KHO:2019:165
A oli syyllistynyt huumausaineen käyttörikokseen poltettuaan kannabissavukkeen, ja hänelle oli määrätty tästä teosta sakkorangaistus. Kysymys on huumausaineesta, jonka käyttäminen heikentää kykyä toimia moottoriajoneuvon kuljettajana. Poliisilaitos oli tällä perusteella voinut velvoittaa A:n toimittamaan päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon ajokortin terveysvaatimusten täyttymisestä. Liikenneturvallisuuden varmistaminen on tärkeä julkinen etu. Kun lääkärinlausunnon toimittamisvelvollisuudessa oli kysymys vasta toimenpiteestä edellä mainitun asian selvittämiseksi, asiassa ei ollut ollut tarpeen osoittaa A:n olevan riippuvainen huumausaineista tai siitä, että hän käyttää niitä säännöllisesti. Hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset pysytettiin. Äänestys 3-2.
Ajokorttilaki 8 § 2 momentti, 17 § 1 momentti 3 kohta, 20 § 1 momentti
Ajokorteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (ajokorttidirektiivi) 2006/126/ EY liite III
Päätös, josta valitetaan
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 14.9.2018 nro 18/0550/3
Asian aikaisempi käsittely
Sisä-Suomen poliisilaitos on 12.4.2018 tekemällään päätöksellä ajokorttilain 20 §:n 1 momentin perusteella määrännyt A:n, jolla on B-luokan ajokortti, toimittamaan päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon 11.1.2019 mennessä. Päätöksen perusteena on ollut A:n syyllistyminen huumausaineen käyttörikokseen.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n poliisilaitoksen päätöksestä tekemän valituksen.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettavat säännökset
Ajokorttilain 8 §:n 2 momentin mukaan poliisi vastaa ajo-oikeuden haltijan ajokyvyn ja ajoterveydentilan valvonnasta ja voi siihen liittyen päättää tästä valvonnasta aiheutuvista toimenpiteistä siten kuin tässä laissa erikseen säädetään.
Ajokorttilain 20 §:n 1 momentin mukaan, jos on syytä epäillä, ettei ajo-oikeuden haltija enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia tai ettei hän terveydentilansa vuoksi enää kykene kuljettamaan turvallisesti sellaista ajoneuvoa, jonka ajo-oikeus hänellä on, poliisi voi määrätä kuljettajan määräajassa toimittamaan lääkärin- tai erikoislääkärinlausunnon terveysvaatimusten täyttymisestä.
Ajokorttilain 17 §:ssä on säädetty ajokortin terveysvaatimuksista ryhmässä 1. Sen 1 momentin 3 kohdan mukaan ajokorttiluvan edellytyksenä on, että hakijalla ei ole sellaista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY, jäljempänä ajokorttidirektiivi liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä momentissa mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana.
Ajokorttidirektiivin 2006/126/EY liitteen III kohdassa 15 on todettu huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytöstä, että ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia keskushermostoon vaikuttavista aineista tai jotka, olematta niistä riippuvaisia, käyttävät niitä säännöllisesti, riippumatta siitä, minkä luokan ajokortista on kyse.
Poliisihallituksen ajokorttilain ja poliisin hallinnosta annetun lain 4 §:n nojalla antaman ohjeen (POL-2016-3257) mukaan ajo-oikeuden haltija, joka syyllistyy huumausaineen käyttörikokseen tai sellaiseen huumausainerikokseen, joka sisältää omaa huumausaineen käyttöä, määrätään toimittamaan päihdealaan perehtyneen lääkärin laatima lausunto päihderiippuvuusasiassa. Lausunto pyydetään ajo-oikeuden haltijalta, vaikka hän ei samalla teolla syyllistyisi rattijuopumukseen.
Asiassa saatu selvitys
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tutkintailmoituksen 5680/R/19498/18 mukaan A:n epäillään 17.3.2018 syyllistyneen huumausaineen käyttörikokseen. A on käyttänyt huumausainetta polttamalla marihuanaa sisältävää savuketta. A on tuomittu sakkovaatimuksella 10 päiväsakon sakkorangaistukseen.
Oikeudellinen arviointi
Poliisi vastaa ajo-oikeuden haltijan ajokyvyn ja ajoterveydentilan valvonnasta. Tämän valvonnan toteuttamiseksi poliisi voi muun ohessa vaatia ajo-oikeuden haltijaa esittämään lääkärinlausunnon ajoterveydentilastaan.
Poliisin tietoon on tullut, että A on käyttänyt huumausainetta. Tällä perusteella poliisilla on ollut syytä epäillä, ettei A enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia. Lääkärinlausunnon toimittamisvelvollisuuden asettaminen ei ole perustunut A:n teon moitittavuutta koskevaan arvioon, eikä se ole rangaistus siitä teosta, josta A:tä on sakkovaatimuksella rangaistu. Sen sijaan poliisi on sen avulla pyrkinyt selvittämään sitä, täyttääkö A edelleen ajokortin terveysvaatimukset. Kun lääkärinlausunnon toimittamisvelvollisuudessa on kyse vasta toimenpiteestä edellä mainitun asian selvittämiseksi, asiassa ei ole täytynyt osoittaa A:n olevan riippuvainen huumausaineista tai käyttävän niitä säännöllisesti. Poliisilaitos on toiminut asiassa mainitun ohjeen mukaisesti, eikä asiassa ole muutoinkaan tullut ilmi, että A:tä ei olisi kohdeltu yhdenmukaisesti muiden vastaavassa tilanteessa olleiden kanssa. Poliisilaitos on siten voinut määrätä A:n toimittamaan määräajassa päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon terveysvaatimusten täyttymisestä.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Hallintolaki 6 §
Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Marja Tuominen. Esittelijä Niko Vuorinen.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.
Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:
A on saanut sakot huumausaineen käyttörikoksesta poltettuaan yhden kannabista sisältäneen savukkeen. Lääkärintodistuksen vaatiminen ajokyvyn selvittämiseksi kannabissavukkeen polttamisen vuoksi ei ole ollut missään suhteessa rikkeen vakavuuteen. Kysymyksessä on ollut lievin mahdollinen ”huumausainerikos”: häiriötä aiheuttamaton henkilö on käyttänyt pienimmän mahdollisen määrän miedointa mahdollista päihdettä. Lääkärintodistuksen hankkimiseen menee useita kuukausia. Asiassa ei myöskään toteutune yhdenvertaisuusperiaate, sillä ainakaan Helsingin poliisi ei vastaavassa tilanteessa vaatine lääkärintodistusta.
Vaatimusta lääkärintodistuksen esittämiseen perustellaan lääketieteellisillä seikoilla viittaamalla Poliisihallituksen ohjeeseen ja vetoamalla ajoterveydentilan valvontaan. Lääketieteellisiä perusteita lääkärintodistuksen esittämiselle ei ole, eikä ajoterveydentilaa ole tapahtuneen perusteella myöskään syytä epäillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on saatavissa kannabiksesta objektiivista tietoa. Kannabis ei aiheuta fyysistä riippuvuutta, mutta näkyy aineenvaihduntatuotteissa jopa kuukausia. Korkein oikeus on käyttänyt mainitun laitoksen asiantuntijalausuntoa ratkaisussaan KKO 2016:42, jossa todettiin, ettei rattijuopumuksesta saa tuomita henkilöä, joka ei ole ajanut moottoriajoneuvoa päihtyneenä. Ajoneuvon kuljettajaa ei pidetty päihtyneenä, kun hänen verestään oli löytynyt kannabiksen aineenvaihduntatuotetta, mutta ei aktiivista huumaavaa yhdistettä.
Sisä-Suomen poliisilaitos on antanut selityksen, jossa on vaadittu, että valitus hylätään.
Poliisilaitos on viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen perusteluineen sekä perustellut lausuntoaan muun ohella seuraavasti:
Poliisi vastaa ajo-oikeudenhaltijoiden ajokyvyn ja ajoterveydentilan valvonnasta ja voi siihen liittyen päättää toimenpiteistä siten kuin ajokorttilaissa säädetään. Terveydentilan arviointi kuuluu terveydenhoitoviranomaisille, tässä tapauksessa päihdealaan perehtyneelle lääkärille. Ajo-oikeudenhaltijan syyllistyminen huumausaineen käyttörikokseen ylittää selkeästi syytä epäillä -kynnyksen selvitystoimenpiteille ja niiden perusteella tehtäville päätöksille.
Poliisilaitos on käyttänyt asiassa päätösvaltaa ajokorttilain säännösten mukaisesti ja poliisilta edellytettävällä tavalla sekä päätöstä tehtäessä käytettävissä oleviin tietoihin perustuen ja päätöksestä ilmenevin
perustein.
A on antanut vastaselityksen.
A on 19.6.2019 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpano kielletään.
Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 5.7.2019 taltionumero 3264 kieltänyt hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitusasia on ratkaistu tai sitä ennen toisin määrätään.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Korkeimman hallinto-oikeuden 5.7.2019 antama täytäntöönpanomääräys raukeaa, ja lääkärinlausunnon toimittamiselle asetettu määräaika pidennetään päättymään 31.5.2020.
Perustelut
Sovellettavat säännökset
Ajokorttilain 8 §:n 2 momentin mukaan poliisi vastaa ajo-oikeuden haltijan ajokyvyn ja ajoterveydentilan valvonnasta ja voi siihen liittyen päättää tästä valvonnasta aiheutuvista toimenpiteistä siten kuin mainitussa laissa erikseen säädetään.
Ajokorttilain 20 §:n 1 momentin mukaan, jos on syytä epäillä, ettei ajo-oikeuden haltija enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia tai ettei hän terveydentilansa vuoksi enää kykene kuljettamaan turvallisesti sellaista ajoneuvoa, jonka ajo-oikeus hänellä on, poliisi voi määrätä kuljettajan määräajassa toimittamaan lääkärin- tai erikoislääkärinlausunnon terveysvaatimusten täyttymisestä.
Ajokorttilain 17 §:ssä säädetään ajokortin terveysvaatimuksista ryhmässä 1. Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan ajokorttiluvan edellytyksenä on, että hakijalla ei ole sellaista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY, jäljempänä ajokorttidirektiivi liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä momentissa mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana.
Ajokorttidirektiivin liitteen III kohdassa 15 todetaan huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytöstä, että ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia keskushermostoon vaikuttavista aineista tai jotka, olematta niistä riippuvaisia, käyttävät niitä säännöllisesti, riippumatta siitä, minkä luokan ajokortista on kyse.
Korkein hallinto-oikeus toteaa, että arvioitaessa sitä, onko poliisilaitos voinut ajokorttilain 20 §:n 1 momentin nojalla määrätä An määräajassa toimittamaan päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon terveysvaatimusten täyttymisestä, hallinto-oikeuden päätöksessä mainittua Poliisihallituksen ohjetta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää poliisin hallintokäytäntöä, ei voida ottaa sovellettavana säännöksenä huomioon.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
Saadun selvityksen mukaan A on 17.3.2018 syyllistynyt huumausaineen käyttörikokseen, josta hänelle on määrätty kymmenen päiväsakon sakkorangaistus. Tekona on ollut yhden kannabista sisältäneen savukkeen polttaminen.
Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kannabis on huumausaine, jonka käyttäminen heikentää kykyä toimia moottoriajoneuvon kuljettajana. A on syyllistynyt huumausaineen käyttörikokseen. Poliisilla on täten ollut syytä epäillä, ettei A enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia. Määräämällä A:n esittämään päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon poliisi on pyrkinyt selvittämään, täyttääkö A edelleen ajokortin terveysvaatimukset.
Liikenneturvallisuuden varmistaminen on tärkeä julkinen etu. Kun lääkärinlausunnon toimittamisvelvollisuudessa on kysymys vasta toimenpiteestä edellä mainitun asian selvittämiseksi, asiassa ei ole ollut tarpeen osoittaa A:n olevan riippuvainen huumausaineista tai käyttävän niitä säännöllisesti. Poliisilaitos on siten voinut määrätä A:n toimittamaan määräajassa päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon ajokortin terveysvaatimusten täyttymisestä. Tämä poliisilaitoksen menettely on sinänsä myös vastannut Poliisihallituksen poliisin hallintokäytännön yhtenäistämiseksi antaman ohjeen mukaista menettelyä.
Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Oikeudenkäyntiin kuluneen ajan vuoksi määräaikaa lääkärinlausunnon toimittamiselle on kuitenkin pidettävä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä, Timo Räbinä ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Kari Nieminen.
Äänestyslausunto
Eri mieltä olleen oikeusneuvos Mikko Pikkujämsän äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Leena Äärilä yhtyi:
”Myönnän valitusluvan. Hyväksyn valituksen ja kumoan hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset.
Perustelut
Sovellettavien säännösten osalta viitaan enemmistön perusteluihin. Oikeudellisen arvioinnin osalta esitän seuraavaa:
A on käyttänyt huumausainetta polttamalla marihuanaa sisältävää savuketta, ja hänet on tuomittu tästä teostaan sakkorangaistukseen. Kysymys on siitä, onko poliisilla ollut ajokorttilain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla syytä epäillä, ettei A enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia tai ettei hän terveydentilansa vuoksi enää kykene kuljettamaan turvallisesti sellaista ajoneuvoa, jonka ajo-oikeus hänellä on. Vain tämän edellytyksen täyttyessä poliisi on voinut lain mukaan määrätä hänet toimittamaan lääkärinlausunnon terveysvaatimusten täyttymisestä.
Mainitussa säännöksessä käytettyä ilmaisua ”syytä epäillä” on tulkittava siten, että se tarkoittaa objektiivisesti perusteltavissa olevaa syytä sille, että lääkärinlausunnon esittämistä voidaan vaatia. Ilmaisu ”syytä epäillä” viittaa nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa epäilyyn siitä, että henkilö on huumausaineista riippuvainen tai että hän käyttää niitä säännöllisesti. Asiassa on siten kysymys siitä, aiheuttaako yhden marihuanasavukkeen polttaminen objektiivisesti perusteltavissa olevan syyn epäillä, että A on riippuvainen huumausaineista tai että hän käyttää niitä säännöllisesti. Asiaa arvioitaessa merkitystä ei ole sillä, että huumausaineiden, toisin kuin eräiden muiden päihteiden, käyttö on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi.
Vaikka ajokorttilain 20 §:n 1 momentin soveltaminen ei edellytä varmuutta tai edes suurta todennäköisyyttä siitä, että asianomainen henkilö ei enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia, tätä koskevan epäilyn tueksi on kuitenkin voitava esittää asianmukaiset konkreettiset perusteet, jotta säännöksen soveltamista voidaan pitää perusteltuna. Säännöstä tulkittaessa ja sovellettaessa on kiinnitettävä huomiota yhtäältä liikenneturvallisuuden turvaamiseen lääkärinlausunnon vaatimista puoltavana tekijänä ja toisaalta hallintolain 6 §:stä ilmeneviin oikeusperiaatteisiin, kuten tasapuolisuuden ja suhteellisuuden vaatimuksiin, jotka rajoittavat viranomaisen harkintavaltaa.
Asiakirjoista ilmenee, että A:n rikos on tapahtunut Asemakadulla Jyväskylässä. Valituksenalaisen päätöksen tueksi ei ole esitetty muita kyseiseen tapahtumaan tai A:n henkilöön liittyviä seikkoja. Asiassa ei esimerkiksi ole esitetty, että A:tä olisi aiemmin rangaistu huumausaineen käyttörikoksesta. Näissä oloissa katson, ettei pelkästään yhden marihuanaa sisältävän savukkeen polttaminen ole aiheuttanut syytä epäillä sitä, että A ei enää täyttäisi ajokortinhaltijalta edellytettäviä terveysvaatimuksia. Tämän vuoksi kumoan hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset.”