 1996, osa IV O–R, s. 64) otteesta ilmenee, että "on omiansa" tarkoittaa sopimista, soveltumista joksikin tai johonkin, olla johonkin ja niin edelleen "kuin luotu". "On omiaan" on selkeää yleiskieltä. Sävylä-sukunimien vähäisen määrän sekä muut valituskirjelmässä selostetut seikat huomioon ottaen Sävylä ei ole "kuin luotu" aiheuttamaan käsitystä siitä, että kyse on toisen sukunimestä.

Sana "Sävylä" voi tarkoittaa paikkaa, jossa on sävyjä tai josta saa sävyjä. Kun tämä yhdistetään haettuun merkkiin sisältyviin ja väripalettiin liittyviin kuvioelementteihin sekä haetun merkin tavara- ja palveluluetteloon, joka kattaa eri sävyisiä valmisteita ja eri sävyisiä tavaroita koskevia palveluita, on myös näillä perusteella katsottava, ettei merkkiin sisältyvä "Sävylä"-sana ei tälläkään perusteella ole omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Markkinaoikeuden ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätökset kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin rekisteröintiä varten hakemuksen nro T201301372 mukaisena.

Perustelut

Asiassa on kysymys kuviona esitettävän Sävylä-tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksistä edellä markkinaoikeuden päätöksen perusteluissa selostetun tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdan valossa ottaen huomioon, että siihen sisältyy Suomessa käytössä oleva sukunimi Sävylä. Asian ratkaisemisen kannalta on siten olennaista arvioida, onko kysymyksessä oleva tavaramerkki omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kysymys on toisen nimestä eli onko tavaramerkin rekisteröinnille olemassa nimieste.

Kysymyksessä on värillinen yhdistelmämerkki, joka sisältää kuvioelementteinä katto- ja kukkakuviot sekä sanaelementteinä isolla fontilla kirjoitetun sanan Sävylä ja pienellä sanat Ulkomaalien värisuunnittelu. Tavaramerkkiä on haettu rekisteröitäväksi tavaroille luokassa 2 ja palveluille luokissa 37 ja 40 eli muun ohella maaleille ja väriaineille, rakentamis- ja korjauspalveluille sekä aineiden ja esineiden käsittelylle.

Asiassa on riidatonta, että Sävylä on Suomessa käytetty sukunimi, mutta sellaisena erittäin harvinainen.

Nimen harvinaisuus ei sinänsä tarkoita, ettei sen esiintyminen tavaramerkissä voisi silti olla omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä, mutta erittäin harvinaisen nimen osalta tällaisen käsityksen syntyminen on kuluttajien keskuudessa yleisesti esiintyvään nimeen verrattuna epätodennäköisempää. Siihen, onko hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki omiaan aiheuttamaan käsityksen nimestä, vaikuttaa toisaalta myös se markkinaoikeuden päätöksessä mainittu seikka, onko tavaramerkki kielellisesti muodostettu nimelle ominaisella tavalla eli syntyykö hakemuksen kohteena olevasta tavaramerkistä sitä sanana tarkasteltaessa vaikutelma nimestä vai ei.

Patentti- ja rekisterihallituksen mahdollisesti tulkinnassaan hyödyntämällä ohjeella, jonka mukaan alle viiden henkilön käyttämä nimi ei muodostaisi tavaramerkin rekisteröinnin estettä, ei tule antaa tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdan edellytysten täyttymistä koskevassa kokonaisarvioinnissa ratkaisevaa merkitystä. Myöskään sillä, että nimenkantajat mahdollisesti vastustavat rekisteröintiä, ei ole vaikutusta sen käsillä olevan asian kannalta olennaisen kysymyksen arvioimiseen, syntyykö kuluttajille tavaramerkistä vaikutelma toisen nimestä ja onko tavaramerkin rekisteröinnille siksi olemassa nimieste.

Asiassa on katsottava myös olevan riidatonta, ettei Sävylä-nimellä ole varsinaista kaksoismerkitystä. Nimiestettä koskevassa oikeuskäytännössä on kuitenkin selvien kaksoismerkitysten lisäksi katsottu voitavan ottaa huomioon esimerkiksi se, että nimi muistuttaa sanaa, joka johtaa kuluttajien ajatukset tavaramerkin tarkoittamiin tavaroihin tai palveluihin. Tavaramerkin sävylä voidaan näin arvioiden katsoa viittaavan esimerkiksi värisävyihin, jotka ovat merkityksellisiä hakemuksen kohteena olevissa tavara- ja palveluryhmissä. Tässä arvioinnissa on huomioon otettava, että tavaramerkin muut elementit vahvistavat tätä vaikutelmaa.

Vaikka Sävylä on suomalaisen nimikäytännön mukaisena tunnistettavissa myös nimeksi, korkein hallinto-oikeus katsoo, että se rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin osana käytettynä todennäköisemmin mielletään suggestiiviseksi, ulkomaalien sävyihin viittaavaksi ilmaukseksi kuin nimeksi.

Kun tavaramerkkiä arvioidaan kokonaisuutena ja suhteessa sen tarkoittamiin tavaroihin ja palveluihin on edellä mainituilla perusteilla katsottava, että se ei ole tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä eikä tavaramerkin rekisteröinnille siksi ole nimiestettä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Matti Halén, Alice Guimaraes-Purokoski ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Kristina Björkvall.