KHO:2018:152

X haki työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan 16.9.2015 antamaan päätökseen muutosta vakuutusoikeudelta ja toimitti valituskirjelmänsä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassalle. X vaati, että hänelle määrätty karenssi poistetaan ja hänelle maksetaan ansiopäivärahaa hakemuksen mukaisesti.

Vakuutusoikeus jätti X:n valituksen myöhään tehtynä tutkimatta.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan 16.9.2015 antamaan päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa oli mainittu, että valitus oli toimitettava työttömyyskassalle. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä kävi ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan posti- ja käyntiosoite. Valitusosoituksessa oli mainittu, että valituksen tulee olla perillä ennen työttömyyskassan aukioloajan päättymistä viimeistään kolmantenakymmenentenä (30.) päivänä siitä, kun päätöksestä on saatu tieto. Valitusosoituksen mukaan valituksen oli voinut toimittaa työttömyyskassaan myös telekopiota ja sähköpostia käyttäen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan antamassa päätöksessä tai siihen liitetyssä valitusosoituksessa ei kuitenkaan ollut mainittu työttömyyskassan telekopionumeroa tai sähköpostiosoitetta. Päätöksestä tai valitusosoituksesta ei myöskään käynyt ilmi työttömyyskassan aukioloaika.

Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen liitetty valitusosoitus ei täyttänyt hallintolainkäyttölain 14 §:n 3 momentin ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaisia vaatimuksia siltä osin kuin siitä puuttuivat tiedot sähköisessä asioinnissa käytettävistä yhteystiedoista.

Siltä osin kuin valitusosoituksesta puuttui tieto työttömyyskassan aukioloajasta, korkein hallinto-oikeus katsoi, että valitusajan määrittely ei perustuslain 21 §:n säännöksetkään huomioon ottaen voi jäädä sen sattumanvaraisen seikan varaan, milloin asianomainen työttömyyskassa on auki. Laissa säädetty valitusaika on 30 päivää laskettuna siitä, kun asianomainen henkilö on saanut päätöksen tiedokseen, sitä päivää lukuun ottamatta.

X:n valituskirjelmä saapui työttömyyskassalle ennen klo 16.15 valitusajan viimeisenä päivänä. Valitusosoituksesta ja siinä selostetuista säännöksistä ei ole ilmennyt, että valitusaika olisi tuona päivänä päättynyt tätä aiemmin. Vakuutusoikeuden ei siten olisi tullut jättää valitusta myöhään tehtynä tutkimatta.

Asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa oli tapahtunut menettelyvirhe, joka olennaisesti vaikutti päätökseen ja loukkasi X:n oikeutta. Vakuutusoikeuden päätös purettiin ja asia palautettiin vakuutusoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Suomen perustuslaki 21 §

Laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa 20 §:n 1 ja 2 momentti

Hallintolainkäyttölaki 14 §:n 1–3 momentti, 26 § 1 ja 2 momentti ja 63 § 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti

Työttömyysturvalaki 12 luku 1 § ja 6 §

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 7 §

Päätös, jota hakemus koskee

Vakuutusoikeus 25.10.2016 nro 5566/2015/4339

Asian aikaisempi käsittely

X oli hakenut vakuutusoikeudelta Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassalle toimitetussa valituskirjelmässään muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan 16.9.2015 antamaan päätökseen ja vaatinut, että ajalle 13.8.–10.11.2014 määrätty karenssi poistetaan ja että hänelle maksetaan ansiopäivärahaa hakemuksen mukaisesti. X oli lisäksi pyytänyt, että vakuutusoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn ja selvittää asiaa työttömyyskassan tietojärjestelmistä.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus on päätöksellään hylännyt vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta sekä asian selvittämisestä työttömyyskassan tietojärjestelmistä.

Vakuutusoikeus on jättänyt tutkimatta X:n työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä tekemän valituksen.

Vakuutusoikeus on perustellut tutkimatta jättämistä seuraavasti:

Työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle tai asianomaiselle työttömyyskassalle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Työttömyysturvalain 12 luvun 5 §:n mukaan jos työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 1 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

Työttömyysturvalain 12 luvun 6 §:n mukaan valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Pykälän 2 momentin mukaan, jos saapumisajankohdasta ei ole selvitystä sen johdosta, että viranomaisen käyttämä sähköinen tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa tai poissa käytöstä taikka selvitystä ei muusta vastaavasta syystä voida esittää, sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on lähetetty, jos lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys.

Vakuutusoikeus viittaa asiassa 427:2013 antamaansa Finlex-säädöstietopalvelussa julkaistuun ratkaisuunsa ja toteaa seuraavaa. Koska valitus on tullut toimittaa työttömyyskassalle, valitusajan päättyminen on määräytynyt sen aukioloajan päättymisen mukaisesti. Tämä koskee myös valituksen toimittamista sähköpostitse työttömyyskassalle. Tästä säädetään säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 §:ssä, jonka mukaan tyytymättömyyden ilmoittaminen, muutoksenhakemuksen jättäminen, vastauksen antaminen siihen, viranhakemus sekä muu määräajassa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka virallisessa toimituksessa suoritettava toimi on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan 16.9.2015 antama päätös on 21.9.2015 postitettu X:lle hänen ilmoittamallaan osoitteella. Koska muuta ei ole näytetty, X:n on katsottava saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä viimeksi mainitun päivän jälkeen eli 28.9.2015.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan valituskirjelmä olisi pitänyt toimittaa asianomaiselle työttömyyskassalle ennen työttömyyskassan aukioloajan päättymistä viimeistään 30 päivän kuluessa 28.9.2015 jälkeen eli viimeistään 28.10.2015. Vastauksena vakuutusoikeuden tiedusteluun työttömyyskassa on ilmoittanut toimipisteensä aukioloajan 28.10.2015 olleen kello 8.00–16.00. Näin ollen X:n työttömyyskassalle 28.10.2015 kello 16.13 eli sen aukioloajan päättymisen jälkeen lähettämä valituskirjelmä on saapunut työttömyyskassalle tosin valitusajan viimeisenä päivänä, mutta vasta valitusajan kuluttua umpeen. Valituskirjelmä on saapunut kyseisenä päivänä myös vakuutusoikeuteen, mutta vasta vakuutusoikeuden aukioloajan päättymisen jälkeen. X ei ole esittänyt eikä asiassa muutoinkaan ole ilmennyt myöhästymiseen olleen laissa tarkoitettuja painavia syitä.

Siltä osin kuin X on viitannut valtion virastojen aukioloajoista annetun asetuksen 1 §:ään ja katsonut, että virastoaikaa pidetään oikeuskäytännössä ratkaisevana valitusten ja kirjelmien saapumisessa ajallaan, vakuutusoikeus toteaa, että Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa ei ole valtion virasto eikä edellä mainittua asetusta siten sovelleta sen toimintaan.

Vakuutusoikeuden soveltamat oikeusohjeet

Työttömyysturvalaki 12 luku 1 §, 5 § ja 6 §

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 8 § ja 10 §

Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 6 §

Hallintolainkäyttölaki 33 §, 38 § 1 momentti ja 51 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Jari Makkonen, Petri Penttilä, Eeva Tarkkanen, joka on myös esitellyt asian, Tuija Vehviläinen ja Maria Löfgren.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X on hakemuksessaan vaatinut, että vakuutusoikeuden päätös puretaan. Vakuutusoikeuden päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, mikä on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Ratkaisevana tulee pitää valtion virastojen aukioloajoista annetun asetuksen 1 §:n mukaista valitusten saapumisaikaa.

Suomessa on 26 palkansaajien työttömyyskassaa. Niiden toimistojen aukioloajat vaihtelevat suuresti. Joidenkin kassojen aukioloajoista ei ole saatavissa tietoa kassan internetsivuilta. Joissakin kassoissa vaaditaan ajanvaraus henkilökohtaiseen asiointiin.

Purun hakijan mukaan kassojen aukioloajat vaihtelevat seuraavasti:

-Rakennusliitto palvelee maanantaista torstaihin kello 16:30 saakka ja perjantaihin kello 15:30 saakka.

-Elintarviketyöläisten kassa palvelee arkipäivisin kello 16:00 saakka.

-SuperinTK palvelee arkisin kello 16:00 saakka ja kesäaikana kello 15:00 saakka.

-Sähköalojen kassa on auki kello 15:30 saakka.

-TEAM:n kassa on auki maanantaina ja tiistaina kello 16:00 saakka ja keskiviikosta perjantaihin kello 12:00 saakka.

-ERTO:n kassa on auki kello 16:00 saakka.

-ERKO:n kassa palvelee vain maanantaina ja torstaina kello 10–14.

-IAET:n kassa on auki vain varauksella.

-JYTK:n kassan aukioloajat eivät näy internetsivuilla.

-JHL:n kassan osalta sama tilanne kuin kahdella edellisellä.

-AKT:n toimisto on auki arkisin kello 15:00 saakka.

-Lakimiesten kassa palvelee kello 14:30 saakka.

-Terveydenhuoltoalan kassa on auki arkisin kello 15:00 saakka.

-FINKA:n kassa on auki maanantaista torstaihin kello 14:00 saakka ja perjantaisin se on kokonaan suljettu.

-PRO:n kassa on auki arkisin kello 16:00 saakka.

-STATIA:n kassan tiedot eivät selviä.

-JATTK on auki arkisin 14:30 saakka.

-Lääkärien työttömyyskassaan on sovittava etukäteen tapaamisaika.

-Metallityöväen kassa on auki arkisin kello 16:00 saakka.

-MMA arkisin kello 16:15 saakka.

-PAM:n kassa on arkisin auki kello 16:00 saakka.

-Opettajien kassa on arkisin auki kello 16:00 saakka.

-Puutyöväen kassa on arkisin auki kello 15:00 saakka.

-Paperityöväen kassan aukioloajat eivät selviä internetsivuilta.

-PAU:n kassa on auki arkisin kello 15:00 saakka ja kesäperjantaisin vain kello 14:00 saakka.

Pahimmassa tapauksessa palvelupiste menee poikkeuksellisesti kiinni eri aikaan tai ei ole auki lainkaan valitusajan viimeisenä päivänä. Aukioloajan selvittäminen puhelimitse vaihtelee sen mukaan, miten kassoilla on käytössään puhelinajat. Valitusaika riippuu monesta tekijästä ja käytännössä sen määrittäminen edellyttää aina aukioloajan selvittämistä erikseen.

Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Jokaisella tulee olla yhdenvertaiset edellytykset valituksen tekemiseen, eikä valitusajan pituus saa riippua satunnaisista seikoista. Vakuutusoikeuden päätöksen mukainen tulkinta vaarantaa huomattavasti pääsyä tuomioistuimeen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä lausunnon.

Muutoksenhaun määräajasta työttömyyskassan päätökseen säädetään työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n 2 momentissa. Kyseisen säännöksen mukaan valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle tai asianomaiselle työttömyyskassalle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon. Säännöksessä tai sen perusteluissa ei ole mainintaa siitä, mihin kellonaikaan valitusajan katsotaan päättyvän sen viimeisenä päivänä.

Sosiaali- ja terveysministeriön antamissa työttömyysturvalain soveltamisohjeissa valitusajasta todetaan seuraavasti:

"Valituksen on saavuttava työttömyyskassalle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä kassan aukioloajan kuluessa. Tämä koskee myös sähköisenä asiakirjana saapunutta valitusta."

Soveltamisohjeissa todetaan lisäksi valitusosoituksesta seuraavasti:

"Lisäksi valitusosoituksessa tulee mainita, että valitus tulee toimittaa työttömyyskassan aukioloajan kuluessa ja suositeltavaa on myös ilmoittaa kassan aukioloajat. Tämä koskee myös sähköisenä asiakirjana saapunutta valitusta."

Tätä kysymystä koskeva oikeuskäytäntö näyttäisi lähtevän siitä, että valitusaika päättyy samana kellonaikana riippumatta siitä, millä tavalla valitus on toimitettu työttömyyskassaan.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry (TYJ) on laatinut kaikille työttömyyskassoille yhteisen mallin valitusosoitukseksi.

Mallivalitusosoituksen mukaan valituksen on oltava perillä työttömyyskassassa viimeistään kolmantenakymmenentenä (30.) päivänä siitä, kun valittaja sai päätöksestä tiedon. Edelleen valitusosoituksessa on mainittu, että valitus voidaan toimittaa työttömyyskassaan henkilökohtaisesti tai asiamiehen, postin tai lähetin välityksellä. Jos valitus lähetetään postitse, se on lähetettävä niin aikaisin, että valitus tai ilmoitus lähetyksen saapumisesta on perillä ennen valituksen määräajan umpeutumista.

Mallissa on maininta mahdollisuudesta toimittaa valitus työttömyyskassaan sähköisesti suojatulla yhteydellä niitä kassoja varten, joilla on tällainen järjestelmä käytössään. Mallissa todetaan myös, että yhteystiedot löytyvät kassan antamasta päätöksestä.

Finanssivalvonta on ilmoittanut ministeriölle, että on epätodennäköistä, että kaikki kassat ilmoittaisivat todelliset aukioloaikansa valitusosoituksissaan tai päätöksissään.

Finanssivalvonnan antaman selvityksen mukaan kaikissa työttömyyskassoissa ei myöskään ole mahdollisuutta henkilökohtaiseen asiointiin. Niissä kassoissa, joissa henkilökohtaista asiakaspalvelua on tarjolla, aukioloajat vaihtelevat muutamasta tunnista kahtena päivänä viikossa kahdeksaan tuntiin viitenä päivänä viikossa. Joissakin työttömyyskassoissa on tarjolla palvelua vain puhelimitse ja joissakin kassoissa henkilökohtainen asiointi edellyttää ajanvarausta.

Ei ole selvää, mitä työttömyyskassan aukioloajalla tarkoitetaan. Kassojen toimialueena on koko Suomi, mutta kassat toimivat pääsääntöisesti yhdellä paikkakunnalla. Tästäkin johtuen henkilökohtainen asiointi kassoissa on harvinaista.

Asiointi työttömyyskassoissa tapahtuu enenevässä määrin sähköisesti. Kaikilla työttömyyskassoilla ei ole kuitenkaan käytössään sellaista järjestelmää, jossa valitus voitaisiin toimittaa tietoturvallisesti sähköisenä asiakirjana. Suojaamattoman sähköpostin käyttöön ei ohjata, koska valitusasiat sisältävät salassa pidettävää tietoa. Suojaamattomallakin sähköpostilla lähetetty valitus tulee kuitenkin vireille.

Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa on ilmoittanut vakuutusoikeudelle Julkisten ja hyvinvointialojen liiton toimitalon olevan auki maanantaista torstaihin klo 8–16 ja perjantaisin klo 8–15. Työttömyyskassan internetsivuilla on kuitenkin ainoastaan ilmoitus kassan puhelinpalvelusta, joka on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–14. Kassan aukioloaikaa ei ole kassan internetsivuilla selkeästi määritelty.

Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa on antanut hakemuksen johdosta selityksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Työttömyyskassa ei noudata virastoille säädettyä aukioloaikaa. Työttömyyskassan aukioloajat ovat toimitalon aukioloaikojen mukaiset (maanantaista torstaihin klo 8.00–16.00 ja perjantaisin klo 8.00–15.00). Työttömyyskassan noudattama aukioloaika on sama niille henkilöille, jotka toimittavat valituksen henkilökohtaisesti paikan päälle, ja niille, jotka lähettävät sen sähköisesti.

X on vastaselityksessään viitannut asiassa aiemmin lausumaansa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hyväksyy X:n hakemuksen, purkaa vakuutusoikeuden päätöksen ja palauttaa asian vakuutusoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annetun lain 20 §:n 1 momentin mukaan korkein hallinto-oikeus voi purkaa vakuutusoikeuden päätöksen, jos asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Päätöksen purkamiseen sovelletaan tällöin muutoin, mitä päätöksen purkamisesta säädetään hallintolainkäyttölaissa.

Hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan lainvoiman saanut päätös voidaan purkaa, jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Saman pykälän 2 momentin mukaan päätöstä ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan päätöksen purkamista.

Hallintolainkäyttölain 14 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, josta saa valittaa, on liitettävä valitusosoitus. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on mainittava: 1) valitusviranomainen; 2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä 3) valitusaika ja mistä se lasketaan. Pykälän 3 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.

Hallintolainkäyttölain 26 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Pykälän 2 momentin mukaan, jos valituskirjelmä on erityisen säännöksen nojalla toimitettava muulle viranomaiselle kuin valitusviranomaiselle, mutta se on toimitettu valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.

Työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle tai asianomaiselle työttömyyskassalle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Saman lain 12 luvun 6 §:n mukaan valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen tulee sopivalla tavalla ilmoittaa sähköisessä asioinnissa käytettävät yhteystietonsa. Pykälän 7 §:n 2 momentin mukaan, jos oikaisuvaatimus tai valitus voidaan tehdä viranomaiselle myös sähköisesti, tällainen yhteystieto on ilmoitettava oikaisuvaatimus- tai valitusosoituksessa.

Tosiseikat ja oikeudellinen arviointi

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan 16.9.2015 antamaan päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa on mainittu, että valitus on toimitettava työttömyyskassalle. Päätöksestä käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan posti- ja käyntiosoite. Valitusosoituksessa on niin ikään mainittu, että valituksen tulee olla perillä ennen työttömyyskassan aukioloajan päättymistä viimeistään kolmantenakymmenentenä (30.) päivänä siitä, kun päätöksestä on saatu tieto.

Valitusosoituksen mukaan valituksen on voinut toimittaa työttömyyskassaan myös telekopiota ja sähköpostia käyttäen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan antamassa päätöksessä tai siihen liitetyssä valitusosoituksessa ei kuitenkaan ole mainittu työttömyyskassan telekopionumeroa tai sähköpostiosoitetta. Päätöksestä tai valitusosoituksesta ei myöskään käy ilmi työttömyyskassan aukioloaika.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen liitetty valitusosoitus ei täytä hallintolainkäyttölain 14 §:n 3 momentin ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaisia vaatimuksia siltä osin kuin siitä puuttuvat tiedot sähköisessä asioinnissa käytettävistä yhteystiedoista.

Siltä osin kuin valitusosoituksesta on puuttunut tieto työttömyyskassan aukioloajasta, asiassa ei ole kysymys vain puuttuvan tiedon vaikutuksesta asianomaisen mahdollisuuksiin toimittaa valituksensa perille laissa säädetyssä valitusajassa, vaan siitä, että valitusajan määrittely ei perustuslain 21 §:n säännöksetkään huomioon ottaen voi jäädä sen sattumanvaraisen seikan varaan, milloin asianomainen työttömyyskassa on auki. Laissa säädetty valitusaika on 30 päivää laskettuna siitä, kun asianomainen henkilö on saanut päätöksen tiedokseen, sitä päivää lukuun ottamatta.

X:n valituskirjelmä on saapunut työttömyyskassalle ennen klo 16.15 valitusajan viimeisenä päivänä. Valitusosoituksesta ja siinä selostetuista säännöksistä ei ole ilmennyt, että valitusaika olisi tuona päivänä päättynyt tätä aiemmin. Vakuutusoikeuden ei siten olisi tullut jättää valitusta myöhään tehtynä tutkimatta.

Asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa on siten tapahtunut menettelyvirhe, joka on olennaisesti vaikuttanut päätökseen ja joka on loukannut X:n oikeutta. Tämän vuoksi vakuutusoikeuden päätös on purettava ja asia palautettava vakuutusoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.